VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Tatu Keränen - Syyskuu 19, 2008, 11:17:25 ap
-
Onko täällä valokuvauksen asiantuntijoita, jotka tietäisivät näistä "puulaatikko kameroista", joita on käytetty joskus 1900-1930 aikoihin. Tarkoitan niitä kameroita, jossa kamera on kolmijalalla ja kuvaaja käy säätämässä asetukset kohdalleen ennen kuvan ottoa siellä kameran viltin alla.
Minkälaista filmiä nämä kamerat käyttävät? Käsittääkseni jonkunlaista lasilevyä. Tekivätkö kuvaajat itse sen "filmin" kotonaan kuvauskuntoon vai ostettiinko se jostain valmiina? Jos tekivät, niin minkälaisia aineita moiseen "filmiin" käytetään, eli olisikohan tuo kuinka monimutkainen homma alkaa harrastamaan samanlaista kuvausta vieläkin. Kamerassahan ei käsittääkseni ole juurikaan muita osia kuin linssi, jolla kuva tarkennetaan sinne kameralaatikon takaseinään ja jonkun sortin läppä, joka avaa ja sulkee linssin. Tuollaisen kameran voisi rakentaa itse, mutta kuinka se filmi?
-
Helpoimmalla pääset kun otat vanhan kameran tohon tarkoitukseen. Lasilevyjä on lähes mahdoton saada enään mutta valoherkkää emulsiota saa kyllä, ja voi sen itsekin tehdä. Voit siis kehittää kuvaa vaikka suoraan kananmunan kylkeen paperin puutteessa.
Hupuilla oli kaksi tarkoitusta aikoinaan. Toinen oli vaan näkyvyyden saaminen lasille koska käytettävät aukot oli todella pieniä (Mullakin palkkikamerassa pienin reikä oli 360 ja pitemmässä optiikassa 420. Varsinainen hupputarkoitus aikoinaan oli se että siellä oli kemiat mukana ja tässä "pussipimiössä kuva kehitettiin välittömästi kuvaamisen jälkeen. Paljon kuvasivat suoraan valokuvapaperille ja siitä pinnakkainen toiselle paperille samantien jotta ei tartte peilikuvaa katella.
Yksinkertaisimmillaan tuo homma on yksinkertaisempaa kun sanoit. Aikoinaan kun opetin valokuvausta, aloitin oppilastyön aina neulanreikäkameralla. Valotiivis paffilaatikko, päähän reikä johon teipataan alumiinifoliota elikkäs paistofoliota ja sen keskelle pieni reikä neulalla. Toiseen päähän valokuvapaperin pala sitten niin siinä sitä on kameraa yksinkertaisimmillaan.
Voit kokeilla miltä homma näyttää kun laitat huoneen ikkunaan tervapaperin että se on todella valotiivis, ja siihen keskelle esim 1cm halkaisijaltaan reikä. Huoneen peräseinälle tulee ulkokuva ylösalaisin. (Kunhan silmä tottuu hämärään)
Jos tollasen kamerasi rakentelet niin käytä laakafilmiä. Se on 0,18 paksulle polyester kalvolle vetästy valoherkkä emulsio. Kannattaa aloitella ortokromaattisella niin voi työstää ja puuhastella punavaloissa. Tietysti 6X6 filkan kehittäminen on kehityspurkissa helpompaa kuin altaassa vaskaaminen.
No sitte on tietysti se vaihtoehto että mee kansalaisopistoon kursseille.
-
Rauzi ehti ensin, mutat vastaanpa minäkin. Nuo laatikkokamerat olivat tietyssä mielessä vain kehittyneitä neulanreikäkameroita, joissa erona oli linssi. Tuollaisen voi väsätä itsekin, eli tee laatikko, ota vanha kameran linssi ja anna palaa. lasinegatiiveja ei varmaan saa, mutt alaakafilmiä kyllä saa. Suosittelen kuitenkin 120-rullafilmiä, jolle otetaan 6x6- ja 6x7-kuvat: suht halpaa ja helposti käsiteltävää. Erittäin hauskoja kokeita tulossa. Katso tästä juttua neulanreikäkamerasta tai etsi netistä nimellä pinhole camera: http://en.wikipedia.org/wiki/Pinhole_camera
Hannu
-
Niin se neulanreikäkameran valotusaikakysymys.
Kameran aukko, esim 2, on siis karkeesti sitä että aukon halkaisija menee 2 X polttoväliin. Neulanreikä on pirun pikkanen ja laatikon koko on hyvin merkityksellinen koskapa valotusaika on suorassa suhteessa matkan neliöön. Mutta jos kenkälaatikolla kuvaat niin aloita puolesta tunnista ja jollei riitä niin lisää kokeiluun vartti kerrallaan. Halvinta kokeilumateriaalia on mustavalko valokuvapaperi.
(Jos laatikko, eli polttoväli on 30cm ja neulanreikä 0,5mm, niin aukko on 600.)
-
Ai niin se vielä että ei ne puulaatikkokamerat tartte vanhoja olla, kyllä niitä tehdään vieläkin. No palkkikameramaailma on sitte oma lukunsa mutta mullakin suuremmassa palkissa on filkan koko 8X10 tuumaa. Eli jokseenkin 20X25cm. Duunissa aikoinaan mulla oli 1600 kilonen kameranrähjä jossa filkan koko oli 53 X 72 cm.
Rupeeppa ettimään käyetettyä palkkikameraa.
-
Mistäs tuollaista valoherkkää emulsiota saa tai miten se tehdään itse? Kuinka se emulsio sitten valotuksen jälkeen käsitellään, ettei se valotu enää lisää?
Onko ne vanhat kuvat otettu suoraan siihen valokuva paperille vai onko valotettu siitä lasinegatiivilta? Olen näitä meillä olevia 30-luvun vihkikuvia katsellut, että miten ne lienee tehty. Se kuvan tausta muistuttaa jotain paksua pahvia tai kovalevyä. Kuvan koot ovat n.A4 kokoa.
-
Tuolla eri vedosmenetelmistä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valokuvavedos
-
Vörå FotoMuseum.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Duunissa aikoinaan mulla oli 1600 kilonen kameranrähjä jossa filkan koko oli 53 X 72 cm.
Jöses!! :o Mihin tommosta järkälettä käytetään? Vai liekö kyseessä vakoilulentokone ellei peräti satelliitti? Meleko täräköitä suurennoksia tommoselta filmiltä tekisi...
-
Sillon ennesvanhaan ei harrastettu suurennuskoneita. Jos haluttiin iso kuva, piti olla iso nega.
Paperilta ei koskaan tehty lasinegaa, vaan lasinegalle kuvattiin ja siitä pinnakkaisena paperille. Siksi ne vanhat kuvat on niin tarkkoja ja sävykkäitä. Uudelleen projisointi kun ei koskaan kuvalle hyvää tee.
Eikä se kuulkaapa ison filkan käyttö mitään turhaa ole. Mullakin oli isossa kamerassa se 8 X 10 tuumaa filkkakokona, mutta se on justiin hyvä kun siitä suurennetaan kerrostalon seinän kokonen kuva.
Se taas se paperinega - pinnakkainen joka siis paperi posa, se oli sellasta pikakuvausta, mutta on edelleen hyvä ja halpa tapa kaikenlaiseen harjotteluun.
-
Just tollasella kameralla kuvaus kiinnostais, kuin tuossa Vesan lähettämissä kuvissa ensimmäinen. Olishan tuolla kuvaus ihan toista kuin, jollain taskuun sopivalla digikameralla. Tarvittavasta tekniikasta ja materiaaleista pitäisi päästä vaan jäljille. Eikai se tarvittava tekniikka kovin kummoist voi olla, kun minulla on sukulaisia, jotka ovat harrastaneet kuvausta 20-luvulla maaseutukylällä, ilman sähköä ja vesijohtoja. Lienevätkö kehittäneet kuvat itse valmiiksi asti vai jossain muualla, ei ole tietoa.
-
Juu, noi ei ole laatikkokameroita vaan palkkikameroita. (Ne allaolevat kuvat onkin sitten muuta, ne ei ole kameroita vaan projisointilaitteita, toisessa jopa savupiippu)
Ei filkan kehittelyssä mitään sähköjä tai vesijohtoja tarvitakaan, ollaan me lapinreissulla kehitetty puronrannassa negat että näkee kaiken olevan kohallaan. Todennäkösesti ne sun sukulaiset on ihan ite kehitelleet negat ja paperit.
Palkkikamerat eroaa laatikoista siinä että niissä on etu ja takalauta väänneltävissä, jolloin saa horisonttilinjat ja vääristymät korjattua laudanväännöillä.
Ei tämä mitään rakettitiedettä ole, jos tota on pystynyt tekemään maaseudun ihmiset 20 luvulla niin kyllä siihen pystyy kuka vaan. Kuvat ja näkemys, ne onkin sitten toinen juttu mutta se taas ei olekaan tekniikkaa.
Ilmanmuuta aloitat mustavalkohommina, siihen on hyviä kirjoja tehty vaikka kuinka paljon. MV hommina oppii kuvaamisesta paljon enemmän kuin kallista ja itsetehtynä hankalasta värikamasta.
-
Viime viikonlopun asiaa haudottuani menin maanantaina valokuvausliikkeeseen ostamaan tarvittavia aineita. Myyjä kyseli kuinka paljon olen harrastanut kuvien kehitystä. Sanoin että en ainoatakaan ole tehnyt, mutta nyt olisi tarkoitus aloittaa. Myyjältä tuli kyllä sellainen siunailu, ettei tule onnistumaan ja tuollainen kokeilu on aineiden tuhlausta. Ostin kuitenkin aineet, kehitteen, kiinnitteen ja 100kpl 10x15 papereita, kun ei pienempiä pakkauksia ollut.
No tuollanen kuva syntyi pahvilaatikolla ja yhdellä linssillä Wickströmistä, valotus aika n.5s. Olisi tullut varmaan parempikin kuva, mutta loppui päivä kesken ja meni ilta hämäräksi. Tuo kuvan vasen yläkulma näyttää saaneen enemmän valoa, koska linssin suojus on avattu ensin ja suljettu viimeisenä siitä kulmasta.
Otin myös sellaisella Altissa (ehkä 40-luvun) "taskulaatikko kameralla" muutaman kuvan n.3-5s valotusajalla ja ne onnistuivatkin paremmin. Kuvat ovat vaan niin pieniä, n.6x6cm. Ensimmäisen kuvan otin tällä Altissalla, että edes suunilleen saa valotusajoista käsitystä ilman "pahvilaatikkokamerassa" ilmeneviä häiriöitä.
Ensimmäiset valokuvat näyttävän olleen kirjojen mukaan näitä "näkymiä työhuoneen ikkunasta". Itsekin otin ensikuvan(tuo alempi kuva) "näkymä vintin ikkunasta" valotusaika n.3s.
Lisää kokeiluja seuraa...
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tostahan se komeesti lähtee.
Fixillä ei juurikaan väliä mitä se on, mutta kehite joka tuhoutuu nopeammin on hyvä valita tarpeen mukaan. Se perinteisinhän se Kodakin D76. Sen voi tehdä itsekin, mulla on jossain resepti...
Vaikka kun paperille tekee kokeiluja niin paras lienee halvin, saa löträtä vapaasti ja käyttää aina tuoretta kamaa.
-
Ei muuta kuin onnea uudelle harrastukselle Tatu. Nuo kuvathan on jo täyttä kamaa. se on kyllä hurjaa, mitä yhdellä linssillä tai jopa ilman linssiä saa aikaan.
-
Sanokaas asiantuntiat, mistä tietää milloin kehite ja kiinnite ovat vanhentuneita? Kuinka kauan em. aineet yleensä säilyvät valmiina seoksina esim. kellarissa n.+10 asteen lämpötilassa. Ja kuinka monta kuvaa kestä esim. litrasta valmista kehitettä tehdä.
Joitain kymmeniä harjoituskuvia olen nyt ottanut ja kuvista on alkanut tulla sellaisia "haaleita", johtuuko kehitteestä vai kamerasta(Rochester Optical Premo A) Veikkaisin kehitettä tai muuta vikaa prosessissa, ko. kameralla en ole kyllä vielä montaa kuvaa ottanut.
Onko näitä valokuva papereita nopeampi ja hitaampi valotteisia? Tuolla Rochester Optical kameralla kun otin tässä illansuussa talosta kuvan täydellä aukolla, niin 30s oli liian lyhyt valotus, 60s oli aikas hyvä. Ajattelin vaan, että ei haittaisi jos hieman nopeampaa "filmiä" olisi, niin voisi pienemmällä aukolla kokeilla.
Pinnakkais vedoksella näyttää tulevan yllättävän teräviä kuvia.
-
Mustuman tekee kehite. Kehite kestää sen mitä ohjeessa sanotaan, mutta ihan noin kattelemalla, kun se hapettuu niin ruskistuu ja alkaa haista. Loppuun käytettynä tai pahasti hapettuneena ei tee kunnon mustumaa.
Fixi kestää vaikka mitä, se on riittosaa.
Mutta kumpikin soppa on halpaa, ei kannata säilytellä montaakaan päivää kun on sekoitellut kehitteen. Tietysti säilyvyyttä parantaa se että kaataa sen pulloon siksi aikaa kun sitä ei käytä, ja säilyttää sitä pottia pimeessä. Ruskeet lasipullot on hyviä.
Tuli mieleeni kun mainitsit lämpötilan, ne sopat on parhaimmillaan +20 lämpötilassa.
MUTTA HUOM! Katso ettei pimiössäsi ole missään lähelläkään lämpömittaria jossa elohopeaa. Mä kerran duunissa rikoin vahingossa elohopeamittarin pimiössäni. Kaksi viikkoa meni siivotessa...
MV paperit on kaikki hitaita, mutta on toki papereita jotka on tehty suuria suurennoksia varten ja ne on vikkelämpiä. Johtuu siitä että suurempaa projisointia tehdessä ihan oikeesti on merkitystä sillä että valotusaika on suhteessa pinta-alan neliöön. Eli jos projisoidun kuvan sivun pituus kaksinkertaistuu, valotusaika nelinkertaistuu, kuten kuvan pinta-alakin.
-
Jos joku vielä oikeesti innostuu mv-kuvauksesta filmille>paperille, niin multa löytyis joutilaana aiheeseen liittyvää kamaa, suurennuskone, rajaimia, filmin kehitykseen purkit ym. pistekamaa, vanhoja papereita (voi olla ohi viimeisen parhaan päivän, mutta ehkä harjoitteluun käypästä) jne...
Saattaisivat olla sopivasti kaupan.
Lisäksi voisin luopua 6x6 Yashica kaksisilmäkamerasta (Olisko ollut malli A, tarkistetaan sekin, kun löytyy jostain).
-
Jos joku vielä oikeesti innostuu mv-kuvauksesta filmille>paperille, niin multa löytyis joutilaana aiheeseen liittyvää kamaa, suurennuskone, rajaimia, filmin kehitykseen purkit ym. pistekamaa, vanhoja papereita (voi olla ohi viimeisen parhaan päivän, mutta ehkä harjoitteluun käypästä) jne...
Saattaisivat olla sopivasti kaupan.
Lisäksi voisin luopua 6x6 Yashica kaksisilmäkamerasta (Olisko ollut malli A, tarkistetaan sekin, kun löytyy jostain).
Missä päin Suomea nämä tavarat olisivat?
-
Suur-Kouvolan metropolissa.
-
Mullakin on jotakin joutavana, mm. Patersonin filminkehitystölkki neljälle kinofilmikelalle, kelatkin on mukana. Ja ne kelathan leviävät rullafilmillekin sopiviksi.
Sitten olis vanhaa mv-paperia. Pimeässä säilytettyä, osin avaamattomia paketteja. Harjoitteluun ehkä käypästä tavaraa?:
9x12 25 kpl (?) avaamaton
10x15 25 kpl avaamaton
13x18 25 kpl avaamaton
18x24 25 kpl avaamaton, 2 pakettia
18x24 alkujaan 200 kpl, mutta avattu paketti. En muista olisko kuitenkaan yhtäkään käytetty.
Sitten olisi tommosia Agfan paperilaatikoita niiltä vanhoilta ajoilta, kun harrastin reprokuvausta. Paketeissa voi olla jotakin, en muista. Vanhaa kamaa, mutta samassa pimeässä & viileässä kaapissa säilytetty kuin noi edellisetkin:
Agfa-Gevaert Copyproof CPN A4-koko
Agfa-Gevaert Copyproof CPP A4
Agfa-Gevaert Copyproof PPC A4
Paperit ei maksa mitään, paitti ehkä postikulut, tai saa tulla hakemaan himasta tai vaikka Forssasta ensi lauantaina. Olen siellä ylätasolla sen pömpelin takana, niinkuin aina ennenkin. Patersonista joutuu varmaan hiukan maksamaan, kympin?, tai voi tarjota vaihdossa jotain muuta yhtä tarpeetonta.
hk
-
Copyproof voisi olla harjotteluun hyväkin juttu, negapaprulle (CPN) kuvaa ja siirto posalle (CPP), sais suoraan posakuvan aikaan. Jos ne enään toimii. Mutta sille pitää olla oma liemensä ja tietty se telakone. Muutenhan se on helkkarin hyväkin, ja paperi pikkasen herkempää kuin norm. valokuvapaperi.
(nimim. 18 vuotta Agfalla duunissa)
Niin että jollei ole kemiaa copyproofille (CP297b) niin sitä voi olla hankala saada enään.
-
Eipä ollu liemiä enää jäljellä kotihyllyssä. Ja taitaisi ne jo härskiintyneitäkin olla.
Noi ensinmainitut paperit sitten lähtevät pohjoiseen, jäljellä on vielä ne agfalaiset ja se Patersonin tölkki.
hk
-
Ei ne olis härskiintyny, CP297 kestää maailmantappiin avaamattomassa pöntössä.
Agfa on hajotettu, tollasia tuotteita ei vissiin enään agfaltakaan saa, mutta kemiaksi käy kodakin tai fujin vastaava. tai sitte se ranskalainen Guilleminot.
-
Sanokaahan vielä asiaa pitempään harrastaneet, mikä on tuo n.5cm pitkä puu laatikko tuossa kameran linssin sivussa, oikealla sivulla? Tämä kuva ei ole minun kamerasta, vaikka pitkälti samaa näköä onkin, mutta samanlainen "rasia" siinä on. Rasiassa on eteenpäin n.1cm halkaisijaltaan oleva linssi ja ylöspäin on samanlainen "maitolasilevy" kuin kameran takaseinässäkin. Jonkunlainen kuva siihen rasian "maitolevylle" näkyy, muttei yhtä tarkka kuin itse kamerassa.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Eiköhän se toimita tähtäimen virkaa.
-
Mutta miksi siinä on se tähtäin, kun kuva pitää kuitenkin katsoa ja tarkentaa kameran takaa "näytöltä", kuten digi malleissakin ??? Vai onko tämä tähtäin nopeampaa kuvausta varten, tietyltä matkalta, johon kuva on jo tarkennettu?
-
Niin tuommosta karkeaa tähtäintä just ajattelin esim. jalustan kanssa pelatessa kuvan sommitteluun.
-
Juuri näin. Siitä nopeesti karkea, ja hienosäädöt takalasilta.
-
Surffatessa löytyi vintage valokuvausasiaa. http://blog.modernmechanix.com/category/photography
T
-
Mistä mahtais löytää laakafilmiä(ja mielellään vielä edullista)?
Joitain juttuja luin suoraan mv-paperille kuvauksesta ja niissä mainittiin kuvista tulevan hyvin jyrkkiä. Saman ilmiön olen huomannut. Yhdessä jutussa mainittiin parhaaksi vaihtoehdoksi neulanreikäkameraan laakafilmi ja neulanreikäkameran parannettu versiohan tämä minun paljekamerakin on. Laakafilmi kokokin näyttäisi olevan suoraan sopiva tähän kameraan eli 4" x 5" ja 5" x 7"
-
Kamerakirjoja on tullut taas lueskeltua ja niissä on esimerkkejä eri väristen filtterien/suotimien käytöstä mustavalkokuvauksessa. Eräässä neulanreikäkameraa käsittelevässä jutussa oli myös maininta filtterien käytöstä, kuvan jyrkkyyden loiventamiseen. Sen olen huomannut kirkkaalla linssillä kuvatessa valokuvapaerille, että taivas näyttää aina pilvettömältä. Johtuneeko samasta syystä vanhojen elokuvien pilvettömät kesäkuvat ;D Käsittääkseni keltaisella filtterillä pilvetkin alkaisivat näkymään kuvassa.
Siis kysymys: Onko sellaista keltaista tai punaista filtteriä saatavana jonkinmoisena kalvona, vai onko ne filtterit jonkin sortin lasi linssejä? Ja kuka niitä myy?
Kysyy nimimerkki, epätietoinen valokuvauksen kokeilija Oulusta.
-
Mulla on jossakin kätkössä joitakin "oikeita" filttereitä. Tarvii vaan ettiä. Ne oli Pynsällä Kauppahuoneella siinä tiskin oikealla puolella kolmannella hyllyllä pienessä pahvilaatikossa... mutta nyt sillä tiedolla ei tee enää mitään.
hk
-
Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, kävelin suoraan oikeaan huoneeseen ja silmään osui (kuvaannollisesti) heti oikea laatikko. Olis keltaista ja punaista suodinta, lienevät lasia, niissä on 0,75x49 mm kierre.
hk
-
Totta että keltaisella tulee pilvetkin, ja punaisella tosi dramaattisia taivaita. Tämä siis pankromaattisella filmillä. Ortokromaattisella, kuten mv-paperi, et voi punaista käyttää koska ortokromaattinen ei ole punaiselle herkkä. Siksipä sitä paperia voit punavaloissa käsitellä.
-
Tässäkin tilanteessa oli melko pilvinen ilma(22.11.2008), mutta kuvassa taivaalla ei näy yhtään pilveä. Myös sävy erot ovat tosi jyrkät. Kuva on otettu suoraan sille, jo aikaisemmin mainitulle, n.15 vuotta vanhalle "ryssän paperille" valotusaika 0,5s.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Justiin. Koska paperi on orthoa, ei punaista voi käyttää suodattimena. Keltainen käynee, mutta sen vaikutus ei ole sama kuin olisi panchrolla. Lisää aikalailla valotusaikaa.Saattaa jopa jyrkentää entisestään, tai sitten ei. Kaupoissa on mv papereita myynnissä eri jyrkkyyksiä, ja on myös "multi" moniaste papereita joitten jyrkkyyttä säädetään suodatuksin.
Suodattimen densiteetti herkkysalueellaan vaikuttaa valotusaikaan siten että D30 lisää ajan kaksinkertaiseksi.
-
Tästä itänaapurin paperista en tiedä mitä se on, pancroa, multia vai mitä. Mutta nämä "kivijalka kaupasta" ostamani muovipohjaiset paperit on multigrade paperia, eli näihin se keltainen voisi tepsiä.
Tässä ILFORD MULTIGRADE paperin mukana tuli iso ohjeistus lappunenkin, jossa on vaikka mitä taulukoita, vielä kun osaisi tulkita niitä. Contrast control kohdassa on jotain filttereistä ja Multigrade 600 valotus systeemistä, mikä sekin lienee.
-
Multigrade valotussysteemi on suurennuskoneeseen filtteröinti. Siis väripää tai filtteripakkoja. Tais olla niin että jyrkkyyden säätöön oli sinistä ja kellertävää? valoa millä säädetään sitä. Piru kun ei oikeen muista vaikka justiin 25 vuotta sitten sitä kerran kokeilin.
Se itäpaperisi on puhdas orthokromaattinen. Siis ihan sellanen punavaloissa käsiteltävä. Panchrohan ei kestä minkään väristä valoa valottumatta.
-
Laakafilminä mustavalko Ilford FP4 9X12 ja muutama muukin koko on helppo tilata vaikkapa fotoyks.fi siellä on niitä 25 arkin paketeissa.
Se on sitten pankromaattista, eli käsittely täysin pimeässä. Myös kehitys ja siitä kiinnitteeseen. 15 sekkaa kiinnitteessä niin sitte voi laittaa vähä valoakin. sitte vaan antaa ohjeen mukaan kiinnitteen toimia ja sitte huolellinen pesu. Tällä sitte niitä taivaita punafiltterillä... ja siitä pinnakkainen paperille. Tai miksei suurennuskin mutta sulla ei vissiin sitä suurennuskonetta ollu?
Ei hätää, laitat paperin teipaten pimiön oveen ja käytät kameraa väärinpäin, tiivis valolaatikko vaan siihen taakse. Mä projisoin ekat suurennokseni faijan diaprojektorilla.
-
No niin, alkaa nämä orthon ja pankron erot pikkuhiljaa tässä selvitä, kirjoista en ole saanut riittävän selkokielistä vastausta(vika saattaa olla kyllä luetun ymmärtämisessäkin ;D).
Pitäisi kyllä kokeilla ihan oikealla laaka mv-filmillä minkä sortin kuvia sillä tulisi. Niitähän pystyisi jopa suurentamaankin(jos olisi se suurennuskone), toisin kuin nyt tällä pinnakkais vedostuksella ja pöytälampulla valottaen.
Miten se kehitys saadaan siihen 15s aikaan, kun pitää täysin pimeässä se homma tehdä. Tähän asti olen katsellut kehitys ja kiinnitys aikoja punavalossa Sveitsiläisestä taskunauriista.
-
Vanha konsti Tatu: minä laskin aina ääneen... mahtoi olla kumppanilla pokassa pitelemistä kun sulkeuduin kylppäriin ja huusin numeroita ;D
-
No mulla oli aina kehityspönttö joka on valotiivis. Mutta ota pimiöön mukaan vanha vekkari. Sellanen missä pienet hohtavat pisteen jotta näet, tai sitten kuuntelet tikitystä ja lasket.
Filmille 15s ei riitä missään tapauksessa. Kehitteeksi joku Agfa Atomal tai Kodak D76 tms. ja kehitysaika on useita minuutteja, ohjeen mukaan. Eli et voi pelata sillä että keskeytät kehityksen. Valotuksen on oltava oikein ja sitten kehitetään ohjeen mukaan. Jos löydät ortho filmiä jota voit käsitellä punavaloissa saat tehtyä siten että ylivalotus ja alikehitys tuottaa loivempaa negaa ja päinvastoin. Tosin sillon se ei ole hallittu prosessi.
-
Taas tarvittaisiin vinkkiä valokuvaukseen.
Tuli hommattua tuollainen valotusmittari. Kertokaa hyvät raatilaiset, miten tuota käytetään oikein. Mittarin kannessa on /10DIN, ASA, Sch, GE ja WES taulukot, mutta miten niitä luetaan? Siinä minun kamerassa on ilmeisesti ASA asteikko, kun numerot menevät 4-8-16-32-64-125. Siis mihin asentoon tuo keskellä kääntyvä asteikko pitää asettaa? Se olen havainnut,että kun tuo 10/DIN asteikon 7 ja f/8 ovat kohdakkain, niin valotukset ovat kuvissa melkolailla oikein(omasta mielestä).
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valoherkkyys
-
Miten nämä f-lukemat ovat verrattavissa?
Mittarissa on lukemat 1-1,4-2-2,8-4-5,6....
ja kamerassa lukemat 4-8-16-32-64...
Siis täydellä aukolla kuvatessa on mittarin asteikolla ollut tuo 7 ja 8 lukema kohdakkain, jolloin valotus on ollut melkolailla sopiva. Kun löytyisi joku muunnos taulukko, niin näkis onko kokeilu osunut oikeaan.
-
Jospa kysäisen tässä ketjussa kun on valmiiksi kamerahenkilöitä lukijoina.
Mulla oisi vanhassa Yashicassa linssi jossa lukee Yashica Lens ML 50mm 1:1,7 ja tuli mieleen että tuotahan voisi yrittää sovittaa tuohon tikilookiseen kameraan tsuumin paikalle. Mutta mistä sovitin Yashica ->Nikon?
T
-
Miten nämä f-lukemat ovat verrattavissa?
Mittarissa on lukemat 1-1,4-2-2,8-4-5,6....
ja kamerassa lukemat 4-8-16-32-64...
Siis täydellä aukolla kuvatessa on mittarin asteikolla ollut tuo 7 ja 8 lukema kohdakkain, jolloin valotus on ollut melkolailla sopiva. Kun löytyisi joku muunnos taulukko, niin näkis onko kokeilu osunut oikeaan.
F on focus. Aukon koko on siis sitä että polttoväli jaettuna reijän koolla on tuo F arvo. Eli jos 50mm optiikka ja siinä 25mm reikä, on se F 2. Jos pienennät aukkoa vaikka arvoon 4, on se puolet vähemmän kuin 2, eli 12,5mm reikä. Ja samalla matematiikalla siitä eteenpäin. Yhdellä aukko-arvolla valon määrä kaksinkertaistuu, tai puolittuu. Eli 11 aukolla valoa pääsee kaksinkertainen määrä verrattuna aukkoon 16.
Kait siinä mittarissa riittää F arvoja paljon pitemmälle kuin tuo mainitsemasi 5,6. Tottakai, pitää riittää.
-
No nythämmä vasta kattelin tota sun mittarin kuvaa.
Ulkokehällä on siis filkan herkkyys. Sisäkehän aukko-arvon veivaat herkkyyden kohdalle ja sek näet tarvittavan valotusajan.
Eli herkkyys jotain sitä mitä sulla filkkana on olkoot vaikka 200ASA eli 24DIN. Ja sitte haluamasi aukko, esim 8 veivataan sen kohdalle siis 21 ja 8 kohdakkain. Valotusaika ikkunassa.
-
Mitä tuossa keltaisen filtterin kyljessä oleva merkintä ?-2 tarkoittaa? Lienee "suomeksi" sama kuin Ž-2
Punaisessa filtterissä on ?-3
Onko se joku valmistajan(CCCP) merkintä vai joku yleinen merkki?
-
Valotusaikakerroin filtterin kanssa. Eli kaksinkertaistat valotusajan tai suurennat aukkoa pykälän.
Teoreettinen arvo, riippuu oikeesti filmin herkkyydestä eri valon aallonpituuksille. Esim orthokromaattisella filmillä ja punaisella filtterillä saat valottaa päiviä. Toisaalta, ei kukaan täysjärkinen sellasta yhdistelmää tee. Mutta periaatteessa näin. Arvo on siis normaali panchromaattista filkkaa varten.
-
No nythämmä vasta kattelin tota sun mittarin kuvaa.
Ulkokehällä on siis filkan herkkyys. Sisäkehän aukko-arvon veivaat herkkyyden kohdalle ja sek näet tarvittavan valotusajan.
Eli herkkyys jotain sitä mitä sulla filkkana on olkoot vaikka 200ASA eli 24DIN. Ja sitte haluamasi aukko, esim 8 veivataan sen kohdalle siis 21 ja 8 kohdakkain. Valotusaika ikkunassa.
Siis tietysti 24 ja 8 kohakkain.
Herkkyyden kaksinkertaistuminen, esim 100 - 200 ASAa, on aina 3 diniä.
-
http://www.kaleva.fi/plus/juttu803466_page0.htm
-
Muutenhan tollanen juttu on paikallaan mutta ei se ihan noin yksinkertaista ole.
Kuten tunnettua on, kyllä Fujin filkoille saa parhaat kevään vihreet ja sellaset lämpimät sävyt. Jos kylmää talvea kuvataan niin Kodachrome oli kirkkaasti paras. Ihon sävyt ja sellaset, Agfa paras. Makujuttuja mutta tässä mun maku.
-
Jospa kysäisen tässä ketjussa kun on valmiiksi kamerahenkilöitä lukijoina.
Mulla oisi vanhassa Yashicassa linssi jossa lukee Yashica Lens ML 50mm 1:1,7 ja tuli mieleen että tuotahan voisi yrittää sovittaa tuohon tikilookiseen kameraan tsuumin paikalle. Mutta mistä sovitin Yashica ->Nikon?
T
Itse itselle vastaten. Ei mistään.
-
Kertoisko joku mitä tässä kuvassa on menny pieleen ? Alivalottunut, vai mitä ? Kiinnostais nimittäin ottaa enemmänkin tommosta haaleaa 60-luvun tunnelmaa huokuvia kuvia, mutta en oo ihan varma miten siihen päästään. Tuokin oli ainoa vastaava koko rullalla, vaikka kovasti olin vääntevinäni säätöjä ja asetuksia että ois kaikki menny mahdollisimman pieleen ???
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Jos tuo oli ainoa tämän tyyppinen ruutu koko rullalla, veikkaisin vahvaa, ainakin kolmen pykälän ylivalotusta. Tällöin sävyt palavat puhki ja kontrasti pienenee.
-
Mielenkiintoinen ketju, mutta pentele kun keskusteluun olennaisesti liittyvät kuvat ovat poistuneet. Eikö olis hyvä linkittää muualta ettei ylläpito siivoais pois hyvää materiaalia. :(
-
Se on tuo levytila niin kallista...
Teratavuki (hyvälaatuinen) maksaa 80€.
-
Se on tuo levytila niin kallista...
Teratavuki (hyvälaatuinen) maksaa 80€.
Ja sitten kun VMPK saa joltakin palveluntarjoajalta teran levytilaa, niin se varmaan maksaa 10000000000€ ( ;)) vuodessa
Levytila ei ole kallista,jos ostat esim. itsellesi ulkoisen kiintolevyn, mutta ostappas palvelimelta levytilaa, niin johan maksaa.
Toiton toistoa, jos haluatte kuvanne näkyvän ikiajan, ladatkaa kuva jollekin omalle kuvapalvelulle ja LINKITTÄKÄÄ se kuva, ei katoa.....
Admin
-
Se on tuo levytila niin kallista...
Teratavuki (hyvälaatuinen) maksaa 80€.
Ja sitten kun VMPK saa joltakin palveluntarjoajalta teran levytilaa, niin se varmaan maksaa 10000000000€ ( ;)) vuodessa
Levytila ei ole kallista,jos ostat esim. itsellesi ulkoisen kiintolevyn, mutta ostappas palvelimelta levytilaa, niin johan maksaa.
Toiton toistoa, jos haluatte kuvanne näkyvän ikiajan, ladatkaa kuva jollekin omalle kuvapalvelulle ja LINKITTÄKÄÄ se kuva, ei katoa.....
Admin
Sorry. En halunnut asiasta meteliä (taas).
-
Alleenkussut olisi kyllä mielissään, jos sellaiset informatiiviset ketjut kuvitettaisiin tosiaan muualle linkittäen. Hassu-jutut on asia erikseen, nillä ei ole niin väliä..
-
Mistä johtuu mv-kuvissa rakeisuus? Onko filmi vanhentunutta? Onko vika kehityksessä vai peräti kuvaajassa tai kuvaus menetelmässä ??? Filmissä ja filmin kehitteessä on mennyt parasta ennen päivä jo vuosia sitten. Siksipä sainkin kyseiset Kodakin tarvikkeet kiittelemällä.
Kodak Tmax 400 profesional (TMY-24) filmirullia olisi kymmeniä, mutta kun tulee rakeista kuvaa. On kokeiltu kuvata sisällä ja ulkona, mutta aina kuvissa on samanlainen epätarkkuus.
Paperin kehitteet ovat uusia.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Vanha filmi tekee rakeista kuvaa. Löytäis vaan jostain tosi vanhaa filmiä niin ois kiva koittaa mitä siitä syntyis :)
-
No juu, paperin kehitteellä ei juurikaan merkitystä, vaan rakeella joka muodostuu filkalle, sehän se sitten suurennetaan. Pääasiassa kehite on se jossa rae muodostuu. Pahinta sille on ylivalotus ja ylikehitys nopealla kehitteellä. (Sekin pikkasen liian lämmintä)
Paras on siis ottaa kuvat ensinnäkin oikealla valotuksella jotta kehitykseen saa pientä pelivaraa. Hienoraekehite ja sekin laimennettuna niin että kehitysaika tulee olla ohjetta pitempi. Agfa Atomal tai Kodak D-76 esim käypi hyvin. Tässä hommassa ei saa kiirehtiä.
-
Vanha filmi tekee rakeista kuvaa. Löytäis vaan jostain tosi vanhaa filmiä niin ois kiva koittaa mitä siitä syntyis :)
Itseasiassa yllättävän vähän. Lähinnä ikä tuo pohjahuntua negan varjopäähän niin että toistokäyrä loivenee. Se huntu D kun ei nouse logaritmissa vaan on koko nega alalla sama. Samalla se pikkasen lisää herkkyyttä.
-
No käytännön kokemusta on röntgenfilmien parista ja siellä ainakin tommonen kymmenen vuotta vanha filmi on jo tosi rakeista. Vanhaa valokuvausfilmiä en oo koskaan edes koittanu. Varmaan se pohjahuntu menee sitten jo niin tummaksi että niistä kuvista oo paljon iloa...
-
Mikä lienee tuon kehitteen tyyppi? Litran pullossa ja Kodak Tmax lukee putelin kyljessä, punaine korkki, 1+4 laimennus.
Lämpötila on ollut 20 astetta, kehitteessä, keskeytteessä ja kiinnitteessä. Kehitys 6min, keskeytys 30s, kiinnitys 10min. Ajat on otettu sekunttikellolla. Pyörittelyt ja kopistelut välillä, kuvaus oppaiden mukaan.
Kamerana Zenit-E, Helios-44-2 objektiivilla. Valotus on katsottu Zenitin omalla seleenikennolla.
Sisälläkin on tullut ihan hyviä kuvia, vaikka salamaa ei ole ollutkaan, mutta kuvat ovat samanlaisa "karkeita", kuin ulkonakin.
Kuvista tuli terävempiä, kun kuvasin tuolla 1800-luvun Rochester Optical kameralla suoraan valokuvapaperille. Laakafilmille en ole vielä kokeillut, kun riittävän iso suurennuskone on vasta hakusessa.
Edit:
Kehite on just tuommosta:
(http://www.foto24.de/images/img.tumb/107501.jpg)
-
Vanha filmi tekee rakeista kuvaa. Löytäis vaan jostain tosi vanhaa filmiä niin ois kiva koittaa mitä siitä syntyis :)
Täällä olis parasta ennen 2000 filmiä, onko riittävän vanhaa?
-
Jos vilmiä on haitaksi asti, niin voisin koittaa ostaa rullan tai pari...
Vanhahko kamera tuo mun uusi Kodak. Mikähän lie vienyt tuosta tuon etummaisen linssin? Kait siinä semmonen on kuiteskin ollut?
(http://sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-ash1/hs776.ash1/166666_1541145049399_1258111795_31229924_2520106_n.jpg)
-
Mikähän mahtaa olla tätä "ryssän" valokuvapaperia vastaava länsimainen paperi? Tämä on kuitupaperia ja paljon ohuempaa, kuin nykyiset muovipaperit.
Jos jostain löytyy tätä paperia lisää, niin ostaisin mielellään.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Oisiko ylimääräistä kiev 4 kameraa tai runkoa? Ostin romppeesta Kievin ja siinä olikin (yllättäin) :) etäisyysmittaus vähän huonolla hapella (ei ole synkroonissa se finderin mittaus linssin lukemien kanssa) ja kiinnostaisi tutkia saisiko sen synkronoitua jotenkin. Tutkimustarkoitukseen voisin käyttää rikkinäistä kieviä tai sitten tuota omaa jos löytyy ehjä runko.
-
Hienolaatuista värivalokuvaa ovat ottaneet Venäjällä 1910-luvulla jo tämän linkin mukaan, mutta nyt vasta ne voidaan nähdä väreissä:
http://www.tekniikkatalous.fi/kuvaraportit/article574001.ece? (http://www.tekniikkatalous.fi/kuvaraportit/article574001.ece?)
-
He he, taitaa toimittaja olla sieltä talouspuolelta. Totta kyllä, että nykytekniikka auttaa noiden kuvien katselussa, mutta samoin lähin painotalo jo vuosikymmeniä sitten.
-
Salamaan tarttis 22,5 V patterin. Saakohan niitä enää? Niitä 9V nepparipatterinmallisia.
-
Mikäs se semmonen salama on semmosella voltilla? Ja onko pakko käyttää sitä salamaa kun se salamavalohan on aika samanlaista salamassa kuin salamassa ja varmaan voi olla aika kalliskin jos löytyy. Tavallinen salama 4 ladattavalla AA paristoilla niin ei maksa mitään sen käyttö.
-
Minä hommasin tämmösen salamalaitteen. Toimii myös sähköttömillä alueilla. Digikameraan saattaa vaatia jonkinlaisen adapterin, ehkä.
Saattaa tieten talon omistajalta huuto päästä, jos tuolla laitteella pirtissä sisällä räpsäyttää. Melko varmasti halteksi jää katossa kytemään kuvauksen jälkeenkin...
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Joo, tuolla saattaa tulla muitakin ilmeitä kuin mitä pelkän muikun sanomisesta seuraa. :)
Ihan tavallinen Ticky Blitzgerättihän se tuollaisen patterin tarvii. Halvempiakin salamia varmaan on, mutta ei tässä nyt oikein siitä ole kiinni, että maksaako patteri 2 vai 6 euroa. Saakohan muuten noita bulbbeja valokuvauskaupoista enää?
Tämä ei ole se minun vaikka samanlainen onkin.
(http://file1.npage.de/000460/49/bilder/agfa_ticky_faecherblitz_bj._1950er.jpg)
-
En usko Suomesta mistään kaupasta löytyvän polttimoita tuohon salamaan, kun eivät tahdo tietää valokuvaamoissa mitä on mustavalko valokuvapaperikaan.
Irlannissa ainakin näyttää vielä jotain toimintaa olevan http://www.meggaflash.com/general%20information%20on%20flashbulbs.htm (http://www.meggaflash.com/general%20information%20on%20flashbulbs.htm)
-
Onko tuossa tatun salamassa liipasinsytytys? Voi olla tikikameran 1/60 täsmäyksen kanssa synkrooniongelma. Vaikka taitaahan se pulveri palaa vähän pitempään kuin nykysalaman hekulanka.
-
Joo, liipasinhan siinä on. Saapa nähdä milloin tilattu "salama pulveri" tulee postiin, sitäkään ei nimittäin löytynyt ihan jokaisesta hyvin varustellusta valokuvausliikkeestä.
-
Tässä nimenomaisessa tapauksessa kiinnostaisi nähdä paitsi salamalla otettu kuva, myös kuva itse salamakuvauksesta...
-
...ja kytevästä halltexista.
-
Huuto.netissä on joskus ollut salamalamppuja.
Niitä oli muuten sellaisiakin, jotka kierrettiin tavallisen E27 kierteisen hehkulampun paikalle! Interiöörikuvauksiin saatiin aito valaistus.
-
Tilasin juuri äsken yhdeltä ebay kauppiaalta Philips Photoflux PF1 polttimoita tuohon Tickyyn.
Ja vaikka ao kuva ei kovin vanha olekaan, eikä edes otettu vanhalla (vaan vain huonolla kiinalaisella lelu-) kameralla, on kuvan tunnelmassa jotain mitä olisi hauska saada kuviin. Eilen vein kehitykseen ekan 120 BW filmin joka on kuvattu Franka Solidalla. Saas nähä...
(http://farm6.static.flickr.com/5226/5549808170_c36f2fe4f3_z.jpg)
-
No nyt sain Frankalla otetut pinnakkaiset skannattua. Vähän häiritsee paperin rypyläisyys, mutta voisi sanoa, että Frankaa voi käyttää kuvaamiseen. Osaa kuvista vaivaa ilmeisesti alivalo, koskapa ovat hiukan harmaita, mutta sitähän voi jatkossa yrittää korjata aukolla tai ajalla. Filminä TMAX100 ja laitteena Franka Solida 1 ja Gossen Sixtomat electronic 2.
Parissa kohdassa negoissa näkyy ilmeisesti valovuodon jälkiä. Ilmeisesti takakantta ei kannata aukoa kun filmi on sisällä ja ehkä paras säilytyspaikka kameralle ei ole suoraan pöytälampun alla. :)
(http://farm6.static.flickr.com/5022/5577506601_ddf4bef81a_z.jpg)
-
Talvikuvaus voi olla haastavaa tolla kokoonpanolla vaan kokemus parantaa tulosta. Ihan oma fiilis on nuilla vanhoilla otetuissa kuvissa. Sama efekti ku putki- ja transistorivahvistimien soundeissa. Laitahan kuvatuksia näkösälle.
Häätyypi kaivella Patersonit esille, jos vaikka nekatiiville alkas taas tuhraamaan.
-
No joo. Pakkanen oli vajaa parikymmentä ja pelkäsin, että suljin jumittaa ja hiukan korjasin aukkoa mittarin lukemaa pienemmäksi. Siitä johtuu kait tuo varsinaisen kohteen alivalottuminen. Toisaalta päivä oli pilvinen ja vaikka vaimo katsoo lännen suuntaan ei juuri yhtään lisävaloa saanut pilven läpi kajastavasta auringonlaskusta.
Loput ekan filmin julkaistuista löytyy flikkeristä http://www.flickr.com/photos/ttjunno/
-
Aikaisemmassa viestissä linkitettiin Sergej Mikhailovich Prokudin-Gorskijn kuviin, tässä vähän lisätietoa (minkä aikaisemmin kokosin Suomi24-keskusteluun): 1907 lanseerattu Autochrome-tekniikka tuli nopeasti Suomeen, ja ensimmäiset värivalokuvaajat lienevät olleet Amatörfotografklubbenin jäseniä.
Mutta Sergej Mikhailovich Prokudin-Gorskij oli ehkä ensimmäinen värivalokuvaaja Suomessa. Hän otti 1909-1912 värikuvIa Suomesta tekniikalla missä kolmella mustavalkokuvalla (ja eri värisuotimilla) saadaan aikaan hienoja kuvia.
Tässä linkki herran tuotoksiin:
http://www.boston.com/bigpicture/2010/08/russia_in_color_a_century_ago.html
Suomessa otetut kuvat löytyvät USA:n kongressin sivuilta:
http://www.loc.gov/pictures/collection/prok/
Hakusanalla "Finland" löytyy mm. tämä Saimaan kanava -idylli :)
http://www.loc.gov/pictures/resource/prokc.20200/?co=prok
-
Ihan muuten vaan, kiva kuva tekstien kera.
Jotkut ovat nauraneet, toiset paskoneet housuihinsa, en ota vastuuta tapahtuvasta ;)
http://paranormaaliblogi.net/index.php/2007/05/23/kummitteleva-pikkutytto-varoitus/
-
Ihan muuten vaan, kiva kuva tekstien kera.
Jotkut ovat nauraneet, toiset paskoneet housuihinsa, en ota vastuuta tapahtuvasta ;)
http://paranormaaliblogi.net/index.php/2007/05/23/kummitteleva-pikkutytto-varoitus/
Niin kauan kun on ollut valokuvausta on ollu näitäkin. Kivoja rakennelmiahan nuo, joskin nyky-photoshop aikaan helpompaa.
Oli aikoinaan isokin business kuvaajille. Kiertävät valokuvakauppiaat möi paljon kuvia ihmisille, kuvia kuninkaista, neekereistä, kummituksista, vähäpukeisista naisista. Esim englannissa kaikki vanhat valokuva albumit alkaa sillä että ekalla sivulla on ne kuninkaalliset, kuvina jotka on ostettu kiertävältä kuvakauppiaalta. Suurin menekki kuitenkin aina on ollut vähäpukeisilla naisilla, ja myöhemmin alastomilla.
-
Tuli tehtyä Kodakkiin 105 vuotis huolto. Pitäis vielä käydä ulkona testaamassa, onko valovuotoja.
Ne kaksi 2,5mm x 10mm pallopäistä messinkiruuvia puuttuu kyllä edelleen, että jos jollain olis sellaisia nurkissa....
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Just. Mullaki on 8 X 10 tuumanen palkki. Se on reissussa niin kätevä.
-
Just. Mullaki on 8 X 10 tuumanen palkki. Se on reissussa niin kätevä.
Siksihän se nimi onkin englanniksi field camera, kun se on niin kätevä ottaa mukaan kentälle kuvailemaan.
-
Käyn kattomassa tallissa miljuunalootasta niitä ruuveja. Voi olla, voi olla olemata.
Ilmineeraan.
-
Just. Mullaki on 8 X 10 tuumanen palkki. Se on reissussa niin kätevä.
Siksihän se nimi onkin englanniksi field camera, kun se on niin kätevä ottaa mukaan kentälle kuvailemaan.
Mites Tatu, toi näyttäs olevan myös 8X10 eli 20cm X 25cm toi sun pokkari.
Mulla entisenä Agfalaisena on kontaktit edelleen saksaan ja belgiaan agfalle. Aattelin tossa keväällä tilailla filkkaa, tarviitko ?
Aika järkevään hintaan sitä sieltä. Mustakalpeeta mulla on kasa mutta färiä meinaan tilailla. Siis diaa. Vastamulkosta mulla on hyllyssä. Sekä pankromaattista, orthokromaattista että siniherkkää. Ortho ja siniherkkä menee altaassa paperikehitteellä. Tai atomal, D76 jne.
-
.
Ne kaksi 2,5mm x 10mm pallopäistä messinkiruuvia puuttuu kyllä edelleen, että jos jollain olis sellaisia nurkissa....
[/quote]
Löytyis messinkisiä hopeoituja pallopäisiä, lähetän jos kelpaa?? T: Jorma
-
Yyveetä lähetetty Jormalle ja Karillekkin tulee kohta.
-
Just tuli mieleen että on vissiin pari purkkia kodakin microdoolia (olikohan 670g purkki) ja ei pitääs vanhentua kun on pulveri ja tyhjiöpakattu peltipurkkiin. Kun itse käytin tätä niin plantrasin 1-3 ( kehitysaika oli kyllä jotain 20 minuuttia mutta tulos oli melkein täysin rakeetonta ja terävyys oli surerb. Rittää tuolla plantraamisella monen kymmenien kinofilmien kehitykseen. Ja aitoa MV paperi paperia on monta pakkausta itäblokkien maista (paljon hopeaa halvalla) mutt niissä on riski että ovat hunnuttaneet vaikka aika kylmässä ovatkin olleet. Patersonin kehityspurkki myöskin löytyy kolmeelle kinofilimille tai parille filimi 6x6 formaatille. Ja hinta olis vähintään kymppi tai kummiskin 15 kaikesta kun on niin paljon duunia pakkaamisella! tai paras tarjous + PK kulut.
-
15 kaikesta kun on niin paljon duunia pakkaamisella! tai paras tarjous + PK kulut.
Kaikki mainitsemasi tavara kelpaisi mulle ihan käyttöön. Monesti olen ajatellut, että isompi Patersonin tankki olisi kiva, kun joskus pitäisi useampikin filmi kehittää...
Vanhoista itä-papereista on sikäli hyviä kokemuksia, että Berliinistä ostin nettihuutokaupasta hiljan OrWoa, joka oli siis DDR:ssä valmistettua. Ajattelin, että pinnakkaispaperiksi kelpaa ainakin - ei mitään vikaa!
-
Mulla on pitkähkö Paterson jouten, en muista montako kinorullaa siihen mahtuu, mutta katton jahka löydän.
-
15 kaikesta kun on niin paljon duunia pakkaamisella! tai paras tarjous + PK kulut.
Kaikki mainitsemasi tavara kelpaisi mulle ihan käyttöön. Monesti olen ajatellut, että isompi Patersonin tankki olisi kiva, kun joskus pitäisi useampikin filmi kehittää...
Vanhoista itä-papereista on sikäli hyviä kokemuksia, että Berliinistä ostin nettihuutokaupasta hiljan OrWoa, joka oli siis DDR:ssä valmistettua. Ajattelin, että pinnakkaispaperiksi kelpaa ainakin - ei mitään vikaa!
Äläpä väheksy halpaa itäpaperia. Kun belgialaisessa agfan paperissa hopeeta 1,5 grammaa neliöllä niin romanialaisessa 8. Ne ei osaa ihan uhutta siivua vetää ne pojjaat. Mutta hyvää paperia ne tekee.
-
Jos liikut Tallinnassa, kannattaa käväistä raatihuoneen takana olevassa vanhassa kaupunginvankilassa, joka toimii valokuvausta esittelevänä museona.
Esko J
http://www.tourism.tallinn.ee/fin/fpage/nahtavyydet/museot#!p_174743
-
Äläpä väheksy halpaa itäpaperia.
Pois se minusta, että itäpapereita väheksyisin! Laatu vain oli joskus vaihtelevaa. Sen parempaa paperia ei ollutkaan, kuin jugoslavialainen Emaks. Sitäkin vissiin tehdään vielä.
Aikoinaan Agfa lopetti Portrigan valmistuksen myrkyllisen kadmiumin vuoksi. (N.B! kadmium-käsitellyt pultit!) Euroopan vähemmän läntisissä osissa tällaisia ikävästi taiteellista luovuutta rajoittavia ongelmia ei tiettävästi ollut.
Pässi on kuvattu vuoden 1937 -mallisella Ikontalla.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Äläpä väheksy halpaa itäpaperia.
Pois se minusta, että itäpapereita väheksyisin! Laatu vain oli joskus vaihtelevaa. Sen parempaa paperia ei ollutkaan, kuin jugoslavialainen Emaks. Sitäkin vissiin tehdään vielä.
Aikoinaan Agfa lopetti Portrigan valmistuksen myrkyllisen kadmiumin vuoksi. (N.B! kadmium-käsitellyt pultit!) Euroopan vähemmän läntisissä osissa tällaisia ikävästi taiteellista luovuutta rajoittavia ongelmia ei tiettävästi ollut.
Pässi on kuvattu vuoden 1937 -mallisella Ikontalla.
Pääsääntöisesti agfan paperit oli Brovira merkillä. Muitakin oli mutta ... Portrign merkkistä ei ole ollut.
Muttamutta. Taidepapereista Emaksia ei hakannut mikään. Kun vaan kiillotuslevyt kunnossa, se kun oli paksua paperi-paperia. On sillä ero onko esim 0.8 grammaa hopeeta neliöllä vai 8. Vaikka olin Agfalla duunoissa niin sitte kun oikeesti tarvittiin niin käytin Emaksia. Samaten diakamassa kun tarvittiin kevään vihreitä niin fujia laukusta. Tarvittiin kylmää talvea niin kodak, tottakai. Mutta neutraali ihon sävy, siinä egfa oli paras.
Ei ole olemassa yhtä joka olis paras kaikessa, näin se vaan oli, ja on.
-
Mitäs toi sitten on..?
Portriga oli just sitä klassista muotokuvapaperia. Käytin sitä museolla vielä 1997 muistaakseni.
Vanha Brovira oli hyvää, uudemmalla ei tehnyt mitään. Record Rapid oli paras yleispaperi - puhutaan siis edelleen Aktien Gesellschaft für Anillinfabrikation - yhtymän valokuvauspapereista. Emaksilla on hiukan tunkkaiset vaaleat sävyt. Talvikuviin jotain muuta.
Viimeisen Kodachromen poltin kesällä.. Diakehityksestäkin sa nykyään pulittaa vitosen.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Jeps. Mikset heti sanonu. Tuo on avia paperi. Ilmakuvaukseen. helevetin paljon paree kun Brovira. Hopeetaki melkeen 4 grammaa. Hintataso eri markkina-alueilla oli hyvin erilainen ja jos samaa paperia olis myyty hirveellä hinnanerolla niin olis näyttäny kummalliselta. Myöhemmin ilmakuvaukseen myytiin broviraa nimellä P1 ja A1.
Muutenki oli aina eri sarjat eri tarkotuksiin. Jopa sama paperi parilla eri nimellä eri tarkotuksiin.
Tämä oli poikkeus nimeämisestä, normaalisti P oli panchro ja silleen mutta ei paperissa, kun filmistä on kyse, samaa kamaa myytiin nimellä HDF1p joka oli high defenition 1p, jossa 1 tarkotti 0.10 paksuutta ja p polyesteriä. Ilmakuva ja röntgen filkat oli tietty aina 0,18 paksuja.
-
Niin ne mun MV paperi paperit on tota Forte fortezo ( heimoveli Unkarista) ja formaatissa 24x30 ja niitä on 200 arkkia ja tommosta jälkee se teki noin 15 vuotta sitten,,,myin pois mun suurennuskoneen pari vuotta sitten ja annoin muutaman pakkauksen tota paperia mukaan ja tänään sain hänet kiinni ja kun kysyin mitä mieltä hän oli kuvien laadusta ja ei ollut sitä harmaata huntua hänen mielestään niissä ja oli ihan ok näköisiä vedoksia ,,no en tieä kuinka hyvä expertti se on niitä mv kuvia arvostelemaan? Se microdooli on niin sanottu hienoraekehite ja itse käytin sitä T-max filmien kanssa,,todella pienrakeista tuli mun mielestä. Yhestä purkista pitääs sada litkua 20L jos sekoittaa sitä 1-3 ja kun yhteen kinofilmiin menee 300ml niin kyllä moneen filmiin riittää 1 purkki ja niitä pitääs löytyä 2. Ja jormalle ne menee ensi viikolla jos ei se mee puuhun tai joku tarjoaa paremmin tällä viikolla (tarjottu 20+ PK kulut) Se patersonin purkki on hukassa mutta kyllä se jossain on. linkissä kuva http://www.aijaa.com/v.php?i=004307824508.jpg
-
Ihan nyt ettei mene mettään homma niin papereita, kehitteitä, myös niitä atomal, D76 jne, saatte suoraan kaupasta.
http://www.scandinavianphoto.fi/default.aspx
Myös niitä 120 puola yms sellasia.
Ei niitä tartte kauempaa hakea kun ne tulee kotiin.
-
Vai ilmakuvaukseen...
Nykyään on tuolla valokuvauspaperipuolella ymmärtääkseni sellainen tilanne, että Euroopassa tehdään Kroatiassa (EfKe), Unkarissa (Foma) ja sitten Ilfordin perilliset. Tosin tavaraa pakataan eri nimellä ja - tietysti hinnalla. Kodak ei tee enää papereita, filmivalikoima supistuu kaiken aikaa. Euroopan ulkopuolella Fuji tekee jotain mustavalkofilkkoja vielä ja sitten Kiina lähinnä Aasian markkinoille kaiken näköistä. Mutta markkinat on vakiintuneet, aina löytyy hardcore-harrastajia, näyttää siltä. Vielä 10 vuotta sitten vaikutti, että tavaraa täytyy ruveta hamstraamaan, mutta todellisuudessa mustavalkoharrastajan valikoimat ovat aika hyvät, hinnat tietysti nousevat.
Microdolia ja Forteakin olen käyttänyt, hieno paperi!
Kotimaan fotokaupoista suosittelen manselaista: http://www.fotohertell.fi/ (http://www.fotohertell.fi/) Löytyy mustavalkotavaraa.
-
Kyllä ne Mortzelin tehtaat belgiassa työntää valokuvapaperia tulemaan edelleen. Samaa broviraa tulee eri nimillä ja eri värisissä laatikoissa. AGFA merkkihän on myyty kiinaan ja silleen mutta homma jatkuu jossain mitassa. Samaten se vanha tehdas työntää polyesterpohjaa tulemaan kaikille valmistajille. 0,18 paksu ilmakuva ja röntgen filkan pohjaki tulee sieltä ja nimenä agfa, kodak, fuji, DuPont jne. Maailmassahan on peräti kaksi filkka-polyester tehdasta.
-
http://www.telefoto.fi/ Henkseli-cityssä Liisankadulla on kohtalaisen mallikas valokuvaustarvikkeita myyvä putiikki. Kemioita ja papruja löytyy suoraan hyllystäkin. Eikä ole riistohinnat.
-
120 filmiä tilasin tuolta Karin mainitsemasta Scandinavialaisesta. Olisi BW Ilfordia ollut Oulun Kärkkäiselläkin, mutta tulipahan otettua vähän reilumpi satsi. Ei siinä kyllä säästänyt kuin vitosen kymmenellä filmillä. Tai no hinta pompsahti tietysti senkin takia kun otin puolet värillistä.
Seuraavaksi pitäisi vissiin kokeilla miten Agfa Clack pelaa. Siinä kyllä vaikuttaa hiukan suljin jumittavan... Vanhan pahviKodakin testaus taitaa jäädä kesään.
BTW. tuli mieleen, jotta onko jokin nyrkkisääntö miten korjata esim sisällä aukkoa ja/tai aikaa kun tussauttaa kuvatessa salamalla? Sain Saksan ebaystä pari pakettia Photoflux PF1 polttimoita ja niitäkin pittää kokeilla kunhan saan vielä salamaan patterin. Niitäkin 22,5V saa Saksasta.
T
-
Tuolla olis tuohon hintaan http://www.macodirect.de/ilford-delta-rollfilm-c-1_6_53_164_166.html
Kyseisestä liikkeestä olen suunnitellut tilaavani kehitteitä, mutta on jäänyt tilaus vielä tekemättä. Kimppatilauksena saisi vielä postituskulujakin pienemmäksi. Että jos täällä Oulunsuunnalla joku suunnittelee tilausta tuonne, niin voisin tehdä tilauksen samaan pakettiin.
Saksassa Macodirectillä Agfan kiinnite Agefix litrahinta 9,55€ Oulussa 37,0€. Sama hintasuhde koskee kehitteitä.
-
Nyt löytyi pitkä Paterson! Sisään mahtuisi viisi kinokelaa, nyt siellä on niitä neljä. Ne on niitä Patersonin keloja, joihin sopii 35-, 45- ja 60-millinen filmi. Tarjotkaa jos on tarvetta, mää en viitti enää läträtä.
-
miten korjata esim sisällä aukkoa ja/tai aikaa kun tussauttaa kuvatessa salamalla? Sain Saksan ebaystä pari pakettia Photoflux PF1 polttimoita
Jos ymmärsin oikein, niin nämä ovat niitä oikein vanhan ajan magnesiumpolttimoita? Joissa poltti aina näppinsä.
Jos kamerassa on eri täsmäysasetuksia, niin sitten "M". Eikä varmaan lyhyempää aikaa kuin 1/60 kannata käyttää: magnesium palaa hitaasti - ainakin jos sähköväläykseen verrataan. Valoahan noista tulee paljon - olisko joku aukko 11 hyvä lähtökohta 100 ASA:n filmillä.. Tähän hätään en muuta osaa sanoa...
-
Kiitos.
Hätäilin turhaan. Saksan ukolta ostamieni salamapolttimopakettien sisässä oli myös suomenkieliset ohjeet. :) Polttimoita on kahta kokoa PF1 ja PF1B.
Enää ei puutu kuin 22,5V patteri ja pääsee kokeilemaan leimausta. Tässä kamerassa ei ole kuin X ja se taitaa toimia 1/25 :lla.
T
-
Tarvitseeko joku suurennuskonetta, olisi tarjolla tällainen:
http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=59878.0 (http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=59878.0)
-
Tarvitseeko joku suurennuskonetta, olisi tarjolla tällainen:
http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=59878.0 (http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=59878.0)
Kun olis pikkasen aikasemmin tullut tietoon :( Käytiin nimittäin hakemassa etelä Ruotsista kaksi suurennuskonetta. Minulle 13x18cm kone ja keverille 6x9, kun ei Suomesta löytynyt. 1700km reissu tuli käytyä 22 tunnissa ja siihen sisältyi paluumatkalla Sundsvallin Ikeassa käynti naisväellä. Onneksi rouva tuli siihen tulokseen, ettei enää ikinä takaisin Ikeaan :)
-
Sanokaas miksi ei kaikki salamapulveri pala tässä värkissä. Syttyy kyllä joka kerta, mutta ainetta palaa vain tietty määrä ja loput jää rännin pohjalle. ??? Tulitikulla tuota ainetta ei saa palamaan ollenkaan, mutta nallipyssyn nallilla tussahtaa heti.
Ei muuten, mutta kun ei pysty ottamaan sisäkuvia, kun ei salamassa teho riitä ;D
(http://www.vmpk.fi/forum/index.php?action=dlattach;topic=30507.0;attach=94564;image)
-
Toivottavasti ulkokuvissa ei tartte täytesalamaa, eikös siellä ole mettäpalovarotus...
-
Oliskos noin, että tavaraa vain on liikaa. Pinnalta leimahtaa ja käyttää kaiken läsnäolevan hapen, rännin pohjalle jää ylimäärä palamattomana.
Auttaisko ohuempi kerros laajemmalle alalle levitettynä? Tai jos lantraisi sekaan jotain voimakasta hapetinta? Vaikka sitä lannoitetta, jota ei Suomessa myydä, mutta lahden takana myydään.
-
Mikähän lie kun välillä nuo liitetyt kuvat ei näy? Esim tuo Tatun tuossa ylla; ei näy kuin raamit ja äksä vasemmassa ylänurkassa.
-
Pitäs syttyä herkemmin. Alkujaan noissa oli sellanen kivi-pyörä systeemi kun sytyttimissäkin. Siis tupakinsytyttimissä. Jousivetonen systeemi jolla kipinä magnesiumiin.
-
Minkä takia noitten kans pitää leikkiä? nääkyks se kuvissa että tommosella vanhalla salamalla on se kuva otettu vai uudetyyppisellä salamalla? eipä taida näkyä vaikka toimiskin! Ymmärrän kun on kiinnostusta vanhoihin filmikameroihin täysin ja niitä pitää käyttää tottakai mutta monta kertaa ennen vanhaan ne kuvattavat piti istua monta sekuntia prikulleen samassa asennossa niin kauan kuin se valotus kesti ja mieluiten kauniissa luononnvalossa! ilman tuota tosi rumentavaa salamavaloa,,,
-
Minkä takia noitten kans pitää leikkiä? nääkyks se kuvissa että tommosella vanhalla salamalla on se kuva otettu vai uudetyyppisellä salamalla? Ymmärrän kun on kiinnostusta vanhoihin filmikameroihin täysin ja niitä pitää käyttää tottai mutta monta kertaa ennen vanhaan ne kuvattavat piti istua monta sekuntia prikulleen samassa asenossa niin kauan kuin se valotus kesti ja tottakai kauniissa luononnvalossa! ilman tuota tosi rumentavaa salamavaloa,,,
Minkä takia pitää kaksitahtisilla ajaa kun on keksitty muutaki. Miksi pitää ajela autolla kun ennenkin on kauppamatkustajat tulleet sauvomalla pitkin laatokan rantoja. Miksi pitää olla ruiskut kun kaasarilla on pärjätty pitkään. Miksi pitää olla sähkövalo kun tuohus on toimin ut satoja vuosia. Miksi...
En viitti jartkaa mutta miksi sinulla on vanha sytkä pyörässäs kun järjetön on keksitty. Tai toisinpäin, miksi sulla on järjetön vaikka perinteinenkin toimii ?
Miksi joku helevetin tollo leikkii vanhojen pyörien kanssa KUN UUSIAKI ON TARJOLLA ?
Kysyn vaan. Siis kysyjän mukaan: Kaikki vanha helevettiin ja uusia vekottima kehiin. Siihenkö tässä ollaan menossa.
-
Vaikka tämän takia.
Tuollaista ei saa vaikka oisi kuinka digi digi. Voi kyllä ettei saa enää mitenkään. Mutta mielestäni kannattaa kyllä yrittää jos vehkeet kerta on.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
No tässähän oli vaan kysymys siitä rumasta tekovalosta "salamasta" kun ei kukaan takuulla huomaa eroa valmiissa aidossa uudessa valokuvassa mutta vanhalla vehkellä kuvatussa että onko tässä käytetty tota aitoa vanhaa salamasysteemiä vai uudempaa samaa rumaa valoa antavaa patterilla toimivaa valoa,,, luonnonvalo kunniaan kun se kummiskin kauneinta mitä on ja vielä ilmatteeksi!!
-
Pitäs syttyä herkemmin. Alkujaan noissa oli sellanen kivi-pyörä systeemi kun sytyttimissäkin. Siis tupakinsytyttimissä. Jousivetonen systeemi jolla kipinä magnesiumiin.
Luulen että tämä pulveri ei oo ihan samaa ainetta kun silloin ennenwanhaan. Se oikea aine on ollut käsittääkseni melko räjähdysherkkää tavaraa, nopeampaa palamaan kun ruuti. Joitain vanhoja lehtijuttuja löytyy valokuvaajien räjähdysonnettomuuksista kyseisen aineen kanssa. Kyllä tämäkin aine kirkkaana välähtää, mutta se on se vakiomäärä mikä palaa ja se on liian vähän. Täytyy kokeilla Hannun ehdottamaa konstia, eli laittaa pulveria ränniin laajemmalle alueelle.
En tiedä miksi tämä aine ei pala tulitikulla, mutta nallilla palaa :o Nakkaako nallin paine ainetta ilmaan ja se syttyy siinä paremmin?
Tämä laite on alkujaankin tehty nalli sytytykselle. Ensin nalli laitetaan tuon rännin keskikohdalla olevaan alasimeen ja sen jälkeen iskuri viritetään. Iskuri vapautetaan varressa olevasta liipaisimesta. Liipaisimessa olevasta merkistä päätellen laite voisi olla Englantilaista tekoa.
Minkä takia noitten kans pitää leikkiä? nääkyks se kuvissa että tommosella vanhalla salamalla on se kuva otettu vai uudetyyppisellä salamalla? eipä taida näkyä vaikka toimiskin! Ymmärrän kun on kiinnostusta vanhoihin filmikameroihin täysin ja niitä pitää käyttää tottakai mutta monta kertaa ennen vanhaan ne kuvattavat piti istua monta sekuntia prikulleen samassa asennossa niin kauan kuin se valotus kesti ja mieluiten kauniissa luononnvalossa! ilman tuota tosi rumentavaa salamavaloa,,,
Ei näitten kanssa leikitä, tämä on vakavaa hommaa ;D Ihtestäni otin sisällä kuvan ilman salamaa. Kaikki valot pistin mökkiin päälle ja silti valotusaika oli 3,5min täydellä aukolla. Tarkensin kameran valmiiksi. Laitoin sulkimen auki, juoksin kuvaan, katsoin seinäkellosta ajan ja juoksin sulkemaan sulkimen. Kuvassa ei näy mitään liikettä.
Sen takia tuo salamalaite on hommattu, kun 98% varmuudella ihmiset kysyy, onko sulla sitä laitetta jossa välähtää liekki ja pöllähtää savut? Viimeksi kuukausi sitten otin ulkona kuvaa ja silloinkin kysyttiin, että pölläyttääkö tuo kamera savua, niin kuin länkkäreissä? Piti sitten hommata tuo salamalaite, ettei tarvi esitellä ei oota. Vielä kun sais sen savun pöllähtämään kunnolla.
(http://konevoimayhdistys.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=546.0;attach=438;image)
-
Pitäs syttyä herkemmin. Alkujaan noissa oli sellanen kivi-pyörä systeemi kun sytyttimissäkin. Siis tupakinsytyttimissä. Jousivetonen systeemi jolla kipinä magnesiumiin.
Luulen että tämä pulveri ei oo ihan samaa ainetta kun silloin ennenwanhaan. Se oikea aine on ollut käsittääkseni melko räjähdysherkkää tavaraa, nopeampaa palamaan kun ruuti. Joitain vanhoja lehtijuttuja löytyy valokuvaajien räjähdysonnettomuuksista kyseisen aineen kanssa. Kyllä tämäkin aine kirkkaana välähtää, mutta se on se vakiomäärä mikä palaa ja se on liian vähän. Täytyy kokeilla Hannun ehdottamaa konstia, eli laittaa pulveria ränniin laajemmalle alueelle.
En tiedä miksi tämä aine ei pala tulitikulla, mutta nallilla palaa :o Nakkaako nallin paine ainetta ilmaan ja se syttyy siinä paremmin?
Tämä laite on alkujaankin tehty nalli sytytykselle. Ensin nalli laitetaan tuon rännin keskikohdalla olevaan alasimeen ja sen jälkeen iskuri viritetään. Iskuri vapautetaan varressa olevasta liipaisimesta. Liipaisimessa olevasta merkistä päätellen laite voisi olla Englantilaista tekoa.
Minkä takia noitten kans pitää leikkiä? nääkyks se kuvissa että tommosella vanhalla salamalla on se kuva otettu vai uudetyyppisellä salamalla? eipä taida näkyä vaikka toimiskin! Ymmärrän kun on kiinnostusta vanhoihin filmikameroihin täysin ja niitä pitää käyttää tottakai mutta monta kertaa ennen vanhaan ne kuvattavat piti istua monta sekuntia prikulleen samassa asennossa niin kauan kuin se valotus kesti ja mieluiten kauniissa luononnvalossa! ilman tuota tosi rumentavaa salamavaloa,,,
Ei näitten kanssa leikitä, tämä on vakavaa hommaa ;D Ihtestäni otin sisällä kuvan ilman salamaa. Kaikki valot pistin mökkiin päälle ja silti valotusaika oli 3,5min täydellä aukolla. Tarkensin kameran valmiiksi. Laitoin sulkimen auki, juoksin kuvaan, katsoin seinäkellosta ajan ja juoksin sulkemaan sulkimen. Kuvassa ei näy mitään liikettä.
Sen takia tuo salamalaite on hommattu, kun 98% varmuudella ihmiset kysyy, onko sulla sitä laitetta jossa välähtää liekki ja pöllähtää savut? Viimeksi kuukausi sitten otin ulkona kuvaa ja silloinkin kysyttiin, että pölläyttääkö tuo kamera savua, niin kuin länkkäreissä? Piti sitten hommata tuo salamalaite, ettei tarvi esitellä ei oota. Vielä kun sais sen savun pöllähtämään kunnolla.
(http://konevoimayhdistys.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=546.0;attach=438;image)
No nyt ymmärrän senkin miksi :) 8)
-
Vaikka tämän takia.
Tuollaista ei saa vaikka oisi kuinka digi digi. Voi kyllä ettei saa enää mitenkään. Mutta mielestäni kannattaa kyllä yrittää jos vehkeet kerta on.
[/quote
Saa, kun käyttää photoshoppia...Aah, tätä tietokoneaikaa ;D]
-
Niitähän oli velipojalla 50-luvulla käytössä semmoisia magnesiumjauhepusseja. Vähän kuin teepussin näköinen pussi, jossa oli ripustusnaru yläreunassa ja alareunassa oli ohut paperisuikale. Kun kuvattava oli hiljaa paikoillaan ja öljylamput sun muut valot sammutettu, laitettiin kamera aikavalotukselle. Sitten kuvaaja otti tulitikut esiin ja sytytti paperisuikaleen palamaan. Nopea kuvaaja ehti itsekin tarvittaessa samaan kuvaan. Hetken päästä välähti. Sitten vain suljin kiinni. Sitä vain, että se aine ainakin syttyi tulitikulla.
Itse en ole noita käyttänyt, kun olen vasta 65 vuotta nuori.
-
Mulle on esitettu ettei miksei uudempaa kun rahaakin olis, mä sanon että nämä vanhatat asett, yms maksaa paljon enemmän kuin uudet. Uusilla saa pauluun yhden repalaisen reijän mutta sitä iloa ei voita mikään kun vanhalla osuu edes tauluun, se on harrastamista ja nykyajn vehkeillä pilkun nussimista, niinku tekis englantilaisen puörän joka ei vuoda öljyä.
-
Vaan kun ei ole Photoshoppia kamerassa (jolla ei ole) niin ei saa.
Yksi konsti tosin on ja tuollaisen minäkin joskus haluan. Siis tuollasen linssin omaan Nikoniin. http://timurcivan.blogspot.com/2010/10/something-old-meets-something-new.html (http://timurcivan.blogspot.com/2010/10/something-old-meets-something-new.html)
-
Salamalaite testejä on jatkettu, varmuuden vuoksi ensin sisätiloissa, ettei tule maastopalo.
Toinen Hannun esittämistä keinoista paransi palamisen tehoa.
Tuossa testin tuloksia.
Molemmissa salama-ainetta teelusikallinen. Toisessa testissä meinaa olla jälkikäyntiä ;D
Salamalaite testi 1.avi (http://www.youtube.com/watch?v=aT3O6pzzid8#)
Salamalaite testi 2.avi (http://www.youtube.com/watch?v=byc3j2UxX44#)
-
Ainakin itte laitan joka kameraan minkä omistan slou synkkauksen jos suinkin mahollista ja aika noin 1/15-1/30 sek että se huoneen valaistus tulis sekin mukaan että tunnelmaa säylyis jotenkuten,,, että kyyl se salama vireo kakkonen on mun mieleen:) Ja se salama saa olla miinuksella vähintään !/2-1 aukko jos annetaan muukin valoa tulla muukaan niin ei pitääs kauheasti näkyä raakaa salamavaloa lopullisessa kuvassa .
-
Onkohan salamapulverin määrään ollut jokin taulukko, vai aivan summassako sitä on kipattu tuonne ränniin? Vai onko pulverin määrän arvioiminen ollut ammattitaitoa.
Veikkaan että tämän suku kuvan oton jälkeenkin on pirtissä leijaillut valkoinen savu. Kuva on otettu 20-luvun alkupuolella. Siinä ois esi-isiä ja äitejä, mutta kun ei ole tiedossa kaikkien kuvassa olijoiden nimiä. Itse kirjoitan nykyään heti kuvan taakse, keitä kuvassa on ja milloin/missä kuvattu.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Kyll tuli kameralle hintaa :o http://suomenkuvalehti.fi/kuvat/2011/05/28/austria-photography-camera-auction (http://suomenkuvalehti.fi/kuvat/2011/05/28/austria-photography-camera-auction)
-
Vanhalla kameralla tulee vanha kuva. Filmi ortokromaattista ja ASA luku 8. Kuva otettu 2.7.2011 Torniossa.
(http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3238968.jpg)
Tuon traktori rivistön kun saisi takaa pois, niin luulisi olevan 20-luvun maatalousnäyttelyssä. Toinen kuvasuunta olisi ollut vielä huonompi, siellä oli autoja.
-
Komiaa jäläkiä tekkee.
Minulla oisi tarkoitus kokeilla tuota ao Kodakin Hawk eye 2 model B -kameraa Joensuussa. Mielessä pyörii kysymys paanko mustavalkovilmin vai värillisen. Mikä lie ero jos ottaa mustavalkoiselle tai sitten värilliselle ja tilaa mustavalkokuvana kummastakin?
Niin ja mille aukolle säädän valomittarin. Onhan tähän manuaalikin saatavilla ( http://www.cameramanuals.org/kodak_pdf/hawk-eye_2a.pdf ), mutta kovin suurpiirteisiä on ohjeet. :)
T
Jos vilmiä on haitaksi asti, niin voisin koittaa ostaa rullan tai pari...
Vanhahko kamera tuo mun uusi Kodak. Mikähän lie vienyt tuosta tuon etummaisen linssin? Kait siinä semmonen on kuiteskin ollut?
(http://sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-ash1/hs776.ash1/166666_1541145049399_1258111795_31229924_2520106_n.jpg)
-
Tuo Hawkeye vaikuttaa paljolti samantapaiselta toiminnaltaan kuin Brownie, josta minulla on kokemusta.
Valotusaikoja on kaksi. "I" =instantaneous, eli silmänräpäys ja "T" = time, eli aikavalotus. Jälkimmäisessä suljin pysyy auki niin kauan, kuin sormi nappulaa painaa. Kamera on tällöin tuettava. "Silmänräpäys"-valotus on jotain 1/50 sekunnin kieppeillä.
Aukkoja on yksi - noin f8 hujakoilla yleensä. Tällä pitäisi sitten pärjätäkin ja toimiihan se, kun kuvaa ulkona auringonpaisteella hitaalle filmille. Kaikki perustuu negatiivifilmin runsaalle valotusvaralle. Yli 100 ASA:n (anteeksi, nykyään ISO) filmit ylivalottuvat jo liikaa.
Tarkennusta ei ole. Kaikki parista metristä eteenpäin on enemmän tai vähemmän terävää.
Teettääkö väri- tai mv-negatiiveista printit on merkityksentöntä, jollet sitten onnistu löytämään laboratoriota, joka vedostaa vielä analogisella, ei-digitaalisella menetelmällä. Pinnakkaisvedoksia on varsin helppo tehdä itsekin, näitähän vanhat albumit ovat täynnään.
-
Kiitos.
Mennään f8:lla ja 1/50:lla. Ja mustavalkovilmillä koska se on satasta ja nuo minun värivilmit on 160. Mitähän herkkyyttä ne vilmit on silloin ennenvanhaan ruukanneet olla?
Otamma värivilmikuvia Frankalla sitten. Siinä on joitain aukkoja ja aikojakin valittavana. :)
-
Aika vähälle jäi valokuvaus Joensuussa kaiken kaikkiaan ja Kodak jäi sateen takia kokonaan testaamatta. Ei viitsinyt viedä pahvikameraa sateeseen.
Frankalla pari otin, mutta vilmi ei tullut täyteen ja tuloksia saa vielä ootella siihen jahka tulee rulla täyteen ja kehitysreissu tehtyä.
BTW Missäköhän päin maailmaa lie tehty Elite merkillä matkamallin kolmijalka? Aika siistiä työtä ja oisko ehkä kaitafilmikameralle kun on tiltti ja panorointi sellaisella varrella... Vähän itäsaksalaiselta se minusta vaikuttaa, mutta kuukkelilla en löytäny mitään eikä ole valmistaja made in infoa laittanut....tai sitten on ollut tarralla. Ei kai se sentää samasta maasta ole kuin elite-mosse?
T
-
Vanhalla kameralla tulee vanha kuva. Filmi ortokromaattista ja ASA luku 8. Kuva otettu 2.7.2011 Torniossa.
(http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3117152.jpg)
Tuon traktori rivistön kun saisi takaa pois, niin luulisi olevan 20-luvun maatalousnäyttelyssä. Toinen kuvasuunta olisi ollut vielä huonompi, siellä oli autoja.
Tulee tulee vanha kuva joo. Kysehän on ortho kamassa siitä että kun se ei ole panchromaattista niin kaikki punasävyiset jää hyvin vaaleaksi. Iho, jne. Siksihän sitä othoa voi punavalossa käsitellä. Upeeta kamaa, edelleen. Aikoinaan testasin erikseen sini ja viher herkät ja niissäkin mielenkiintoisia eroja.
-
Nyt on ammuttu koefilmi Kodakilla. Lähti rulla eilen kehitykseen. Saa nähdä saako kuvista mitään selvää... tuloksia joskun viikon päästä jos on jotain mitä näyttää.
Mukaan meni kaksi rullaa Frankalla kuvattuja ja toinen taisi olla värivilmi. Noistä ainakin pitäisi saada kuvat aikaiseksi. Tosin kameran takakansi oli taskusta ottaessani kerran auki, mutta eipä ne kai kaikki ole pilalla.
-
Seuraava filmi kannattaa kehittää itse, niin näkee tulokset heti. Filmin kehitys on helppo homma ja ei tarvitse edes pimiötä, kun käyttää kehitystankkia. Filmiähän voi kehittää kesken kuvauksenkin, kun käy pimiössä leikkaamassa jo kuvatun filmin irti ja laittaa kehitystankkiin. Loppufilmillä voi jatkaa kuvausta. Näin pääsisi ainakin selville kameran/filmin valotus suhteista.
-
Hyvä että jotkut pitää yllä vanhoja hyviä kuvaustapoja eikä osteta tarjouksesta 14 miljoonan digipokkaria, harva osaa sitäkään käyttää vaan ilman jalustaa auto asetuksilla räpsitään. Olen nähnyt mitä saadaan kunnon dikilaitteesta irti missä niin iso linssisydeemi etten taida jaksaa kantaa. Oikeat kuvat albumissa kertoo karusti ketä osaa kuvata ja ketä ei.
-
Seuraava filmi kannattaa kehittää itse, niin näkee tulokset heti. Filmin kehitys on helppo homma ja ei tarvitse edes pimiötä, kun käyttää kehitystankkia. Filmiähän voi kehittää kesken kuvauksenkin, kun käy pimiössä leikkaamassa jo kuvatun filmin irti ja laittaa kehitystankkiin. Loppufilmillä voi jatkaa kuvausta. Näin pääsisi ainakin selville kameran/filmin valotus suhteista.
Joo. Pitäisi vaan ostaa tankki ja lientä. Ja sitten pitäisi olla skanneri tai sitten vaihtoehtoisesti pimiö, suurennuskone, paperia ja ammattitaitoa. :)
-
Jos kehität vaan negativiksi, niin siitäkin jo näkee, onko valotukset lähelläkään oikeaa lukemaa. Eli onko kuva aivan musta, kirkas tai siltä väliltä. Negatiivin voi viedä sitten liikkeeseen kuvaksi suurennettavaksi, jos näyttää että ovat onnistuneita kuvia.
Mikä on Kodakkisi filmin koko? 6x6 vai 6x9? Minulta voisi joutaa pois tuo 6x6 filmille oleva suurennuskone, kun sain hommattua 13x18 koneen, jolla onnistuu pienempien filmienkin suurennus.
-
Kodakki on 6x9, Franka on 6x6 samoin kuin vielä kokeilematon Agfa clack. Olisiko laite minkälainen merkiltään, malliltaan ja varsinkin hinnaltaan?
Automuseolla oli muuten hieno kamerakokoelma. Liekö kenen?
-
Seuraava filmi kannattaa kehittää itse, niin näkee tulokset heti. Filmin kehitys on helppo homma ja ei tarvitse edes pimiötä, kun käyttää kehitystankkia. Filmiähän voi kehittää kesken kuvauksenkin, kun käy pimiössä leikkaamassa jo kuvatun filmin irti ja laittaa kehitystankkiin. Loppufilmillä voi jatkaa kuvausta. Näin pääsisi ainakin selville kameran/filmin valotus suhteista.
Joo. Pitäisi vaan ostaa tankki ja lientä. Ja sitten pitäisi olla skanneri tai sitten vaihtoehtoisesti pimiö, suurennuskone, paperia ja ammattitaitoa. :)
Sillon aikoinaan poikasena kun homma mua kiinnosti eikä ollu vehkeitä niin ihan ekat negarullat kehitin muovipurkissa kodakin D-76 kehitteellä ja muistaakseni kiinnite oli Agefix. Sen D-76 kehitteen tein reseptin mukaan apteekin aineista. Kun ei muuhun ollu varaa. Kylpyhuoneen pimeässä sitte kehittelin tupperwaressa ja sitte kiinnittelin. Sitte kylpyammeessa pesu. Hienoja negoja !! Vähä hankala kuivata kun se koettaa rulautua väkisin. Sitte hokasin että tenua yks tupperi niin siinä se, kun märän filkan heittää tenuun niin se tenttuhan imee itteensä melkeen kaiken veden hetkessä. (Tätä sovellettiin sitte aikoinaan hesarilla, toinen ajoi lentokentältä toimitukseen ja toinen laitto eduskuntatalon kohalla tankkiin kehitteet, heti toimituksessa kiinnite perään hetkeksi ja siitä tenttuun ja minuutin päästä suurennuskoneeseen)
Takasin ekaan kuvaan: Kamala kiire saada vedosteita. No yöllä eteinen pimeeks, nega diaprojektoriin ja paperi teipillä kiinni eteisen oveen. Pienellä harjottelulla siitä ne vaan kuvat synty. Aivan voittajfiilis !
Mutta kun sanot että pitäisi olla... Sanoisin että joo, skanneri kiva, mutta. Suurennuskone, se on kiva. Varjostella, lisävalottaa kuvan osia jne. Se on taikaa. Vielä 40 vuoden jälkeen siinä on taikatempun makua kun punavalossa alkaa paperille kuvaa muodostumaan... Nykysin vaan helevetin harvon tulee tehtyä mutta on se kivaa hommaa kun siihen ryhtyy. Ja kun harvon ryhtyy niin pimiössä menee sitte viikon kaikki vapaa-aika.
-
Kodakki on 6x9, Franka on 6x6 samoin kuin vielä kokeilematon Agfa clack. Olisiko laite minkälainen merkiltään, malliltaan ja varsinkin hinnaltaan?
Automuseolla oli muuten hieno kamerakokoelma. Liekö kenen?
Kamerakokoelma Oulun Automuseolla on Arto Nykäsen.
Suurennuskoneesta laitoin YV:tä.
-
Nonii. Nyt sain lopulta aikaiseksi kehityttää ja skannautettua kolme filmiä, kaksi Frankasta ja yksi Kodak Hawk eye kakkosesta.
Franka tekee melko hauskaa jälkeä, joskin taitaa hiukan vuotaa tai ainakin heijastelee, koska melko usein kuvissa on pystyjuovia. Myös värikuvat onnistuivat kun vain muistin aina säätää kaikki kohdalleen. :)
Kodakin filmin kanssa taisi käydä niin, että rulla sai jossain vaiheessa valoa. Rullan alkupään kuvat ovat ilman valo-ongelmaa, mutta kaikki loppupään kuvat ovat saaneet valoa. Olisiko rulla käynyt hiukan löysällä minulla tai sitten kehittäjällä. Kameran vuotokin on tietysti mahdollinen, mutta luulisi silloin kaikkien kuvien saaneen valoa.
Edittiä: Nyt vasta huomasin labran terveiset negakuoressa. Filmi oli ollut löysästi kelattu. Eli kamera on ok ja toimii niinkuin pitää.
-
Tulee tulee vanha kuva joo. Kysehän on ortho kamassa siitä että kun se ei ole panchromaattista niin kaikki punasävyiset jää hyvin vaaleaksi. Iho, jne. Siksihän sitä othoa voi punavalossa käsitellä. Upeeta kamaa, edelleen. Aikoinaan testasin erikseen sini ja viher herkät ja niissäkin mielenkiintoisia eroja.
Kuinka tässä kuvassa ortho filmi on käyttäytynyt? Kuva on 20-luvulta ja silloin lienee ortho filmi ollut yleisemmin käytössä, kuin pankro filmi. Kuvassa oikealla olevat isännät näyttävät melko tummaihoisilta, tulee mieleen edustaja Hakkaraisen sanomat ukot ;D Saattaa tietenkin olla, ettei isännät ole käyneet pesullakaan joka viikko.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Ortho kamalle kun kuvaa, niin punasävyt jää liian vaaleiksi, NEGASSA. Ja se tarkoittaa sitte posapaperilla juuri tuota.
-
Tuollaisen bongasin Nivalan Ekotorilta. Päällä oli teippi jossa luki mustavalkokuvien suurennuskone. Pyyntiä oli 50€ ja koneen kehuttiin olevan toimintakunnossa. Vai onko tuo liian uusi kone tähän aiheeseen?
Mulla ei tuolle ole tarvetta, mutta kuljetus Ouluun järjestyy tarvittaessa.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Minulla on Oulussa tuollainen samanlainen 6x6 Meopta Opemus, jos joku tarvii. Joutaa pois isomman Durstin tieltä.
-
Tuollainen Cocarette tarttui mukaan romppeesta.
Negan (filminpitimen) koko vaan ei passannutkaan 120 filmille, vaan on kokoa 6,5 x 11 cm, eli 116. Saattaa sen kyllä saada modattua 120:lle sopivaksi, mutta melkein voisi tuon 11cm jättää muuttamatta. Ois melko panoraamakamera. : ) Tuskinpa tuolla montaa filmiä enää ammutaan, mutta testata se varmaan pitää.
(https://fbcdn-sphotos-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash4/396568_2493245731321_1258111795_32044518_208132518_n.jpg)
-
Tuli mieleen, jotta uskaltaisko noihin paljenahkoihin laittaa jotain tökömenttiä, että pysyis nahka pehmeenä?
Vaikka satulavahaa tai valjasrasvaa. Tai no tuohan on tietysti optinen värkki, muttei silti taida olla oikea paikka silmänympärysvoiteelle.
-
Jos silmänympärysvoiteiden mainokset pitävät paikkaansa, niin väri vaalenee ja rypyt oikenee, ei hyvä tuossa sinun käyttökohteessa ;)
-
Tuli mieleen, jotta uskaltaisko noihin paljenahkoihin laittaa jotain tökömenttiä, että pysyis nahka pehmeenä?
Vaikka satulavahaa tai valjasrasvaa. Tai no tuohan on tietysti optinen värkki, muttei silti taida olla oikea paikka silmänympärysvoiteelle.
Joo, nahkahan kuivuu korpulle ajan mittaan kun ei käytetä. Olen laittanut hienoa öljyä, oikeen juoksevaa. Mikään mikä jää vaan pintaan ei käy, sen öljyn pitää mennä nahkaan sisään samantien. Ei myöskään kuivahtaessaan saa tarttua kiinni toisiinsa ne palkeet. Öljyä olen laittanu, ja antanut palkeen olla auki asennossa parikin viikkoa.
-
Joku hartsiton nahkanhoitoaine voisi olla myös jees... mutta olkoot testaamatta. Ompelukoneöljyäkö meinaat?
Tuolloin kakskytluvulla on tietty voinut olla tarjolla hienoja hylkeenrasvojakin ja valasöljyjä, mutta on nuo jäät senverran huonona että en lähe pyytämään. Ja sinivalaat lisäksi asuukin niin kaukana.
-
Joku hartsiton nahkanhoitoaine voisi olla myös jees... mutta olkoot testaamatta. Ompelukoneöljyäkö meinaat?
Tuolloin kakskytluvulla on tietty voinut olla tarjolla hienoja hylkeenrasvojakin ja valasöljyjä, mutta on nuo jäät senverran huonona että en lähe pyytämään. Ja sinivalaat lisäksi asuukin niin kaukana.
Se on joku vauvan peppuöljy. Mutta siis ihan varmasti nahan asiantuntijat osaa sanoa mikä oikee tapa on.
-
Miten tuossa toimis mehiläisvaha? On ainakin luonnontuote, en oikein tiedä mitä kaikkia aineita on erilaisissa koneisiin tarkoitetuissa öljyissä.
-
Voi olla, että mehiläisvahan hartsi saa aikaan palkeitten liimautumista. Ehkä.
Siinä mielessä lookinen tuo Rautsin mainitsema peppuöljy, että kun se kerta on hanuriin tarkoitettu niin kai sillä palkeetkin voitelee.
-
...Rautsin mainitsema peppuöljy, että kun se kerta on hanuriin tarkoitettu niin kai sillä palkeetkin voitelee.
;D ;D ;D
-
Tässä vissiin kuva kyseisestä peppuöljyn etsinnästä ja palkeista ;)
(http://timppakarhu.kuvat.fi/kuvat/huumorilla/6173.jpg/full)
-
Viltterijärjestelmä.
-
Pimeänäkölaite,luulen.
-
Makro asetus näyttää olevan, kun on noinkin lähellä tuo kohde.
-
Peukalon asennosta päätellen sulkimen toiminta on arvioitu tyydyttäväksi.
-
Rullafilmikamerasta löytyi edellisen omistajan jäljiltä filmi. Kuinkahan kauan kuvattu filmi voi säilyä, että sitä kannattaa kehittää...? Vaikka tuo tieto ei kyllä auta mitään kun en tiedä miltä ajalta filmi on. Punertavaselkäinen rulla kumminkin.
-
Kehitykseen vaan, kuvista saattaa sitten saada vastaukset noihin kysymyksiin.
-
Olen kehittänyt joskus vähintään viisi vuotta vanhan rullan ja kuvia niistä tuli. Värit olivat kyllä kärsineet.
-
No, itseasiassa olenhan minäkin kehityttänyt omasta kamerastani löytyneen filmin, joka oli ollut kamerassa melkein kymmenen vuotta. Osa kuvista oli kyllä aika huonossa kunnossa, mutta osasta sai kyllä sitten ihan hyvin selvän. Tuossa alla yksi enemmän kärsineistä.
Olisi ollut vaikeahkoa itsekin tietää miltä vuodelta kuva on, mutta filmillä oli kuvia Oulun veteraanista 2003 ja siksi kuvat saatiin suunnilleen ajoitettua. Kamera oli kiinalainen muovinen panoraama ''lelu''.
(http://farm6.staticflickr.com/5052/5549820732_f0f4f3fdf4_z.jpg)
-
Kerhopressan anoppilasta löytyi joku vuosi sitten 120-kokoinen kuvattu ja kamerasta poistettu filmi. Rulla oli paketissa, jonka "parasta ennen" -päiväys oli vuodelle 1969.
Filmi oli ollut kuulemma jossain mökillä, ilmeisesti siis ainakintalvet kylmässä. Kyllä niistä ihan kuvia tuli, ja henkilöitten perusteella se jonnekin 60-70 -taitteeseen ajoitettiin. Ylänköltä voisi kysäistä.
-
Joko se selvitettiin onko täällä porukassa neulanreikäkuvaajia?
Meinasin nimittäin kokeilla miten onnistuisi kuvat jos tekis D80:aan 'neulanreikälinssin''.
-
No, mä kun aikoinaan opetin kuvausta työväenopistoissa ja avoimessa korkeakoulussa, pidin kurssejakin aiheesta kyllä. Kivaa hommaahan se.
-
Joko se selvitettiin onko täällä porukassa neulanreikäkuvaajia?
Meinasin nimittäin kokeilla miten onnistuisi kuvat jos tekis D80:aan 'neulanreikälinssin''.
Joko olet aiheesta etsinyt nettilinkkejä? Muistan joskus aiheeseen törmänneeni.
Tuli viikonloppu kuvailtua Rukalla "nykyaikaisilla" digivermeillä. Ei ole sormiparistot meidän keleihin... Kameroissa oli kiinteitä akkuja, sormiparistoja, ym.
-
Nettilinkeistähän se tämä koko ajatus lähti. Ja niistä hienonnäköisistä kuvista.
Sellaisia kuvia tietenkään ei osaa saada aikaan, mutta kokeileepahäntä... :)
Laitan ekaan versioon n. 0,2 reiän ja se tulee teipillä siihen rungonsuojukseen kiinni.
-
Nettilinkeistähän se tämä koko ajatus lähti. Ja niistä hienonnäköisistä kuvista.
Sellaisia kuvia tietenkään ei osaa saada aikaan, mutta kokeileepahäntä... :)
Laitan ekaan versioon n. 0,2 reiän ja se tulee teipillä siihen rungonsuojukseen kiinni.
Laita ihmeessä sitte mallia jos tulosta saat. En ole D80 vimpainta ajatellutkaa tai vastaavaa. Enempi kenkälaatikoita ja isoja negoja. Negakoko pääsääntösesti 8 X 10 tuumaa.
-
D80-tulokset kiinnostavat täälläkin.
Mitenkäs muuten tommonen. Muistelisin joskus kersana lukeneeni neulanreikää paremmasta vaihtoehdosta, eli vesipisarasta neulanreiän sijasta. Olikohan se Sampo-kirja, josta sitten luin lisää moisesta. Tosin täytyy sanoa, että moni em. Sampo-kirjan jutuista vaikutti enemmänkin teoreettiselta, jo varhaisnuori epäili kaikkea ollenkaan kokeillun.
-
En ole varsinaista neulanreikäkameraa kokeillut, kun piti saada siihen pahvilaatikkoon heti yksi linssi tällätä ja valotusaika lyheni sekunteihin. Joissain jutuissa mainitaan sen "neulanreijän" tekemisen olevan tarkka homma, että siitä saa tarkalleen pyöreän. Vaikuttaa kuulemma kuvan tarkkuuteen. Jossain oli ohje tehdä reikä foliopaperille ja liimata se sitten pahviin kiinni.
Tietenkin ammattitaitoinen porari tekee tuollaisen reijän poranterällä kunnon metalliin, niin reijästä tulee ainakin pyöreä.
-
Oisko 0,2 mm liian pieni reikä. Tuossa aikaa oli 30s, ISO800.
(http://farm8.staticflickr.com/7146/6791758611_e9f7f0a21d_z.jpg)
-
Heh. Digi-neulanreikä...
Tinapaperia ilmanmuuta. Teipataan paikalleen vaikka paffiin jossa reilumpi reikä. Siihen alumiinipaperiin saa siistin reijän ihan vaan neulalla. Mitä pienempi reikä sen suurempi terävyys kuvassa. Ja valotusaika pitkä. Kenkälaatikkokoko on siitä mukava että sietää isomman reijän.
Timo, pelasko kameran oma valonmääritys vai laitotko summanmutikassa jotain ?
-
Laitoin manuaalille ja ensin 10s mutta se oli ihan musta. 20s alkoi näkyä jotain ja sitte 30s tuli tuo eo.
Tuossa se ite laite. Heleppo homma. Ja halapaa kokeilua. Metallifoliota, neula, poranterä korkkia varten ja pari palaa teippiä. Viimeistelyyn (reiän) voisi kokeilla hienolla vesihiomapaperilla ottaa purseet pois, mutta varmaankin jos tekee alumiinifolioon ja käyttää alustana kovahkoa puuta jolle pingottaa folion (vasaran hikkorivarsi tms) niin saapi melko siistin reiän ilman viimeistelyitä. Lopuksi töppää sen folion spriitussilla mustaksi ettei peilaile.
(https://fbcdn-sphotos-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash4/418487_2587522488181_1258111795_32077160_253778036_n.jpg)
-
Kyllä meidän poikamme ovat luovia. Pientä sekotusta uutta ja vanhaa. Mä luulin valokuvausrintamalta kaiken nähneeni mutta digi-neulansilmäkamera. Ikänä ole tullu ajatelleeksikaan. Nyt alko testaaminen.
-
Noo... minä vain googlasin. :)
Mielenkiintoinen viritys tuokin jos ei halua muokata järkkäriä tai jos järkkäriä ei ole. http://www.beadesigngroup.com/blog/archives/2005/01/pinhole_camera_part_3.php (http://www.beadesigngroup.com/blog/archives/2005/01/pinhole_camera_part_3.php)
-
Noo... minä vain googlasin. :)
Mielenkiintoinen viritys tuokin jos ei halua muokata järkkäriä tai jos järkkäriä ei ole. http://www.beadesigngroup.com/blog/archives/2005/01/pinhole_camera_part_3.php (http://www.beadesigngroup.com/blog/archives/2005/01/pinhole_camera_part_3.php)
No nyt ollaan camera obscuran lähteillä jo. Siis lähellä alkuperäistä tarkoitustaan. Sehän oli vehjes jolla aateliset siinä taidehuoneessaan maalaillessaan katteli obscuran kanssa kohdettaan jota jäljensivät sitten.
-
Tuli muuten joku päivä sitten ohjelma (Teemalta?) mm. kamera obskurastakin.Reikä oli sitten luokkaa viisi senttiä mutta aika iso oli huonekin.
-
Opskurasta tuli käytännön havaintoa joskus asepalveluksen aikana. Oltiin maastokuorma-ajoneuvon lavalla, pressu päällä ku ei oltu paraatissa, ja aurinko paistoi matalalta. Siinä pääni lähellä pressussa oli semmoinen muutaman millin reikä, jonka ansiosta tienreunan maisema selkäni takaa heijastui hämmästyttävän kirkkaana ja tarkkana värikuvana matkustamon vastapäiseen seinään ylösalaisin.
Mielenkiintoista seurattavaa oli se. Taisi olla TJ:kin aika vähissä, muistaakseni oltiin menossa pienellä "kommando ja huolto"-porukalla varusteita palauttamaan. Muutama muukin uusi havainto tuli matkalla tehtyä, mutta ne ei liity kamera-asioihin mitenkään.
-
Tuollainen Cocarette tarttui mukaan romppeesta.
Negan (filminpitimen) koko vaan ei passannutkaan 120 filmille, vaan on kokoa 6,5 x 11 cm, eli 116. Saattaa sen kyllä saada modattua 120:lle sopivaksi, mutta melkein voisi tuon 11cm jättää muuttamatta. Ois melko panoraamakamera. : ) Tuskinpa tuolla montaa filmiä enää ammutaan, mutta testata se varmaan pitää.
(https://fbcdn-sphotos-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash4/396568_2493245731321_1258111795_32044518_208132518_n.jpg)
Kirjassa 'Amatöörivalokuvaaja - käytännöllinen opas' sanoo kirjailija K.O. Sjöström seuraavasti. ''Tuokiokuvauksessa on neliömuoto useinkin edullinen, kun ei aina ehdi tutkia onko pystysuora vai vaakasuora asento parempi. Kuvia voidaan sitten tarpeen vaatiessa rajata sopivalla tavalla. Maisemavalokuvauksessa on suorakaiteen muoto melkein aina sopivin. Mutta varokaa kaikkia erikoisia, tavallisuudesta poikkeavia muotoja ja ennenkaikkea sellaisia pitkiä, inhottavan rumia kuin 6,6x11sm!'' K.O. ei tainnut tykätä panoraamoista, eli Contessa oli ihan paska jo tuon kirjan ilmestyessä vuonna 1951. :)
-
Olen aina digganut panorama photoja http://www.shorpy.com/node/11526?size=_original (http://www.shorpy.com/node/11526?size=_original) http://www.shorpy.com/node/10113?size=_original (http://www.shorpy.com/node/10113?size=_original) http://www.shorpy.com/node/11531?size=_original (http://www.shorpy.com/node/11531?size=_original)
-
Vanhahko kuva vanhasta liiteristä. Miten tämä saataisiin liittymään aiheeseen?
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Hmm? Ei mitenkään kun on tiki Olympuksella kuvattu.
-
Hmm? Ei mitenkään kun on tiki Olympuksella kuvattu.
Yritin kyllä tunkea vanhaa paperikuvaa kortinlukijaan, mutta ei mahtunut. Piti sitten reprota digi-Olympuksella.
-
Eikö kukaan keksi mitään syytä tai keinoa?
-
Vähän tärähtäneeltä vaikuttaa...
-
Entiskaikojen valokuvissa oli paljon tärähtäneitä kuvia niinkuin tämä Kolmin esimerkki photo,, juu oikeen hyvä esimerkki! Ps kirjoitin mun vastaukseni ilman tietoa tosta Antin vastauksesta että näin se täytyy olla!
-
Oisko neulanreikäkuva. Ei tärähtänyt vaan pehmeä ja yhtä epätarkka läheltä kauas...?
-
Oisko neulanreikäkuva. Ei tärähtänyt vaan pehmeä ja yhtä epätarkka läheltä kauas...?
Voihan se niinkin olla kun näyttääs sen Olympuksen valotusaika ollu 1/4 sekuntia että vasta reproilussa epätarkkuutta on tullu lissää mutta orginaali on terävämpi,,,
-
Olen aina digganut panorama photoja http://www.shorpy.com/node/11526?size=_original (http://www.shorpy.com/node/11526?size=_original) http://www.shorpy.com/node/10113?size=_original (http://www.shorpy.com/node/10113?size=_original) http://www.shorpy.com/node/11531?size=_original (http://www.shorpy.com/node/11531?size=_original)
Paljon väkeä mutta ei lainkaan lihavia ihmisiä. Kuvien yhdistämistä ei huomaa muuten kuin liikuttamalla kuvaa. Sormenjälki negasta bongattu!
-
Lassella vaikuttaisi olevan tuntumaa valokuvaukseen. Mutta tässä tapauksessa ihan väärillä jäljillä jokainen.
Annetaan sitten vihje: tämä liiteri liittyy ensisijaisesti entisajan valokuvaukseen.
-
Olen aina digganut panorama photoja http://www.shorpy.com/node/11526?size=_original (http://www.shorpy.com/node/11526?size=_original) http://www.shorpy.com/node/10113?size=_original (http://www.shorpy.com/node/10113?size=_original) http://www.shorpy.com/node/11531?size=_original (http://www.shorpy.com/node/11531?size=_original)
Paljon väkeä mutta ei lainkaan lihavia ihmisiä. Kuvien yhdistämistä ei huomaa muuten kuin liikuttamalla kuvaa. Sormenjälki negasta bongattu!
Eipä ole, ei. Ja siveää on pukeutuminen nykyaikaan verrattuna.
-
Olen aina digganut panorama photoja http://www.shorpy.com/node/11526?size=_original (http://www.shorpy.com/node/11526?size=_original) http://www.shorpy.com/node/10113?size=_original (http://www.shorpy.com/node/10113?size=_original) http://www.shorpy.com/node/11531?size=_original (http://www.shorpy.com/node/11531?size=_original)
Paljon väkeä mutta ei lainkaan lihavia ihmisiä. Kuvien yhdistämistä ei huomaa muuten kuin liikuttamalla kuvaa. Sormenjälki negasta bongattu!
Se ensinmäisen panoraama kuvan linkki oli ainakin muutama viikko sitten värikuvana ( nyt en löytänyt sitä enää) ja oli todella upea kun katseli sitä täydessä koossa.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
No olisko se sitten MV valokuvien tuunaminen ? joka tässä Hannun kuvassa on siniseksi tuunattu,,, mutta eniten käyttettiin ruskean sävyjen tuunausta.
Itsekin molempia tuunausvärejä harrastanut kun MV kuvia tein.
-
Eieiei.
Kerrotaan sitten kun ette halua edes yrittää: pihanpuolen ikkuna sen paljastaisi.
-
No olisko se sitten MV valokuvien tuunaminen ? joka tässä Hannun kuvassa on siniseksi tuunattu,,, mutta eniten käyttettiin ruskean sävyjen tuunausta.
Itsekin molempia tuunausvärejä harrastanut kun MV kuvia tein.
Meilläpäin "toonattiin" :) Jokusen kuvan ittekin ruskistanut ja reunoja häivytellyt ym. Tai ei se meilläpäin ollut, vaan Warkauvvessa joskus 10 vuotta sitten.
Mutta onko se Hannun kuvan aihe joku vanha turio tai semmonen? Tänpuolimmainen akkuna näyttäis olevan ummessa, onksiä pimiö?
-
No olisko se sitten MV valokuvien tuunaminen ? joka tässä Hannun kuvassa on siniseksi tuunattu,,, mutta eniten käyttettiin ruskean sävyjen tuunausta.
Itsekin molempia tuunausvärejä harrastanut kun MV kuvia tein.
Totta. Eniten on käytetty ruskean sävyjä. Onhan siihen kemiaakin mutta tee riittää sekin. Pesee kiinnitteen pois, teelautaselle vähäksi aikaa ja taas pesu niin siinä se.
Ja mitä siihen terävyyteen tulee, joo vanhanajan kuvauksessa usein sai aikaan pientä pehmeyttä tai sameutta kuviin. Ihmisiä jos kuvaa niin korjaaminen on helppoa. Pieni pehmeys poistuu sillä että lyjykynän tai raapeneulan kanssa tekee silmiin terävät kiillot niin katsojalle kuva vaikuttaa terävältä. Tuota tehtiin myös tahallaan, sillä kun saa naisilta häivytettyä ryppyjä ja partakarvoja naamasta.
-
Saako näihin Nikonin dikijärkkäreihin kiinni entisajan kinojärkkärin optiikkoita?
Kun on jäänyt filmikamera käyttämättä. Voisi hommata tuollaisen rungon jos vanhat putket saisi uusiokäyttöön
ilman roudarin teippiä.
(https://fbcdn-sphotos-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash4/418487_2587522488181_1258111795_32077160_253778036_n.jpg)
-
Tuolta olen ostanut muutaman sovitteen. http://stores.ebay.com/big-is-camera (http://stores.ebay.com/big-is-camera) Minkä nimisiä kierre tai pajonettikiinnitteisiä laseja sulla on?
-
Pari on Nikoria ja pari Tamronia. Sopivat kyllä Nikonin (muistaakseni F301) filmikameraan mutta kuinka käy dikijärkkäriin?
Ei niissä kyllä automaattitarkennuksia ole.
-
Juu kyllä ne sun klasit sopii kiinni ilman mitään adaptereitä mutta käsitarkennuksella ja ei vissiin toi automattivalotuskaan toimi kuin näissä pro Nikonin rungoissa,, mulla on ainakin 1 Nikon D100 hyllyssä ja ei näillä manuaali laseilla toimi automattivalotus,,,pitää kattoa sopiva aukko/ aika ja kattoa takaetsimestä koska näyttää hyvältä tai käyttää irallista valonmittaria. Canoni on siinä hyvä että automattivalotus toimii vaikka olis pilsneripullo kameran nokalla. Huuda toi niin pääset ainakin alkuun kokeilemaan digijärkkäri touhua, luulen että hinta pysyy alle 100€ loppuun asti http://www.huuto.net/kohteet/nikon-d100/208315096 (http://www.huuto.net/kohteet/nikon-d100/208315096)
-
Kiitos! Tallensin tuon kirjanmerkkeihin, mietitään. :)
-
Nyt löytyi se värikuva http://www.shorpy.com/node/11622?size=_original (http://www.shorpy.com/node/11622?size=_original) http://www.shorpy.com/node/10415?size=_original (http://www.shorpy.com/node/10415?size=_original) http://www.shorpy.com/node/10263?size=_original (http://www.shorpy.com/node/10263?size=_original)
-
Henry.
-
Talbot?
-
William Henry Fox Talbot
-
Kiitos! Tallensin tuon kirjanmerkkeihin, mietitään. :)
Tuotatuota. Digijärkkäriin laitat lasin mikä riittää niin pirujako noita vaihtelee. Mulla on canonissa puolikokonen kenno ja lasina vivitarin 18 - 270.
Ainoo mikä tulee mieleen on että vois olla jokin laajakulma irrallaan.
Tässä nimittäin tullaan tuon kennokoon eteen myös. Jos sulla on vanhoja laseja ja kamerassa puolikenno niin menee koko ajatus uusiksi siitä mitä minkäkin mittasella lasilla tekee. Puolikennokamerassa ei 24mm ole mikään laajakulma. Kinarissa se oli se käyttökelposin laakulma. Tai no, mä tykkäsin laadukkaasta 21 millisestä. Tossa vivitarissa lyhyin on 18 ja puolikennolla onhan se niinkun laajakulma. Vastaisi kinarissa jotain <30mm.
Maailma muuttuu, niitä helevetin kapuloita jaksa repullist kantaa mukana. Joo, oli mullaki vaikee luopua kakkulakokoelmasta mutta ihan oikeesti, ei niitä tarvita siten kuin ennen. Ja tämänpäivän telejatkeet ja telepätkeet on hyviä.
Edit: Se vivitar paljoo maksakkaan...
No satana toinen edit: Jos joku haluvaapi niin tosi evukkaasti käyttämätön Canon 18-55 kakkula...
-
No?
-
Olisko sama akkuna?
(http://triviumproject.com/wp-content/uploads/2011/10/Talbot_Latticed-Window.jpg)
Maailman vanhin negatiiville kuvattu kuva.
Tänään Teemalla klo 20 aiheeseen liittyvä ohjelma.
-
Sama akkuna.
Ja liiteri liittyy kuinka?
-
Olkoon sitten. Se on Lacock Abbey etupuolelta. Siellä puuhasteli mainittu Fox Talbot valokuvauksen parissa kuvaten mm. pihanpuolen akkunan.
-
Kuvan epäterävyys ei ollut aina kuvaajan syytä. Kameran objektiivi saattoi olla hyvinkin huonolaatuinen.
Kuvassa kulmat ja reunat ovat vääristyneitä. Kameran merkkiä en muista, mutta se oli ehkä joku kaksisilmäinen peilikamera ja negatiivikoko 6 x 4 sm. Äitini ja siskoni ovat pyykillä ja minä itse olen kuvan keskellä pesuvadin vieressä.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Pyykkikuvassa olen siis vasemmalla. Kuva on otettu 50-luvun alkupuolella.
-
Tuommoinen peli olis jouten. Suurin os a aarteista hukattava kun ei rintamamiestalon sisältö millään mahdu kaksioon. Minä kun en kameran arvoa tiedä, niin yv:llä saa tarjota oikeaksi katsottuja summia.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tossa näet mitä huutiksessä on maksettu viimeaikoina Zenitistä http://www.huuto.net/fi/showlist.php3?odir=a&sellstyle=K&status=C&classification=0&stype=A&tits=zenit%20j%E4rjestelm%E4kamera&sprice=&eprice=&s_ltime=0&e_ctime=0&seller=&location=&bidder= (http://www.huuto.net/fi/showlist.php3?odir=a&sellstyle=K&status=C&classification=0&stype=A&tits=zenit%20j%E4rjestelm%E4kamera&sprice=&eprice=&s_ltime=0&e_ctime=0&seller=&location=&bidder=)
-
Laitoin ton oman yksilön sitten huudettavaksi maltillisella lähtöhinnalla. http://www.huuto.net/kohteet/zenit-kamera/209586699 (http://www.huuto.net/kohteet/zenit-kamera/209586699)
-
No valokuvauksen ystävät arvaa mikä linssi kyseessä,,, molemmat saman fiman tekemiä, se vasenpuoleinen on niin sanottu normaalikakkula ja mikähän se oikealla oleva?
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
No valokuvauksen ystävät arvaa mikä linssi kyseessä,,, molemmat saman fiman tekemiä, se vasenpuoleinen on niin sanottu normaalikakkula ja mikähän se oikealla oleva?
Pentax?
-
No valokuvauksen ystävät arvaa mikä linssi kyseessä,,, molemmat saman fiman tekemiä, se vasenpuoleinen on niin sanottu normaalikakkula ja mikähän se oikealla oleva?
Pentax?
No en kyll tässä sitä firman nimeä tarkoittanut,,, sorry huonosta kysymyksen laitosta. eikun minkähänlainen linssi kyseessä toi oikeenpuoleinen siis mikä pollttoväli tai ne millimetrit ja valovoima ?
-
Hankala arvailla tuosta kulma. Laajakulma ei... Tele 80mm
-
No sen takia laitoin ton kuvan että ei uskoisi että 250mm on noin pieni ja että voitte verrata seuraavan kuvaan kuinka suuri ero voi olla mitassa ja painossa vaikka on melkein samat millimetrit. Siis ykköskuvassa on minolta rokkorit,, vasemmanpuolinen on 50mm normaalikakkula ja se oikeenpuoleinen on 250mm tele mistä tarkkasilmäinen olis kyllä nähdä sen 2.5m lähitäisyys= tele ja takana puttuu himmeninvipu= peilitele. No tässä kakkoskuvassa on canonin 50mm ja 300mm perinteisesti tehty tele jossa on 2 aukkoa parempi valovoima ( 2,8) kuin siinä minoltan teleessä (5,6) no se canoni painaa melkein 2,5kg ja minolta vain kuin se 50 millinen. Mutta kuvalaadultaan tää canonin perunanujja on parasta mitä mailmassa pystytään tekemään. tossa linkki minkä näköinen se pelitele kontruktio on http://en.wikipedia.org/wiki/Catadioptric_system (http://en.wikipedia.org/wiki/Catadioptric_system)
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Ohhoh! Kovimpa ovat saanet 25cm valoa survottua pieneen koteloon...
Pakko on kans kehua Canonin L-sarjaa ja uusimpia vakaimia! Itselläni heikommalla valovoimalla (4.0) mutta vakaajalla varustettu Canonin 70-200mm. Hurja on vakaaja. Käsivaralta sietää tele päässä 1/15s valotusajat. Sigman EX sarjan laajis ilman vakaajaa vetää softiksi jo 1/50sekunnilla.
Jostapa tulikin mieleen, että kukas/mikä korjaa objektiivejä täällä pohjoisessa? Sigmas laajakulmazoomista on jotain sisukaluissa vinksalaan. Mm. Vetää vasemman reunan aina softiksi ja tarkentaa eteen.
-
Ohhoh! Kovimpa ovat saanet 25cm valoa survottua pieneen koteloon...
Pakko on kans kehua Canonin L-sarjaa ja uusimpia vakaimia! Itselläni heikommalla valovoimalla (4.0) mutta vakaajalla varustettu Canonin 70-200mm. Hurja on vakaaja. Käsivaralta sietää tele päässä 1/15s valotusajat. Sigman EX sarjan laajis ilman vakaajaa vetää softiksi jo 1/50sekunnilla.
Jostapa tulikin mieleen, että kukas/mikä korjaa objektiivejä täällä pohjoisessa? Sigmas laajakulmazoomista on jotain sisukaluissa vinksalaan. Mm. Vetää vasemman reunan aina softiksi ja tarkentaa eteen.
-
Ei nyt tämäkään liity entisajan valokuvaukseen, mutta. Tietäskö kukaan keinoa millä sais kameran ottamaan kuvan esim minuutin välein tai harvemmin, ideana oli (ihan omaksi huviksi) räpsytellä yön läpi kuvia tähtitaivaasta ja ihmetellä miten paljon se siirtyilee. sen verran katoin jo ettei tuon nikonin omista asetuksista saa tommosta mahdollisuutta esille ja kun itselaukaisun laittaa päälle niin se ottaa vaan yhen kuvan. Tarkotus ei ois kuitenkaan kovin isoja hankintoja tehä, sen verran jo intern(j)et(work) osastoa pengottua että seittemänkympin etälaukaisimella tommonenki ois mahollista. Tarkoitus ois kuitenkin tulla toimeen minimaalisella budjetilla, kun kyseessä ois taas mahdollisesti kertaluontoinen kokeilu.
-
Sillä etälaukaisimmelako voi ajastaa? Joissain videokameroissa ja joissain stillikameroissa (jopa pokkareissa) on ohjelma tuota timelapsia varten. Muutoin sen järjestäminen on hankalaa. En ole asiaa tutkinut tuolta kannalta. Olen käyttänyr kameroita joissa se mahdollisuus on.
Onkohan olemassa jotain tietokone ohjelmaa, joka ohjais usbin kautta kameraa...?
-
Lyhyen googletuksen jälkeen löysin ohjelman jolla tommonen vois järjestyä, onneksi on jopa vanha (räjähtämispisteessä oleva) jonka kanssa vois tota kokeilla. Ite asiassa yhellä foorumilla ihmeteltiin juurikin samaa, että miten on joissaki nikonin pokkareissa timelapse, muttei järkkäreissä.
-
Jos sulla on järkkäri normi stöpselillä niin tossa on edullinen ajastin ja tilasin ittekin just tommosen ja hinnaksi tuli 14,60€ http://www.ebay.com/itm/Timer-Remote-Cord-RS60E3-for-Canon-60D-600D-550D-500D-450D-400D-350D-SLR-Camera-/160658216098?pt=Camera_Camcorder_Remotes&hash=item2567f9d4a2 (http://www.ebay.com/itm/Timer-Remote-Cord-RS60E3-for-Canon-60D-600D-550D-500D-450D-400D-350D-SLR-Camera-/160658216098?pt=Camera_Camcorder_Remotes&hash=item2567f9d4a2)
-
Näköjään tuo mun raato ei tue ku tota nikonin omaa langatonta ihrapuna laukaisinta, tosin en tiiä että tukisko se jotain usbin kautta tulevaa.
Näin jälkikäteen vähä tympii ku ei tullu ostettua tarpeeks hyvää kameraa.. mutta minkäs tekee..
-
Kakskytlukuisella Contessalla tuli tuollaista jälkeä. 116 filmin tilalla oli 120 ja otin joka toiseen ruutuun. Olisi pitänyt ottaa joka kolmanteen niin reunat ei olisi kaksoisvalkottunet ja kuvat olisi panoraamanpia.
(http://farm8.staticflickr.com/7230/7195121846_3b63f9ee54_b.jpg)
-
Vasemmalta oikealle; Stuuraenso ja Oritkari. Rouva ja koira.
-
Nuinhan se tuo järjestys menee ja jos kuvasta saa nuin paljon selvää niin ei kuvaajakaan ihan huono oo ollu. Ja kun ottaa huomijjoon, että filmi on vääränkokoinen ja kamerakin kakskytluvulta niin oisin ite melko tyytyväinen. :)
Nyt on ollut testissä vaimon enon Lubiteli (ykkönen). Vilmi on kuvattu jo, mutta ei ole saanut kehitettyä (kehitytettyä) vielä.
Seuraavaksi taitaa tulla testiin kirppariostos Exakta, siitä tosin puuttuu tarpeita, mutta testaamaan sen pystyy. Kuitenkin jos jollakulla ompi tarvikkeita Exakta Varex IIa / f2,0 58mm Jena -kameraan niin laittaapa yyveen. Tarpeena mm prismaetsin, nahkakotelo, kaulahihna jne.
-
Kertokaapa valokuvaavat kolleegat miten saan potrettikuvaan semmoista vanhanajan meininkiä kui esimerkiksi on niissä Ameriikasta aikoinaan lähetetyissä potrettikuvissa tai niissä mummon ja vaarin hääkuvissa mitä oli ittekunkin kotona kamarin seinällä?
Olisi tarkoitus tässä viikonloppuna ottaa muutamasta tuttavapariskunnasta ns. studio-otos, johon pitäisi saada vanhanajan tunnelmaa. Kameroita on -20 luvulta alkaen ja aattelin ottaa joko laatikkokameralla (kiinteä aukko ja aika) 6x9 koossa tai sitten vaikka tuolla contessalla, jolla on tuo vaimo ja koirakin ikuistettu. Contessassa olisi vähän enemmän pelivaraa (vs kodak hawkeye2, pahvilaatikko) aikojen ja aukkojen suhteen, vaikka se kakskytlukulainen onkin. Aattelin mustavalkokuvia lähinnä ja niihin saisi tulla vähän reunoille alivaloa ja naamalle vähän huntua tms. Eka ajatus oli laittaa tumma tausta ja sitten aika kevyt valo pelkästään kasvoille... mahtaisko toimia?
Filminä on joko TMax100, 160CV portra, Ilford FP4, Ilford Delta100 ja yksi vintagerulla Kodacolor-X CX120. Noilla ensimmäisillä kuvat onnistuu kyllä enemmän tai vähemmän, mutta voiko tuollainen vanha filmi vuodelta 1974 olla enää kuvauskunnossa?
-
Lyhyesti oma kommenttini. Kohtuudella vaikuttaa olevan homma jo hanskassa.
Se vanha fiilishän tulee käytännössä asioista, jotka nykyään mielletään virheiksi. Kuten obtiikan vajavaisuudet. Kuten vinjetonti ja muut vääristymät. Filmit on ollu aika epäherkkiä, joten pitkä valotusaika on tuonut oman fiiliksensä.
-
Eniten vanhan näköisiä kuvia on itselläni tullut täydellä aukolla kuvatessa hitaalle filmille ja silloinkin filminä on ollut valokuvapaperi(ASA n.8). Ilmeisesti tuo valokuvapaperin käyttäminen filminä tekee kuvaan sen pienen epätarkkuuden, josta tulee se vanhahtava vaikutelma. Myös kuvan sävyt ovat erilaiset paperilla ja filmillä kuvatessa.
Ainakin näkemissäni vanhoissa mv. studiokuvissa on ääriviivojen tarkkuus hyvin olematon, aivan kuin kuvat olisi vesivärillä piirrettyjä. Lieneekö kuvia sitten suurennettu kehitysvaiheessa voimakkaasti vai onko filmi ollut niin epätarkkaa?
-
Noniin, lauantaina otettiin kuvat. Koitin tehdä virheitä jo kuvatessa, mutta pitää niitä vielä näköjään säätää kuvankäsittelyllä ennenkuin alkaa tulla vanhaa vaikutelmaa. Laitoin muutaman malliksi (osa enemmän, osa vähemmän muokattuna) albumiini http://www.flickr.com/photos/ttjunno (http://www.flickr.com/photos/ttjunno) :ssa
Valmiina on vasta digikuvat. Oikeita vanhojen kameroitten kuvia (Contessa, Franka, Kodak) saadaan odottaa kunnes filmit täyttyy ja kehitys valmistuu.
-
Eihän tämä ole entisajan kuvausta mutta kysympähän. Vieläkö joku tekee mustavalkokuvia itse. Olis laitteet jouten. Filminpurkituskoneesta lähtien. Eihän nekään leipää pyydä. Olisko 10v sitten kun käytin niitä tai sitten kauemmin.
-
Eihän tämä ole entisajan kuvausta mutta kysympähän. Vieläkö joku tekee mustavalkokuvia itse. Olis laitteet jouten. Filminpurkituskoneesta lähtien. Eihän nekään leipää pyydä. Olisko 10v sitten kun käytin niitä tai sitten kauemmin.
Aina sillointällöin tulee filmin kehitystä kokeiltua. Suurennuskone minulla on, mutta mitä muuta sinulla olisi tarjolla?
-
Filminpurkituskone, ostettiin joskus 30m rulla josta tehtiin sitten sopivia pätkiä.
Patersonin kehityspurkki
Durst 30 suurennuskone mustavalkokone sais varmaan suotimet?
Rajaus laite, suurennusrajain vai mikä se oli.
Kehitysaltaat ja pihdit
Valotuskello 0,1sek-300sek? pöytälamppu jossa punainen pimiölamppu.
Paperit varmaan menny pilalle?
Kinofilmeistä on kysymys.
Pitäis kysyä jälkikasvulta kiinnostaako? Jos ei, kaikki joutaisi. On kyllä vaikeaa kun tykkää laitteista.
-
Minä menin omat kamppeeni myymään kymmenkunta vuotta sitten. On kyllä kaduttanut nyt myöhemmin. Oikean filmin kanssa näprääminen on niin jännittävää.
-
Noita caffenolhommia oisi mukava kokeilla.Jos ois vaan tankki 120 kokoiselle. http://www.caffenol.org/recipes/ (http://www.caffenol.org/recipes/)
Vieläköhän valokuvausliikkeet myypi kiinnitettä?
-
Löyty Zenithin photosnaipperi laatikoineen edulliseen asevelihintaan. Nyt vielä aseenkantolupa ja eikun kuvaamaan ???
(http://i1.aijaa.com/b/00376/11432774.jpg)
-
Noita caffenolhommia oisi mukava kokeilla.Jos ois vaan tankki 120 kokoiselle. http://www.caffenol.org/recipes/ (http://www.caffenol.org/recipes/)
Vieläköhän valokuvausliikkeet myypi kiinnitettä?
Noi Patersonin tankin valkoiset 35mm filimikierukat pystyi leventämään siihen 120 filmikokoon,,ainakin ne patersonit mitä minä olen joskus omistanut (http://img534.imageshack.us/img534/8185/paterson.jpg)
-
Filminpurkituskone, ostettiin joskus 30m rulla josta tehtiin sitten sopivia pätkiä.
Patersonin kehityspurkki
Durst 30 suurennuskone mustavalkokone sais varmaan suotimet?
Rajaus laite, suurennusrajain vai mikä se oli.
Kehitysaltaat ja pihdit
Valotuskello 0,1sek-300sek? pöytälamppu jossa punainen pimiölamppu.
Paperit varmaan menny pilalle?
Kinofilmeistä on kysymys.
Pitäis kysyä jälkikasvulta kiinnostaako? Jos ei, kaikki joutaisi. On kyllä vaikeaa kun tykkää laitteista.
Ne rullat oli 100 jalkaa eli n. 30,5 meetriä ja kinarikasetille kun änki niin rullalle sai sellaset 41 - 43 kuvaa sen normi 36 sijasta. Jos ei paperit ole ollu pakkasessa niin todennäkösesti pilalla. Tulee kova pohjahuntu niihin. Eli jos densiteettiarvona pitäisi mv kuvassa olla D 5-180 niin pohjahuntu kasvaa iän myötä ja sellanen 40 - 180 on sitte jo ihan anaalipaperia, elikkäs perseestä. Ja sitä ei pelasta millään. Voi kokeilla ylivalotusta ja alikehitystä että saa vaaleen pään densiteetin alemmas mutta sitten ei tule tumman pään densiteetti riittävän suureksi. Tai no, voihan sen sitte skannata ja siellä revitellä, mutta sama asia se ei ole.
Älä pidä kiirettä, noille löytyy arvo noille vehjeksille kun odotat joitakin vuosia. Sitten kun niitä on vaikea saada niin ovat arvossaan.
-
Noita caffenolhommia oisi mukava kokeilla.Jos ois vaan tankki 120 kokoiselle. http://www.caffenol.org/recipes/ (http://www.caffenol.org/recipes/)
Vieläköhän valokuvausliikkeet myypi kiinnitettä?
Ainakin Agfan Agefix on yleisesti myynnissä. Myös Kodakin ja Ilfordin vastaavat. Kehitteenä Atomal ja Kodakin D-76 on hyvät ja suht hyvin säilyvät. Jos et löydä kehitteitä ja kiinnitteitä kaupasta niin mulla on kyllä reseptit miten tehdä nuo apteekkitavarasta.
-
Noita caffenolhommia oisi mukava kokeilla.Jos ois vaan tankki 120 kokoiselle. http://www.caffenol.org/recipes/ (http://www.caffenol.org/recipes/)
Vieläköhän valokuvausliikkeet myypi kiinnitettä?
Saat Paterson purkkia lainaan, jos haluat kokeilla.
Oulussa taitaa olla Fotomylly ainoa liike, josta saa kiinnitteitä ja kehitteitä. Hinnat on kyllä huikeat, jos vertaa Saksan verkkokauppoihin, mutta sakemanneilla on minimitilausraja ja se taas on melko korkea.
-
Josko jollain kiinnostusta, niin kellarissa pitäis olla Patersonin purkkeja rullafilmistä kinoon muutamaakin kokoa jemmassa ja niistä voisin luopua.
Saattaa olla myös muuta kehitys / vedostustavaraa vielä jäljellä, kun aikoinaan lopetin itse kehittämisen ja vedostamisen.
-
Tuollaisen pimeyskopperon voisi askarrella tankkihommia varten. On meillä yläkerrassa ikkunaton huonekin, mistä voisi saada valotiiviin helposti, mutta ei tuollainenkaan paljoa kustantane.
Photography Tips Techniques : How to Develop 120 Film (http://www.youtube.com/watch?v=1GAOi092ZsI#ws)
Jos kerrot Markku hintaa tankille niin pääsen harkihteen. :) Lähinnä koot 120 ja kino kiinnostaa.
-
Tuollainen http://www.telefoto.fi/tuote/580/4143/paterson-pimiopussi-70-x-70cm-ptp125 (http://www.telefoto.fi/tuote/580/4143/paterson-pimiopussi-70-x-70cm-ptp125) on hyvä ratkaisu purkin lataukseen.
-
Lisää testattavaa. Päällisin puolin on kunnossa ja kuullostaakin laukenevan ok. Salama on Popular II.
(http://farm9.staticflickr.com/8375/8358575876_3dd0493a19.jpg)
-
Isälläni oli tuollainen Yashica-A. Varastettiin Leningradissa auton takaikkunalta 1960-luvulla. Mutta monta negatiivia on tallessa! Olen ajatellut, että jos tulee joskus halvalla vastaan, ostan pois. Joskus E-bayssä näkee noita salamavalolamppuja myytävän. Niiden käyttämisessä oli aina se ongelma, että mihin panna se tulikuuma käytetty...
-
Eikös tuossa patersonin purkissa voi kehittää muitakin kuin kinofilmejä? Oliko siinä akselissa mahdollisuus levittää sitä väliä. Oma purkki varastossa enkä jaksa nyt mennä tutkimaan.
-
Tässä minun Yashica D. Kuvasin tällä paljon vielä -70 luvulla.
Muotokuvauksissa se oli tosi hyvä.
Tässä on myös mahdollista käyttää uudempia salamoita kun on tuo X.
Nyt on jäänyt JASKA odottamaan parempia aikoja.
Tuolla manuaali.
http://www.cameramanuals.org/yashica_pdf/yashica_d-02.pdf (http://www.cameramanuals.org/yashica_pdf/yashica_d-02.pdf)
Tuossa tyttö esittelee innoissaan kuin jotain uutta laitetta.
How To Work A Yashica-D TLR (Load&Shoot) (http://www.youtube.com/watch?v=vVR58COULJc#ws)
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Minullakin noita peili Yashicoita on 2kpl, molemmissa kameroissa filmilaskuri rikki.
-
D -mallia itsekin olin oikeastaan etsimässä jo pidemmän aikaa, mutta ei niitä juuri kotimaan romppeilla ole näkynyt. Ebayssa kyllä, mutta näkemättä ostamisessa on riskinsä. Niinno olisin kyllä hyväksynyt myös MATin tai 635:n. :)
Haittaako laskurivika kuvaamista? Voiko niitä korjata?
A on riisuttu malli. Laskuria siinä ei ole, vaan takakannessa ikkuna filmin numeroille. Viivelaukaisuhan siitä puuttuu kuin myös 1/500. Mutta jos linssi on sama yashikor 3,5 / 80mm niin eiköpä tuo samaa jälkeä piirtäne rungosta riippumati. :) Pitää tässä käydä joku päivä filmiostoksilla kun on päässyt kaikki 120 rullat loppumaan. Tai no yksi vintagerulla on vuodelta 1976 tms. Voisi kait sitä senkin jo valotella. :)
-
Terve Timo! En tiedä pystyneekö korjaamaan laskuria. Timo Happonen kun on ammattimies alalla aikoi sitä tutkia, arveli että olis hammasrattaasta hampaita lähtenyt.
-
Hyvä kelloseppä tekee kyllä rattaat, meillä halvalla mut sielä en tiiä.
-
Google kertoo D:n laskuriongelmien usein johtuvan pikeentyneestä rasvasta rattaissa ja vipusissa. En ihmettele kun näyttää noita olevan aika paljon nuita osasia. http://www.suaudeau.eu/memo/Manuels/Yashica_Mat_124G.pdf (http://www.suaudeau.eu/memo/Manuels/Yashica_Mat_124G.pdf)
Tuo MATin osista, mutta laskuri voipi olla aikalailla sama...
-
Kasa kelpo työkaluja http://www.huuto.net/kohteet/waltavasti--kameroitamuutaei-hvlahto-0/251798058?ref=mg (http://www.huuto.net/kohteet/waltavasti--kameroitamuutaei-hvlahto-0/251798058?ref=mg)
-
Terve Timo! En tiedä pystyneekö korjaamaan laskuria. Timo Happonen kun on ammattimies alalla aikoi sitä tutkia, arveli että olis hammasrattaasta hampaita lähtenyt.
Jos jossain vaiheessa alkaa tuntua, että voisit luopua yhdestä laskurivikaisesta, niin saatan tietää ketä voisi kiinnostaa... :)
-
Mulle taas kelpais uudempi tavara. Esim. jos jollain on joutilaana Canon ef 50mm/1.8. Voisin ostaa edullisella hinnalla. Toki kelpaisi myös 35mm vastaavan sorttisella valovoimalla. Mutta siis valoivoimainen normaaliobjektiivi.
-
Terve Timo! En tiedä pystyneekö korjaamaan laskuria. Timo Happonen kun on ammattimies alalla aikoi sitä tutkia, arveli että olis hammasrattaasta hampaita lähtenyt.
Jos jossain vaiheessa alkaa tuntua, että voisit luopua yhdestä laskurivikaisesta, niin saatan tietää ketä voisi kiinnostaa... :)
Kyllä joutaa eikä ole mikään komistus mutta eipä maksakkaan mitään, hankin sen aikanaan varaosaksi mutta näky olevan samavika
-
Terve Timo! En tiedä pystyneekö korjaamaan laskuria. Timo Happonen kun on ammattimies alalla aikoi sitä tutkia, arveli että olis hammasrattaasta hampaita lähtenyt.
Jos jossain vaiheessa alkaa tuntua, että voisit luopua yhdestä laskurivikaisesta, niin saatan tietää ketä voisi kiinnostaa... :)
Kyllä joutaa eikä ole mikään komistus mutta eipä maksakkaan mitään, hankin sen aikanaan varaosaksi mutta näky olevan samavika
No mukava. Saattaahan sillä ainakin reenata putsaamista ja katsoa onko mahdollisesti jotain tehtävissä tai saako A-malliin jotain osaa jos joskus tarvii. Minäpä laitan YV :llä osoitteen niin jatkamma siitä sitten kun siltä tuntuupi. :)
-
Tuollaistakin voisi joskus kokeilla. Eli kinofilmin käyttöä 120 kokoisen tilalla. Ite olen kokeillut 120 kokoisen käyttämistä 116:n tilalla. Se onnistuu kyllä.
http://camarasclassicas.blogspot.fi/2010/10/how-to-shoot-35mm-film-with-box-camera.html (http://camarasclassicas.blogspot.fi/2010/10/how-to-shoot-35mm-film-with-box-camera.html)
-
Noniin.
Kemijärven suunnalta tuli paketti kameroita, oikein kaksin kappalein. Kiitos. Maksulappu oli unehtunut muasta pois.
Yashicaflexista käynee osasia A-malliin joten varosana menee täysin. Suljinkin kyllä tuntuu toimivan, mutta ajat vaikuttavat melko hitailta.
Pentaxissa vaikuttaa olevan filmikin sisässä. :)
-
Päätin kuitenkin siistiä tuon Jormalta tulleen YashicaFlexin. Tilasin siihen leatherettesarjan Ameriikasta ja sainkin sen jo. Melko edullista sanoisin, koko sarja ja muutama ylimääräinenkin vinyylinpalanen hintaan n. 15€ postikuluineen. Tuli vähän yli viikossa. Huollon jälkeen otan koesetin kuvia ja katsotaan sitten miten toimii, vai toimiiko. Sievä hyllynpäällinen siitä jokatapauksessa tulee (jos uusien vinyylien liimaus onnaapi).
Kamera on saanut vähän kolhuja, olisiko tipahtanut joskus, mutta kolhut sinällään eivät haittaa, pitäähän sitä ajan platinaakin olla. Tarkennuksessa on hiukan häiriötä. Se osa missä linssit on kiinni liikkuu kyllä herkästi ja toimii muuten, mutta sen osan johteissa tuntuu olevan vähän väljää/holkkumaa 1mm pystysuunnassa. Kuvaamiseen se tuskin vaikuttaa, mutta voisi silti yrittää purkaa laitetta hiukan jotta näkisi onko siellä jokin välyksenpoistomekanismi.
Sitten puute. Jos näkyy tuollaista niklattua ruuvia D=3mm kannalla, vähän kupera ja alapuoli suora, M1,5 ja 4mm pitkä niin oisi käyttöä. Tai vastaavasti, jos ei löydy ihan 1:1 niin sitten 4kpl hiukan erilaisia. Ja jos on ehjiä etsimen mattalaseja nurkissa niin niitäkin saa tarjota.
(https://fbcdn-sphotos-d-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash4/1730_4756119381748_733399269_n.jpg)
-
Onko se etsimen lasi suora? Jos on niin leikkaa/leikkauta siihen sopiva lasi ja hio mataksi. Minulla voisi olla vielä hiomajauhetta jäljellä, Kodakin 5x7" etsinlasin hionnasta.
-
Jaa, tuo hiominen ei tullu mieleen. Aattelin kyllä kysyä lasiliikkeestä oisko sopivaa paksuutta kirkkaana tai mattana, jotkut taululasilaaduthan on hiukan mattaa.
Palataan asiaan jahka saan purettua ja mitattua ja hommattua lasia.
-
Yashicaa on purettu nyt senverran kuin oletan tarvitsevan. Kiskojen säätö löytyi ja välykset saa pois tuolla vähän kolmionmuotoisella harmaalla palalla jolla kiilataan vieressä olevaa kirkkaampaa alumiininväristä johdepalaa.
Nyt alan putsailemaan vanhoja rasvoja pois ja seuraavaksi poistan vanhat vinyylit.
(https://fbcdn-sphotos-b-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash3/5646_4783115016622_1718013762_n.jpg)
(https://fbcdn-sphotos-e-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash3/530528_4783117776691_434323278_n.jpg)
-
Jassikka on kasaan menossa. Kaikki vanhat vikaantuneet vinyylit on poistettu ja vaseliinit vaihdettu uusiin. Välykset on saatu pois ja kylkipellit jo paikoillaan. Vielä linssit ja naamataulun peittopelti paikoilleen ja pientä putsailua niin pääsee ottaamaan ekan koekuvasarjan. Jos kokeilisi tällä kerralla 400:lla vilmillä. Oli melko rapeaa se leatherette. Isoimmat palat mitä sain irti oli jotain alle neliösentin. Suurin osa irtoaa sellaisina muutaman neliömillin paloina. Ei toivoakaan saada ehjänä irti, niinkuin joku kehui netissä tehneensä.
Ai niin, pitää käydä vielä lasikaupassa kysymässä oisko 1,4mm lasia mattana tai kirkkaana. Vaikka saakai se paksumpaakin olla kunhan mahtuu paikalleen. Kuvahan tulee lasin alapinnan mattapintaan.
(https://fbcdn-sphotos-f-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash3/66692_4790526401902_1116720156_n.jpg)
-
Kuinka lasin paksuus vaikuttaa kuvan tarkennuskohtaan? Meneekö tarkennus pieleen, jos lasi onkin eri paksuista?
-
Meneehän se jonkin verran pieleen, jos esimerkiksi laittaa 1,4:n sijasta 2mm.
Mutta sitähän voi vähän korjata säätämällä fokusnappulan lukeman takaisin keskelle syvyysterävyysaluetta. Ja 3.5 aukolla on metrin päässä syvyysterävyyttä asteikon mukaan kymmenkunta senttiä. Eli vaikuttaa, mutta ei estäne kuvaamista varsinkaan pienemmillä aukoilla ja kauemmas tarkennettuna. Hätäratkaisuhan se jokatapauksessa on silti.
-
Kuinka lasin paksuus vaikuttaa kuvan tarkennuskohtaan? Meneekö tarkennus pieleen, jos lasi onkin eri paksuista?
Jos se kuva tulee peililtä/prismalta mattalasin alapintaan ja alapinta on alkuperäisellä tasolla, niin ei kai sillä paksuudella ole väliä.
-
Jos alapinta pysyy alkuperäisessä tasossa, niin silloin paksuudella ei ole merkitystä.
Olen ollut huomaavinani, että omassa lasilevy Kodakissa tarkennus ei pidä ihan paikkaansa, kun filminä on laakafilmi, lasinegatiivin tilalla. Toisaalta 1800-luvulla hiottu optiikka ei välttämättä ole aivan tasalaatuista. Näyttää että kuvan toinen laita on joninverran terävempi, kuin toinen.
-
Kuinka lasin paksuus vaikuttaa kuvan tarkennuskohtaan? Meneekö tarkennus pieleen, jos lasi onkin eri paksuista?
Jos se kuva tulee peililtä/prismalta mattalasin alapintaan ja alapinta on alkuperäisellä tasolla, niin ei kai sillä paksuudella ole väliä.
Totta. Mutta Yashicoissa taitaapi olla niin, että lasin paksuntaminen siirtää lasin alapintaa kohti peiliä,eli jonkunverran se vaikuttaa. Netistä löysin Helsinkiläisen virman jolta mahtaisi saada sellaisen mattalasin kuin haluaa, mutta maksaa varmaan messinkiä. Laitoin kuitenkin kyssärin mitä tekisi.
Ebayssä näkyy olevan yksi gridillinen lasi hintaan 17€, joten eipä paljoa yli sen viitti maksaa...
-
Tämä menee nyt hiukan ohi mutta pakko kysyä. Harrastaako kukaan enää valokuvauksessa -70 luvun kameratekniikkaa vai onko se täysin väliinputoajan asemassa noiden laatikkokameroiden ja nykyisten digivehkeiden välissä ? Tarkoitan esim kuvan mukaista settiä. Myönnän että itse en enää muista koska olisin ottanut viimeisen paperikuvan, siitä on kauan aikaa.
Mikäli joku kiinnostui niin (tämä ei siis ole myynti-ilmoitus) voisin luopua kuvan setistä pientä korvausta vastaan ::)
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Noi Timon Olympus kakkulat on ihan käyttökelpoisa vaikkapa Canonin tai Olympuksen digijärkkäreihen ja jos tilaa esim adapterin Canoniin niin kannatta ostaa missä on AF confirmi (kamera piippaa kun on oikeen tarkenettu) Aika hyviä hintoja saa noista OM Zuiko laseista esim. huutonetissä. Mitä laseja tuossa on mukana ja mikä valovoima niissä on ? onko OM2 runko kuinka siisti ja onko se vanhempi OM2 vai se uudempi OM2n ? http://www.ebay.com/sch/i.html?_odkw=AF+Confirm+OM&_osacat=0&_from=R40&_trksid=p2045573.m570.l1313&_nkw=+OM+lens+adapter&_sacat=0 (http://www.ebay.com/sch/i.html?_odkw=AF+Confirm+OM&_osacat=0&_from=R40&_trksid=p2045573.m570.l1313&_nkw=+OM+lens+adapter&_sacat=0)
-
Minulla on kinojärkkäreitä yksi satsi. Yashica FX-Dse joka sekin on lainassa. Siihen on linssejä 50mm 1,7 ja olikohan 75-200mm zoomi. Tulee silläkin kuvattua, vaikka se onkin vähän tylsä kun hoitelee valohommat itekseen. Tai no voiko ExaktaVX II laskea järkkäriksi, se odottaa suljinkangasremonttia. Vaihdettavia linssejähän siihenkin saa.
Olen mää aina välillä tutkinut kirppareilla ja romppeissa järkkärilaukkujakin, mutta yleensä kaupanteko kaatuu hintaan. Nytkin on yhdellä kirpparilla tuota mun Yashicaa vastaava kamera ja hintana 250€. :-[ Olisin ite valmis hintaan ilman tuota kakosta.
Eli saa niitä tarjota, kuten myös jalustoja ja mittareita ym. mutta eipä näillä harrastusbudjeteilla satasia makseta yhdestä kamerasta... Sen voin luvata että hyvään kotiin pääsee. :)
Kallein ostamani on toistaiseksi Yashica-A, melkein satasen. Mutta olenkin sellaisen aina halunnut. :)
-
Noi Timon Olympus kakkulat on ihan käyttökelpoisa vaikkapa Canonin tai Olympuksen digijärkkäreihen ja jos tilaa esim adapterin Canoniin niin kannatta ostaa missä on AF confirmi (kamera piippaa kun on oikeen tarkenettu) Aika hyviä hintoja saa noista OM Zuiko laseista esim. huutonetissä. Mitä laseja tuossa on mukana ja mikä valovoima niissä on ? onko OM2 runko kuinka siisti ja onko se vanhempi OM2 vai se uudempi OM2n ?
OM2n ja uskallan väittää siistiksi.
"Putket" ovat seuraavanlaisia:
f=28 mm 1:3,5
f=50 mm 1:1,8
f=75-150 mm 1:4
sekä vivitarin Tele Converter 2X-21
sekä alkuperäinen salama jolla tuskin mitään arvoa on (tehoton).
Paketissa on mukana tietenkin, kuten kuvastakin näkee kaikki ohjekirjat.
Eikä tässä vielä kaikki vaan koko setti on pakattu alkuperäiseen Olympuksen keinonahkaiseen ajattoman tyylikkääseen ruskeaan laukkuun... ;)
Eli saa niitä tarjota, kuten myös jalustoja ja mittareita ym. mutta eipä näillä harrastusbudjeteilla satasia makseta yhdestä kamerasta... Sen voin luvata että hyvään kotiin pääsee. :)
Erikseen en myy mitään vaan haluan kerralla eroon tuosta "hyllyntäytteestä" mikäli jotakuta kiinnostaa. Lainaan kaiman sanoja, "...eli saa tarjota..." ja tietenkin yv:nä.
-
Toi Olympus OM2 oli sensaatio kun tuli markkinoille jotain 75-76 ! Valotus suoraan filimin pinnalta,, jos otit kuvan esim. hämärästä huoneesta ja joku tuli ja pisti valot palamaan niin OM2 huomas sen heti ja valotusaika lyhentyi silmänräpyksessä heti oikeaksi ! Ja mailman ehkäpä kaunein kamera kautta aikojen ! http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/09/Olympus_OM-2_with_Zuiko_50mm_f1.8.jpg (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/09/Olympus_OM-2_with_Zuiko_50mm_f1.8.jpg) ja sen Olympuksen Om1 ja OM2 pääsuuniittelija oli mister Maitaani http://farm5.staticflickr.com/4084/5046576500_bfc4aff413_z.jpg[/url ] Etsinkuva tossa 35 vuotta vanhassa kamerassa hakkaa vieläkin kaikki nykykamerat vaikka olis fullframe digijärkkärissä,, vähän niinkuin kattois kuvan nykyajan 42" lättyteeveestä ja nämä nykyajan kroppirunkoiset järkkärit on niinkuin 6o luvun teeveet kameran etsimestä kattottuna. (http://farm5.staticflickr.com/4084/5046576500_bfc4aff413_z.jpg)
-
Totta on, että OM1 tai OM2 jälkeen kaikki muut ovat tuntuneet halvoilta räpsyiltä. Sirous ja paino, todella elegantti tapaus.
-
Mulla on vielä tuolla jossain uudempi harrasterunko. Canon eos-3. Oli mahtava vehje. Mm. pupilliohjattu tarkennuspiste. Ei löydy edes nykyisestä digirungosta... Isän Pentaxilla aikoinaan opettelin kuvaamaan. Mallia en muista, mutta vastaa kuin tuo olympus. Hyvät vanhat käsikäyttöset objektiivit ovat vielä huudossa. Kelpaavat videokuvaukseen.
-
Mullakin oli joskus toi Canon eos 3 ja oli hirveen kallis kapistus silloin filimiaikoina. Toikin on tuttu ja noissa hinnoissa viimeiset filmivehkeet menee mutta klassikot on eri asia http://www.huuto.net/kohteet/canon-eos-50e-silmaohjattu-filmikamera/252329496 (http://www.huuto.net/kohteet/canon-eos-50e-silmaohjattu-filmikamera/252329496) ps. Myy Timo se olympus paketti sun kaimalle sopuhintaan niin se Olympus pääsee hyvään kotiin :)
-
Tervehdys.
Minulla olisi jouten noin ikäiseni kaksisilmäinen Flexaret Prontor II kamera. Sillä on kunniakas historia, ollut mikkeliläisen lehtimiehen työkaluna 1950-70 luvuilla, ja minun ensimmäisenä omana kameranani. Kamera on jokseenkin toimintakuntoinen edelleen, vain tähtäinkuilun etummainen saranoitu pelti puuttuu. (Neljäs kuva näyttää, minkälainen sen pitäisi olla)
Mukana tukeva nahkalaukku. Voisi luopua kamerasta, jos jotakuta kiinnostaa...
(http://www.kantti.info/images/flexaret2.JPG)
(http://www.kantti.info/images/flexaret1.JPG)
(http://www.kantti.info/images/flexaret3.JPG)
(http://www.kantti.info/images/flexaret4.JPG)
(Tämä ei ole minun kamerani, vain malliksi)
-
Kaikki kamerat kiinnostaa. Paitsi kalliit. :)
Kerro Antti hinta niin kahtellaan.
-
Ostakkaa pois Antin kamera kuleksimasta. Pääsettä kokkeileen oikian valokuvvauksen riemuja.
Mulla on tuolla about vastaavalla varustuksella (80mm, 1:3,5) kaksi kakssilimästä jo niin päätin antaa muillekki mahollisuuen. :)
-
Mulla on kaverin isä,eläkkeellä ollu jo toistakymmentä vuotta lehtikuvaajan töistä.Hämpä keräilee kameroita ja niitä on kertynyt liki viisataa kameraa.Kerran minäkin kyläilin ja sain oikein rautalangasta väännetyn oppitunnin.Sielä ei montaakaan sellasta tavallisen kansan kameraa tosin ole,ne kaikki on oikein ammattilaisten laitteita.Kuulemma joka kamera toimii.
-
Totta on, että OM1 tai OM2 jälkeen kaikki muut ovat tuntuneet halvoilta räpsyiltä. Sirous ja paino, todella elegantti tapaus.
Sama kauneus ja sirous on OM-D:ssä. Varsinkin kromatussa rungossa on nostalgian tuntua.
Kuten TM sanoi, ominaisuudet ovat erinomaiset, ydinkysymys on, kestääkö kuvaajan ego noin pientä kameraa.
Paino vain 600 grammaa!
Vaimon Nikon D80 painaa 1250 grammaa ja valovaoim aon huonompi.
Arvatkaa haluaako vaimoni lainata kameraani. :embarassed:
Mutta kamera on henkilökohtainen varuste (asetuksineen).
-
Nykyisissä Olympus digijärkkäreissä on vaan yks tai kaks vikaa vaikka sirojahan ne ovatkin. Liian pieni kenno ja se kuvasuhde 4:3 ei kyllä ainakaan mun silmiä oikeen hivele. http://en.wikipedia.org/wiki/Four_Thirds_system (http://en.wikipedia.org/wiki/Four_Thirds_system)
-
Varmasti ammattilaiselle kennon koko on merkittävä, mutta meikäläiselle amatöörille riittää jo nuo 6400 ylittävät ISO-herkkyydet.
Kuvasuhde saataa myös olla ammattilaiselle ongelma, mutta meikäläisen kuvaa joutuu aina rajaamaan kuvankäsittelyllä. Siinä kuvasuhteen voi valita miksi haluaa.
Mutta oleellinen seikka tuossa kameran pienessä koossa on peilin jättäminen pois; kuva siirtyy etsimelle sähköisesti.
En tiedä paljonko siinä tapahtuu vääristymistä, mutta olettaisin etsimelle tulevan kuvan olevan identtinen muistiin tallentuvan kanssa.
Kun taas optiselta etsimeltä näkyvä ei välttämättä ole sama, kuin muistiin tallentuva.
Mutta en tiedä muuta kuin kehitys kehittyy; etsimen herkkyys ja koko varmasti Mooren lain mukaan.
Eli mikä on nyt huippua, on kohta isoa ja auttamattomasti vahanaikaista.
-
Kennon koko tekee kuitenkin asioita joita ei kuvankäsittelyllä saavuteta. Vain isolla kennolla pääsee sellaiseen olemattomaan syväterävyysalueeseen, kuin monessa kuvassa tarvitaan vain oleellisen korostamiseen.
-
Juu itsekin vähän on ollu kiinostusta tohon fullframe kenno järkkärin hankintaan just tuon olemattomaan syväterävyysalueen säätöön. Tää meidän oskari kissin kuvasin pentaxilla jossa sama kennonkoko kuin esim. nikon dx kroppirungoilla joka on pikkasen suurempi kuin canonin aps-c kenno. käytin manuaali 50 millistä noin muistaakseni aukolla f 2. Että kyllä tolla 15,7 x 23,6 mm kokoisessa kenossakin ja isolla aukolla saa aika hyvin etu ja takatausta pehmeäksi.(http://i45.tinypic.com/2a7v9jq.jpg)
-
Toki, olosuhteista riippuen. Toinen puoli on se isolla kennolla ettämkun valovoimaa tarvittas ja syväterävyyttä... Sillon pienempi kenno parempi.
-
Mutta Kari moomma vissiin unohtanu se yks tärkeä pointti miksi ammattilaiset käyttää täyden kennon järkkäreitä,,, se kuvanlaatu mitä niillä saadaan vähässä valossa ja on pakko käyttää todella isoja ASA lukemia meinaan ei kohise pahemmin kuvat vaikka 1600 asasta ja ylöspäin käytetään.
-
Samaa mieltä Lassen kans.
Ovat jo melko herkkiä nuo uudet kennot. Kinokoossakin. Miksi joku haluaisi sen pienten kennojen äärettömän syväterävyyden? Saahan sen (jos välttämättä haluaa) jalustalla ja pienellä aukolla. Laajakulma linssi auttaa asiaa. Kari taitaa kiusata kun on sitä mieltä, että pieni kenno olis jossain hyvä...
-
Pieni opintunti digikameroihin, pls?
Ensin perinteisistä filmikameroista.
Olen ollut käsityksessä, että syvätarkkuus syntyy hyvällä optiikan valovoimalla, jolloin voidaan käyttää pientä aukkoa.
Tällöin linssin reunaalueet jäävät pois käytöstä, eli optiikan fokusointi toimii paremmin.
Siis saadaan kuvaan syväterävyyttä.
Kääntäen, jos halutaan sumea tausta ja vain kuvattava kohde tarkaksi, tulee käyttää isoa aukkoa.
Siis käytetään linssin isoa pinta-alaa.
Tähän päästään siis isolla aukolla ja lyhyellä suljinajalla.
Tai huonolla optiikan valovoimalla.
Eikö nämä samat säännöt pädekkään digikameraan?
Siis pieni luento perusasioista olisi meikäläiselle paikallaan!
Palkaksi vain kiitosta ja kunniaa.
-
Pieni opintunti digikameroihin, pls?
Ensin perinteisistä filmikameroista.
Olen ollut käsityksessä, että syvätarkkuus syntyy hyvällä optiikan valovoimalla, jolloin voidaan käyttää pientä aukkoa.
Tällöin linssin reunaalueet jäävät pois käytöstä, eli optiikan fokusointi toimii paremmin.
Siis saadaan kuvaan syväterävyyttä.
Kääntäen, jos halutaan sumea tausta ja vain kuvattava kohde tarkaksi, tulee käyttää isoa aukkoa.
Siis käytetään linssin isoa pinta-alaa.
Tähän päästään siis isolla aukolla ja lyhyellä suljinajalla.
Tai huonolla optiikan valovoimalla.
Eikö nämä samat säännöt pädekkään digikameraan?
Siis pieni luento perusasioista olisi meikäläiselle paikallaan!
Palkaksi vain kiitosta ja kunniaa.
Ei se suoraan noin mene. Periaate on kyllä tossa sun jutussa ihan oikein mutta ei ihan. Mitä isompi kenno tai filkkakoko, sen pienempi on syväterävyysalye. Aikoinaan kun kirjapainossa mulla oli filmikoko 50 X 70 cm niin tapasin käyttää aukkoa 360 normikuvauksissa. Isoissa suurennoksissa jopa 1440. Jotta saan varmasti tarkkaa jälkeä. Terävyysalue millin luokkaa.
Voi kun jaksais alkaa laskemaan.. Siis normaalikakkula kinarille joka on filkkakooltaan 24 X 36 mm, on pituudeltaan 50 mm. Jos valovoima 2 niin kakkulan reijän koko on se koko joka on polttoväli / 2. No puolikennolla sama juttu. Mutta. Sen reijän koko vaan on ihan eri vaikka valovoima on sama ja suhteellinen polttovälikin on sama. (Typerä sanonta, kysehän on vain ja ainoastaan kuvakulmasta. Perinteinen tapa vaan on ollut pitää kinaria standardina.)
Mun palkkikamerassa joka pitää filkkakokoa 8X10 tuumaa, eli 20X25 cm, pidän maisemahommissa normaaliobjektiivina 320 mm lasia, vaikkakin se on pikkasen laajakulma. Potrettikuvissa 450 mm on todella hyvä, vaikka pikkasen pitempi lasi laskisi poskipäitä ja olisi naisväelle miellyttävämpi.
-
Pieni opintunti digikameroihin, pls?
Ensin perinteisistä filmikameroista.
Olen ollut käsityksessä, että syvätarkkuus syntyy hyvällä optiikan valovoimalla, jolloin voidaan käyttää pientä aukkoa.
Minulle taas on kerrottu että syvätarkkuus syntyy ensisijaisesti kuvaajan päässä, eikä kameralla loppupeleissä ole suurtakaan merkitystä. Antaa insinöörien höpöttää kennoista ja valovoimakkuuksista, tuskin itsekään ymmärtävät mitä puhuvat.
-
Siis asian ydin on linssin hionta.
Teoriasaakin on "mahdotonta" tehdä isolla valovoimalla olevaa linssiä, joka fokusoi abosluttisesti koko pinta-alaltaan.
Siis iso aukko/ iso linssin pinta-ala, huono fokusointi, eli lyhyt syvätarkkkuus.
Kääntäen, pieni aukko, suuri syväterävys.
Luulin, että tämä on ydin myös digikameroille?
Edelleen tarvitsisin perustietoa.
Olympus OM-D reissukuva viimesyksyltä.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Pieni opintunti digikameroihin, pls?
Ensin perinteisistä filmikameroista.
Olen ollut käsityksessä, että syvätarkkuus syntyy hyvällä optiikan valovoimalla, jolloin voidaan käyttää pientä aukkoa.
Minulle taas on kerrottu että syvätarkkuus syntyy ensisijaisesti kuvaajan päässä, eikä kameralla loppupeleissä ole suurtakaan merkitystä. Antaa insinöörien höpöttää kennoista ja valovoimakkuuksista, tuskin itsekään ymmärtävät mitä puhuvat.
Täydelliseen tietämättömyyteen perustuva syvä rintaääni kuulostaa kivalta mutta ei osoita matemaattista lahjakkuutta.
Tämä mistä puhuttiin on vain ja ainoastaan matematiikkaa, ei mielipiteitä. Jokainen ammattilainen sen tietää.
Toisaalta, jokaisella harrastajalla on mieltymyksensä, ja jos sillä saa haluamansa tuloksen niin sehän vaan on kiva juttu. Niin pitää ollakin.
Mutta oikeesti, olen muutamassa maassa eri yliopistoilla luennoinut densitometriasta ja sensitometriasta, siis valon käyttäytymisestä ja sen mittaamisesta, ja voin vakuuttaa ettei se todellakaan ole mitään salatiedettä vaan ihan selkeetä matematiikkaa. Näistä jutusta selvyys löytyy laskimella.
Mielipiteitä ja näkemyksiä nämä ei ole. Vaikka oltas mitä mieltä hyvänsä.
-
Täydelliseen tietämättömyyteen perustuva syvä rintaääni kuulostaa kivalta mutta ei osoita matemaattista lahjakkuutta.
Joo joo. En nyt välttämättä puhu tämän palstan kirjoittajista, mutta aika monesti insinöörimäinen lähestymistapa kuvaukseen ja mielenkiintoiset valokuvat eivät kulje käsi kädessä. Nähty on.
-
Tosiaan ne fysikaan lait ovat semmosia kun ovat. Asioiden inhimillinen aistiminen on eri asia. Kuten eräs mulle totesi " on ne nuo kamerat kehittyneet, tuolla goproollakin saa tarkka kuvaa tästä tuonne vastarannalle". No, toisista cd-äänitteet on parempoa kun lp:t.
Kari pelaa hieman eri sfääreissä noitten palkkikameroitten kanssa. Pitäis olla jo jotain kuvattavaa ja (oikeasti) taito ilmaista kuvilla, että kehtaus moisen edes käteensä ottaa. Joskus tuli sentään vähän hasselbladilla leikittyä. Sellainen digiperällä...hmmm..
-
On tietysti kaksi eri asiaa, taiteellinen vaikutelma ja tekniliset asiat.
Nyt käsittääkseni puhutaan teknillisitä asioista
Jankutan vielä, että ymmärrykseni mukaan tuo syväterävyys tulee juuri linssistä ja sen virheistä.
Kameran objektiivi muodostuu useista linsseitä, mutta peruslähtökohta on yhden linssin toiminta ja sen virheet.
Alla lyhyesti, se pieni osa, jota minä linssitä tiedän.
Palloaberraatio (spherical aberration)
Palloaberraatio aiheuttaa, että polttoväli muuttuu aukon suuruudesta riippuen.
Aberraatio 'näkyy' epäterävyytenä kuvalla.
Reunasäteet taittuvat optiselle akselille lähempänä linssiä kuin keskialueen säteet.
Pitkittäinen palloaberraatio on akselin suunnassa, poikittainen kuvatason suunnassa.
Ei riipu kuvakulmasta eikä himmentimen paikasta.
Linssisysteemissä kuvavirhe korjataan pos. ja neg. linssien yhdistelmällä, joilla on erilaiset taitekertoimet.
Vaikutusta voidaan vähentää himmentämällä, LSA ~ y2 ja TSA ~ y3..
Ja vielä tarkemmin sama, mitä yritin sanoa:
Aukon muuttaminen vaikuttaa sekä valotukseen että terävyysalueen laajuuteen. Mitä pienempi aukko on, sitä suurempi on terävyysalue. Terävyysalueen ulkopuolella olevat kohteet ovat sumeita. Normaalisti kuvattaessa on terävyysalue suurempi tarkennustason taka- kuin etuosassa ja etualalla olevat kohteet näkyvät siis epäterävinä.
Polttovälin vaihtaminen vaikuttaa kuvakulmaan ja terävyysalueeseen. Kun aukko ja kuvausetäisyys ovat samat, terävyysalue on sitä lyhyempi, mitä suurempi on objektiivin polttoväli.
Jos jotain kiinnostaa laajemmin, voi lukea:
http://foto.hut.fi/opetus/350/k03/luento4/luento4.html (http://foto.hut.fi/opetus/350/k03/luento4/luento4.html)
Näyttä, että noita virhetekijöitä on huomattavasti enemän, kuin luulinkaan. :embarassed:
-
Täydelliseen tietämättömyyteen perustuva syvä rintaääni kuulostaa kivalta mutta ei osoita matemaattista lahjakkuutta.
Joo joo. En nyt välttämättä puhu tämän palstan kirjoittajista, mutta aika monesti insinöörimäinen lähestymistapa kuvaukseen ja mielenkiintoiset valokuvat eivät kulje käsi kädessä. Nähty on.
Juuri näin. Matematiikka ja kyky nähdä kohde, ne on kaksi eri asiaa.
-
On tietysti kaksi eri asiaa, taiteellinen vaikutelma ja tekniliset asiat.
Nyt käsittääkseni puhutaan teknillisitä asioista
Jankutan vielä, että ymmärrykseni mukaan tuo syväterävyys tulee juuri linssistä ja sen virheistä.
Kameran objektiivi muodostuu useista linsseitä, mutta peruslähtökohta on yhden linssin toiminta ja sen virheet.
Alla lyhyesti, se pieni osa, jota minä linssitä tiedän.
Palloaberraatio (spherical aberration)
Palloaberraatio aiheuttaa, että polttoväli muuttuu aukon suuruudesta riippuen.
Aberraatio 'näkyy' epäterävyytenä kuvalla.
Reunasäteet taittuvat optiselle akselille lähempänä linssiä kuin keskialueen säteet.
Pitkittäinen palloaberraatio on akselin suunnassa, poikittainen kuvatason suunnassa.
Ei riipu kuvakulmasta eikä himmentimen paikasta.
Linssisysteemissä kuvavirhe korjataan pos. ja neg. linssien yhdistelmällä, joilla on erilaiset taitekertoimet.
Vaikutusta voidaan vähentää himmentämällä, LSA ~ y2 ja TSA ~ y3..
Jos jotain kiinnostaa laajemmin, voi lukea:
http://foto.hut.fi/opetus/350/k03/luento4/luento4.html (http://foto.hut.fi/opetus/350/k03/luento4/luento4.html)
Näyttä, että noita virhetekijöitä on huomattavasti enemän, kuin luulinkaan. :embarassed:
Syväterävyys ei synny virheistä. Kuten sanot, kakkula on periaatteessa yhden linssin toimintaan perustuva, ei virheisiin. Joojoo, tänäpänä voi olla 500 mm kakkula joka on 200 mm pitkä mikä on tottakai mahdottomuus, mutta kuse onkin valon taittumisesta eikä yhden linssin tekniikasta. mutta matematiikka yhdestä linssistä toimii silti. Lähtökohdan tulee olla se että virheitä on mahdollisimman vähän. Polttoväli on mikä on, aukko ei sitä muuta jos perustamme ajatuksen, kuten sanoit, yhden linssin periaatteeseen. Ja jos todella keskitymme niin alamme laskea valon taittumista linssissä. Jokainenhan meistä tietää että eri valon aallonpituudet taittuu eritavalla linssissä. Sininen se ongelmallisin.
Voihan näistä vääntää, mielipiteistä, mutta ihan aikustenoikeesti, ei näissä ole milipiteistä kyse, kaikki on laskettavissa. Näitä olen työkseni laskenut sen 18 vuotta minkä olin AGFA:lla töissä. Ja tietty sitä ennenkin sen minkä työkseni kuvasin. Ja mitä nyt kansalaisopistossa ja avoimessa korkeakoulussa juttua opetin. Eri maiden yliopistoilla luennoin näistä. Jaa minä vai viisas? Ei todellakaan, mutta matematiikkaa osaan kyllä.
Ihan oikeesti nää ei ole mielipiteitä, vaan ihan laskettavissa olevia asioita.
Ihan oikeesti, valokuvaus ei ole matematiikkaa vaan kykyä nähdä, kykyä leikata todellisuudesta pala jonka haluaa näyttää. Mikään kamera, laite, ei korvaa kykyä nähdä. Ja kuvata se mitä näkee.
Mun oppilaat aina kateellisena katteli sitä mun alumiiniarkkua ja siellä olevia kakkuloita ja muutamaa runkoa.. Ja koetin saada ne tajuamaan että jos ei tarvetta vaihtaa kakkulaa niin järjestelmä on maailman huonoin vekotin. Peili ja suljin räppää kuin rotanloukku, ja kiinteessä kamerassa iiris on stabiili. Suunnilleen. Koetin perusasiana opettaa että ota kamera jonka ominaisuudet on riittävät. On ihan sama paljonko riittävä ylitetään.
Näitä voidaan... Valokuvaus on silti edelleen kykyä nähdä, kykyä ottaa talteen se minkä näkee. Voit ottaa vaikka kuinka hyvän kuvan koirasta, mutta haukkumaan sitä et saa.
-
Näitä voidaan... Valokuvaus on silti edelleen kykyä nähdä, kykyä ottaa talteen se minkä näkee. Voit ottaa vaikka kuinka hyvän kuvan koirasta, mutta haukkumaan sitä et saa.
Ei ehkä haukkumaan, mutta...
(http://25.media.tumblr.com/tumblr_m346ceCEbj1qz9b3ko1_1280.jpg)
Kuvaaja: Henri Cartier Bresson
-
Tähän olisi hauska sotkea se kamera....öö... mikäs sen nimi oli... en muista, mutta tallentaa valon suunnan ja voimakkuuden, jolloin kuvan voi tarkentaa jälkikäteen. Ei siis terävöittä vaan juurikin tarkentaa.
En nyt täysin ymmärrä mitä Jouko ajaa takaa. Ilmeisesti siis sitä, että johtuen mm. tuosta Karin mainitsemasta "tungetaan 500mm 200mm:n" linssistö aiheuttaa vääristymiä kuva-alan reunoilla. Ei suoranaista epäterävyyttä, vaikkakin kuva ei ole terävimmillään reunoista. Terävä kuva ja syväterävyys ovat kaksi eri asiaa. Syväterävyys on se syy/syyllinen miksi kuva pitää tarkentaa kohteeseen kuvatessa. Noita kuva-alan reunojen vääristymiä saadaan vähemmäksi rajaamalla kuvaa. Joko jälkikäteen tai niin, että objektiivi tekee filmiä tai kennoa isomman kuvan, jolloin vääristymät jäävät kuvan ulkopuolelle. Objetiivin tekemiä virheitä on toki erillaisia, mutta niistä ei nyt puhuttukkaan.
-
Jeps Petteri. Jokainen uroskoira tietää totuuden elämästä.
Mitä ei voi syödä, tai naida, sen päälle voi kusta.
-
En nyt täysin ymmärrä mitä Jouko ajaa takaa. Ilmeisesti siis sitä, että johtuen mm. tuosta Karin mainitsemasta "tungetaan 500mm 200mm:n" linssistö aiheuttaa vääristymiä kuva-alan reunoilla. Ei suoranaista epäterävyyttä, vaikkakin kuva ei ole terävimmillään reunoista. Terävä kuva ja syväterävyys ovat kaksi eri asiaa. Syväterävyys on se syy/syyllinen miksi kuva pitää tarkentaa kohteeseen kuvatessa. Noita kuva-alan reunojen vääristymiä saadaan vähemmäksi rajaamalla kuvaa. Joko jälkikäteen tai niin, että objektiivi tekee filmiä tai kennoa isomman kuvan, jolloin vääristymät jäävät kuvan ulkopuolelle. Objetiivin tekemiä virheitä on toki erillaisia, mutta niistä ei nyt puhuttukkaan.
Yritän selvittää juuri sitä, mistä syväterävyys syntyy.
Tästä keskustelu lähti liikkeelle ja sen perään kyselin.
Netistä löysin Helsingin yliopiston luentosivun optiikasta, yllä on linkki sinne.
Siellä selvitetään ilmakuvauskameroiden optiikan virheitä.
Sen mukaan syväterävyys juuri syntyy optikan keskiosassa, reunaosat tuovat epätarkkutta.
Reunaosien virheet voidaan poistaa pienentämällä himmentimen aukkoa, eli poistamalla nuo virheelliset säteet.
Näin minullekin opetettiin optiikan luennoilla.
Lainaus em HUT sivlulta:
Syvätarkkuus ja terävyysalue (depth of field and depth of focus)
Objektiivi tarkennetaan tietylle etäisyydelle, joka kuvautuu terävänä. Kohteessa on kuitenkin aina kohteita edempänä ja kauempana kuin tämä etäisyys ja nämä eivät silloin kuvaudu terävästi. On olemassa rajat, millä etäisyydellä olevat kuvautuvat riittävän tarkasti, ts. minkä suuruista epäterävyyttä silmä ei huomaa. Tätä etäisyysaluetta kutsutaan terävyysalueeksi ja se on riippuvainen fokusoinnista, objektiivin aukon suuruudesta ja hyväksyttävän epäterävyyden suuruudesta (circle of confusion).
Siis nuo linssiosan aiheuttamat epäterävyydet ei suinkaan piirry filmin/kennon reuan-alueille, vaan koko alueelle.
Käsittäkseni linssi ei toimi niin, että linssin reunat siirtäsivät kuvaa kenon reunoille, vaan jokainen kuvapiste muodostuu linssin koko pinta-alueella.
Itse kuvaaminen ei tietenkän ole matematiikaa, se on osaamista, kuten Petteri et al jo alussa sanoi.
Mutta jokainen valokuvaaja, osaajat kaikein eniten, tarvitsevat hyvät välineet.
Vähän kuin F1 kuljettajat.
Ei kai Halselbladiakaan ole kehitetty keräilykappaleeksi tai amatöörein vehkeeksi?
Luulen, että se on juuri ammattilaisia varten.
-
http://tekniikanmaailma.fi/kuva-ja-aani/muut/objektiivit/objektiivit-perspektiivi-ja-teravyysalue (http://tekniikanmaailma.fi/kuva-ja-aani/muut/objektiivit/objektiivit-perspektiivi-ja-teravyysalue)
-
En siltikään suostu ymmärtämään syväterävyyttä optiseksi virheeksi.
Silloinhan esim. neulanreikäkamera olis täydellinen vekotin kuvaukseen, kun siinä ei ole linssiä tekemässä virheitä. Jokainen voi testata sitä pienen aukon vaikutusta. Tai on jo testannut. Jos silmä taittaa sen verran virheellisesti että ei näe tarkasti kauas, siristämällä silmiä (tai katsomalla pienen reijän läpi) näkee tarkemmin. Yleisesti ne syväterävyyten vaikuttavat asiat ovat kennon/filmin koko, kohteen etäisyys, polttoväli, aukko.
Ilmakuvauksessa tulee haasteita jos kuvaa suoraan alaspäin laajakulmalla. Silloihan kameran "näkemä" alue on hankala. Suoraan kohdalla oleva kohde on tietyllä etäisyydellä ja siitä kohteesta joka suuntaan olevat asiat ovat tasossa etäämpänä siitä kohteesta.
Esim jos mene seisomaan naama seinää vasten. Seinä on sillä kohtaa 0 cm päässä naamasta, mutta etäisyys kasvaa joka suuntaan.
-
Olen täsaä selannut nettiä, mutta en ole aivan yksiselitteistä vastausta löytänyt tuohon syväterävyyden syyhyn.
Mutta jotain kuitenkin:
Himmennystä tarvitaan kolmen asian takia. Ensinnäkin valoa voi tulla liikaa kameraan. Kenno ikään kuin vuotaa yli, ja kuvassa näkyy pelkkää valkoista. Pienentämällä himmentimen reikää saadaan sama efekti kuin pientämällä linssin kokoa.
Toinen syy on se, että todellisten lasilinssien hyvää kuvaa tuottava osa on linssin keskellä. Reuna-alueet tuottavat vääristymiä. Himmentämällä voidaan parantaa kuvan terävyyttä.
Kolmas valokuvauksellisesti merkittävä syy on syväterävyyden hallinta. Siihen palaamme etenpänä.
Ja vielä:
Syvyyden säätö
Himmentimen käytöllä on merkitystä tarkennusepätarkkuuden muodostumisessa. Kun himmennin pienentää käytettävää linssin alaa, tulevat valonsäteet kapeammassa sektorissa kohti kuvatasoa. Niinpä syntyvä epätarkkuusympyräkin on pienempi ja kohde näyttää sitä terävämmältä, mitä pienempi himmentimen aukko on käytössä, mitä suurempi F-luku on.
Syntyvään epäterävyyteen vaikuttaa myös kuvausetäisyys ja polttoväli. Läheltä kuvattaessa kuva sumentuu hyvin nopeasti tarkennusetäisyyden molemmin puolin. Laajakulma antaa enemmän pelivaraa terävyyteen kuin tele.
Tarpeeksi pienellä himmentimen aukolla kaikki kuvan kuvaajalle merkittävät kohteet näkyvät terävinä. Esimerkiksi, jos kuvataan ryhmäkuvaa, jossa ihmisiä on kahdessa tai useammassa rivissä, on himmennettävä riittävästi, jotta sekä etu- että takarivin kasvot näkyisivät terävänä.
Tuo viimeinen kappale kuvannee Uulan mainitsemaa Camera obscuraa.
Linkki noihin edellisiin:
http://digifaq.info/digi_omat/optiikka/ (http://digifaq.info/digi_omat/optiikka/)
Sitten takasin siihen mstä tämä keskustelu lähti liikkeelle:
kennonkoon vaikutus syväterävyyteen.
Se tosiaan vaikuttaa siihen.
Siis kun kenno (tai filmi koko) pienenee, pienee polttovälikin ja samalla kuvausetäisyyden suhde polttoväliin kasvaa (lähemmäksi teleobjektiivia): syväterävyysalue laajenee.
Linkki:
http://www.pikseli.fi/digifaq/3_syvateravyys.html (http://www.pikseli.fi/digifaq/3_syvateravyys.html)
Vielä yksi linkki, jossa on optiikan perusteita, myös yleistä linssin reuna-alueen virheistä ja neulansilmäkamerasta.
http://digifaq.info/digi_omat/zoom/ (http://digifaq.info/digi_omat/zoom/)
Luulen, että olen nyt opinut sen mitä hain.
Kiitos kaikille, provosoinnitkin kannustivat hakemaan tietoa. :P
-
Olen täsaä selannut nettiä, mutta en ole aivan yksiselitteistä vastausta löytänyt tuohon syväterävyyden syyhyn.
Mutta jotain kuitenkin:
Himmennystä tarvitaan kolmen asian takia. Ensinnäkin valoa voi tulla liikaa kameraan. Kenno ikään kuin vuotaa yli, ja kuvassa näkyy pelkkää valkoista. Pienentämällä himmentimen reikää saadaan sama efekti kuin pientämällä linssin kokoa.
Toinen syy on se, että todellisten lasilinssien hyvää kuvaa tuottava osa on linssin keskellä. Reuna-alueet tuottavat vääristymiä. Himmentämällä voidaan parantaa kuvan terävyyttä.
Kolmas valokuvauksellisesti merkittävä syy on syväterävyyden hallinta. Siihen palaamme etenpänä.
Ja vielä:
Syvyyden säätö
Himmentimen käytöllä on merkitystä tarkennusepätarkkuuden muodostumisessa. Kun himmennin pienentää käytettävää linssin alaa, tulevat valonsäteet kapeammassa sektorissa kohti kuvatasoa. Niinpä syntyvä epätarkkuusympyräkin on pienempi ja kohde näyttää sitä terävämmältä, mitä pienempi himmentimen aukko on käytössä, mitä suurempi F-luku on.
Syntyvään epäterävyyteen vaikuttaa myös kuvausetäisyys ja polttoväli. Läheltä kuvattaessa kuva sumentuu hyvin nopeasti tarkennusetäisyyden molemmin puolin. Laajakulma antaa enemmän pelivaraa terävyyteen kuin tele.
Tarpeeksi pienellä himmentimen aukolla kaikki kuvan kuvaajalle merkittävät kohteet näkyvät terävinä. Esimerkiksi, jos kuvataan ryhmäkuvaa, jossa ihmisiä on kahdessa tai useammassa rivissä, on himmennettävä riittävästi, jotta sekä etu- että takarivin kasvot näkyisivät terävänä.
Tuo viimeinen kappale kuvannee Uulan mainitsemaa Camera obscuraa.
Linkki noihin edellisiin:
http://digifaq.info/digi_omat/optiikka/ (http://digifaq.info/digi_omat/optiikka/)
Sitten takasin siihen mstä tämä keskustelu lähti liikkeelle:
kennonkoon vaikutus syväterävyyteen.
Se tosiaan vaikuttaa siihen.
Siis kun kenno (tai filmi koko) pienenee, pienee polttovälikin ja samalla kuvausetäisyyden suhde polttoväliin kasvaa (lähemmäksi teleobjektiivia): syväterävyysalue laajenee.
Linkki:
http://www.pikseli.fi/digifaq/3_syvateravyys.html (http://www.pikseli.fi/digifaq/3_syvateravyys.html)
Vielä yksi linkki, jossa on optiikan perusteita, myös yleistä linssin reuna-alueen virheistä ja neulansilmäkamerasta.
http://digifaq.info/digi_omat/zoom/ (http://digifaq.info/digi_omat/zoom/)
Luulen, että olen nyt opinut sen mitä hain.
Kiitos kaikille, provosoinnitkin kannustivat hakemaan tietoa. :P
Senverran vielä että korjaus kirjoittamaasi. Kun kenno pienenee, se ei tee polttovälille mitään. Kuvakulma kapenee. Jotta säilytettäisiin kuvakulma alkuperäisen kaltaisena on polttoväliäkin lyhennettävä.
-
vredebox made in germany, kiinnostaako ketään?
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
6x6 vai 6x9? Tässä taitaa olla keltainen filtteri sisäänrakennettuna tuon pienen nappulan takana? Sievä kamera vaikka hand-strap näkkyy jääneen jonnekin.
Tuollaisella pääsee kivasti vanhan kuvauksen makuun ja vähällä tekniikan opiskelulla. :)
-
Tuommoisella ne ensimmäiset kuvat tuli napsittua. Onnistuin kinuamaan sedältä lainaksi leirille ja eikö prkl mennytkin filminsiirtimen nuppi halki! Bostikilla liimasin sen eikä huomannut palauttaessa mitään vaikka kädessään pyörittelikin että palautanko ehjänä. Tunnustin asian nyt aikuisena.
-
Tämmöisen ostin joskus pölyttymään. Yhden rullan kuvasin joskus 15 v siten.
Liekö kopio?
Mistä erottaa kopiot alkuperäisistä?
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tämmöisen ostin joskus pölyttymään. Yhden rullan kuvasin joskus 15 v siten.
Liekö kopio?
Mistä erottaa kopiot alkuperäisistä?
Kyllähän tuossa Leica lukee sulla konepellissä, joten liekö sitten aito. Voihan olla kansi vaihdettu ? Itse räpsin kuvia vastaavalla, mutta Zorki-merkkisellä venäläisellä kopiolla. Ihan rehellisesti siinä lukee Zorki, mutta ottaa parempia kuviaa kuin Leica, joten mitäpä tuosta valittamaan. Industar-22 on linssi. Kuva Zorki 1:stä:
(http://t1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRA_7IITnxpo2QWVHC6Wq02j8iXLM7MPoJDorKGQdgBNY33KNop)
FED-merkillä on venäjällä tehty myös samanlaista kameraa. Leica-kopioita, mutta toimivia kyllä.
-
Tämmöisen ostin joskus pölyttymään. Yhden rullan kuvasin joskus 15 v siten.
Liekö kopio?
Mistä erottaa kopiot alkuperäisistä?
Ilmeisesti noita Neuvosto -kopiokameroita on muuttunut aidoiksi Leicoiksi hyvin lukuisa määrä. Tässä on ainakin jotain neuvoja aidon ja uusioaidon Leican tunnistamiseen: http://rick_oleson.tripod.com/index-213.html (http://rick_oleson.tripod.com/index-213.html)
-
Laukaisu-nappi tuossa Joukon kamerassa viittaisi muuhun kuin venäläistaustaan, mutta kaikki muut merkit onkin sitten vahvasti kaalisopan hajuisia.
-
Kiitos hyvästä linkistä.
Vennäänmaalta tuon ostinkin joskus 15 vuotta sitten. Kuuluisan Inturisti-hotellin takaa silloiselta rompekadulta, heti kommunismin romahtamisen jälkeen.
Olisko maksanut 100 mk.
Olihan siellä myös hienoja SS-Leicojakin.
Ihan nimellä ja sotilasarvolla varustettuja, kullatuin kaiverrustekstein.
Sitä vain jäin ihmettelemään, että koska ne nuo kopiot valmistivat.
Kommunismin aikanako?
-
Sitä vain jäin ihmettelemään, että koska ne nuo kopiot valmistivat.
Kommunismin aikanako?
Voi olla kohtuu vanha tuo sun kamera. FED ja Zorki kameroissa on ensimmäisissä malleissa ainoastaan tuommonen laukaisija. B-sarjassa on sitten jo isompi mötikkä, mihin voi kaukolaukaisijan ruuvata kiinni. En tiedä kuka tuon Leica-tekstin tuohon kameraan on tehtaillut, mutta alkupään FED tai Zorki se varmaankin on. http://www.sovietcams.com/index.php?-1795780876 (http://www.sovietcams.com/index.php?-1795780876)
-
Saattaa olla WW II:n aikaista tuotantoa. Ehkä tu osa, jossa on tekstit, on tehty jälestäpäin?
Nahkakotelo on aika kulahtaneen näköinen ja objektiivin kohdassa on myös Leica painatus.
Muistan kun 60-luvulla Zenit f=2,0) oli suuri haaveeni, mutta rahat riitti vain Anttilasta tilattuun Smenaan (f=4,5) .
Aivot pelaa kumallisesti; aina kun näen kirppuroteilla Zenitin, se näyttää hienolta.
Vielä muutama kuva tuosta "Leicasta".
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Nyt sellainenkin Smena olisi hauska olla. :)
No minulla on yksi alkupään Smena, mutta se on vielä testaamatta. Tuntuu vähän hankalakäyttöiseltä, kun pitää filmin loputtua avata kamera pimeässä ja kelata filmi käsipelillä takaisin. Takaisinkelausta ei näet ole.
-
En siltikään suostu ymmärtämään syväterävyyttä optiseksi virheeksi.
Silloinhan esim. neulanreikäkamera olis täydellinen vekotin kuvaukseen, kun siinä ei ole linssiä tekemässä virheitä. Jokainen voi testata sitä pienen aukon vaikutusta. Tai on jo testannut. Jos silmä taittaa sen verran virheellisesti että ei näe tarkasti kauas, siristämällä silmiä (tai katsomalla pienen reijän läpi) näkee tarkemmin. Yleisesti ne syväterävyyten vaikuttavat asiat ovat kennon/filmin koko, kohteen etäisyys, polttoväli, aukko.
Ilmakuvauksessa tulee haasteita jos kuvaa suoraan alaspäin laajakulmalla. Silloihan kameran "näkemä" alue on hankala. Suoraan kohdalla oleva kohde on tietyllä etäisyydellä ja siitä kohteesta joka suuntaan olevat asiat ovat tasossa etäämpänä siitä kohteesta.
Esim jos mene seisomaan naama seinää vasten. Seinä on sillä kohtaa 0 cm päässä naamasta, mutta etäisyys kasvaa joka suuntaan.
Mää tein digijärkkäriin neulanreiän ihan testimielessä. Sellaista pehmeää jälkeä se tekee läheltä kauas. Saattaa tietenkin olla, että reikä on vääränlainen. Ainakin se on nokeamatta tai muutenkin mustaamatta.
Mutta kiikarissa mulla on pitkä syväterävyysalue. Sen kun säätää silmälleen kerran niin syväterävyyttä riittää reilusta kymmenestä metristä vähän yli horisontin.
-
Onko se Smena vai Cmena?
Olen nähnyt molempia kirjoitusmuotoja samalle kameralle.
Olisko Smena Suomeen tuotu malli?
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Onko se Smena vai Cmena?
Olen nähnyt molempia kirjoitusmuotoja samalle kameralle.
Olisko Smena Suomeen tuotu malli?
Venäjällä C on S. Smena on ulkomaille tuotu malli, Cmena sama kyrillisillä. Vielähän noita kameroita huuto.netissä pyörii, jos on aivan pakko saada :)
-
Minkäs ikäinen tämä paljekamera on?
Toivottavasti ei ole kopio!
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Sitä vain jäin ihmettelemään, että koska ne nuo kopiot valmistivat.
Kommunismin aikanako?
Voi olla kohtuu vanha tuo sun kamera. FED ja Zorki kameroissa on ensimmäisissä malleissa ainoastaan tuommonen laukaisija. B-sarjassa on sitten jo isompi mötikkä, mihin voi kaukolaukaisijan ruuvata kiinni. En tiedä kuka tuon Leica-tekstin tuohon kameraan on tehtaillut, mutta alkupään FED tai Zorki se varmaankin on. http://www.sovietcams.com/index.php?-1795780876 (http://www.sovietcams.com/index.php?-1795780876)
Ei taida olla Zorki-kamera.
Tuo muovisen pinnan reunus on erilainen tuossa objektiivin reunalla.
Tässä minun kappaleessani muovi ei mene objektiiviin saakka, vaan rungon metalliin on prässätty syvennys muovia varten.
Tämä prässäys on kohollaan objeltiivin reunalla.
Mutta samalta ajalta lienee ( 1948-50)?
Hyvin on feikki valmistettu, kun objektiivissakin on Leitz:n nimi. :P
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Mikä kamera, auto ja kuvan vuosiluku? :P
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Kamera näyttäis olevan kaksisilmäinen Yashica, auto taas on Peugeot 403. Vuosilukuun en kovin vahvaa kantaa osaa ottaa, mutta veikkaan, että voisi on vaikka 1961. Itselläni oli sen vuosimallin 403 farmari joskus 60-luvun puolivälin jälkeen. Ai niin, mulla on jossain nurkissa hyvin saman tyylinen Yachica, jos joku tarvii.
-
Kuvan vuosiluku taitaa mennä 2000-luvun puolelle, neidon hiustyylistä ja lyhtypylvään jalasta päätellen. Retrotyyliin lavastettu, veikkaan ma. :-X
-
Columbo ajoi Pösöllä. Olipa hyvä että googlasin, koska muuten olisin väittänyt, että Columbolla oli pakettimallin Pösö. Mistä lie se muistikuva niin vahvana mieleen pukkasi.
(http://4.bp.blogspot.com/-sHyZ8P8sjRk/TnARgz_iSTI/AAAAAAAATI8/54g6_v_eBU0/s1600/0car.png)
-
No nythän rupesi kameroita löytymään. Zeissi saattaisi olla jostain 50 luvun alulta.
Minun Smena, eli Cueha. :)
(http://farm6.staticflickr.com/5230/5571130430_680e54731d_z.jpg)
-
Leksa, hyvin tunnistettu.
Lyhtypylvästä en saanut kuvasta pois.
Tyttären hiustyyli oli myös Petteriltä hyvin huomattu!
Peugeot ei valitettavasti ole minun.
Kuvattu Naistenajoista Kouvola-Hamina-alueella vuonna 2010.
MUTTA, mikä auto pilkistää Pösön takaa?
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Olisko Citikka?
-
Ei taida olla Zorki-kamera.
Tuo muovisen pinnan reunus on erilainen tuossa objektiivin reunalla.
Tässä minun kappaleessani muovi ei mene objektiiviin saakka, vaan rungon metalliin on prässätty syvennys muovia varten.
Tämä prässäys on kohollaan objeltiivin reunalla.
Mutta samalta ajalta lienee ( 1948-50)?
Hyvin on feikki valmistettu, kun objektiivissakin on Leitz:n nimi. :P
Pitelen juuri nyt käsissäni Zorki1 nimellä kulkevaa kameraa, enkä huomaa mitään eroa tuossa pinnoitteen muotoilussa sinun kameraasi nähden. Kyllä se on samalta sylttytehtaalta tullut kamera, vaikka aika hyvin on kyllä objektiiviin uusi nimi koneistettu. Kyllä ne vennään poijat vaan osaa :)
-
Nyt "pakotan" teidät tekemään kultturimatkan, vastaus löytyy täältä:
http://www.flickr.com/photos/askoo/sets/72157624681677349/show/with/4926403769/ (http://www.flickr.com/photos/askoo/sets/72157624681677349/show/with/4926403769/)
Sen täytyy olla Packard. http://www.flickr.com/photos/askoo/4926409835/# (http://www.flickr.com/photos/askoo/4926409835/#)
-
Kyllä se kiev66 on kuin hasselblab, näyttää siltä, tuntuu siltä, mutta kun laukasee niin ääni ei ole hasselin ääni. Kuvat on hyvät.
-
Kyllä se kiev66 on kuin hasselblab, näyttää siltä, tuntuu siltä, mutta kun laukasee niin ääni ei ole hasselin ääni. Kuvat on hyvät.
Se venäläinen hasseli kopio on nimeltään Kiev 88 (itelläkin semmonen) http://camerapedia.wikia.com/wiki/Kiev_88 (http://camerapedia.wikia.com/wiki/Kiev_88) se Kiev 66 tai 60 on vähän kuin pentagon 6 ja toiminta on kuin tavallinen 35 kinofilmi järjetelmäkamera missä takakansi avataan (ei vaihdettavaa perää) http://camerapedia.wikia.com/wiki/Kiev_60_TTL (http://camerapedia.wikia.com/wiki/Kiev_60_TTL)
-
Nyt "pakotan" teidät tekemään kultturimatkan, vastaus löytyy täältä:
http://www.flickr.com/photos/askoo/sets/72157624681677349/show/with/4926403769/ (http://www.flickr.com/photos/askoo/sets/72157624681677349/show/with/4926403769/)
Sen täytyy olla Packard.
Oikein.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Kyllä se kiev66 on kuin hasselblab, näyttää siltä, tuntuu siltä, mutta kun laukasee niin ääni ei ole hasselin ääni. Kuvat on hyvät.
Se venäläinen hasseli kopio on nimeltään Kiev 88 (itelläkin semmonen) http://camerapedia.wikia.com/wiki/Kiev_88 (http://camerapedia.wikia.com/wiki/Kiev_88) se Kiev 66 tai 60 on vähän kuin pentagon 6 ja toiminta on kuin tavallinen 35 kinofilmi järjetelmäkamera missä takakansi avataan (ei vaihdettavaa perää) http://camerapedia.wikia.com/wiki/Kiev_60_TTL (http://camerapedia.wikia.com/wiki/Kiev_60_TTL)
Olet muutes ihan oikeassa. Kävin hyllystä kattomassa. Näin se muisti pätkii. Onneksi se ei kamerasta huonompaa tee. On mulla hasselikin ja kuvassa ei eroa huomaa.
-
Tossa olis tämä kiev 6x6 järkkäri myynissä http://www.digikamera.net/keskus/viewtopic.php?t=12709045&sid=2ed8cd4fa1cdede01483917b395c7323 (http://www.digikamera.net/keskus/viewtopic.php?t=12709045&sid=2ed8cd4fa1cdede01483917b395c7323)
-
Tossa olis tämä kiev 6x6 järkkäri myynissä http://www.digikamera.net/keskus/viewtopic.php?t=12709045&sid=2ed8cd4fa1cdede01483917b395c7323 (http://www.digikamera.net/keskus/viewtopic.php?t=12709045&sid=2ed8cd4fa1cdede01483917b395c7323)
Kiev 6S
-
Tossa olis tämä kiev 6x6 järkkäri myynissä http://www.digikamera.net/keskus/viewtopic.php?t=12709045&sid=2ed8cd4fa1cdede01483917b395c7323 (http://www.digikamera.net/keskus/viewtopic.php?t=12709045&sid=2ed8cd4fa1cdede01483917b395c7323)
Ei suinkkaan, toi noi sun oo ?
-
Alkaa taas valokuvausinnostus nostaa päätään.
Ostin syksyllä digijärjestelmäkameran, Pentaxin johon käy sama optiikka mitä filmivehkeissäkin käytän, mutta ei se digikuvaus niin innostavaa ole. Olen huomannut, että otan filmikameralla parempia kuvia ja kuvaustoiminta on jännittävämpää. Digikameran kanssa tulee liikaa töllisteltyä kameran näyttöä ja itselläni on sitten paha tapa alkaa harmistumaan jos kuvat eivät meinaa miellyttää. Sitten niitä tulee räpsittyä liikaa ja vertailtua paikan päällä ja ahdistuttua jos 50 otetusta kuvasta ei tahdo löytyä miellyttävää. Kuvaaminen kärsii tästä. Filmikameran kanssa olen huomannut miettiväni ja sommittelevani enemmän kuvaa ottaessa, en niinkään kuvan ottamisen jälkeen. Kuvaamisen touhuun heittäytyy paremmin ja kohteen ominaisuuksia miettii enemmän ennen kuin nappia painaa.
Lisäksi digikuvat helposti jäävät koneen kovalevylle eikä niitä sitten tule edes muokattua. Negatiiveja sen sijaan tulee töllisteltyä ja mietittyä että mitkä noista kuvista olisivat jatkokäsittelyn arvoisia. Niinhän se on, että usein yhdellä filmillä on kuva tai kaksi jotka tuntuvat hyviltä. Ja kun etenkin pimiössä, mutta myös skannattuna tietokoneen näytöllä saa silloin tällöin aikaiseksi yhdenkin hyvän kuvan, niin se on hieno hetki. Voi olla, että kuva on saanut alkunsa kuukausi-kaksikin aiemmin ja monen välivaiheen jälkeen filmiltä muutamasta eri versiosta on valikoitunut ja jalostunut yksi kuva jota katsoo tyytyväisenä niin hyvä mielihän siitä tulee.
Ei sillä, että filmivehkeet välttämättä olisivat parempi vaihtoehto kuin digitaaliset, mutta varmasti monien kuvaustottumuksilla ne vain toimivat paremmin. Kummallekin on paikkansa omassa kameralaukussanikin, mutta jotenkin tuo filmitouhu vain tuntuu paremmalta ja minun tapauksessani tuottaa parempia lopputuloksiakin.
Eilen tuli kehitettyä yksi aiemmin kuvattu filmi. Agfa APX100, jonka kuvasin kokeilumielessä kasisatasena. Yllättävää kyllä negatiivi näyttää kohtuullisen tasapainoiselta. Arvelin että lähinnä harmaata sotkua olisi lopputulos. Tällainen kokeilu on taas semmoinen filmilaitteiden hauska puoli. Kaikenlaisia kokeilemisia voi tehdä myös digitaalisena, mutta jotenkin se lopullisuus mikä negatiivissa on, kiehtoo. Kun kokeilee jotain ja homma menee pieleen niin se on sitten pielessä. Ei ctrl-z auta, vaan uutta rullaa koneeseen ja seuraavalla kerralla kehittäminen eri lailla.
Tässä yksi kokeilu jonka onnistumista jännitin varmaan toista viikkoa. Osoittautui onnistuneeksi, ihan hauska kuvahan siitä tuli. Kamerana on Pentax K1000, optiikkaa on tavanomaista enemmän, nimittäin Pentax 50mm f/2.0 sekä Fed 50mm F/3.5.
(https://fbcdn-sphotos-d-a.akamaihd.net/hphotos-ak-snc7/464858_411497642213693_379879539_o.jpg)
-
Hieno kuva!
Mulla taas kuvausinto nostaa päätään kun ostin uudemman digirungon...
-
Ei mun vanha niska kierry noin paljon että näkisin mitä kuvassa on ja elä laita pääkohde keskelle kuvaa niinkuin olis haulikolla ammuttu :) nätti potretti (http://i47.tinypic.com/34ry3xc.jpg)
-
Hieno kuva!
Mulla taas kuvausinto nostaa päätään kun ostin uudemman digirungon...
Sama oli minulla kun tuon digivehkeen hommasin. Ja kyllä tuota edelleen aion käyttää ja käytän. Onhan se kätevä vekotin monenlaiseen dokumentointiin esimerkiksi. Mutta silloin, kun on mopo alla, kahvia termoksessa, aikaa vaikka millä mitalla, aurinko paistaa ja tien varresta löytyy esimerkiksi autiotalo tai metsäautoja niin valitsen filmikameran työkalukseni. Pääsee paremmin tilanteeseen sopivaan kuvaustunnelmaan.
-
... ja elä laita pääkohde keskelle kuvaa niinkuin olis haulikolla ammuttu :) nätti potretti
Pakkoko se aina kaikki sinne kultaseenleikkaukseen tunkia. Vaihtelu virkistää.
-
... ja elä laita pääkohde keskelle kuvaa niinkuin olis haulikolla ammuttu :) nätti potretti
Pakkoko se aina kaikki sinne kultaseenleikkaukseen tunkia. Vaihtelu virkistää.
Niin, eihän tuossa kuvassani sommittelu ehkä ole viimeisen päälle esteettinen, mutta se ei ollutkaan tuon kuvan ajatuksena. Kyllähän tuosta tietysti voisi muokata monenlaista, esimerkiksi tuon Lassen ehdotuksen tyyppistä. Käytin tuota kuvaa yhdessä kirjoituksessa kuvituksena siitä, että teorian linssin läpi katsottuna maailma saattaa näyttää varsin erilaiselta tai jopa päinvastaiselta kuin normaalisti.
-
Meidän kylän kirppiksellä on Canon A1 kolmella erimittaisella Tamronin kakkulalla ja salamalla. Kannataisko hakea talteen?
-
Meidän kylän kirppiksellä on Canon A1 kolmella erimittaisella Tamronin kakkulalla ja salamalla. Kannataisko hakea talteen?
Sehän riippuu kunnosta ja hinnasta + minkälaiset ne lasit on, on niin erihintaisia laseja. Rungosta missä vielä moottori mukana on menny huutaris tolla hinnalla http://www.huuto.net/kohteet/canon-a-1-ja-lisuke-pattereille/255684851 (http://www.huuto.net/kohteet/canon-a-1-ja-lisuke-pattereille/255684851)
-
Osaisikohan joku kameratietäjä kertoa lisätietoja ja mahdollista arvoa tällaiselle kameralle? Kamerassa lukee kuulemma "KODAK JR USA".
(http://kuvaton.com/k/Y6bJ.jpg) (http://kuvaton.com/k/)
-
Osaisikohan joku kameratietäjä kertoa lisätietoja ja mahdollista arvoa tällaiselle kameralle? Kamerassa lukee kuulemma "KODAK JR USA".
Kunnosta riippuen 5-50 euroa, ehkä... Jos oot kattonut huutokaupan metsästjiä töllöstä, siinä aika osuvasti sanottiin että vanhat kamerat ei ole yleensä ole kovin arvokkaita, ellei ne satu olemaan merkkiä Leica. Sitä paitti, eikös tuo ole vähän perskaantunut tuosta yhdestä kohtaa tuo kamera ?
-
Kertokaapa valokuvaavat kolleegat miten saan potrettikuvaan semmoista vanhanajan meininkiä kui esimerkiksi on niissä Ameriikasta aikoinaan lähetetyissä potrettikuvissa tai niissä mummon ja vaarin hääkuvissa mitä oli ittekunkin kotona kamarin seinällä?
Olisi tarkoitus tässä viikonloppuna ottaa muutamasta tuttavapariskunnasta ns. studio-otos, johon pitäisi saada vanhanajan tunnelmaa. Kameroita on -20 luvulta alkaen ja aattelin ottaa joko laatikkokameralla (kiinteä aukko ja aika) 6x9 koossa tai sitten vaikka tuolla contessalla, jolla on tuo vaimo ja koirakin ikuistettu. Contessassa olisi vähän enemmän pelivaraa (vs kodak hawkeye2, pahvilaatikko) aikojen ja aukkojen suhteen, vaikka se kakskytlukulainen onkin. Aattelin mustavalkokuvia lähinnä ja niihin saisi tulla vähän reunoille alivaloa ja naamalle vähän huntua tms. Eka ajatus oli laittaa tumma tausta ja sitten aika kevyt valo pelkästään kasvoille... mahtaisko toimia?
Filminä on joko TMax100, 160CV portra, Ilford FP4, Ilford Delta100 ja yksi vintagerulla Kodacolor-X CX120. Noilla ensimmäisillä kuvat onnistuu kyllä enemmän tai vähemmän, mutta voiko tuollainen vanha filmi vuodelta 1974 olla enää kuvauskunnossa?
Pikkujoulussa kuvatuista tuli vanhan- tai tosivanhannäköistä jälkeä. :) Tämä on saanut valoa reunalta, filmi ollut löysällä ja kun puola on liian pitkä niin muuta ei tartte.
(http://farm6.staticflickr.com/5500/9297060846_86aa537934_z.jpg)
-
Kannattaa se netissä roikkuminen joskus kun tämä ilmoitus tuli silmille noin puoli tuntia ilmoituksen julkaisemista http://www.findit.fi/sve/search/481993.htm (http://www.findit.fi/sve/search/481993.htm) ja se kakkoskuva oli se joka herätti kiinnostuksen kun tihrus tota lukemaa 1.4 (tiesin että sopii uusinpien sonyn järkkäreihin) no soitin heti ja tehtiin kaupat ja ostaja toi tavarat mun raksatyömaalle kun oli reissua sinne muutenkin sinnepäin. Kiinostava ja historiaalinen filmirunko muutenkin kun oli mailman ensinmäinen järkkäri jossa oli automaattitarkennus joka tuli markkinoille 1985 ja kun sain tavarat keskiviikkona ja tarkistin niitä niin runko tosi siisti ja toimiva mutta se kruunujalokivi 50mm f1.4 oli muuten aivan kuin uusi päältäpäin mutta himmenin lammellit oli tottakai oljyisiä (olis ollu liian hyvä kauppa ilman sitä) mikä on aika tavallinen vika vanhoissa optiikoissa että se toimii nyt vaan täydellä aukolla mutta silti on kertakaikkiaan tosi hieno kamera vitriniin. Koitan kyllä joskus fiksata sen lasin http://www.pbase.com/pganzel/disassembly_repair_of_maxxum_50mm_lens (http://www.pbase.com/pganzel/disassembly_repair_of_maxxum_50mm_lens) http://fi.wikipedia.org/wiki/Minolta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Minolta) (http://www.artville-photo.com/wp-content/uploads/2013/02/50mm_1.jpg) (http://www.digicamhistory.com/Minolta%207000.jpg) Ps Olen monen merkkisiä AF 50 millisiä kokkeillut käsitarkennuksella mutta tämä minolta on ylivoimainen,,,aivan samanlainen tunto kuin entisajan huippu manuaalifokus canonin FDn linseissä on paitti kapea tarkennusrengas.
-
Mikähän ne lamellit öljyääpi...
Mulla on sama vika FXDse:n 50mm:ssa, joskin se vielä liikkuu jos vähän täräyttää. Se kylläkin on vain 1,7, vaa se ei liity tähän.
Yashicaflexin kaihtimesta pesin öljyä pois isopropanolilla ja asetonilla. Sulkimen lamelleille tein samaa ja kyllä se tuntui vähän vilkastuvan. Paljon mutkikkaammannäköisiä purettavia on nuo uuemmat lasit kuin vaikka monet 50-lukulaiset ja vanhemmat.
On mulla nyttenkin yksi linssi oottamassa huoltoa. oisko jotain 30-40 -lukuinen. En oo vielä keksinyt miten sen saa levälleen. :)
-
Asetoonilla minäkin oljen öljyiset lamellit puhdistanut. Ei se nyt mikään dramaattinen ero taustan pehmeydessä tai niinsanottu bokeh http://fi.wikipedia.org/wiki/Boke (http://fi.wikipedia.org/wiki/Boke) esim. 50mm otetulla kuvalla missä on niinkuin tässä kuvaparissa käytetty aukkoa 1,4 ja 1,8 (kuvattu canon 50 FDN samsung nx 10 runkolla) (http://www.kuvanettiin.fi/di/HB2B/FDn-1,4.jpg) (http://www.kuvanettiin.fi/di/FM29/FDn-1,8.jpg)
-
Ylemmässä on punasemmat mariat.
-
Mikähän se on tuon linssin käyttötarkotus ollu? Siinä ei ole mitään asteikkoja tai numeroita eikä aukon säätöä, ainoastaan tarkennus. Tarkennus näyttäisi toimivan jotakuinkin vähän alle puolesta metristä vähän reiluun metriin. Syväterävyyttä silmämääräisesti tarkennusalueen puolessa välissa vajaa viis senttiä. Jotain siinä lukkee tuossa ulomman linssin ympärillä, venättä kait se on koitan saada selvää kohta. Millejä on sen verran, että reilun metrin päästä sihattuna etsimeen mahtuu just ja just ihimisen naama. Painavvaa lasia, tuo linssi painaa varmaan liki kilon (mutua).
(https://fbcdn-sphotos-c-a.akamaihd.net/hphotos-ak-frc1/1001568_10200527693655675_631436475_n.jpg)
-
Tuossa vennään linssissä on tuollaset merkinnät.
Lisäksi on joko minikokoinen logo, mutta siinä on maali senverran huono ettei oikein saa selevää. Kolome piipulaa siinä näyttäs olevan ylöspäin ja jonkunsortin salamiakki makkuuasennossa tms.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tsiklop. Ja numerot sitte lisäksi.
Mahtasko tarkottaa kyklooppia tuo tsiklop?
-
No jo löytyy jottain kuuklellakin. Tuo näyttää jo tutulta.
(http://rumata.info/images/2013/06/21/30870/1371760469542878477.jpg)
-
Jos tuo 1.5 viittaa valovoimaan ja 85 polttoväliin, niin kohtullisen kiva kakkula tuo lienee.
-
Tuollaista on näköjään piirrellyt http://www.flickr.com/groups/1516820@N25/pool/ (http://www.flickr.com/groups/1516820@N25/pool/)
Nyt mun vielä pitää selvittää miksi tuo omani tarkentaa vain puoleentoista metriin. Pitääkö siihen olla joku loitontaja vai mitä...
Ja M42 / Nikon 80D sovituskikkula olisi kans mukava olla.
-
Luulen että tuo on ollu jossain diaprojektorissa kun yleensä siinä on käytetty 85-90mm laseja ja kun ei ole mitään tarkennusmerkintöjä ja eihän tuossa pysty muuttamaan himmenintäkään.
-
Voisko se kakkula olla johonkin erikoiskäyttöön tehty, esmes dokumenttien kuvaamiseen tai passikuviin? Semmoisiin hommiin jossa kuvausetäisyys on aina likimain sama ja syväterävyysalueen ei tarvitse olla suuri. Voi olla että kamerassa, josta tuo on irroitettu, on sellainen rakenne tai filmikoko tms että tarkennusetäisyys osuu jollekin muulle matkalle kuin tavallisessa järkkärissä.
-
Joo se on ollut Cyclop pimeänäkölaitteessa. Himmennintä ei tosiaan ole, mutta senhän saapi kompensoitua ajalla ja vilimin herkkyellä. Tuossa aiemmin laittamassani linkissä on melko paljon kuvia otettuna tuon lasin läpi.
Näyttää joku sanovan jollain foorumilla, että linssi on sama kuin Helios 40-2, mutta ilman iiristä. Jokatapauksessa painavvaa lasia on vennäällä tehty. Ei tuo ihan kiloa paina, mutta oisko jottain 800g ja kuitenkin melko pieni kampe.
-
Nonnii. Kokkeilin kyklooppia Asahi Pentaxissa ja Yashica TL:ssa ja kylläpä se nuissa näyttäs fokkustavan infinityyn asti. Taasen Yashican 135mm Pentagon tai Asahin 55mm ei kumpikaan toimi oikeen.
Oisikko se tuo Mamiya sitten joku erikoisratkasu jollain lisäjutskalla. Kyllä se vähän näyttäs niinkun siinä rungossa ois sellanen koroke kiinni, mutta se on kyllä kiinni ruuveilla rungossa. Sotkisko se tuollanen jatkopätkä tuon fokustuksen tuollai?
-
No nyt on kykloopille sovitus D80:aan. Aika mehevää piirtoa voisi sanoa, vaikka tuolla korjauslinssittömällä ei vielä tarkenna kuin pariin metriin. Pitää hommata linssillinen vielä niin pääsee testaamaan myös M42 135mm pentagonin ja 55 Takumarin.
Sitten toinen juttu.
Ostin Exaktaan tuollaisen ao rengassetin ja aattelin sitä testata 50mm/2.0 Jenan kanssa. Muttakö en oikeen ymmärrä tuota taulukkoa s 14 jossa annetaan korjausarvot. Miten ao brosyyrin taulukko tulukitaan kun saan valomittarilla arvoksi vaikka 2.8 - 1/125? http://www.cameramanuals.org/exakta/exakta_macrophotography_vx.pdf (http://www.cameramanuals.org/exakta/exakta_macrophotography_vx.pdf)
(http://img.auctiva.com/imgdata/5/2/8/9/9/2/webimg/561880919_o.jpg)
-
En ole ihan varma että tarkoittaako tuo ensinmäisessä sarakkeessa exposure factor oleva luku 1.0 että siinä ei tartte valotuksenkorjailua ollenkaan tai sitten että pitää puolittaa se 125/sec 60/sekuntiin? Kamera missä aikavalotusautomatiikka hoitaas tuo automaattisesti. Joo juutbackassa ostin yhen kameralaukun (15€) missä oli kolme optiikkaa (kaikki minolta md pajunettiin sopivia), verkkovirralla toimiva salama ynnä muuta pientä nippeliä mutta paras osa oli tämä täysin uusi ja käyttämätön orkkislaatikossa minoltan palje kolmonen mistä nököjään joku oli maksanut vuonna 1980 290 markkaa ,,, vissiin aika paljon jos nykyrahaaan muuttais, sopii Samsungin peilittömään pikkujärkkäriin myöskin adapterilla ja pistin kiinni sihen takaperin pentaxin 50 f2 (sanotaan että ne 2.0 valvoimaiset on parhaat macroiluun kun linssi on takaperin kiinni (symetrinen) toi pieni osa tuppakkiaskiskista on noin 15-20 mm. (http://www.kuvanettiin.fi/di/GVJ2/Minolta-XM.jpg) (http://www.kuvanettiin.fi/di/MWJP/samsung-macro.jpg) (http://www.kuvanettiin.fi/di/2EF6/belmont.jpg) (http://www.kuvanettiin.fi/di/Y28M/macro.jpg)
-
En ole seurannut ketjua lainkaan, joten vastaus varmaan täällä jo on, mutta kysyn silti.
Mulla on -70 luvulta Minoltan järkkäri 100 SXT (muistaakseni) ja siihen aikanaan hankittu muutama kakkula mm. kiinteä 130 ja zoomi 80-270
Nyt ostin Canonin sen edullisen 1100 D ja mietin löytyykö soviterengas, jolla Minoltan kilkkeet toimis tässä uutukaisessa.
Menetänkö joitain ominaisuuksia niistä, tai rungosta, tai tekeekö mahdollisesti onnistuva yhdistäminen joitain muita jullikoita käyttäjälleen ?
Oisko tietoo ?
(yritän lukea pitkän viestiketjun, jos vaikka...)
1100 on ns puolikenno kamera. Tarkoittaa sitä että nuo lasit on tehty 24 X 36 mm filmikoolle, mutta sun canon ei niin suurta alaa käytä. Saat siis kuvan joka on kuin pitemmällä polttovälillä otettu. Lisäksi auto tarkennuksen ja vakaajan menetät. Mee kauppaan ja osta tamron 18 - 270 mm lasi itelles etkä ihan heti muuta lasia tarttekkaan.
-
Se vissiin se korjaus tarkottaa, että esim 5mm loittorinkulalla kerrotaan aika 1,2:lla jne? Sivu 4 taulukko http://www.cameramanuals.org/exakta/exakta_vxiia_macrophotography.pdf (http://www.cameramanuals.org/exakta/exakta_vxiia_macrophotography.pdf)
-
Se vissiin se korjaus tarkottaa, että esim 5mm loittorinkulalla kerrotaan aika 1,2:lla jne? Sivu 4 taulukko http://www.cameramanuals.org/exakta/exakta_vxiia_macrophotography.pdf (http://www.cameramanuals.org/exakta/exakta_vxiia_macrophotography.pdf)
Aukko lukemana tarkoittaa että reijän halkaisija menee polttoväliin lukeman osoittaman määrän. Esin 100mm kakkula ja aukko 4 tarkoittaa että reikä on 25mm. Jos loitonnetaan niin polttoväli kasvaa ja aukko suhteessa pienenee. Jos 50mm lasia loitonnetaan 50mm niin valon määrä putoaa neljäsosaan.
Automaattivalotuksella ei tartte tehdä asialle mitään.
-
Valokuvausinto alkaa taas iskeä. Jostain syystä se aina katoaa kesäisin. Latasin taas filmin kameraan, satasta Agfaphotoa. Ajattelin nelisatasena laukoa menemään. Autiotaloja olisi tarkoitus kuvata ja hiukan rakeinen, rujo jälki voisi sopia siihen hommaan. Ikävä kyllä joutuu muoviseen Ricoh -järjestelmään turvautumaan. Pentax K1000 70-luvun alusta kaapissa on, mutta se on huonompi hämärässä kuvaamisessa...
-
Miulla ois muistaakseni kanakopissa 80-luvun alun laite - onko se entisajan valokuvausta? - Canon AE1 Program runko, muistaakseni 80 - 200 zoomi, 38 laajakulma ja 1,4 aukkoinen kiintee 50 mm, sekä semmonen laukku mihin just ja just soppii nuo kaikki. Oiskos tuollaselle Martilla tai jolloin muulla jottain käyttöä? Tai oiskos sillä ylleensäkkään jottain rahallista arvoa? Nuo kaikki numeroarvot vetäsin tunnetusti hyvästä muistista, eli pittää tarkistaa ne kaikki, kuten sekin onko se koko laukku siellä kanakopissa vai jäikö hoppeitten jaossa väärään nippuun. Ja saattas siellä olla Minoltan pikkukasetille kuvvaava videokamerakin. Ja jossain sellasia kasetteja, missä on ensimmäisen lapsen konttaamista eestä ja takkaa runsaalla zoomauksella - eestaas - höystettynä, ja viimesen lapsen ristiäisistä viimiset otokset. Nekkii kohta museoikäsiä.
Ihmettelleepi Jaakko(vaakko)
-
Mulla on tällanen turistimalli käytössä itelläni, en ole digikameraa hankkinut kun filmikuvat on enempi mieleen, eikä tule paljoa kuvattuakaan.
Isäukolta jäänyt tarpeettomaksi joten nappasin haltuuni.
(http://1.bp.blogspot.com/-8drakBSwuWk/T8ATu_2ab9I/AAAAAAAAAWM/85XtOW63rwY/s320/1976+AE1+Canon.jpg)
-
Miulla ois muistaakseni kanakopissa 80-luvun alun laite - onko se entisajan valokuvausta? - Canon AE1 Program runko...
On kait se vanhan ajan kuvausta, kun filmille kuvataan. Vai kui...?
Pakko mainostaa tähän väliin. Entisajan kuvaajia pidetään vielä hyvänä Oulun kuva -nimisessä kamerapuodissa Hallituskadulla. Suosittelen lämpimästi! Liemet on valmiina ja filmit saa kehitettyä näppärästi.
Ja vielä vanhaa tietotaitoa on tallella! Tänään olin viemässä ensimmäistä uuden hankintani Zenit 11:lla kuvaamaani rullaa kehitykseen Oulun kuvaan. Kaupan pihalla rilmiä kelatessani kuului kruts, ja vastus hävisi kammesta. Ehdin jo noitua, mutta tiskillä asia selvisi sekunnissa. Zenitin vakiojuttuja, totesi pitkään alalla ollut myyjätär, ja poikkesi pimiön puolella noukkimassa irronneen filmin talteen. Homma hoitui nopsaan, ja sain vielä neuvot & varoittelut Zenitin jumittavasta filminvapauttimesta, joka kuulemma tuppaa olemaan tyyppivika. Tällaista on hyvä palvelu.
-
Miulla ois muistaakseni kanakopissa 80-luvun alun laite - onko se entisajan valokuvausta? - Canon AE1 Program runko, muistaakseni 80 - 200 zoomi, 38 laajakulma ja 1,4 aukkoinen kiintee 50 mm, sekä semmonen laukku mihin just ja just soppii nuo kaikki. Oiskos tuollaselle Martilla tai jolloin muulla jottain käyttöä? Tai oiskos sillä ylleensäkkään jottain rahallista arvoa? Nuo kaikki numeroarvot vetäsin tunnetusti hyvästä muistista, eli pittää tarkistaa ne kaikki, kuten sekin onko se koko laukku siellä kanakopissa vai jäikö hoppeitten jaossa väärään nippuun. Ja saattas siellä olla Minoltan pikkukasetille kuvvaava videokamerakin. Ja jossain sellasia kasetteja, missä on ensimmäisen lapsen konttaamista eestä ja takkaa runsaalla zoomauksella - eestaas - höystettynä, ja viimesen lapsen ristiäisistä viimiset otokset. Nekkii kohta museoikäsiä.
Ihmettelleepi Jaakko(vaakko)
Käyttöä voisi olla, mutta tällä hetkellä on tuo persaus sen verran auki että saa jäädä käyttämättä. Mutta kyllä tuommoisella setillä jonkin verran arvoakin on. Ei taida tuo malli ihan halutuimmasta päästä olla, mutta jos kunto on hyvä niin eiköhän noista joku harrastaja jotain maksakin. Olisiko 100-150 euroa tuommoisesta, mitä on raati mieltä?
-
Isäukolta jäänyt tarpeettomaksi joten nappasin haltuuni.
Sama vika, isän vanha AE-1 on hallussa ja tallessa mullakin. Ei vaan ole tullut kuvattua vuosikausiin, mutta parhaat otokseni olen sillä napsinut. 38-70mm halpis-zuumi ja 50mm kiinteä Canonin oma. Hieno laite, vaikka taitaa se vanhempi malli A-1 olla tosi intoilijoille "the" kamera enemmän kuin tämä "elektrooninen" versio.
-
Mukavahan se oisi lisäkalustoa ostella, mutta yleensä homma on kaatunut hintapyyntöihin. No tottahan se kalusto on monesti kallista uutena ollut ja aikanaan, mutta tämmöselle harrastajalle kuin esimerkiksi minä on filmikameralla lähinnä käyttöarvoa. Minusta on kohtuullista maksaa toimivasta muutamia kymppejä ja ne ultraharvinaiset ja ammattikalusto on tietenkin erikseen. Ei sillä, että ei niitäkin mieli tekisi, mutta niille haluajia on enemmän ja hinta taas nousee.
Viimeisin ostos oli 90€ ja mielestäni vähän yläkanttiin, mutta kun päätin säästää muutaman viikonlopun Jallussa niin päätin sitten ostaa. Kohde oli Exakta VX IIb, 50/2.8, koko Ihagee loittosarja, kova nahkakotelo, keltainen filtteri, kuiluetsin ja pentaprisma, Braunin hillittömänkokoinen salama ja Bilora kolmijalka kuulapäällä, plus kaksi erilaista vaijerilaukaisinta. Päällisin puolin kunto A++ tai mint-. Auki se pitää käyttää sulkimen vinkunan takia. Kankaat ovat vielä ehjät.
Pari viikkoa sitten kaveri kiikutti ilmaiseksi Yashica FX3:n muistaakseni 28-75 zoomilla ja siihen käyvällä kääntörenkaalla. Kylmätyypeissä tuntuu toimivalta kun uusin patterit. Annoin vastalahjaksi Agfa Isolette III+Agfa Tully matkasalaman ja toimivan seleenikennomittarin. Ei mikään huippusetti, mutta voi sillä kuvia ottaa jos alkaa kiinnostaa. Ja pysyypähän romun määrä vähän aisoissa. Niin ja laittoihan se Jormakin pari kameraa, joista ainakin toinen tuli kutakuinkin kuntoon parin viikon painin jälkeen. :)
Minä tykkään kokeilla kameroita ja testata niitten toimintakuntoa. Siinä sivussa saa raitista ilmaa ja tulee vähän tekniikkakin tutuksi. Vanhan vehkeen ostaminen on aina riski ja vanhan kameran korjaaminen, tai oikeammin korjauttaminen niin kallista lystiä, että minulta jää teettämättä. Eli ostan jos on vahva epäily toimintakuntoisuudeta ja silloinkin käytännössä kymppien vehkeitä. Testaamatta on vielä ainakin yksi Smena, kaksi yashicaa TL ja FX3, Mamiya DTL1000, Kodak Brownie, Asahi Spotmatick, Agfa Clack, Exakta VX2b ja pari...kolme joitten nimiä en nyt muista+ sitten muovisia ''leluja''. Enemmän tai vähemmän (digien lisäksi) ovat käytössä tai ovat olleet Yashica A ja FXDse, Yashicaflex C, Lubitel, Adox Golf, Franka Solida 1, Agfa Isolette III, pahvilaatikko Kodak Hawk Eye, Contessa Nettel....
Myynytkin olen muutaman laitteen, ainakin em. Agfa Isoletten, Frankan ja Adoxin, pari kolmijalkaa ja viuhkamallista salamaa, valomittarin tai pari yms pientä. Kaikki omakustannushintaan tietysti, harrastushan tämä on.
-
Käyttöä voisi olla, mutta tällä hetkellä on tuo persaus sen verran auki että saa jäädä käyttämättä. Mutta kyllä tuommoisella setillä jonkin verran arvoakin on. Ei taida tuo malli ihan halutuimmasta päästä olla, mutta jos kunto on hyvä niin eiköhän noista joku harrastaja jotain maksakin. Olisiko 100-150 euroa tuommoisesta, mitä on raati mieltä?
Minä ostin kesällä Canonin AE1 - kameran kirpputorilta hintaan 28 euroa. Lähes virheettömässä kunnossa, ilman laukkua tosin. Mitä kattelin tuolta ebaysta hintoja, niin eipä tuosta paljon enempää olisi kannattanut maksaakaan. Taitaa olla Canonin eniten myyty malli, joten hinnat ei ole kovin korkealla vaikka päälle päin hienon näköinen kamera onkin. Kamerassa ei ollut patteria, joten suljin tuntui jumittuneelta kun ostin sen. Alkoi toimimaan heti kun löin uuden patterin paikalleen (Patteri maksoi 10€ Oulun Kuvassa...)
-
Morjes!
Onkos tällainen Canon tuttu. Ei ole mikään muovirimpula, se on messinkiä.
Miks muuten mun AE1 on kokomusta?
Paavo
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Isäukolta jäänyt tarpeettomaksi joten nappasin haltuuni.
Sama vika, isän vanha AE-1 on hallussa ja tallessa mullakin. Ei vaan ole tullut kuvattua vuosikausiin, mutta parhaat otokseni olen sillä napsinut. 38-70mm halpis-zuumi ja 50mm kiinteä Canonin oma. Hieno laite, vaikka taitaa se vanhempi malli A-1 olla tosi intoilijoille "the" kamera enemmän kuin tämä "elektrooninen" versio.
Toi AE-1 oli se joka pikkasen mullisti valokuvauksen järjestelmäkameroissa kun se tuli 1976,,,( vähän niinkuin tuutti mullisti mp markkinat) ensinmäinen järkkäri jossa microprosessori ohjasi kameran toimintoja ja eninmäksen robotit pisti sen kokoon ja sen takia sen hinta oli poikkeukselisen halpa siihen verattuna mitä muut automaattikamerat maksoivat siihen aikaan. Taisi jokunen vanha kamera merkki tehdä konkan sen takia,,ainakin Petri. Sitä myytiin yli 5 miljoona. Sitten 1978 tuli eletroniikkka kameroiden kunkku Canon A1 missä etsimessä näkyi punaset digitaaliset lukemat aukosta ja suljinajasta, ja oli mailman ensinmäinen niinsanottu multiautomaattikamera missä oli aukko,aika ja programautomatiikka. http://en.wikipedia.org/wiki/Canon_A-1 (http://en.wikipedia.org/wiki/Canon_A-1)
-
Morjes!
Onkos tällainen Canon tuttu. Ei ole mikään muovirimpula, se on messinkiä.
Miks muuten mun AE1 on kokomusta?
Paavo
Melkein kaikki järkkärit ainakin 80 luvulla tehtiin kromi tai mustana ja se musta oli vähän niinkuin enemmän muodissa silloin ja maksoi aina pikkassen enemmän.
-
Minä ostin oman Olympus OM1 vuonna -75 mustana. Muistelen, että sen olisi saanut hopeanvärisenäkin mutta en ole varma. Vankka ja siro peli, tuolla se kaapissa on vieläkin. Käy ja kukkuu.
-
Ei satu kellään olemaan ylimääräisenä pimiövehkeitä?
Syksyn myötä nousi taas kutka filmikuvaukseen ja etenkin pimiöhommiin. Reilu vuosi sitten kun tähän muutettiin niin joutui lainassa olleista laitteista luopumaan. Oli se vaan niin kelpoa hommaa, että pakko siihen on taas päästä. Ikävä kyllä budjetti on sen verran tiukalla, että muutamaa kymppiä kalliimpia vehkeitä ei tähän hätään ole varaa laittaa. Käytännössä varmaan siis jotain Meoptan vehkeitä tai vastaavaa...
-
Ikävä kyllä en saa näitä kuvia tuolta Dropboxista suoraan tähän näkymään, linkin takaa joudutte niitä ihmettelemään. Näpsäisin muutaman kuvan noista filmivehkeistä siis:
Asahi Pentax K1000: (https://www.dropbox.com/s/a8otgm09vgmsfkn/asahi%20pentax.jpg)
Ehta kunnon Pentax -järjestelmä 70-luvulta. Japanissa väsätty, ajalta ennen kuin laadussa alettiin säästelemään. Erittäin hyväkuntoinen ja mukavan tuntuinen käytössä. Pentaxin optiikkakin on tunnetusti hyvää.
Fed 2 ja Zorki 1: (https://www.dropbox.com/s/86pmiva3n7h86sw/Fed%20ja%20zorki.jpg)
Pari neuvosto-Leicaa. Zorki 1 ei harmi vain pelaa. Suljin rei'illä, mutta muuten kamera on hyvässä kunnossa ja laadukkaan oloinen. Objektiivin kunnossa tosin sanomista. Pitää tuo suljin joskus korjata kun siihen innostuu. Ostin huuto.netistä toimivana. Kyllä keljutti kun ensimmäisen rullan sai kehitettyä. No pistin sitten viestiä myyjälle ja hän ehdotti, että joko rahat takaisin minulle ja kamera myyjälle, tai sitten voin tietyllä summalla valita jotain muuta hänen valikoimastaan. Otin tuon Fed 2:n. Reilu kauppamies oli. Tuo toimii ja sillä on tullut kuvattuakin, ihan kelpo kamera. Mukavaa jälkeä tekee, tuntuu hyvältä kourassa ja sillä on hirmuisen hauska näpsytellä. Laatu on selvästi heikompaa kuin Zorkin kohdalla.
Ricoh KR-10 Super: (https://www.dropbox.com/s/44qnjhgbitm3o98/ricoh.jpg)
Tahdoin vähän elektronisempaa kuin Pentax. Tässä on puoliautomaattivalotuskin manuaaliasetusten lisänä. Mielessä oli, että voi kuvata paremmin hämärässä, kuten autiotaloissa ja vastaavissa. Ja siinä tämä Pentaxia paremmin toimiikin. Ihan kelvollinen peli, mutta vähän muovinen rämppä verrattuna muihin kameroihini. Ei ole miellyttävän tuntuinen käytössä.
Cosinan objektiivin sain kaverilta ilmaiseksi. Hän oli saanut isoveljeltään jonkin vanhan Cosina -setin, jossa oli tuon objektiivin lisäksi 28mm sekä jokin zoom. 50mm oli hajalla ja kaveri kysyi osaisinko korjata sen. Vaikutti siltä, että himmennin vain jumitti. Vastasin myöntävästi ja hän sanoi, että jos korjaan sen niin saan sen itselleni. Jos on sille käyttöä, hänellä kun ei kuulemma oikein ole. No mikäs siinä, auoin ja putsailin hiukan öljyiset lehdet niin alkoi pelata. Tosin nyt on taas jumittunut, mutta pieni vaiva se on korjata. Ei tee yhtä hyvää jälkeä kuin Pentaxin 50mm lasi, mutta toisaalta on varsin joutuisa, 1:1,4:llä voi kuvata melko hämärässäkin liikkuviakin asioita.
Kuvan laidassa olevan Lomon ostin eurolla rikkinäisenä. Netistä ohje ja muutaman tunnin ähellys, nyt toimii. En ole vielä kuvannut sillä mitään.
Voigländer Vito, kuva yksi (https://www.dropbox.com/s/anb8hec6kpo2h7x/voigtl%C3%A4nder1.jpg) sekä kuva 2: (https://www.dropbox.com/s/mu9x59lnayhprl2/voigtl%C3%A4nder2.jpg)
Satuin löytämään jäteasemalta laatikollisen kameroita. Paikallinen valokuvausliike oli muuttanut pienempiin tiloihin ja vienyt jotain rojuja varastosta pois. Mukaan tarttui tämä Voigtländer, Yashica Minister D (jonka annoin isosiskon miehelle, käyttöön meni innokkaalle kuvaajalle), Yashica Electro 35 ja jotain rojua josta olen jo hankkiutunut eroon. Tässä on seleenikennomittari valotukselle, mutta etäisyyden joutuu arvioimaan. Kuvan ottaminen on siis aina varsinainen projekti: ensin tietysti aihe ja rajaus, sitten etäisyyden arviointi, mittarista valotusarvo, aukon ja ajan valintakiekot sille hollille, että niiden keskinäinen suhde vastaa valotusarvoa, aukkokoon päättäminen (tässä pitää ottaa tietysti huomioon etäisyyden arvion mahdollinen heitto), virittäminen, viimeinen tarkistus että etäisyys-arvio on jokseenkin järjellisen oloinen ja NAPS. Kamera pelaa, joskin yksi hitaammista ajoista on alkanut jumittaa. Ihan hyvä optiikka ja kuten merkin tuntevat arvannevatkin, kamera on hyvää laatutyötä.
Popular -salamalaitteen ostin kirpputorilta, mutta en ole päässyt kokeilemaan. 22,5 voltin pattereita ei joka kaupasta löydy ja kalliita ovat. Salamalamppujakin pitäisi hommata. Näyttää hyväkuntoiselta, epäilemättä onkin.
Kaksi kappaletta Yashica Electro 35:ttä: (https://www.dropbox.com/s/xc4859phm4ju3xc/Yashicat.jpg)
Vasemmanpuoleinen isän entinen, oikea jäteasemalta. Isältä saadussa filmiluukku vähän vuotaa valoa, jäteasemalta haettua en ole vielä kokeillut, siinä saattaa olla valotuksen mittauksen kanssa jotain häikkää. Kelpo vehkeitähän ne nämäkin ovat, en vain ole oikein tykästynyt erityisemmin. Osittain puoliautomaattisuuden vuoksi. Eiköhän näille jotain käyttöä tule löytymään.
Aloin unelmoimaan taas uusista laitteista. 28mm ja 135mm lasit noihin järjestelmävehkeisiin tartteisin, on vain nuo pari 50mm ja yksi kehno 85-210 -zoom. Lisäksi tuli jokin himo Praktikoihin. Jokin noissa alkeellisissa itä-järkkäreissä vetoaa. Omistin muutama vuosi sitten Zenit 12xp:n jonka myin kaverille halpaan hintaan. Ei pitäisi koskaan hankkiutua rojuistaan eroon. Alkaa harmittaa jälkikäteen. Pistin mukaan kaupan päälle Meyer Optik Görlitz 135mm f/2,8 putken, josta puuttui himmennin kokonaan. Ei olisi pitänyt. Olisi käyttöä. Ihan kelpo optiikkaahan se sekin oli, mutta pikkuveli pudotti lattialle ja himmennin meni siinä. Oli liian hankala homma minun korjattavakseni, 13 lehtinen kun oli. Kyllä kismitti. Mutta niin, kyllä tässä jossain vaiheessa pitää hommata jokin rujo M42 -järjestelmävehje, todennäköisesti jokin 60-luvun loppupuolen Praktica. Kunhan nyt ensin se pimiön saisi pystytettyä...
-
Vaan onpahan hieno kokoelma Martilla!
"Rujo M42 järjestelmävehje" on kuvaushommissa ihan ykkönen! Sain vastikään vaatimattomaan kokoelmaani Zenit 11 -mallin. Siis tämä täysin mekaaninen versio, jossa seleenikennomittari. paikallaan oli vakio Helios 58/f2 ja omasta varastosta löytyi Tamronin AdaptAll 24 mm laajakulma sekä National salama (johon Timpuktulta lamppuja ja paristo – kiiitos!).
(https://fbcdn-sphotos-a-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash3/q83/1185145_570220266348644_974481452_n.jpg)
Tuntuu Zenitti pelaavan
(https://fbcdn-sphotos-g-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash3/q71/s720x720/1176157_570219756348695_321247112_n.jpg)
..ja salamakin poksahtaa, tässä jatkoletkun päässä
(https://fbcdn-sphotos-h-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn1/q86/s720x720/1174823_570220126348658_1756670707_n.jpg)
-
En muista joko näitä tännekki laitoin jo monesti, mutta ovatpa tuossa vielä. Osa on uudempaa tulokasta, osa vanhempaa ja osa on jo vaihtanut hyllykköä muualle.
Yashica FX-Dse
(https://fbcdn-sphotos-e-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash3/199729_1618237976674_3960805_n.jpg)
Kievi on kokeiltu. Seleeni ei toimi oikein.
(https://fbcdn-sphotos-d-a.akamaihd.net/hphotos-ak-frc3/205069_1638553524550_8276448_n.jpg)
Kodak toimii. Tykkään.
(https://fbcdn-sphotos-g-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn2/206025_1638526483874_2450277_n.jpg)
Näitä samantyyppisiä oli tämä Isolette3, Franka ja Adox. Ei ole enää. :)
(https://fbcdn-sphotos-b-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash4/426547_2646308597797_1832756108_n.jpg)
Sensijaan tämä -20 lukulainen Contessa on vielä. Tunattu 120 kokoiselle filmille (orig 116 kokoinen). Toimii ja tykkään.
(https://fbcdn-sphotos-c-a.akamaihd.net/hphotos-ak-frc1/402040_2646309517820_1224788793_n.jpg)
Yashica-A toimii jotakuinkin. Pikkuisen hidastelee ajat. Salama meni Isoleten mukana.
(https://fbcdn-sphotos-a-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash2/298985_4338195773919_1327204381_n.jpg)
Yashicaflex C toimii melkolailla samoin kuin A. Pitäisi vielä liimata uudet vinyylit (hommattuna amerikan ukolta).
(https://fbcdn-sphotos-h-a.akamaihd.net/hphotos-ak-frc1/374524_4642354817705_972774823_n.jpg)
Valomittareita. Pari patteritoimista ja loput seleenillä. Etummaiset toimivia, mutta yksi niistä meni kaverille.
(https://fbcdn-sphotos-a-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn1/164630_10200422593188229_1596629285_n.jpg)
Tätä Exaktaa ei ole testattu. Vaikuttaa toimivalta, mutta suljin vingahtaa. viimeisin ostos.
(http://farm3.staticflickr.com/2867/9584678186_57781727dd_c.jpg)
Tämä on testattu, mutta neulanreikiä verhossa. Uusi verho odottaa vaihtoa.
(http://farm9.staticflickr.com/8014/7537756734_72e8440415_z.jpg)
Sitten on vielä Yashica TL, Asahi Pentax Spotmatic, Mamiya Sekor DTL1000, Yashica FX3super ja joitain,minkä nimiä en nyt muista.
-
Tällä kertaa ei ole kyse vanhoista kameroista (vaikka kuva sellaisella on otettukin) vaan vanhasta filmistä. Löytyi paikalliselta kirpputorilta reilumpi pätkä vanhaa Agfa Copexia. ISO 12:na taisin kuvata ja Rodinalilla kehittää. Alkuun pari kamerallista oli aika pilkullista. Toivoin vaivan häviävän kun vähän pidemmälle kiemurassa pääsee, mutta sitten alkoi tulla tällaista jälkeä. Pitää varmaan vielä kokeilla, tämä voi olla vain kehittämisestä kiinni. Ilmeisesti tällä filmillä olisi reilusti kontrastia, mutta taitavat laittaa sormen suuhun skanneriohjelmistolle.
Kyllä näistä kuitenkin sen verran selvää saa, että nuo atomipommit Jyväskylässä näkyy.
Harjun tornista. (https://www.dropbox.com/s/zzzz7rps1aekm8l/YDIN!.jpg)
Harjun tornista tämäkin. (https://www.dropbox.com/s/dvy48c3tjavzkxd/YDIN2!.jpg)
Varokaahan tytöt! Harjun tornissa. (https://www.dropbox.com/s/6j8y7c2xj4yszg8/YDIN3!.jpg)
-
Ilmeisesti tällä filmillä olisi reilusti kontrastia, mutta taitavat laittaa sormen suuhun skanneriohjelmistolle.
Joopa: ohjelmisto katsoo, että skaalan ääripäät valkoinen ja musta on tuossa ydinräjähdyksessä, niin itse kuvaan jää vaan harmaan sävyjä – eli siitä tulee sävyjen puutteessa loiva. Jos skannatessa voisi rajata räjähdyksen poijes tai rukkaisi jyrkkyyttä käsisäädöllä...
-
Moikka
Foorumilla on keskusteltu muun kuin "mopotavaran" myymisestä. En tee tästä myynti-ilmoitusta. Mulle kävi niinkuin monelle muulle. Toi järkkäri jäi kaappiin kun hankin Canonin seiskan. Kysynkin mikä olisi paras foorumi myydää Canoni pois hyllystä, en harrasta kameroiden keräilyä
Canon AE-runko
Canon 50 mm 1:1.8 2 kpl
Canon 24 mm 1:2.8
Canon 135 mm 1:2.8
Canon 75-200 mm 1:45
Sterblitz salama pro-5000 gtz-twin
kisko et saadaan kamera ja salma samaan pakettiin.
Kamat ovat uuttavasaavassa kunnossa.
Hessu
0500-451154
veijhei@kiuruvetinen.com
-
Eiköhän se on huutonet mikä olis paras. Jos myyt koko klöntin niin paa tänne http://www.huuto.net/osasto/harrastukset/jarjestelmakamerat/177 (http://www.huuto.net/osasto/harrastukset/jarjestelmakamerat/177) mutta jos meinaat saada parasta mahollista hintaa kaikesta niin myy lasit erikseen tuossa http://www.huuto.net/osasto/harrastukset/objektiivit/181 (http://www.huuto.net/osasto/harrastukset/objektiivit/181)
-
Ilmeisesti tällä filmillä olisi reilusti kontrastia, mutta taitavat laittaa sormen suuhun skanneriohjelmistolle.
Joopa: ohjelmisto katsoo, että skaalan ääripäät valkoinen ja musta on tuossa ydinräjähdyksessä, niin itse kuvaan jää vaan harmaan sävyjä – eli siitä tulee sävyjen puutteessa loiva. Jos skannatessa voisi rajata räjähdyksen poijes tai rukkaisi jyrkkyyttä käsisäädöllä...
Näin varmasti on. Yksi kuva oli selkeästi kontrastikkaampi, siinä oli vain pieni hiven tuota mörköä. Tai mitä tuo juttu mahtaakaan olla. En minä näitä taida jaksaa alkaa enemmälti säätämään, minusta ne on tuollaisena ihan hauskoja. Tai no, onhan ne nyt tuossa koneella niin miksipä ei? Huviahan se on, ei työtä.
Pitää koettaa vielä kuvata tuota ja katsoa mitä tulee. Tiedä vaikka olisi kehityksestä kiinni. Hienoa jälkeä tuolla Agfa Copexilla voisi saada aikaiseksi, tässä on jonkun muun ottama kuva, Googlesta löytyi hakusanalla "Agfa Copex": http://img203.imageshack.us/img203/4258/digitalizar0025.jpg (http://img203.imageshack.us/img203/4258/digitalizar0025.jpg)
muok. Niin, kaikki tekemistä "helpottava" automatiikka on aina niin hirmuisen ihanaa, etenkin jos sitä ei voi kiertää asetuksia muuttamalla. Viittaan tällä siis tuohon Paulin arvioon skanneriohjelmiston puuhailuista.
-
Tuomosellahan sitä pääsis heleposti entisajan valokuvvauksen makkuun ja halavalla.
http://fotodioxpro.com/index.php/fotodiox-diy-twin-lens-reflex-tlr-camera-kit.html (http://fotodioxpro.com/index.php/fotodiox-diy-twin-lens-reflex-tlr-camera-kit.html)
-
Tervehdys vanha-kamera-tietäjät!
Hyllyyn on kertynyt muutama rullafilmikamera, joita olisi mukava joskus päästä kokeilemaan. Tekniikassa on kuitenkin ongelmia:
Zeiss Ikoflex 1a: suljin (prontor SVS) kokonaan jumissa,
Zeiss Nettar: suljin (prontor SVS) hidastelee ja jumittaa pidemmillä valotusajoilla
Flexaret: (prontor S) hidastelee ja jumittaa yli 1/25s valotusajoilla
Uskaltaako näitä purkaa ja yrittää kunnostaa?
Löytyykö jostakin selkeitä kuvia/ohjeita?
Nettareita näyttäisi löytyvän Ebaysta edullisesti, niillähän voisi harjoitella!
Jostakin luin ohjeen(olikohan jopa tältä sivulta), että sulkimen lehtien puhdistukseen käy sytkäribensa, mutta voiko suljinkoneistoa (hidastinta) voidella jollakin?
Lauri R.
-
Minä olen käyttänyt muutamasta kamerasta sen takimmaisen linssin irti. Sitä kautta on päässyt putsaamaan paitsi sen linssin, myös sulkimesta rasvoja. Kaikkia öljyähän ei purkamatta saa pois, mutta mitä oon kuvia puretuista sulkimista katellut niin jää multa tekemättä. Tai purkaminen voi onnistuakin, kasaaminen ei.
Rasvaa olen pessyt pois asetonilla, jarrunpesuaineella ja elektroniikanpuhistusaineellakin. Viimesellä lähti huonoiten.
Tuo Hans on rassannut monenlaista kameraa. Tuossa näkyy olevan Ikoflexin suljin levällään. http://www.flickr.com/photos/29504544@N08/sets/72157627301907338/detail/ (http://www.flickr.com/photos/29504544@N08/sets/72157627301907338/detail/)
Veikkaisin, että Nettarin sulkimen irroituksessa pääsee helpoimmalla.
Tuolta lisää (kauhu)kuvia. http://www.flickr.com/groups/classiccamera/pool/29504544@N08/with/10176538415/ (http://www.flickr.com/groups/classiccamera/pool/29504544@N08/with/10176538415/)
Noissa kaksisilmäisissä useammassa mallissa joutuu purkamaan ne pinta''nahkat'' pois. Joihinkin niitä saa helposti, joihinkin ei. Yashicaan tilasin USAn ukolta, mutta ovat vielä liimaamatta.
-
...
Tuo Hans on rassannut monenlaista kameraa. Tuossa näkyy olevan Ikoflexin suljin levällään. http://www.flickr.com/photos/29504544@N08/sets/72157627301907338/detail/ (http://www.flickr.com/photos/29504544@N08/sets/72157627301907338/detail/)
Veikkaisin, että Nettarin sulkimen irroituksessa pääsee helpoimmalla.
Tuolta lisää (kauhu)kuvia. http://www.flickr.com/groups/classiccamera/pool/29504544@N08/with/10176538415/ (http://www.flickr.com/groups/classiccamera/pool/29504544@N08/with/10176538415/)
...
Ei tuo nyt niin mahdoton ole purkaa ja kasata. Keittiönpöydällä hajotin ja kasasin Prontor II mekanismin useamman kerran viime talvena. Sulkijan lehdet kannattaa merkata hyvin ennen irroitusta, ne kun eivät toimi väärässä järjestyksessä, testattu on.
-
Olipa mukava Leica -ohjelma teemalla.
Vielä muutaman päivän tarjolla netissä.
http://areena.yle.fi/tv/1731255 (http://areena.yle.fi/tv/1731255)
-
Tulipa taas valokuvausinto kaiveltua esille sielun syövereistä. Rupesin nimittäin paikallisen opiskelijakameraseuran pimiövastaavaksi, ja tähän pestiin kuuluu vastuiden lisäksi oikeuksia: ilmainen pimiönkäyttöoikeus litkuineen. Laatuvehkeet on sekä monenmoisia kehitteitä, mitäpä muuta sitä filmikameran omistaja kaipaa. Voisinpa tännekin tulevaisuudessa silloin tällöin skannailla jotain tuotoksia.
-
Yksi tuttu kuuli, että olen kiinnostunut filmikameroista. Tehtiin ruokatunnilla kaupat 45 eurolla.
Pakettiin tuli
-Zenith 12xp -kamera
-Volna 9 -makro-objektiivi
-Jupiter 9 (85mm, f/2)
-Helios 44M-4 (58mm, f/2,8)
-Onneton salama
-Leningrad 8 -valotusmittari
-Hieno laukku
Itselläni on jo muutama m42 -objektiivi kotosalla ja olen hiukan ollut vailla yksinkertaista m42 -kameraa. Omistin jo kerran aiemmin Zenitin mutta luovuin siitä kun kaverilla oli kova filmikamerainnostus. Jälkeenpäin harmitti. No, enää ei. Kyllä elämä hymyilee Zenithin omistajalle.
muokkausta:
Niin, tuli tuossa kevättalvella krapulaisen iltapäivän puuhasteluna väsäiltyä kuvakertomus matkasta Vesilinnaan (https://www.dropbox.com/sh/gdpg0z7jwfa2ym1/AABlG14ieQyGXjTEkojkKmAna?dl=0).
-
Onnittelut! Kyllä Zenitillä kuvaa mielikseen - tosin mulla vaan 11-malli.
Olin positiivisesti yllättynyt, kuinka halvalla (alle 10 € postikuluineen) löytyi eebäystä sovitteita, joilla sai esim kinokoon-mamiyan putkia kiinni M42-sovitteeseen. Tämä vaan vinkkinä muille, martilla näyttää olevan sopevia putkia valmiina...
Zenit-kuvaa Kodak Gold 200 -filmille
(https://fbcdn-sphotos-g-a.akamaihd.net/hphotos-ak-xap1/v/t1.0-9/1176157_570219756348695_321247112_n.jpg?oh=4e163ccb4bc9b9c266247d681c61a4ee&oe=545B750C&__gda__=1416388751_717fc8ffa8f86581f24f1a9bf8e72487)
-
Hyvää jälkeä näyttää tekevän. Pitänee filmiä hakea tänään. Alkoi muuten eräs valokuvausliikkeen omistaja nauramaan kun kyselin mustavalkofilmiä joku viikko taaksepäin. Kuulemma aika ajanut filmin ohi.
Keskikoon laitteisiin tekisi mieli myös tutustua. On minulla Lubitel, ja filmikin ladattu, mutta jotain vähän laadukkaampaa tahtoisin. Pitää vain kiertää ahkerasti kirpputoreja.
-
Vaikeaa taitaa olla kirppiksiltä enää löytää hyviä kameroita. Loma-aikana tuli pistäydyttyä aina kun kohdalle sattui, mutta ehjiä ja laadukkaita kameroita ei näkynyt.
Edullista filmiä ja muuta tarpeistoa: http://kauppa.bittifoto.com/ (http://kauppa.bittifoto.com/)
-
Hyvää jälkeä näyttää tekevän. Pitänee filmiä hakea tänään. Alkoi muuten eräs valokuvausliikkeen omistaja nauramaan kun kyselin mustavalkofilmiä joku viikko taaksepäin. Kuulemma aika ajanut filmin ohi.
Keskikoon laitteisiin tekisi mieli myös tutustua. On minulla Lubitel, ja filmikin ladattu, mutta jotain vähän laadukkaampaa tahtoisin. Pitää vain kiertää ahkerasti kirpputoreja.
No se on Rolleiflex sitten :)
-
Joo kirppiksiltä en ole ainakaa 10-vuoteen mitään laatukameroita löytänyt. Jotain halpis / laatikkokameroita joskus näkynyt Katsele ruotsin "huutonet" block*** sieltä saa joskus halvallakin laatukameroita, koska elintaso sodanjälkeen Ruotsissa oli paljon parempi kuin meillä. Meillä rahat meni sotakorvauksiin.....
"kottaraispöntistä" Rolleicord tai flex, Ikoflex, Yashica Mat, ja onhan noita.
Noiden sulkimien huotaminen on aikas "mukavaa" iltapuhdetta varsinkin japsien;-(
-
Yksi tuttu kuuli, että olen kiinnostunut filmikameroista. Tehtiin ruokatunnilla kaupat 45 eurolla.
Pakettiin tuli
-Zenith 12xp -kamera
-Volna 9 -makro-objektiivi
-Jupiter 9 (85mm, f/2)
-Helios 44M-4 (58mm, f/2,8)
-Onneton salama
-Leningrad 8 -valotusmittari
-Hieno laukku
Itselläni on jo muutama m42 -objektiivi kotosalla ja olen hiukan ollut vailla yksinkertaista m42 -kameraa. Omistin jo kerran aiemmin Zenitin mutta luovuin siitä kun kaverilla oli kova filmikamerainnostus. Jälkeenpäin harmitti. No, enää ei. Kyllä elämä hymyilee Zenithin omistajalle.
muokkausta:
Niin, tuli tuossa kevättalvella krapulaisen iltapäivän puuhasteluna väsäiltyä kuvakertomus matkasta Vesilinnaan (https://www.dropbox.com/sh/gdpg0z7jwfa2ym1/AABlG14ieQyGXjTEkojkKmAna?dl=0)
Hieno sarja laseja sait edullisesti, eikös ton helioksen valovoima ole 2 ? Näyttää pirtävän hienosti se macro;) http://www.pentaxforums.com/forums/10-pentax-slr-lens-discussion/52225-volna-9-russina-m42-50-2-8-1-2-macro-images.html (http://www.pentaxforums.com/forums/10-pentax-slr-lens-discussion/52225-volna-9-russina-m42-50-2-8-1-2-macro-images.html) Tossa olis edullinen AF sovite jos haluat pistää kiinni canon digijärkkäriin noi lasit. http://www.ebay.co.uk/itm/SALE-AF-Confirm-M42-Lens-to-Canon-EOS-Adapter-For-600D-1100D-60D-50D-7D-5D-II-/110751093538?pt=UK_Photography_CameraLenses_Lens_caps_ (http://www.ebay.co.uk/itm/SALE-AF-Confirm-M42-Lens-to-Canon-EOS-Adapter-For-600D-1100D-60D-50D-7D-5D-II-/110751093538?pt=UK_Photography_CameraLenses_Lens_caps_)
-
Minä tilasin Nikoniin M42 sovittimen Kyklooppia varten Honkongilaisesta nettikaupasta. Kallis ei ollu, mutta kesti tulo niin kauvan, että meni pahin kuvvaushinku ohi siinä ootellessa.
Mää voin Pauli lainata sulle sen kykloopin jos haluat valovoimaa syyskuvvauksiin. :) Se on siitäkin hyvä kylmäkuvvauslinssi, että tulee kivasti lämpyä kun sitä kantelee. :) Eikä oo turhaan liikkuvia osia niinku aukon säätöjä ja semmosia.
Vähän heikosti saanu muutenki kuvvailtua vilmikameroilla. Eniten ehkä keskikokoYashicoilla ja muuan vilmi Exaktalla. Siitä tulikin mieleen, että pitäs saaha vietyä rullat kehitykseen.
Melko rofessionaalinen kommentti tuo filimiajanloppumiskommentti valokuvvausliikkeen ukolta. :)
-
Olen nyt katsellut vaihtoehtoja ja tuumaillut että Kiev 88 se vasta kiintoisa kapistus olisi. Kaikista varoitteluista huolimatta. Paljonko noista kannattaa pulittaa? Ei kellään satu olemaan ylimääräisenä?
-
Saksan ebayssa mahtas olla hinta määriteltynä.
Ite oon keskittyny pykälää halvempiin laatikoihin. Mukavahan se tietenkin ois joku rolleikin olla tai joku muu hieno, mutta kun silimää ei oo, niin sitä ei oo. Ees siirtyminen tikipokkarista tikijärjestelmään ei tehny minusta yhtään parempaa kuvvaajaa. Siitä on parikymmentätuhatta tojistetta jossain tuolla konneen kovalevyllä.
-
Olen nyt katsellut vaihtoehtoja ja tuumaillut että Kiev 88 se vasta kiintoisa kapistus olisi. Kaikista varoitteluista huolimatta. Paljonko noista kannattaa pulittaa? Ei kellään satu olemaan ylimääräisenä?
Minulla oli joskus -80 luvun alkupuoliskolla Kiev 80, jonka ostin uutena. Suljin hajosi melko pian, mikä tietysti korjattiin takuuseen.
Filmikaseteissa filmi ei tahtonut kulkea suoraan, vaan hakeutui vastaanottopuolan toiseen reunaan ja filmi taittui sekä murtui reunastaan.. Ruutujen väli suureni filmin loppua kohti. Hyvin väljillä toleransseilla ja suurpiirteisesti valmistettu, kuten varmaan lähes kaikki neuvostokamerat.
Objektiivit puolestaan olivat oikein hyviä.
Kyllä minäkin kehottaisin suhtautumaan varauksella noihin laitteisiin, jos tarkoituksena on ostaa luotettava ja hyvin toimiva kamera kuvaamista varten.
-
Minä tilasin Nikoniin M42 sovittimen Kyklooppia varten Honkongilaisesta nettikaupasta. Kallis ei ollu, mutta kesti tulo niin kauvan, että meni pahin kuvvaushinku ohi siinä ootellessa.
Mää voin Pauli lainata sulle sen kykloopin jos haluat valovoimaa syyskuvvauksiin. :) Se on siitäkin hyvä kylmäkuvvauslinssi, että tulee kivasti lämpyä kun sitä kantelee. :) Eikä oo turhaan liikkuvia osia niinku aukon säätöjä ja semmosia.
Niin se taannoin Koljosta löytynyt sotilasputki? Sitähänä vois olla jännä kokeilla! Laitamma korvantaakse...
Mukavaa puuhastelua se on rullavehkeelläkin kuvata, vaikka halvemmallakin - mulla Yashica A.
-
Tuli näistä vanhemmista kameroista mieleen, että jos jollakin on mielenkiintoa tommoseen vanhempaan yashican filmikameraan niin ois tommonen EE malli minkä aikonaan ostin koristeeksi kirjahyllyyn, sittemmin on pitäny jemmata piiloon ku ei kuulemma enää mahtunu sisustukseen. Enpä oo testannu toimivuutta filmin kanssa, äkkiseltään muuten vaikuttas toimivan mutta suljin ajat vähä tuntuu tahmaavan.
(https://dl.dropboxusercontent.com/u/59815785/small/20140827_160206.jpg)
Ois tuolla laatikon pohjalla vielä yks tamronin adapt-all 2 linssi minkä käyttö on jääny vähälle..
-
Moro. Tommi, eipä näkynyt CX:ää Veteraanissa!
Ihan kaiken varalta: minkälainen Adaptall sulla olis? Mulla on nimittäin niihin Mamiya- ja M42-sovitteet....
-
Moro! Ei näkyny veteraaneissa ku lupasin ittelleni lähtee festivaaleille samaan aikaan ku oli veteraani, ens vuonna ois tarkotus sinne änkeytyy.
Tuo adaptall ois näköjään mallia 28A eli 28-135mm aukoilla 4-4.5
Tuossa on nyt kiinni kiinan mallia oleva nikonin sovite millä on tullukki testailtua ja toimivaksi oon todennu. Ei vaan oo sitä käyttöä ollu kun pari kertaa ja en usko että ois lisääntymässäkään käyttö joten etiäpäinhän tuo joutas.
-
Kiitos tiedosta! Menee sen verran päällekkäin nuo omat polttovälit, etten nyt tarjousta Tamronista jätä. Siinäpä olisi jollekin oiva putki!
-
Koitin mulkoilla ebaysta hintaluokkaa, mutta eihän siellä justiin samanlaista ollut. Pitää siksi varovasti tievustella, että missä hintahaarukassa pyöritään ja että käviskö sovitin D80:aan? Ois se vähän monipuolisempi kuin 28-55.
-
Oisinko minä uhrannu jotain noin 40 yhteensä linssiin ja adapteriin. Mulla tuo adapteri toimi D60 ja D90 joten eiköhän se toimi D80 kanssa. Voin minä siitä luopua helpostikin omakustannehintaankin.
-
Kävipä somasti, kun sattuukin justiin olemaan melkolailla tuon verran lompsassa kahisevaa ja vielä jokunen pikkuraha etutaskussa. Eiköpä tehtäne kauppa-akti, niinkuin se muuan huutokauppaukko asian ilmasee.
-
Tehhäämpä vaan. Minäpä heittelen yvtä niin sovitaan yksityiskohista.
-
Näin siinä joskus tahtoo käydä. Ensin on mielessä hommata alle satasen budjetilla kaksisilmäinen kamera, mutta nälkä kasvaa kun tuumailee eri vaihtoehtoja. Päätin että IC:ssä on ihan riittämiin neuvosto-tekniikan haastetta ainakin toistaiseksi ja niinpä luovuin ajatuksesta ostaa Kiev 88. Nyt on hankinnan alaisena Mamiya RB67. Hyväksi ja luotettavaksi ovat niitä kehuneet, ja IC:n sivuvaunussa on ihan hyvin tilaa isommallekin vekottimelle. Ei siinä etteikö vetreän nuorenmiehen selkä kestäisi repussakin kätevästi kulkevaa kuvauslaitetta. Suhteellisen edullista optiikkaakin noihin on tarjolla, ja kuvausvalmiita settejä ilman mitään tilpehöörejä voi saada suhteellisen pienelläkin rahakasalla.
-
Näin siinä joskus tahtoo käydä. Ensin on mielessä hommata alle satasen budjetilla kaksisilmäinen kamera, mutta nälkä kasvaa kun tuumailee eri vaihtoehtoja. Päätin että IC:ssä on ihan riittämiin neuvosto-tekniikan haastetta ainakin toistaiseksi ja niinpä luovuin ajatuksesta ostaa Kiev 88. Nyt on hankinnan alaisena Mamiya RB67. Hyväksi ja luotettavaksi ovat niitä kehuneet, ja IC:n sivuvaunussa on ihan hyvin tilaa isommallekin vekottimelle. Ei siinä etteikö vetreän nuorenmiehen selkä kestäisi repussakin kätevästi kulkevaa kuvauslaitetta. Suhteellisen edullista optiikkaakin noihin on tarjolla, ja kuvausvalmiita settejä ilman mitään tilpehöörejä voi saada suhteellisen pienelläkin rahakasalla.
Tenhusen Antero kanniskelee pitkin mettiä 8X10 tuumasta palkkikameraa. Kun on kuulemma niin näppärä näppäilykamera.
-
Näin siinä joskus tahtoo käydä. Ensin on mielessä hommata alle satasen budjetilla kaksisilmäinen kamera, mutta nälkä kasvaa kun tuumailee eri vaihtoehtoja. Päätin että IC:ssä on ihan riittämiin neuvosto-tekniikan haastetta ainakin toistaiseksi ja niinpä luovuin ajatuksesta ostaa Kiev 88. Nyt on hankinnan alaisena Mamiya RB67. Hyväksi ja luotettavaksi ovat niitä kehuneet, ja IC:n sivuvaunussa on ihan hyvin tilaa isommallekin vekottimelle. Ei siinä etteikö vetreän nuorenmiehen selkä kestäisi repussakin kätevästi kulkevaa kuvauslaitetta. Suhteellisen edullista optiikkaakin noihin on tarjolla, ja kuvausvalmiita settejä ilman mitään tilpehöörejä voi saada suhteellisen pienelläkin rahakasalla.
RB67 on varmaankin hyvä, ainakin itse tykkään. Melko painava ja isohan se on.
Kääntyvä perä on oivallinen.
-
Mamiya RB 67 Professional S (127mm f/3,8 optiikalla) tilattu Japanista saakka. Tarjontaa siellä päin riittää, ja hinnat ovat selkeästi edullisemmat. Hiukan Euroopan hintatasoa alhaisemmaksi asettui, vaikka joutuu postituksen, tullin ja veron pulittamaan. Lupailivat että kamera saapuu reilussa viikossa. Toinen juttu on sitten tullin kanssa puljaaminen, sehän tässä hommassa saattaa runsaastikin päänvaivaa aiheuttaa.
-
Kun olen japanista tilannut niin tottakai tavara menny tulliterminaalin josta sitten tulee ilmoitus että sinun pitää mennä johonkin lähimpään tullin sivukonttorin selvittämään mitä paketti sisältää ja mitä maksoi, olen tulostanut paypalista sen sivun missä tavaran maksu näkyy ja ainakin multa ovat vain ottaneet alvin jotain 23-24 % kokonaisummasta missä postikulut mukana, ei tullimaksua ole tullut ainakaan multa missä tavaran hinta oli noin 100€ Tuosta on voinut seurata postin kulkua japanista https://www.post.japanpost.jp/int/service/index_en.html (https://www.post.japanpost.jp/int/service/index_en.html)
Tällä japsimyyjällä harvinaisen laadukasta tavaraa http://www.ebay.com/sch/m.html?_nkw=&_armrs=1&_from=&_ssn=sk_photo&rt=nc&ajxpg=1 (http://www.ebay.com/sch/m.html?_nkw=&_armrs=1&_from=&_ssn=sk_photo&rt=nc&ajxpg=1)
-
Oisinko minä uhrannu jotain noin 40 yhteensä linssiin ja adapteriin. Mulla tuo adapteri toimi D60 ja D90 joten eiköhän se toimi D80 kanssa. Voin minä siitä luopua helpostikin omakustannehintaankin.
Passasihan se adapteri tietenkin kun sama pajonettihan niissä vissiin on ja mittään sähkökontakteja ei tartte. Senverran kerkesin kokkeilla, että ihan kirkkaasti siitä valo tuntus läpi tulevan. Vieläkun D80 ossais mitata valon linssin läpi ja säätää ees ajan. Mikäköhän siinos, ettei manuaalilinssin läpi voi (osata) mitata valotusta?
-
Oisinko minä uhrannu jotain noin 40 yhteensä linssiin ja adapteriin. Mulla tuo adapteri toimi D60 ja D90 joten eiköhän se toimi D80 kanssa. Voin minä siitä luopua helpostikin omakustannehintaankin.
Passasihan se adapteri tietenkin kun sama pajonettihan niissä vissiin on ja mittään sähkökontakteja ei tartte. Senverran kerkesin kokkeilla, että ihan kirkkaasti siitä valo tuntus läpi tulevan. Vieläkun D80 ossais mitata valon linssin läpi ja säätää ees ajan. Mikäköhän siinos, ettei manuaalilinssin läpi voi (osata) mitata valotusta?
Nikonin harrasteliarungoissa ei toimi valotusautomatikka näillä vanhoilla manuaali AI-AIs laseilla paitti näillä kaalliinmilla semipro ja pro runkoilla. Että pakko panna kiekko sinne M kohalle ja koittaa sovittaa suljinaika ja aukko sopivaksi ja katsoa takanäytöltä että valotus on ok. Olis ehkä Nikoninkin kannattanut modernisoida tystin tota 50 luvulta olevaa F pajonettia niinkuin Canoni teki -87 kun muutti FD pajonetin täysin elekrtrooniseen EF kiinnitykseen, nyt toimii kaikilla canonin rungoilla valotusautomatiikka vaikka kuvaisit vaikka millä tahansa merkkisellä optiikalla, himmenin pitää tottakai säätää käsin mutta ainakin valotusautomatiikka toimii.
-
Joo, ei siinä senkummempaa ongelmaa ole, joutuu vaan manuaalisesti haarukoimaan ja saattaa mennä noppeimmat tilanteet ohi siinä sääjellessä. :)
Liekkö muissa alottelijajärkkäreissä sama homma? Tällähän D80:lla ei saa otettua videuakaan.
-
Joo, ei siinä senkummempaa ongelmaa ole, joutuu vaan manuaalisesti haarukoimaan ja saattaa mennä noppeimmat tilanteet ohi siinä sääjellessä. :)
Liekkö muissa alottelijajärkkäreissä sama homma? Tällähän D80:lla ei saa otettua videuakaan.
Vaiha Canoniin niin toi Tamronikin toimii niinkuin haluaisit tai sitten sun pakko vaihtaa kallinpaan Nikoniin. Voi olla että se runkossa D200 toimii ? ja se ei nyt niin kallis ole enää.
-
Hyvä että oot tyytyväinen linssiin.
Mulla on nyt käytössä tommonen nikonin. Semi-pro (tai no ainansa) järkkäri mallia D90 ja siinäkään ei toimi sen valon mittaus. Pitäs vissiin olla kamerassa erillinen mittari kun ne taitaa yleensä olla linsseissä.
Perse eellä puuhun oon yleensä menny valotuksessa. Tuo nikonin kamera näyttää siinä etsimessä semmosen palluran ku linssissä on tarkka piste. Sinänsä aika hyödytön ominaisuus.
-
Nikonin digijärkkärissä että toimis aika automatti vanhoilla AI-AIS laseilla "aukon esivalinta objektiivissä ja se että kamera valitsee automaattisesti ajan" niin siinä digijärkkärissä pitää olla se vipu rungon pajonetin yläosassa, katso se ensinmäinen kuva linkistä missä punainen rengas https://nikoneurope-se.custhelp.com/app/answers/detail/a_id/3434 edit. Ei taida D200 olla sitä vipua,,, voi olla että vain näissä täyskennoisissa sitä on ? Ainakin yhellä tutulla jolla on D700 niin se valotti automattisesti mun yhellä vanhalla nikkor ai 35mm kakkulalla.
-
Nopeasti ku koitin selvitellä niin löyty tämmönen hieno taulukko:
http://www.kenrockwell.com/nikon/compatibility-lens.htm#dslr (http://www.kenrockwell.com/nikon/compatibility-lens.htm#dslr)
Aika tyhjentävä sinänsä. olin just aikomassa sanoa, että onkelma on siinä ettei tunnista sitä mikä aukko on.
-
Näyttääs olevan tuossa 5 aps-c kennokokojen järkkäriä + ne vanhat d1 ja d2 missä sama kennokoko jossa on se vipusysteemi ja kyllä d200 on mukana.
-
Tuollain piirti Tommin entinen linssi Ylitornion Rousuvaaralla(kohan se oli). Vähän opettelua tuon syväterävyyen kans, ei oo Ellin nokka terävä.
(https://farm6.staticflickr.com/5558/15222394426_c00676758d_h.jpg)
-
Mamiya on ollut talossa jo viikonlopun yli. Tiivisteet piti korjata ja sulkimessa oli alkuun hiukan viivettä, mutta ahkeraa laukomista niin viive hävisi. Yksi koefilmi tuli kuvattua lähinnä naapurin Nortonista ja omasta IC:stä, ja sulkimen ajat näyttäisivät täsmäävän. Pimiöön en ole vielä joutanut tai skannerin äärelle päässyt.
Tämmöinen kaunistus (https://www.dropbox.com/sh/ekxuo96j7rx0mmg/AADah42HTXrAD0U8EHwRCJ87a?dl=0) se on, kuvassa myös Pentax K1000 ja kinofilmi vertailun vuoksi.
-
Tuollain piirti Tommin entinen linssi Ylitornion Rousuvaaralla(kohan se oli). Vähän opettelua tuon syväterävyyen kans, ei oo Ellin nokka terävä.
Miellyttävä bokeh (vai mikä bukee se nyt oli). Huippuvalot kimaltelee mukavasti taustalla :)
-
Kaveri toi lahajaksi Olympus OM-2N:n ja siihen Zuiko 35-105mm sekä Canon A-1 rungon.
Harmi, että ovat romuja. :(
-
Kaveri toi lahajaksi Olympus OM-2N:n ja siihen Zuiko 35-105mm sekä Canon A-1 rungon.
Harmi, että ovat romuja. :(
Olympus ja Canon fani :) Miten niin romuja?
-
Kumpanenkaan ei laukia ja näyttäsivät saaneen kosteutta. Zuikossa on pisaranjälkiä optiikassa sisällä. Canonista puuttuu joku pikku osakin. Etsimestä kattoessa valomittarin viisarit on paskaset yms yms. Rojekteihin osiksi kävisivät. Olumppus suht siisti päällepäin kuiteskin.
-
Hirsitalojen kuvaamista olisi edessä. Etsivät ehdokkaita gradunäyttelyyn, tein hakemuksen ja se valittiin. Tein gradututkimuksen hirsitaloasumiseen liittyen, ja huhtikuun alkuun olisi siis yliopiston museolle tehtävä asiasta näyttely. Museo maksaa kulut, ja saanpahan vielä 300e rahaakin hommasta. Tämähän tarkoittaa sitä, että pääsee kuvaamaan mieluisaa aihetta, ei edes filmiä joudu maksamaan omasta pussista ja saa myös kuviaan näytille. Eipähän siinä, Mamiya laulamaan vaan, niin saa kuvitusta aiheen tiimoilta.
Tuttava kauppasi suurennuskonetta. Onhan tuo kotipimiö ollut mielessä. Joskus sellainen olikin ja olihan se lystiä. Reiluun pariin sataan saisin kookkaan Beselerin ja hyvän satsin varusteita. Mamiyan 6x7-negat ei ihan joka koneelta luonnistu, mutta tällä Beselerillä vedostaisi 9x12-kokoon saakka. Sopivasti tuo näyttelyhomma tuli, siitähän sen rahan saisi vähän niinkuin ilmaiseksi. Hirviömäisen suurihan se kone on, pitää vielä tuumailla asiaa tovi...
-
Onkos se Korhonen totta kun jossain rakennusalan lehdessä sanottiin että kolmannes mökkirakentajista päätyy hirteen.
Joojoo, iso otsikko oli noin.
-
Onkos se Korhonen totta kun jossain rakennusalan lehdessä sanottiin että kolmannes mökkirakentajista päätyy hirteen.
Joojoo, iso otsikko oli noin.
Keskityin enemmän kvalitatiiviseen kuin kvantitatiiviseen analyysiin, joten tarkkoja lukuja on hankala sanoa. Sen voin kuitenkin näin laadulliselta puolelta kertoa, että kyllä se ihmistä vituttaa kun hirressä roikkuu.
-
Onhan se hirsi itsessään lämmin materiaali kyllä...
-
Minä muuton kuulun täälä netissä porukkaan joka kerää kuvia vanhoista rakennuksista.Tosin siitä on kai kymmenen vuotta aikaa ja on unohtunu niin sivusto,kuin salasanatkin.
-
Onhan se hirsi itsessään lämmin materiaali kyllä...
On. Monessa muussakin mielessä hieno materiaali. Lämmittää roikkujan mieltä.
-
Onhan se hirsi itsessään lämmin materiaali kyllä...
On. Monessa muussakin mielessä hieno materiaali. Lämmittää roikkujan mieltä.
Juh. Mulla on mökki ja sauna 15 tuumasta käsinveistettyä. Kiva hengailla siellä
-
Onhan se hirsi itsessään lämmin materiaali kyllä...
On. Monessa muussakin mielessä hieno materiaali. Lämmittää roikkujan mieltä.
Juh. Mulla on mökki ja sauna 15 tuumasta käsinveistettyä. Kiva hengailla siellä
Ihanko omin käsin teit? Ettei vaan ole hirtehishuumoria koko juttu?
-
Tampereen reissulta jäi käteen Zeiss Ikon, vähän toista kymppiä oli hintaa ja kunto on erinomainen. Ensimmäinen rulla filmiäkin jo ladattu.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Faarin perintönä sain tollasen samanlaisen. Hyvä peli on se.
-
Onhan se hirsi itsessään lämmin materiaali kyllä...
On. Monessa muussakin mielessä hieno materiaali. Lämmittää roikkujan mieltä.
Juh. Mulla on mökki ja sauna 15 tuumasta käsinveistettyä. Kiva hengailla siellä
Ihanko omin käsin teit? Ettei vaan ole hirtehishuumoria koko juttu?
Nyt vasta hokasin tän. Ei ole itte veistetty, Reisjärvellä joku ukkeli about 50 vuotta sitten on sen rungon väsänny.
-
Onnistuin sössimään Exaktan suljinkangasremontin kalkkiviivoilla. :(
(https://fbcdn-sphotos-c-a.akamaihd.net/hphotos-ak-xfp1/v/t1.0-9/10404161_10203832503873865_7274609767008000756_n.jpg?oh=6156d5686652a11745f3437cecc671e8&oe=557F3F70&__gda__=1434491925_f7f68da57f25e635aab00b9547820948)
-
Onnistuin sössimään Exaktan suljinkangasremontin kalkkiviivoilla. :(
Ne on nuo Exaktat hienoja vehkeitä. Kai tuon tuosta vielä kuntoon saa. Itsellä olisi Zorkin suljinremontti tehtävänä, mutta kun ei jaksaisi. Toisaalta olisi hyvä saada se kuntoon mutta on noita muitakin kameroita joilla kuvata. Eikä 35mm tällä hetkellä niin kiinnosta.
Nyt on taas into valokuvaushommaan huipussaan. Se aina tulee ja sitten se menee. Pitäisi saada negatiiviskanneri hommattua niin varmaankin into säilyisi paremmin. Pimiöhomma on jees, mutta ei noita kaikkia kuvia jaksa siellä mitenkään ruveta tekemään, ja digitaaliseenkin muotoon niitä joka tapauksessa haluan. Kävin eilen museolla yhteen hommaan skannaamassa nekatiivilöitä ja kyllä tekkee hyvvää kun pääsee niiden kanssa puuhaamaan.
Aloin myös 1800-1900-lukujen vaihteen suuren koon kamerasta unelmoimaan. Olisihan noita kenties järkevämpiäkin rahareikiä olemassa. Vaikka nyt kunnon jalusta ja parempi valotusmittari nykyisen seleenikennoisen tilalle. No, joka tapauksessa, tässä on parit Mamiyalla kuvatut ruudut. Syysreissulla Marjon kanssa ja ensimmäinen versio museon näyttelyyn todennäköisesti tulevasta kuvasta.
(https://scontent-fra.xx.fbcdn.net/hphotos-xfp1/t31.0-8/10450289_1016784701684981_2558575213064535458_o.jpg)
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Hieno kuva ja hyvät sävyt. Kyl noil vanhoilla kameroilla saa edelleen teräviä ja sävykkäitä kuvia. Jos foorumilla on joku joka on kiinnostunut vanhoista "laatukameroista" 1910- 1960 , niin voi kysellä: Zeiss, Voigtländer, Rollei jne.. ja neukkukameroita
qwertti7@gmail.com
Ps. tänne en viitsi listaa pistää.
-
Tuollainen tuli ostettua Jyväskylästä loppiaisena. Vaikuttaa muuten toimivalta, mutta tuo filminkelaus/viritysnappula pyörii virityksen jälkeen takaisin ellei siitä pidä kiinni. Tällainen toimiva tai varaosalaitekin voisi kiinnostaa.
Sattuneesta yo syystä myös suljinvikaiset Exakta VX IIa kiinnostaisi. :)
Niin ja kiinnostaahan ne kaikki filmikamerat, myös 120 kokoiset, mutta tahtoo tuo putjetti rajoittua muutamiin kymppeihin.
(https://scontent-fra.xx.fbcdn.net/hphotos-xap1/v/l/t1.0-9/10403517_10203834844852388_6577094201958644377_n.jpg?oh=7b9f78ea87a77457efe0b48d84c668d3&oe=5595C343)
-
Minulla olisi joutilaana kamerasälää jonkin verran. Jos joku tarvitsevaineen noutaisi täältä?
Kaikki sitten otettava. Ilmaisjakelussa.
Yashica Samurai X3.0 Puolikino.
Ehjä ja jokseenkin käyttämätön. Laukkuineen. Ohjekirjoineen.
Patteri lopussa ja uusi maksaa kympin.
Seuraavissa sanomista ja ainakin puhdistamista.
Contax 139 Quartz. Rungossa kovan käytön jälkiä. Laukaisin uusittava.
Carl Zeiss Planar 1,7/50
Yashica DSB 28mm 1:2.8
SIGMA ZOOM 1:3.5...4.5 28-80mm
YASHICA DSB 135mm 1:2.8
Tamron 1:5.6 f=300mm
Cosina Hi-Lite DLR.
Runko viturassa. Pudonnut objektiiveineen pohjalleen lattialle.
Cosinon Auto F=1.4 f=55
Loittorengassarja
Suodatin Aroma 55mm 1A
Tekstarilla tavoittaa o44 56715o8
-
Mulla oli työkaverina semmonen heppu,että harrasti vanhoja paljekameroita.Joskus poikkeiltiin kirppareille ja muistan kun hän osti ainakin kolme paljekameraa.Sano että joskus joutuu remontoimaan,mutta kyllä hän ne aina kuntoon on saanut.
-
Nuo Contaksroippeet mahtaisi käydä Yashica FX:aan suoraan? Harmi, että sijainti on vähän syrjässä täältä Oulun vinkkelistä mulkoiltuna.
-
Lissää entisajan valokuvausroinaa. Muutama viikko sitten löytyi kirpputorilta Zeiss Ikon 1950-luvulta. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että jos kerran paljekameralla aikoo kuvata ja valokuvauksen historia kiinnostaa niin kyllähän kameran kanssa pitää ehdottomasti hiukan etäämmälle menneisyyteen mennä. Hommasin neuvostoliittolaisen Fotokor no. 1:n. Ensimmäinen massatuotettu neuvostokamera, tekivät näitä yli miljoona alle kymmenessä vuodessa. Omassani on tavallisesta poiketen Industar -objektiivi, joka on käsittääkseni jokseenkin harvinainen. Ainakin vähän.
Ei ole vielä filmiä ja niinpä olen aloittanut kokeilut valokuvapaperille suoraan kuvaamalla. Hidasta on, ISO 6 osapuilleen. Eikä kyllä ole filmikasettejakaan, ja väsäilinkin kartongista väliaikaisen runsaasti valoa vuotavan kasetin. Lasilevyllehän näillä on alunperin kuvattu, mutta ei taida enää niitä oikein löytyä. Pitää katsoa jos jossain vaiheessa laittaisi kotitarvetehtailun aluilleen.
(https://scontent-ams.xx.fbcdn.net/hphotos-xpf1/t31.0-8/11058674_1026933184003466_4400678207989095951_o.jpg)
(https://fbcdn-sphotos-e-a.akamaihd.net/hphotos-ak-xpa1/t31.0-8/10856488_1026933100670141_2433912864852540698_o.jpg)
(https://fbcdn-sphotos-f-a.akamaihd.net/hphotos-ak-xap1/t31.0-8/11050252_1026933097336808_5611106908621532101_o.jpg)
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Pahuksen hienoja kuvia olet saanut paljekamerasta otettua 8)
-
Skannasin ne pari kuvaa jotka ehdin jo ottaa. Ensimmäinen alivalottui pahasti kun en osannut ottaa huomioon kaikkia valotusaikaa pidentäviä seikkoja. Kaivoin kuitenkin 1928 valokuvausoppaan, josta selvisi moni asia ja ensi kerralla jo ehkä onnistuu paremmin. Puolentoista minuutin valotus Ilford valokuvapaperille.
Toisen otin päivänvalossa. Aika suurpiirteinen valotus oli kun sähläsin ajastuksen kanssa, mutta kolmisen sekuntia taisi tulla. Tekemäni filmikasetti ei kestänyt kirkasta valoa ja lisäksi huono skanneri viimeisteli homman tekemällä tuollaista diagonaaliviivaa.
Vaikka toisaaltahan tuo meni oikein hienosti, kummastakin saa selvän mikä on ollut kuvauskohde!
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tuolla on näppärä apuväline valotusajan korjaukseen:http://www.salzgeber.at/disc/ (http://www.salzgeber.at/disc/). Toimii tietysti vain, jos tarkennus tehdään tähyslasilta.
-
Tuolla on näppärä apuväline valotusajan korjaukseen:http://www.salzgeber.at/disc/ (http://www.salzgeber.at/disc/). Toimii tietysti vain, jos tarkennus tehdään tähyslasilta.
Kiitokset, kätevän oloinen työkalu.
-
Tiistai iltana 21.15 tuli Alfa tveestä doku/haastattelu kanadan suomalaisesta valokuvaajasta Eero Sorilasta jonka itte ikinä kuulutkaan mutta oli tosi mielenkiintoinen ohjelma. Haastattelu oli tehty ulkona siinä kylässä missä oli ensinmäiset elinvuodet elännyt Kanadassa joskus 50 lopussa ja minne jotain kymmenkunta suomalaisia siirtolaisia olivat jääneet asumaan mutt kylän nimeä en nyt muista mutta se kylä näkyy pikkasen kello 19,00 kun oikeen suurkameralla ollaan töyssä. No kummiskin mielenkiintoinen ukko joka reissanut yli 140 maassa ja joka meni naimisiin vanhoilla päivillä tosi nuoren ja kauniin naisen kanssa jonka romanssi alkoi siitä kun ei osanut tietsikkaa käyttää ja tämä nainen sitten tuli opettamaan sen käyttöä. Mielenkiintoinen suurformaatti kamera sillä jonka se vissiin käyttänyt eniten,,ei tartte tarkentaa kun on riitttävä laajakulmalasi ja tarpeeksi himmentämmällä saadan riittävä terävyysalue. Mutt yks toinen ei niin mielenkiintoinen haastattelu löytyi Eerosta kummiskin https://www.youtube.com/watch?v=Jh3obcLHPzo (https://www.youtube.com/watch?v=Jh3obcLHPzo)
-
Tässäpä tasokasta kuvaa "auringonpimennyksestä".
Huomatkaa resoluution ylivoima suhteessa ymmärrykseen.
Vasemmalla pimeetä.... Keskellä auringon jämät.....Oikeella pimeetä.
Kuvaus suoritettu Sony Ericsson 600i puhelimella vm2006 alkuperäisellä akulla ilman lisähappea.
Pyrkikää samaan :)
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Ykstoistasessa Zenitissä oli pitkästä aikaa filmi. Tässä Vehoniemeltä napattu Tatra. Putkena orggis 50 mm Helios täydellä aukolla. Vähä loppu terävyysalue kesken...
(https://scontent-ams.xx.fbcdn.net/hphotos-xpa1/t31.0-8/10498519_826542060716462_602164230384468806_o.jpg)
-
Ykstoistasessa Zenitissä oli pitkästä aikaa filmi. Tässä Vehoniemeltä napattu Tatra. Putkena orggis 50 mm Helios täydellä aukolla. Vähä loppu terävyysalue kesken...
(https://scontent-ams.xx.fbcdn.net/hphotos-xpa1/t31.0-8/10498519_826542060716462_602164230384468806_o.jpg)
Vähän kieltämättä kapoiseksi jäi, mutta kyllähän tuossa olennainen terävyysalueelle asettui!
-
Hiphei! Tänään 2.4. on Bikepics-saitin Photo of the day (https://www.bikepics.com/) mun Zenitillä ottama Puch-kuva. Hopearae rulettaa!
-
Jo on Puchista komea kuva.
-
Hiphei! Tänään 2.4. on Bikepics-saitin Photo of the day (https://www.bikepics.com/) mun Zenitillä ottama Puch-kuva. Hopearae rulettaa!
On hieno kuva.Noi seuraavat sijat on aivan surkeita..no se kakkonen nyt menettelee kyllä-lajissaan crosseja,jos aattelee sen niin.
-
Missäköhän hinta/arvostusluokassa jo museoikäinen Canon AE1 Program lienee,jonkun kaapin perällä se on,mutta missä?.Linssejä on kaksi kpl.,toinen muistaakseni Canon 50mm/1.2 ja toinen Tamron zoomi 35-280?.Soviterengas on varmuudella rikki.
Salamakin on,merkkiä en muista.
Viimeksi otettu kuvia yli kymmenen vuotta sitten.
Hyviä kuvia sillä sai,valokuvauksesta kun ei ollut mitään pohjatietoja,niin mutu tuntumalla mentiin ja sutta ja sekundaa tuli paljon.
-
Missäköhän hinta/arvostusluokassa jo museoikäinen Canon AE1 Program lienee,jonkun kaapin perällä se on,mutta missä?.Linssejä on kaksi kpl.,toinen muistaakseni Canon 50mm/1.2 ja toinen Tamron zoomi 35-280?.Soviterengas on varmuudella rikki.
Salamakin on,merkkiä en muista.
Viimeksi otettu kuvia yli kymmenen vuotta sitten.
Hyviä kuvia sillä sai,valokuvauksesta kun ei ollut mitään pohjatietoja,niin mutu tuntumalla mentiin ja sutta ja sekundaa tuli paljon.
No se runko ja tamron zoomi ei nyt niin monen kymppin arvoinen ole mutt jos olet oikeesti kirjoittanut oikein ton 50mm valovoiman 1.2 niin se on kyll pitääs vähintään 200-300 euron arvoinen ainakin ebayssa! tossa kuva kaikista FD 50mm linsseistä että mikähän noista sinulla on! Jos on punainen rengas niin se on L malli ja tosi arvokas (https://c2.staticflickr.com/8/7066/6901585449_7036be4554_z.jpg) http://www.ebay.com/itm/Canon-FD-50mm-f-1-2-Fast-Prime-Lens-NEW-Mount-nr-MINT-/321697659901?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item4ae6acbbfd (http://www.ebay.com/itm/Canon-FD-50mm-f-1-2-Fast-Prime-Lens-NEW-Mount-nr-MINT-/321697659901?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item4ae6acbbfd)
-
Saattaa tuo 1.4kin olla,yhtään en muista.1986 tai -87 sen linssin ostin.Kallis se oli.
Muoks.Löytyi! Juu vaan 1:1.4 se oli.Harmi.
Semmoinen muistikuva että olis maksanut n.600mk ja 1.2 yli kaksinkertainen hinta.
-
Mulla ois muutamia kymppejä tilistä jälellä.
:)
-
Tollasia mulle tarpeettomia on kerääntynyt
Toi negatasku sisältää yhden lasinegan sekä tavallisia plus pari kuvaa
Onko noilla mitään arvoa vai puristelenko ruuvipenkissä... ::)
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Onko lasinegatiivi käytetty ja kehitetty, vai käyttämätön ja oletettavasti pilalla?
-
Tuossa Kimmon kamerakokoelmassa näyttää olevan yks digipokkari 5 miljoonan pikselin Canon G5 joka maksoi 2003 noin 900 euroa jonka ittekin silloin ostin ja nyt sen arvo on jotain kolome-neljä kymppiä :) mutta oikeen hyviä kuvia antaa vielä nykypäivän mittojen mukaan! noilla filimipokkareilla ei oikeastaan mitään arvoa.
-
Onko lasinegatiivi käytetty ja kehitetty, vai käyttämätön ja oletettavasti pilalla?
Käytetty ja kehitetty, kaksi pientä ihmistä, lato, piha, jotain...
Muissakin negoissa on aiheena heinäntekeminen, ehkä samoilta vuosilta
kuin "rautapyörä.
Kuvan jutut voisin luovuttaa asiaa harrastavalle
Yst.pik.vast.tos.tark.hs.kont.yv.ei seik.
Vai miten se meni ::)
-
Saattaa tuo 1.4kin olla,yhtään en muista.1986 tai -87 sen linssin ostin.Kallis se oli.
Muoks.Löytyi! Juu vaan 1:1.4 se oli.Harmi.
Semmoinen muistikuva että olis maksanut n.600mk ja 1.2 yli kaksinkertainen hinta.
No kummiskin parempi kuin se 1.8 valovoimainen. Harmillisinta noissa FD linseissä on se että vaikka sovitteita löytyy niin vain peilittymiin järkkäreihin sillä FD lasilla pystyy tarkentamaan äärettömään että ostajakunta pienenee merkittävästi mutta just toi 1.4 versio jos on se uudempi FDn bajonetti on optisesti huippulasi ja noin 40-50 kympillä olen joskus huutonetissä menevän kaupaksi. Tuossa pyyntihintoja ebayssa ja ei näyttääs olevan mrkittäviä eroja vanhan ja uudemmman FD bajonetin hinnoissa vaikka optisesti ja ulkonäylisesti se uudempi on paljon parempi http://www.ebay.com/sch/i.html?_from=R40&_trksid=p2047675.m570.l1313.TR0.TRC0.H0.XCanon+FD+50mm+f1.4.TRS0&_nkw=Canon+FD+50mm+f1.4&_sacat=0 (http://www.ebay.com/sch/i.html?_from=R40& _trksid=p2047675.m570.l1313.TR0.TRC0.H0.XCanon+FD+50mm+f1.4.TRS0&_nkw=Canon+FD+50mm+f1.4&_sacat=0) Loistava potrettilasi croppikenno Samsunkiin;) (http://kuvapilvi.fi/k/yS5V.jpg)
-
Yhden puolitutun kanssa oli kameroista joku aika sitten puhetta ja sovittiin vaihtokaupat. Hän antaa minulle rikkinäisen Pentax Super-A -rungon, minä vaihdossa toimivan Ricoh KR10S:n. Jotain mätää sanoi Pentaxin valotusmittarissa olevan. Miekkonen harmitteli, kun oli tykästynyt kameraan, mutta arveli että parempihan se on jos sen kuntoon saisi ja jollekulle käyttöön. Tänään tehtiin vaihto. Vaihdoin kameran patterit ja se alkoi toimimaan. Kaikenlaisia sitä.
-
Tuttu kamera toi super A kun silläkin joskus tullu kuvattua. Eileen kirpparista ostin kauniin ja vähän erikoisemman kinopokkarin missä filmin ja sulkimen viritysveivi on kameran alapuolella samoin kuvalaskuri, tarkennus hoidetaan kameran takana olevalla rullalla ja takaisinkelauskampi on kummalisesti kameran päädyssä. Selenivalotusmittari ja mekaaniset suljinajat 1-1000 sek plus B. Maksoi 12 eur. Näyttääs saavan teräviä kuvia sillä vaikkakin kyllä kuvaaja on terävöyttänyt skannatut kuvat aivan likaa. https://www.flickr.com/photos/digi-film/sets/72157627064236932/with/5878711061/ (https://www.flickr.com/photos/digi-film/sets/72157627064236932/with/5878711061/) (http://kuvapilvi.fi/k/yiWV.jpg)
-
Taisit löytää pirun hyvän kameran ja halavalla!
-
Taisit löytää pirun hyvän kameran ja halavalla!
Heti kun otin kameran kouraan niin tuli omistamisen halu kun huomasin ettei aivan tavallinen kinopokkari siltä aikakaudelta ja kunnon ja toki hinnankin puolesta. Aivan toinen tunne kun kokeilee kameran kaikkia säätöjä kun jotain arabian kippoa kääntelee,,,no toisaalta ikuna kiinostanut noi kipot ja kupit;) Mutt on nämä vaikkapa 20-70 luvun metalliset/mekaaniset kamerat aivan mahtavia ihmisen luomuksia jotka eivät enää tule tähän nykymailmaan!
-
Tässä on mun täysmekaaninen Pentax kameroiden fani runko jonka ostin parikymmentä vuotta sitten sekin kirpparista joka on mun mielestä yks komjemmista kameroista ikuna tehty tai sitten Olympus OM system? (http://www.collection-appareils.fr/pentax/images/pentax_mx_chrome.jpg) ja toisena promalli LX jota ei vielä tullu sopivaan hintaan ostaa (http://www.dfsee.com/gallery/guide/lx-jvw.jpg)
-
Minullakin on ollut heikko kohta Pentaxeihin kun posti toi n. 8 vuotta sitten mallin k1000. Ei tuo sinun ylempi kuva näkynyt.
-
Ei paljon viiti lukia tuomosia kamerauutisia. :embarassed:
Viime pyhänä sain aikaseksi laittaa Yashica-A:han Tartosta ostetun Rollei 25 vilimin. Paistas vaan aurinko, että sais otettua kuvia.
Ei kyllä tullu mistään kyseltyä, että saapiko semmosia Rolleita missään kehitettyä. Paitti Tartossa.
-
Minullakin on ollut heikko kohta Pentaxeihin kun posti toi n. 8 vuotta sitten mallin k1000. Ei tuo sinun ylempi kuva näkynyt.
Kyllähän mäkin on pikkasen hurahtanut pentax merkkiin;) Tuttu on toikin perustyöjuhta K1000 :)
-
Ei paljon viiti lukia tuomosia kamerauutisia. :embarassed:
Viime pyhänä sain aikaseksi laittaa Yashica-A:han Tartosta ostetun Rollei 25 vilimin. Paistas vaan aurinko, että sais otettua kuvia.
Ei kyllä tullu mistään kyseltyä, että saapiko semmosia Rolleita missään kehitettyä. Paitti Tartossa.
Onko Rollei Ortho 25? Olen kuvannut sitä pari rullaa kinofilminä ja hyvää jälkeä tekee. Olisi yksi keskikokoinen Mamiyalla kuvattu Ortho 25 tuossa kehittämistä odottamassa, voisihan tuon vaikka tänään tehdä kun on tullut sitä jo muutama viikko lykättyä. Samoilla litkuilla kehittyvät kuin mustavalkofilmit normaalistikin.
Jos kyse on tuosta Ortho 25:stä niin se on ortokromaattista filmiä. Toisin sanoen se ei ole herkkä punaiselle valolle. Sininen taivas ylivalottuu helposti ja kaunis auringonlaskun oranssi valo jää tallentumatta. Punainen tallentuu filmille mustana.
-
Ei ookku Rollei RPX 25.
-
Lissää Pentakseja!
Löytyi eilen kirpputorilta hiukan viallinen Spotmatic. Saattaahan tuo olla, että 30e oli hivenen yläkanttiin viallisesta kamerasta, mutta tuollaisesta on haaveillut jo muutama vuosi. Peili ei palautunut ja suljinajoissa hiukan ongelmaa. Parin tunnin ähertämisellä sain peiliasian kuntoon. Sulkimessa on vain todennäköisesti rasvat mönjääntyneet, ja se aiheuttaa hiukan hankaluutta. Eri suljinajat kyllä sinänsä tuntuvat toimivan, mutta hitaissa ajoissa on pientä jumitusta, ja oikea aika ei aina löydy.
Kamerassa on hyväkuntoinen Super-Takumar 1:1,8/55mm -lasi. Kellertymistä on havaittavissa, eli toisin sanoen objektiivi on radioaktiivista sorttia.
Otin muutaman kuvan Pentax-valikoimastani kännykkäkameralla. Huonoa jälkeä tulee, en oikein tykkää. Ei se 20,7 megapikseliä auta jos optiikka on kehnoa ja kenno pieni. Sitten kaikenlaiset automaattisalamat sun muut vielä päälle niin vähänkin hankalammassa valaistusolosuhteessa tekee kyllä rumaa jälkeä. Kehityksen jälkeensä jättämä, kymmenisen vuotta vanha 6 megapikselin Pentax K100D:ni tekee noilla 50 vuotta vanhoilla laseilla moninkerroin parempaa kuvaa. Onhan noilla kännykkäkameroillakin paikkansa, ja monissa tilanteissa noistakin saa täysin kelvollisia kuvia ulos.
(http://i4.aijaa.com/b/00581/13846205.jpg)
(http://i3.aijaa.com/b/00046/13846206.jpg)
(http://i4.aijaa.com/b/00672/13846204.jpg)
-
Myydä pamautin jo vuosia sitten pois mun muutaman sadan kameran kokoelman.
No nurkista löytyi taas pari. AGFAn billy-Clack ja käyttämättömän näkönen zeiss Ikonin nettar.
Tarjouksia.
-
Onhan noilla kännykkäkameroillakin paikkansa
Valokuvauksesta(kaan) mittään ymmärrä, mutta miusta kännykkäkamerassa on pari hyvää puolta:
- se on mukana
- otetun kuvan saa vaikka saman tien lähetetyks toiselle puolelle palloa
Aika harva ois muutama kymmenen vuotta sitten uskonu ees maholliseks, saati että taviksien tavotettavaks.
Ja toinen asia: Jumankikkelis, Rauzikin on vielä hengissä!
jv
-
Onhan noilla kännykkäkameroillakin paikkansa
Valokuvauksesta(kaan) mittään ymmärrä, mutta miusta kännykkäkamerassa on pari hyvää puolta:
- se on mukana
- otetun kuvan saa vaikka saman tien lähetetyks toiselle puolelle palloa
Aika harva ois muutama kymmenen vuotta sitten uskonu ees maholliseks, saati että taviksien tavotettavaks.
jv
Tästä olen ihan samaa mieltä. Siinä se niiden tehtävä nimenomaan on, ja sen oikein hyvin täyttävät. Hyvässä valaistuksessa laatukin on nykyisillä kännyköillä ihan hyvin kelpaavaa. Kait tuota pitäisi alkaa enemmänkin käyttämään, vaikken niistä kovin tykkääkään. Kun nyt tuli uusi puhelinkin hommattua hajonneen tilalle ja tämän kamera vaikuttaa ihan tolkulliselta.
-
Onhan noilla kännykkäkameroillakin paikkansa
Valokuvauksesta(kaan) mittään ymmärrä, mutta miusta kännykkäkamerassa on pari hyvää puolta:
- se on mukana
- otetun kuvan saa vaikka saman tien lähetetyks toiselle puolelle palloa
Aika harva ois muutama kymmenen vuotta sitten uskonu ees maholliseks, saati että taviksien tavotettavaks.
Ja toinen asia: Jumankikkelis, Rauzikin on vielä hengissä!
jv
No mikäs pahan tappas. Eikäko tässä on menny pari vuotta kun oon opetellu tekemään puukon. Tai kaks. Tai viiskyt. Tai sata. Saatana mä tiedä paljonko oon niitä tehny mutta melko säkillisen. Noi keräilijät keskieuroopassa niitä haluaa. Suomalainen tinkii eikä osta. Noi taas haluaa suomalaisen puukon.
Facebook.com/pajapeikko
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Jos foorumilla on vanhojen kameroiden harrastajia, niin mulla olis tarjolla pääosin saksalaisia "laatukameroita" 1910 alkaen.
Myös venäläisiä löytyy. merkkeinä esim. Rollei.. , Zeiss, Voigtländer, Kodak Retina, Plaubet, Robot, jne....
qwertti7@gmail.com
-
Jos foorumilla on vanhojen kameroiden harrastajia, niin mulla olis tarjolla pääosin saksalaisia "laatukameroita" 1910 alkaen.
Myös venäläisiä löytyy. merkkeinä esim. Rollei.. , Zeiss, Voigtländer, Kodak Retina, Plaubet, Robot, jne....
qwertti7@gmail.com
Löytyykö Zorkeja ?
-
Löytyy. Pistin yv:tä
-
Kyllähän ne kamerat kiinnostas. Varsinkin toimivat. Vaan putjetti on mikä on.
Ja toisaalta on nuita joku entisistäki ostoksista kokkeilematta, Smena ja Tsorkki ainaki. Niin ja yks on vielä kassaamatta, tee-se-ite tai pitäskö sanua kokua-se-ite -kamera. OStin joskus joltakin kirpparilta parilla eurolla.
-
Löyty kuvaki. Vähän eppäilyttää mahtaapiko toimia.
(https://scontent-ams2-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xat1/v/t1.0-9/11329877_10204399796855835_578476230396726359_n.jpg?oh=39bf52b6c61975eeb013be247f7c8fe9&oe=56025D88)
-
Näitä elämän pieniä vaikeuksia. Kavereiden kanssa ollaan lähdössä retkeilemään ja toki kameran tahtoisin mukaan. Laskurin mukaan vasta kahdeksan kuvaa otettu mutta muisti sanoo että filmin pitäisi olla jo muutamaa kuvaa vaille täynnä. Uutta filmiä ei ole tähän aikaan saatavilla nopeasti. Viikon päästä muutto ja todennäköisesti viimeinen eväsretki tällä retkiporukalla. Mielellään sen tallentaisin. Digikamera ei ole nyt ollenkaan mieluisa vaihtoehto, vaan filmillä nimenomaan pitäisi päästä kuvaamaan...
-
Viimesen ostoksen kanssa häkellyin niin paljon, etten tajunnut tutkia linssiä tarpeeksi tarkasti. Kameran ostin kyllä viallisena, mutta eppäilin silti, että runko saattas herätä henkiinki kun ostaa uuen 4LR44 patterin. Linssissäkkään ei oo naarmun naarmua ja pijin manuaalilasia meleko turvallisena ostoksena, mutta silti siinä himmennin ei toimi. Joku sieltä sisältä on rikki menny kun kuuluu helinää. No saapa tuosta laavukkaita polttolaseja. :)
Vaan nyt sitten tarttee löytää jostakin evullinen ja ehyt linssi AE-1 pajonetilla rungon kokkeiluun jos runko herrää. Tai kyllähän sen rungon testaapi vaikka Makinonin kaihdin täysin selälläänki, etteipä siinä.
-
Aika yksinkertaisia nuo vanhat objektiivit on. Sen kun alkaa ruuveja aukomaan ja katsoo mitä vastaan tulee.
Omasta probleemista selvisin siten, että räpsyttelin filmin loppuun saakka tulppa objektiivin edessä. Laskin ruudut jonka jälkeen kelasin alkuun. Sitten ronklasin filmin pään kätevällä työkalulla purkin sisältä päivänvaloon, laitoin kameraan ja rämppäsin filmin siihen kohtaan missä se oli. 16 ruutua oli jäljellä, eli muisti ja laskuri olivat kumpikin väärässä.
Vaihdoin filmin K1000:sta uusimpaan Pentaxiini, Spotmaticiin. Tuleepahan kokeiltua se tässä samalla.
-
Tuolla Makinonissa näyttäs helisevän semmosia halkaisijaltaan puolentoistamillisiä kuulia vajaa kymmenen kappaletta rivissä. Nuin ylleisesti otettuna pikkuset kuulat ja ravot lautalattiassa ei oo hyvä yhistelmä. :)
Runko heräs henkiin uuella patterilla. Ainakin vaikuttas olevan älyssään. 100Hz telekkaria kohti kun osottaa ja laukasee, niin kaikki eri ajat näkkyy erilevysenä juovana ehtimestä katottuna. Eli aika ainakin muuttuu, mutta liekkö sitte oikioita, ei vielä tiiä. Tosi siistinä pysyny on tämä laite. Ei naarmun naarmua eikä kulumisia eikä kolohuja missään. Eikä pölyä. Ku uus.
Meleko peruskamerahan tuo on. Ei oo ees AE asentua rungossa. Ite joutuupi kahtommaan viisarista että onko menossa valotukset kohalleen. Liekkö AE:n omassa linssissä sitten ollu jottain automatiikkia, en tiiä. Peilin kääntö vaikuttaa vähän laiskalta, liekkö ominaisuus. Mulla on samanikäsiä Yashican FXD ja FX3 ja niissä losahtaa peili ihan eri äänellä. FXD mennee ominaisuuksiltaan ohi kun siinon valotusautomattiikka.
Oiskoon kellään nuita FD -mountilla olevia linssejä jouten? Vois kokkeilla suumailla jonku rullallisen ennenkö vie kameran vinttihuoneen hyllylle.
-
Saa ne ajat tarkistettua ihan kotikonstein.
Nykytelkkuja en ole kokeillut mutta ennesvanhaan vanhan kuvaputkitelkun juovat oli 625 kpl ja 25 kertaa sekunnissa. Ei kun juovia laskemaan. Toinen tapa vaikkapa se että grammariin levy jossa reunassa merkki. 78 kierrosta ja kun laskee kehänopeuden sille merkille niin saa mitattua suljinajan. Pitemmät ajat sillä laskee kyllä. Lyhyissä ajoissa pitäs olla nopeempaa pyöritystä mutta porakoneesta tai rälläkästä ei voi tietää pitääkö ilmoitetut kierrosnopeudet paikkaansa.
-
Joo, mulle on riittänyt tarkistukseksi, että ajat muuttuu valintakiekosta ja sitä muuttumista oon tutkaillu tuosta töllöttimestä. Ei oo koskaan tullu sen kummemmin laskettua juovia, sen vaan kattonu, että juovat lissääntyy tai vähenee kun kiekkua kääntää.
Äskön mainihtin laiskankuulosesta peilinkäännöstä. Vaan ohojekiriata huomasin, että siinäpä onkin tässä kamerassa peilin käännön äänen- ja tärräyksenvaimennus. :)
-
Joo. Rupes tuntuun siltä, että se tuo Canoni toimis niinkun kuuluukin ja sammoin Makinoni. Se makinoni kyllä vähän helisee, mutta liekkö sitte tyyppiominaisuus, en tiiä. Huomenna paan vilimin sissään ja alan räpsyttää kuvia.
Se vaan hämäs tuon kameran toiminnan lokkiikka. Se menneeki niin, että ajan esivalinnalla valotusmittarin viisari näyttää että mitä aukkua se runko aikoo käyttää. Eli se linssi on sillon automaattiasennossa ja runko laittaa sen aukon linssiin mitä viisari näyttää. Tavallaan ajan asetuksella valitaan syväterävvyysalue, eli DOF. Pittää vaan olla muistissa, että mitä aukkoja siinä linssissä on ylä ja alapäissä. Voi sitä linssiä käyttää manuaalisestikki, sillon valikoijjaan linssin kiekosta aukko ja kameran viisari kertoo onko aika oikia. Ja sitten tuossa linssissä on vielä täysmanuaaliasento, eli kaihin liikkuu kun kiekosta kääntellee ja viisari näyttää mikä aika pittää olla.
Mullon vissiin toinenki kamera joka pellaa samallalailla. Yashica FX3 superi 2000. Siinäkkään ei oo AE asentua vaan pelekkiä aikoja valittavana ja ehtimessä viisari tai valot näyttämässä oikisuuntaa.
-
Olen skanaillut vanhoja lasinegoja (9cm *12 cm) ja tuli mieleeni, kysymys:
"mahtaiskiko noita lainegoja vielä saada jostain?"
Siis pystyiskös noita vanhoja kameroita vielä käyttämään?
Mikä on valokuvauspaperin ja negan herkkyysero: voiskos negan tilalla käyttää valokuvauspaperia?
-
Olen skanaillut vanhoja lasinegoja (9cm *12 cm) ja tuli mieleeni, kysymys:
"mahtaiskiko noita lainegoja vielä saada jostain?"
Siis pystyiskös noita vanhoja kameroita vielä käyttämään?
Mikä on valokuvauspaperin ja negan herkkyysero: voiskos negan tilalla käyttää valokuvauspaperia?
Jos filmikasetteja on niin sinne vaan valokuvapaperia. Itselläni niitä ei ole vielä, ja väsäilin yhden kartongista. Ei ole täysin valotiivis ja toimii siis vain hämärällä. Voi aloittaa kokeilemaan valottamalla esim. ISO 6:n herkkyydellä. Valokuvapaperi on huono tuossa käytössä, mutta kyllä siihen kuva piirtyy. Skannerilla koneelle ja kääntö positiiviksi vaan sitten, tai vaihtoehtoisesti pinnakkainen toiselle paperille. Kyllä noihin löytyy myös laakafilmiä. Esim. Saksasta www.macodirect.de (http://www.macodirect.de) tai Suomesta www.kameratori.fi (http://www.kameratori.fi). Filmi on ohuempaa joten saattaa joutua modaamaan filmikasettia vaikkapa laittamalla sisälle filmin kanssa palasen kartonkia.
-
Olen skanaillut vanhoja lasinegoja (9cm *12 cm) ja tuli mieleeni, kysymys:
"mahtaiskiko noita lainegoja vielä saada jostain?"
Siis pystyiskös noita vanhoja kameroita vielä käyttämään?
Mikä on valokuvauspaperin ja negan herkkyysero: voiskos negan tilalla käyttää valokuvauspaperia?
Graafisen alan myyntifirmoista, siis niistä jotka toimittaa materiaaleja ja tarvikkeita kirjapainoille, ostat laatikon sopivan kokosta orthokromaattista filmiä. Yleensä 100 arkin laatikoissa. Orthona voit käsitellä punavalossa, kehittää ja kiinnittää paperin kemioilla. Sitte pinnakkainen paperille. Eihän ortho toista läheskään oikein sävyskaalaa kuten pankromaattiset mutta se on helppoa kamaa harjotella. Ja on kyllä mulle kelvannut 40 vuotta, joista 18 vuotta olin duunissa Agfan graafisella osastolla.
-
Tämä on filmikuvauksen ikävä puoli: Kovin innoissani ja ajatuksella kuvasin pari rullaa satakakskymppistä Riuttalan talonpoikaismuseolla. Eilen kehitin ja huomasin, että ainakin toinen on lähes käyttökelvoton - ovat kehittyneett toispuoleisesti. Samoin kävi edellisen filmin kanssa, mutta tällöin arvelin että filmissä on vika. Taitaa olla kehitteessä tai kehittäjässä ongelma. Vaihdoin HC110:een, jonka vakuutettiin säilyvän piiitkään. Sain siis purkin, jonka päiväys on jo mennyt. Toinen vaihtoehto voi olla, että siirappinen kehite pitäisi sekoittaa veteen eri tavalla. Nyt olen sen suoraan sotkenut 20 asteiseen. Ehkä olisi fiksumpaa tehdä ensin hyllyseos (stock), ja siitä jatkaa aina tarpeen tullen.
Oli miten oli, en enää uskalla tuon pullon kehitettä käyttää. Se on vain palattava toistaiseksi Rodinaliin, josta en niin erityisesti pidä, mutta jonka kanssa olen oppinut elämään ja joka on sinänsä ihan hyvä peruskehite. Ei vain ole esteettisesti aivan sitä jälkeä mitä tahtoisin, mutta toisaalta keskikoolla kuvatessa mennee paremmin kuin kolmeviitosessa.
Eipähän tässä voi kuin itseään syyttää, mutta kyllä harmittaa. En noita viitsi pimiössä alkaa turaamaan, liian kova pala minun taidoille, mutta digitaalisena noista ihan hyvää jälkeä vielä saa. Onneksi en kehittänyt vielä sitä ortokromaattista jossa on muutama prätkäkuva joita odotan innolla.
-
Mää kuvasin Prakticalla veteraanirallireissulla filimirullan ''täyteen''. Takasinkelatessa huomasin, että ei vilimi ollu v***u mihinkään liikkunu kun kelausveiviä ei tarttenu pyörittää ku pari kierrosta. Siinä meni otoksia niin Punkahariulta, Savonlinnasta, Kolilta kuin Paalasmaaltaki.
Kumma miten ei siinä kameraa virittäessä älynny tsiikata sitä että se veivi ei pyöri matkassa.
Saakohan kinovilimirullia kotikonsteilla aukastua niin, että vilimi ei valottus?
-
Tämä on filmikuvauksen ikävä puoli: Kovin innoissani ja ajatuksella kuvasin pari rullaa satakakskymppistä Riuttalan talonpoikaismuseolla. Eilen kehitin ja huomasin, että ainakin toinen on lähes käyttökelvoton - ovat kehittyneett toispuoleisesti. Samoin kävi edellisen filmin kanssa, mutta tällöin arvelin että filmissä on vika. Taitaa olla kehitteessä tai kehittäjässä ongelma. Vaihdoin HC110:een, jonka vakuutettiin säilyvän piiitkään. Sain siis purkin, jonka päiväys on jo mennyt. Toinen vaihtoehto voi olla, että siirappinen kehite pitäisi sekoittaa veteen eri tavalla. Nyt olen sen suoraan sotkenut 20 asteiseen. Ehkä olisi fiksumpaa tehdä ensin hyllyseos (stock), ja siitä jatkaa aina tarpeen tullen.
Oli miten oli, en enää uskalla tuon pullon kehitettä käyttää. Se on vain palattava toistaiseksi Rodinaliin, josta en niin erityisesti pidä, mutta jonka kanssa olen oppinut elämään ja joka on sinänsä ihan hyvä peruskehite. Ei vain ole esteettisesti aivan sitä jälkeä mitä tahtoisin, mutta toisaalta keskikoolla kuvatessa mennee paremmin kuin kolmeviitosessa.
Eipähän tässä voi kuin itseään syyttää, mutta kyllä harmittaa. En noita viitsi pimiössä alkaa turaamaan, liian kova pala minun taidoille, mutta digitaalisena noista ihan hyvää jälkeä vielä saa. Onneksi en kehittänyt vielä sitä ortokromaattista jossa on muutama prätkäkuva joita odotan innolla.
Olisiko mahdollista että filmi ei ole ollut kokonaan kehitteessä. Eli spiraali ei ole aivan purkin pohjalla tai sitten kehitettä on liian vähän.
Jos kehite on "viallista", luulisi kehitysvirheen olevan koko filmialalla.
-
Saakohan kinovilimirullia kotikonsteilla aukastua niin, että vilimi ei valottus?
Saa.
Tarvitset tietenkin pimeän tilan. Ota filmikasetti käteesi niin, että puolan ulostyöntyvä pää on pöytää tai muuta vastaavaa vasten, ja paina kasetttia kunnes ylöspäin oleva pääty irtoaa. Sulkeminen onnistuu tietysti myös jos et vahingoita kasetin osia.
-
Tämä on filmikuvauksen ikävä puoli: Kovin innoissani ja ajatuksella kuvasin pari rullaa satakakskymppistä Riuttalan talonpoikaismuseolla. Eilen kehitin ja huomasin, että ainakin toinen on lähes käyttökelvoton - ovat kehittyneett toispuoleisesti. Samoin kävi edellisen filmin kanssa, mutta tällöin arvelin että filmissä on vika. Taitaa olla kehitteessä tai kehittäjässä ongelma. Vaihdoin HC110:een, jonka vakuutettiin säilyvän piiitkään. Sain siis purkin, jonka päiväys on jo mennyt. Toinen vaihtoehto voi olla, että siirappinen kehite pitäisi sekoittaa veteen eri tavalla. Nyt olen sen suoraan sotkenut 20 asteiseen. Ehkä olisi fiksumpaa tehdä ensin hyllyseos (stock), ja siitä jatkaa aina tarpeen tullen.
Oli miten oli, en enää uskalla tuon pullon kehitettä käyttää. Se on vain palattava toistaiseksi Rodinaliin, josta en niin erityisesti pidä, mutta jonka kanssa olen oppinut elämään ja joka on sinänsä ihan hyvä peruskehite. Ei vain ole esteettisesti aivan sitä jälkeä mitä tahtoisin, mutta toisaalta keskikoolla kuvatessa mennee paremmin kuin kolmeviitosessa.
Eipähän tässä voi kuin itseään syyttää, mutta kyllä harmittaa. En noita viitsi pimiössä alkaa turaamaan, liian kova pala minun taidoille, mutta digitaalisena noista ihan hyvää jälkeä vielä saa. Onneksi en kehittänyt vielä sitä ortokromaattista jossa on muutama prätkäkuva joita odotan innolla.
Olisiko mahdollista että filmi ei ole ollut kokonaan kehitteessä. Eli spiraali ei ole aivan purkin pohjalla tai sitten kehitettä on liian vähän.
Jos kehite on "viallista", luulisi kehitysvirheen olevan koko filmialalla.
Kyllä se filmi oli kokonaan siellä, ja kehitettä 20% enemmän kuin tarvittava vähimmäismäärä. Olen miettinyt asiaa ja kallistunut siihen, että huuhtelu on ehkä huonosti tehty. Olen nyt käyttänyt sellaista hanasta kehityspurkille tulevaa letkua ja luottanut siihen ehkä liikaa. Aiemmin olen ollut perusteellisempi, mutta tuon letkun saannin jälkeen tosiaan olen vain valuttanut vettä, en hölskytellyt raivoisasti välillä. Kun olen tutkiskellut negaa niin siinä on sumuisuutta joka hiukan taittaa violettiin.
-
Tämä on filmikuvauksen ikävä puoli: Kovin innoissani ja ajatuksella kuvasin pari rullaa satakakskymppistä Riuttalan talonpoikaismuseolla. Eilen kehitin ja huomasin, että ainakin toinen on lähes käyttökelvoton - ovat kehittyneett toispuoleisesti. Samoin kävi edellisen filmin kanssa, mutta tällöin arvelin että filmissä on vika. Taitaa olla kehitteessä tai kehittäjässä ongelma. Vaihdoin HC110:een, jonka vakuutettiin säilyvän piiitkään. Sain siis purkin, jonka päiväys on jo mennyt. Toinen vaihtoehto voi olla, että siirappinen kehite pitäisi sekoittaa veteen eri tavalla. Nyt olen sen suoraan sotkenut 20 asteiseen. Ehkä olisi fiksumpaa tehdä ensin hyllyseos (stock), ja siitä jatkaa aina tarpeen tullen.
Oli miten oli, en enää uskalla tuon pullon kehitettä käyttää. Se on vain palattava toistaiseksi Rodinaliin, josta en niin erityisesti pidä, mutta jonka kanssa olen oppinut elämään ja joka on sinänsä ihan hyvä peruskehite. Ei vain ole esteettisesti aivan sitä jälkeä mitä tahtoisin, mutta toisaalta keskikoolla kuvatessa mennee paremmin kuin kolmeviitosessa.
Eipähän tässä voi kuin itseään syyttää, mutta kyllä harmittaa. En noita viitsi pimiössä alkaa turaamaan, liian kova pala minun taidoille, mutta digitaalisena noista ihan hyvää jälkeä vielä saa. Onneksi en kehittänyt vielä sitä ortokromaattista jossa on muutama prätkäkuva joita odotan innolla.
Olisiko mahdollista että filmi ei ole ollut kokonaan kehitteessä. Eli spiraali ei ole aivan purkin pohjalla tai sitten kehitettä on liian vähän.
Jos kehite on "viallista", luulisi kehitysvirheen olevan koko filmialalla.
Kyllä se filmi oli kokonaan siellä, ja kehitettä 20% enemmän kuin tarvittava vähimmäismäärä. Olen miettinyt asiaa ja kallistunut siihen, että huuhtelu on ehkä huonosti tehty. Olen nyt käyttänyt sellaista hanasta kehityspurkille tulevaa letkua ja luottanut siihen ehkä liikaa. Aiemmin olen ollut perusteellisempi, mutta tuon letkun saannin jälkeen tosiaan olen vain valuttanut vettä, en hölskytellyt raivoisasti välillä. Kun olen tutkiskellut negaa niin siinä on sumuisuutta joka hiukan taittaa violettiin.
Huuhtelu tuskin on virheellinen.
Negan pitäisi olla jo kiinnityksen jälkeen "kirkas" vaikka sitä ei olisi valotettu tai kehitetty.
-
Saakohan kinovilimirullia kotikonsteilla aukastua niin, että vilimi ei valottus?
Saa.
Tarvitset tietenkin pimeän tilan. Ota filmikasetti käteesi niin, että puolan ulostyöntyvä pää on pöytää tai muuta vastaavaa vasten, ja paina kasetttia kunnes ylöspäin oleva pääty irtoaa. Sulkeminen onnistuu tietysti myös jos et vahingoita kasetin osia.
Kiitos. Pittääpä vähän ootella että illat vielä pimenee. :)
-
Tämä on filmikuvauksen ikävä puoli: Kovin innoissani ja ajatuksella kuvasin pari rullaa satakakskymppistä Riuttalan talonpoikaismuseolla. Eilen kehitin ja huomasin, että ainakin toinen on lähes käyttökelvoton - ovat kehittyneett toispuoleisesti. Samoin kävi edellisen filmin kanssa, mutta tällöin arvelin että filmissä on vika. Taitaa olla kehitteessä tai kehittäjässä ongelma. Vaihdoin HC110:een, jonka vakuutettiin säilyvän piiitkään. Sain siis purkin, jonka päiväys on jo mennyt. Toinen vaihtoehto voi olla, että siirappinen kehite pitäisi sekoittaa veteen eri tavalla. Nyt olen sen suoraan sotkenut 20 asteiseen. Ehkä olisi fiksumpaa tehdä ensin hyllyseos (stock), ja siitä jatkaa aina tarpeen tullen.
Oli miten oli, en enää uskalla tuon pullon kehitettä käyttää. Se on vain palattava toistaiseksi Rodinaliin, josta en niin erityisesti pidä, mutta jonka kanssa olen oppinut elämään ja joka on sinänsä ihan hyvä peruskehite. Ei vain ole esteettisesti aivan sitä jälkeä mitä tahtoisin, mutta toisaalta keskikoolla kuvatessa mennee paremmin kuin kolmeviitosessa.
Eipähän tässä voi kuin itseään syyttää, mutta kyllä harmittaa. En noita viitsi pimiössä alkaa turaamaan, liian kova pala minun taidoille, mutta digitaalisena noista ihan hyvää jälkeä vielä saa. Onneksi en kehittänyt vielä sitä ortokromaattista jossa on muutama prätkäkuva joita odotan innolla.
Olisiko mahdollista että filmi ei ole ollut kokonaan kehitteessä. Eli spiraali ei ole aivan purkin pohjalla tai sitten kehitettä on liian vähän.
Jos kehite on "viallista", luulisi kehitysvirheen olevan koko filmialalla.
Kyllä se filmi oli kokonaan siellä, ja kehitettä 20% enemmän kuin tarvittava vähimmäismäärä. Olen miettinyt asiaa ja kallistunut siihen, että huuhtelu on ehkä huonosti tehty. Olen nyt käyttänyt sellaista hanasta kehityspurkille tulevaa letkua ja luottanut siihen ehkä liikaa. Aiemmin olen ollut perusteellisempi, mutta tuon letkun saannin jälkeen tosiaan olen vain valuttanut vettä, en hölskytellyt raivoisasti välillä. Kun olen tutkiskellut negaa niin siinä on sumuisuutta joka hiukan taittaa violettiin.
Huuhtelu tuskin on virheellinen.
Negan pitäisi olla jo kiinnityksen jälkeen "kirkas" vaikka sitä ei olisi valotettu tai kehitetty.
On tämä sitten huikan arvoituksellinen.
Kehitin kaksi filmiä. Toinen on selvästi huonompi kuin toinen. Paremmassa on vain hiukan eroa reunojen ja keskiosan välillä, niin vähän kuitenkin ettei siitä käytännössä mitään haittaa ole. Toisessa taas on pahaa sumuisuutta noin 3/4 filmin leveydestä. Äsken tuumailin ja järkeilin ja päädyin siihen, että sumuinen puoli on tainnut olla kehityspurkissa ylempänä.
Kumpikin filmi on kuvattu samana päivänä, samalla kameralla ja säilytetty tämän jälkeen samalla lailla. Toinen on tosin hiukan yli päiväyksensä, toisella oli vielä toista vuotta aikaa jäljellä. T-Maxia kumpikin kuitenkin. Kehitin kaksi filmiä. Kumpaankin sekoitin uuden kehitteen samalla suhteella ja samalla tavalla. Purkin hämmennys samalla tavalla kummallakin filmillä. Katsoinpa siinä samalla Lovejoytä Yle Areenasta kummankin filmin kohdalla, tosin eri jaksoa mutta sillä ei taida olla merkitystä. Keskeyte ja sitten kiinnite. Kiinnitys yhtä kauan kummallakin. Pesu n. 8 minuuttia ja loppuhuuhde. Paitsi että toisen filmin kohdalla laitoin vahingossa pesun jälkeen kiinnitteet purkkiin. Huomasin virheeni, kaadoin ne pois ja pesin jälleen 8 minuuttia. Sitten loppuhuuhde. Tämä filmi on siis se selvästi parempi.
Ero oli siis tuossa kiinnitteen kanssa käyneessä virheessä. Lisäksi filmit olivat eri tuotantoerästä.
Kehitysrutiinissa on monikin asia muuttunut:
1. eri kehitettä
2. sain tuon letkun joka vedetään hanasta kehityspurkin suppilon pohjalle. Tämän seurauksena huuhtelu on saattanut muuttua vähemmän perusteelliseksi
3. uusi asunto. Olen nyt rullannut filmit spiraalille vessassa, jonka ovi vuotaa hiukan valoa, mutta olen sen lisäksi vetänyt suihkuverhot ympärille ja tehnyt homman ison nahkatakin alla. Voi olla, että jostain on kuitenkin vuotanut hiukan valoa sumustamaan filmi. Ei se siellä nahkatakin alla tahdo kokonaan pysyä koko aikaa.
Ei pitäisi koskaan muuttaa kuin yksi asia kerrallaan.
-
Kuvailemasi perusteella epäilen vahvasti kiinnitysvaiheessa tapahtunutta virhettä(violettiin vivahtava sumuisuus).
Voit liottaa kiinnitteessä uudelleen, et menetä mitään, mutta voit ehkä saada asian korjattua.
-
Kuvailemasi perusteella epäilen vahvasti kiinnitysvaiheessa tapahtunutta virhettä(violettiin vivahtava sumuisuus).
Voit liottaa kiinnitteessä uudelleen, et menetä mitään, mutta voit ehkä saada asian korjattua.
Kiitokset vinkistä. Kokeillaan.
muok.
Sillä se tokeni.
-
Kuvailemasi perusteella epäilen vahvasti kiinnitysvaiheessa tapahtunutta virhettä(violettiin vivahtava sumuisuus).
Voit liottaa kiinnitteessä uudelleen, et menetä mitään, mutta voit ehkä saada asian korjattua.
Kiitokset vinkistä. Kokeillaan.
muok.
Sillä se tokeni.
Hyvä.
-
Aattelin ens yönä kopasta saapiko nuilla vilimikameroilla onnistummaan kuu-kuvia.
Jos ei nukuta liika paljua.
(https://scontent-ams3-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xfa1/v/t1.0-9/12042673_10205058260397012_3777616102784255654_n.jpg?oh=8283af3150c48e0db5f45ece30f1305e&oe=565E3FFF)
-
Onnistuiko kuukuvat?
Huomenissa lähtö IC:llä mökille ja metsätöihin. Keräsin kokoon valokuvauskamppeet reissua varten. Vasta toissapäivänä sain filmikasetit hommattua. Lasilevyillehän nuo tosin on tarkoitettu, mutta äsken hain läheisestä lasiliikkeestä taustalevyt laakafilmeille niin asettuvat kasetteihin.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Minulta löytyisi avaamaton paketti Mimosa-platte 9x12 lasinegoja, 12 kpl
Haluaisiko joku kokeilla, vieläkö nuo ovat toimivia?
-Tuomo-
-
Minulta löytyisi avaamaton paketti Mimosa-platte 9x12 lasinegoja, 12 kpl
Haluaisiko joku kokeilla, vieläkö nuo ovat toimivia?
-Tuomo-
Kyllä kiinnostaa, kovastikin! Missä levyt sijaitsevat?
-
Levyt löytyy Lievestuoreelta, tarvittaessa esim. keskiviikkona Jyväskylässä.
-
Onnistuiko kuukuvat?
Ei tiiä vielä, mutta eppäilen ettei kovinkaa hyvin. Ei tullu opiskeltua käsisäätyä etukätteen ja ei oikeen millitkää suumissa riitä. Mutta tuloksen näkkee kuhan joskus aikanaan saan vilimit kehitytettyä.
-
Paljekamerakuvaaminen hankaloitua huomattavasti kun unohdin jalustasta sovitteen kotiin. Jalustassa on siis pienempi kiinnitys kuin kamerassa. Välikappale jäi kiinni Mamiyaan ja tällaisella Fotokorilla ei paljoa käsivaralla kuvatakaan. Kaunis auringonlasku oli ja siinä hyvässä valossa koetin IC:n ikuistaa (taas), mutta valotusaika oli ISO25 -filmillä kolmen sekunmin luokkaa suurimmallakin aukolla. Ja tarkentaminenhan tällä kameralla on hyvin haastavaa ilman jalustaa myös. Koetin kuitenkin pitämällä kameraa jalustan päällä kaksin käsin, todennäköisesti kuitenkin tärähti. Miksi elämästä on niin kivaa tehdä näin vaikeaa?
-
Martti, elämän vaikeus on sen suola. Jos tämä olis helppoa olis mulla ite tehty lentokone jaa paljon muuta ite tehdyssä tallissa. Nyt ku myin Hondan pois siskon veistoluokasta vein skoden kummitytön talliin, siskon mies innostu puutöihin ja aina pelkäsi sitä mun helmeä. Saakeli kun Jukkaa ei netti kiinnosta, entinen täyös ammattilainen valokuvaamisessa. Koneita on noihin lasilevyihin, tuli ottamaan kuvaa meidän Dopperi vanhuksesta, arvaa malttoiko maata sohvalla sen 20 min joka meni kaluston kasaamiseen ja valon mittaamiseen. Mulla on yksi vanhanajan kuva, musta valkoinen koiro.
-
Martti, elämän vaikeus on sen suola. Jos tämä olis helppoa olis mulla ite tehty lentokone jaa paljon muuta ite tehdyssä tallissa. Nyt ku myin Hondan pois siskon veistoluokasta vein skoden kummitytön talliin, siskon mies innostu puutöihin ja aina pelkäsi sitä mun helmeä. Saakeli kun Jukkaa ei netti kiinnosta, entinen täyös ammattilainen valokuvaamisessa. Koneita on noihin lasilevyihin, tuli ottamaan kuvaa meidän Dopperi vanhuksesta, arvaa malttoiko maata sohvalla sen 20 min joka meni kaluston kasaamiseen ja valon mittaamiseen. Mulla on yksi vanhanajan kuva, musta valkoinen koiro.
Olisihan se mukava päästä turisemaan näistä todellisten osaajien kanssa. Varmasti siinä paljon oppisi. Vähän huumormielessä tuon elämän vaikeaksi tekemisen heitin, mutta kyllä tällaisten kanssa pelaaminen ja opetteleminen enemmän antaa kuin kaikista helpoimman tien valitseminen kaikessa.
-
Mua naurattaa kun merikotkista on kuvia ja siskon mies ei ole saanut pelejään laukusta esiin, siinä sit odottaa tuleeko pesälle takaisin. No ei tietenkään tule kun häiritään. Saakeli kun kosahti yksi kone jossa mulla kuva kun toi pesälleen jänistä, nykyään kaikki pilveen talteen. Paikka Vaasan Punakarit, naurattaa kun oli kiinan tyttöjä mukana ja sanoin leikillään ette ottavat tommoset pienet tytöt olkapäistä kiinni ja vievät pesäänsä, loppu päivän kulkivat niskat kyyryssä taivasta katsoen.
Koitan yllyttää siskon miehen tänne, varmaan asiaa kuvaamisesta ja onhan tallissa 650cc Bonneville ja Cadilakki vm59 joten sopis kyllä seuraan.
-
Mulla olis mv-suurennuskone ja siihen kaikkea muutakin. Filmin purkituslaite, patersonin kehityspurkki ym. Kaikki mitä tarvitaan mv-kuvien tekoon. En ole vuosiin käyttänyt. Pentaxin ME Super joka rikki ja siihen pari objektiivia ja loittorengassarja. Olihan se mielenkiintoista puuhaa. Meni pitkään kun opin rajaamaan kuvat sitten väri-/diakuvauksessa. Sitä ajatteli että rajaan sitten tarkemmin kun teen ne. Eihän tämä ole tietenkään mitään entisajan kuvausta.
-
Ensimmäinen kokeilu Pasasen Tuomolta saaduilla lasilevyillä tehty. Tuonne (http://materianmaailmassa.blogspot.fi/2015/10/kaksitoista-kauniisti-paketoitua.html) kirjoittelin hiukan tuumailua aiheesta. Yhtään ottamaani kuvaa siellä ei kyllä ole. Päädyin kuvaamaan nopeudella ISO 6. Valotin yhden kolmasosan levystä ns. oikein, toisen kolmasosan yhden aukon ylivalotuksella ja viimeisen osan kolme aukkoa yli. Lopputulos oli hyvin utuinen. Vain maiseman kirkkain valkoinen piirtyi millään tavalla levylle. Eli utuisuuden keskellä on hiukan valkoisen kerrostalon seinää erotettavissa. En aivan vielä aio luovuttaa, vaan kokeilen vielä ainakin yhden kokeilun huomattavasti pidemmillä valotusajoilla. Tuonne vaan kamera parvekkeelle, ajastin käyntiin ja telkkaria katsomaan tai mitä lie lystääkään sillä välin puuhata.
Muutaman kuvan olen nyt ottanut naapurilta saaduille ortokromaattisille Ilfordin laakafilmeille. Ne on onnistuneet ihan hyvin, joskin 20 vuotta vanha filmi ei ole enää aivan tuoretta sekään. 1930-luvun neuvostoliittolainen Fotokor 1 suhteellisen harvinaisella Industar 2 -objektiivilla piirtää kuitenkin hyvin terävää jälkeä. Kun kuva piirtyy 9x12cm kokoiselle alueelle niin kyllähän sen ymmärtää pöljempikin, että kyllä siihen yksityiskohtaa mahtuu. Otin mökillä kuvan puupinosta seinän vierellä. Etäisyyttä arvioisin olleen n. 4-5 metriä. Luupilla katsoessa kuvasta voi laskea minkä ikäisenä puut on pistetty nurin. Lautaseinän syytkin erottuvat vaivatta. Neuvostoliitossa on osuttu optiikan teko, ja Fotokorissa on laadukas anastigmaattinen objektiivi. Pitää myös muistaa, että kamera oli tuolloin yli 100 vuotias keksintö. Siinä vaiheessa optiikka on kuitenkin jo ehtinyt kehittyä suhteellisen korkealle tasolle. Pitää noita kuvia koettaa digitaaliseksi saada. Tarttis vaan ensin valopöytä tai jokin vastaava hommata.
Sen verran lystiä puuhaa tuo paljekameralla kuvaaminen on nyt ollut, että tuli tarve hommata parempi tilalle. Fotokorissa on vain ajat 1/25, 1/50 ja 1/100. Sekä B tietysti. Sen verran ns. hifistelijä olen, että päätin hommata paremman. Päädyin ajan kirjallisuuden ja nykyajan tarjonnan myötä ICA Idealiin (myös Zeiss Ikon Idealina valmistettu). Siinä on ajat 1 - 1/200 ja suhteellisen monipuoliset objektiivin kallistukset. Näyttäisi 40-100e hinnoilla löytyvän. Ovat käyttäneet Ica Idealia mm. Scottin Antarktiksen retkellä. Jotain pitäisi kertoa laadusta senkin seikan.
-
Ei kuvaamista vaan optiikasta, kaverilla venäläinen suht vanha kiikari. 8X suurennus ja kyllä on tarkka kuva eikä pimeetä pelkää, no onhan siinä isot etulinssit. Minä en ole niin hyvää toista nähnyt, lupas sen mulle kun joutuu johonki hoitolaitokseen jossa värkki on turha. Ikäähän kaverilla jo yli 70V, huumori mies mutta sydän ja jalat heikolla hapella, sanoin että tärkeintä on että muisti toimii.
-
No nyt on ensimmäiset kokeilut paljekameralla digitoitu. Ihan ei oo kaikki putkeen mennyt, mutta kyllä noista jotain tuli.
Ensin kokeilin syväterävyyden ohkaisuutta sahapukin äärellä. Aukko jotain 6-7 (tässä on portaaton säätö).
https://www.dropbox.com/s/pm6tr51kncme040/kokeilu1.jpg?dl=0 (https://www.dropbox.com/s/pm6tr51kncme040/kokeilu1.jpg?dl=0)
Sitten otin puupinosta kuvan semmoisella kasetilla johon olin näköjään saanut filmin vinoon jollain konstilla. Ja kehitin sen vielä persiilleen. Siitä tuo tummempi raita. Vasemmalla olevan huonon alueen syy on epäselvä. Ettei olisi skannauksessa tullut kun huonoilla vehkeillä värkkäilee. Varsinaisesta negatiivista luupilla katsottuna voi laskea klapien vuosirenkaat. Tähän ne ei niin hyvin piirtyneet.
https://www.dropbox.com/s/thjw2krdgj1etyi/kokeilu3.jpg?dl=0 (https://www.dropbox.com/s/thjw2krdgj1etyi/kokeilu3.jpg?dl=0)
Tuossa vielä n. 17% negatiivista lähempää skannattuna (kuvattuna, Pentax K100 ja neuvostoliittolainen makro-objektiivi MC Volna)
https://www.dropbox.com/s/bop1rojqubvfk46/kokeilu2.jpg?dl=0 (https://www.dropbox.com/s/bop1rojqubvfk46/kokeilu2.jpg?dl=0)
Kuvinahan nuo on ihan kauheita, mutta kokluuhan niissä vain mielessä oli.
-
Elä Henry pelottele kinuskia, ei tuu jäätelöä :D
Kaikki ei oo yhtä pelottomia kuin ite ???
-
Nyt ois Teemalla ohojelma Henri Cartier-Bressonista.
-
Ite kasasin jonon jatkoksi tuollasen kiinalaisten vässäämän Receskyn. Luultavasti tullee aika vanahanolosia kuvia. Ostin rakennussarjan toissakesänä jostai Hyvinkään läheltä kirpparilta. Tais maksaa vitosen. Aukasematon paketti oli. Kiinalaisissa kokuamisohojeissa oli oma tulukkaamisesa.
(https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xfp1/v/t1.0-9/12243012_10205291032656173_2169495206079686217_n.jpg?oh=b2e30085ae0c1f3046f02e8eeac196b5&oe=56FAA9BA)
-
Ennen kaikki oli paremmin, valokuvan kääntöpuolikin oli taideteos.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Nyt on aiemmin kuvaamani (http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=42716.msg512807#msg512807) sammakko päässyt digitaaliseksi. Vähän tämmöinen kokeiluluontoinen digitointi tosin kyseessä. Kaik' on tuassiinsa viärin, rojut ei toimi ja on huonoja. Kissakin häirihti tekijää, mutta ihan kohtalaisen kelpoa jälkeä tuli tällaisellakin digitointilaitteistolla. Roskaiseksi vaan jäi. Pitäisi uusiksi tehdä huolellisemmin, mutta ei nyt tähän hätään jaksaisi ruveta vääntämään, kun laitoin roinat jo pois.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Martti, mitä virkaa tuo kampi-Facit tuossa värikuvassa hoitaa? ???
-
Martti, mitä virkaa tuo kampi-Facit tuossa värikuvassa hoitaa? ???
Somistuksena taustalla.
muok. Niin, kylläpähän tuo näyttää, että sillä olisi jokin tarkoitus tuossa hommassa, mutta tosiaan ihan vain sattui tuolla kaapin ja lipaston välissä olemaan kun kuvan otin.
-
Ja lisää taas vanhaa roinaa. Hommasin jokin aika sitten Zeiss Ikon Ideal -paljekameran. Tuumasin siinä sitten, että alkaisin keräämään valokuvauskokonaisuutta 1920-luvun tyyliin. Satuin alkuviikosta saamaan suurennuskoneen siltä aikakaudelta (kiitokset siitä Ojalan Paavolle). Kyseessä on aikansa todennäköisesti varsin edullinen, päivänvalolla käytettävä kone, jolla voi suurentaa 9x12cm negatiiveja.
Kovin on kone huonona ja huoltoa vailla. Palje pitää uusia, sen verran vuotoja siinä on. Optiikkakin on aika sumuiseksi päässyt. Noihin ei pääse käsiksi ilman tuon pienemmän, sisemmän laatikon purkamista. Viimeisessä kuvassa näkyy laatikon sauma. Tarttisi yksi noista seinistä irroittaa. Ei nyt niin paljon tuota puutyökokemusta ole, niin tuumasin viisaammilta kysäistä. Miten tuota kannattaisi alkaa irroittamaan ettei vain riko osia?
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
(https://www.ray.fi/sites/default/files/dyny.png)
-
(https://www.ray.fi/sites/default/files/dyny.png)
Olisiko jotain nettikauppaa tai Tampereen keskustan tuntumassa olevaa liikettä mistä tätä saisi halvalla? Uusi vuosihan se tosin kohta on, varmaan löytyy lähikaupastakin silloin.
-
Jos ei satu lähikaupasta löytymmään, niin eikö se perinteinen IRA resetti oo, että apulantaa ja tiisseliä?
Saattaa olla aika vaikia saaha tuota nurkkaa aukiammaan ehyenä. Liimasta riippuen lämmitys voi auttaa.
-
Joo. Luulis että on kasattu jollain kantturaliimalla tai vastaavalla. Luuliimojen purkaamisohojeita luulis löytyvän inttervepistä.
-
Noita vanhoja viuluja ja kitaroita kun olen entisöiny, niin kansi ja pohja lähtee yllättävän helposti irti, ohutteräinen veitsi liimasaumaan ja veitsellä varovasti raottamalla se liimasauma aukeaa jos kyse on vanhoista eläinliimoista, tietysti jos se liimasauman pinta ala on suuri niin voihan siinä ongelmia tulla.
-
Tuollainen osakasa irtosi eilen hankitusta Agfa Record rompelöytökamerasta. Paketti piti käyttää auki kun tarkennusrinkula oli jumissa ja samalla tuli putsattua linssit. Vielä pitäs säätää fokus kohalleen.
Vaikuttaisi toimivan muuten, mutta ennen aikoinaan on näköjään sekunnit ollu pitempiä kun nyt. Aika siistinä pysyny ja matkassa tuli vastavalosuoja ja keltanen viltteri.
(https://scontent-ams3-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xap1/t31.0-8/1277413_10205551414205549_9175438912570240986_o.jpg)
(https://scontent-ams3-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xfp1/v/t1.0-9/12509128_10205551838696161_4484088926692210789_n.jpg?oh=6f1231ee1a637e6557e2e827a0482b0b&oe=574A152F)
-
Edellinen on vielä fokuksen säätöä vailla, mutta aloittelin silti jo seuraavaa. Tässä ei toiminut ajat ollenkaan ja virittämisen jälkeen viritysnuppi pyöri taaksepäin. Nupin takaisinpyörimisen estojousi oli väärin paikallaan ja likanen. Tuon lisäksi suljinkangas on tosi huono. uskaltaisi vaan alkaa vaihtohonmiin. Edellisen kankaan vaihto päätty katastrooffiin. Tai kankaan vaihto onnistu, mutta virityskoneisto korkkasi sitä tehessä.
Ei kellään oisi tuollasta zorkia varaosiksi?
(https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xlt1/t31.0-8/12418955_10205558169774434_38624151569645386_o.jpg)
-
Minulla on varastossa vanhoja kameroita ja muuta valokuvauslaitteistoa. Tulleet vaimon isoisältä ja lienevät peräisin jostain 50-luvulta.
Itse en tarvitse, eikä näitä kyllä hirveä hävitykseenkään laittaa. Onko kellään ymmärrystä näiden päälle?
Toisessa Voigtländerissä on jotain vikaa, mutta toinen muistaakseni tuntuu virittyvän ja laukeavan.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Minulla on varastossa vanhoja kameroita ja muuta valokuvauslaitteistoa. Tulleet vaimon isoisältä ja lienevät peräisin jostain 50-luvulta.
Itse en tarvitse, eikä näitä kyllä hirveä hävitykseenkään laittaa. Onko kellään ymmärrystä näiden päälle?
Toisessa Voigtländerissä on jotain vikaa, mutta toinen muistaakseni tuntuu virittyvän ja laukeavan.
Vito ja Vitessahan siinä taitaa olla. Vitessa on käsittääkseni varsin hieno laite luokassaan. Itselläni oli jäteasemalta löydetty Vito, jonka lahjoitin eteenpäin. Ihan kelpo laite sekin. Laatukameroita.
-
Innostuin itsekin niin, että hain tavarat varastosta ja listasin ne, eli tässäpä nämä:
Takarivi vasemmalta:
objektiivi Voigtländer SUPER-DYNARET 1:4/135 alkuperäisessä kotelossa (kun avaa kannen, objektiivi ponnahtaa kotelosta jousen avulla)
kamera Voigtländer VITESSA T
kamera Voigtländer VITO C
kaitafilmikamera Sankyo AUTO-4X
Keskellä mm. tyhjä pieni nahkakotelo, jossa lukee SAMOCA
Etualalla oikealla:
kameran päälle kiinnitettävä "tähtäin", jossa lukee Voigtländer TURNIT 35mm, alkuperäisessä kotelossa
valotusmittari SEKONIC AUTO-LUMI model 86 alkuperäisessä kotelossa
laukaisin FotoSki alkuperäisessä kotelossa
edit: Muistin väärin. Testattuani Voigländerit molemmat luultavasti toimii, ainakin virittyy ja laukeaa
P.S. Jos joku tuntee tarvitsevansa jotain näistä, laittakaa viestiä
-
Kiinnostusta paremminkin on vaan putjetti ei anna myöten. Irtorahat mennee pyöräremonttiin nyt.
Vaan hieno setti on kyllä.
-
Sama homma. Kiinnostusta kyllä olisi etenkin tuohon Vitessaan, mutta sen verran on irtohilut vähissä, ettei nyt onnistu. Tuosta kamerasta lisävarusteineen voi saada ihan rahaakin, ei kannata aivan millään nappikaupalla siitä luopua.
-
Pasi:
Voigtländerin laukeamattomuus ei välttämättä ole vika, vaan ominaisuus. Omien Vitomaticcieni suljin ei nimittäin virity, vaikka filminsiirtovipua kuinka vääntelisi, jos ei filmi ole sisällä. Suljin virittyy rattaan välityksellä, jota pyörittävät filmin reiät.
-
Vitessan mekanismi tuntui toimivan, mutta Viton viritysvipu ei välillä suostunut kääntymään ja sisältä kuului irtonaisen osan helinää.
Avasin kuoret ja siellähän seikkaili irrallaan kuoren kiinnityksen "kulmarauta" ruuveineen.
Nyt on sekin mysteerio korjattu.
Meidän perheen valokuvausexpertti lupasi testata kamerat oikein filmin kanssa, kunhan tulee käymään Helsingissä. Kerron sitten, kuinka kävi. Saattaa kestää. Keväämmällä.
-
Eiköhän noilla hyvää jälkeä saa aikaiseksi. Ainakin minun Vitolla sai. Kuvaaminen sen sijaan oli hiukan keskimääräistä kinkkisempää touhua: mm. tarkennukseen ei ollut mitään apuvälineitä, vaan tarkentaminen tehtiin täysin arviopohjalta.
-
Joku aika keskutelimme täällä jonkun topicin alla siitä miksi syvyystarkkuus paranee aukkoa pienentäessä. Minulla oli jostain "varma tieto", että kyseessä on optiikan reuna-alueiden hionnan epätarkkuus. Minua jäi asia vaivaamaan ja männäviikolla löysin vastauksen yhdestä 50 vuotta vanhasta kirjasta: Andreas Feininger: Hyvä valokuvaaja. Tammi 1957 (1954 USA)
Häpeä sanoa, että olin väärässä! :'(
Tässä pari kuvaa, jotka selittävät asian aika järkeenkäyvästi.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tuon aukon pienentämisen voi testata ihan omalla silimälläkin. Ottaa vaikka kynän kätteen ja asettaa sen kaukaisen taustan etteen. Sitten tarkentaa silimän siihen kynnään, niin tausta alakaa epätarkentumaan ainakin vähän iäkkäämmillä ihimisillä. Pikkusen kun pienentää aukkoa, eli siristää silimää, niin alakaa taustakin tarkentumaan, eli syväterävyys lisääntyy.
Jos haluaa oikkein hifistellä kunnolla, niin liimaa silimäklasin linssiin teipin, jossa on neulanpään mentävä reikä ja luurailee sen läpi. Hi-Fi:stelijä voi luurata kyllä LP:n keskireijästäkin. :)
-
Joku aika keskutelimme täällä jonkun topicin alla siitä miksi syvyystarkkuus paranee aukkoa pienentäessä. Minulla oli jostain "varma tieto", että kyseessä on optiikan reuna-alueiden hionnan epätarkkuus. Minua jäi asia vaivaamaan ja männäviikolla löysin vastauksen yhdestä 50 vuotta vanhasta kirjasta: Andreas Feininger: Hyvä valokuvaaja. Tammi 1957 (1954 USA)
Häpeä sanoa, että olin väärässä! :'(
Tässä pari kuvaa, jotka selittävät asian aika järkeenkäyvästi.
Hienoo kun hokasit. Se on just näin. Sama asia tulee vastaan nykysin usein. Esim kännykameroilla ei voi saada kunnolla terävyysalueita käyttöön. Polttoväli jokusen millin, ei sellasilla mitään syväterävyysalueita saa aikaan.
Aikoinaan duunissa mulla oli reprokamerassa 1:1 kuvasuhteella polttoväli 1400mm, ja aukko 360. No sitte menin AGFA lle duuniin ja puuhasin siellä antwerpenissa ja lewerkusenissa 18 vuotta. Voin vakuuttaa ettei fysiikan, densitometrian, sensitometrian lait ole muuttuneet miksikään, oli sitten kyse vanhan tai uuden ajan valokuvauksesta. Valo on sama. Siksi vanhatkin oppikirjat on ihan validia kamaa. Uudella tekniikalla voidaan monta asiaa oikaista mutta valo on edelleen se sama. Eikä muutu miksikään. Miten valo taittuu lasissa, miten määräytyy terävyysalueet, mikä on aukon tai polttovälin vaikutus... Ne on faktaa, ne ei muutu miksikään.
-
Tuon aukon pienentämisen voi testata ihan omalla silimälläkin. Ottaa vaikka kynän kätteen ja asettaa sen kaukaisen taustan etteen. Sitten tarkentaa silimän siihen kynnään, niin tausta alakaa epätarkentumaan ainakin vähän iäkkäämmillä ihimisillä. Pikkusen kun pienentää aukkoa, eli siristää silimää, niin alakaa taustakin tarkentumaan, eli syväterävyys lisääntyy.
Jos haluaa oikkein hifistellä kunnolla, niin liimaa silimäklasin linssiin teipin, jossa on neulanpään mentävä reikä ja luurailee sen läpi. Hi-Fi:stelijä voi luurata kyllä LP:n keskireijästäkin. :)
Anteeks ja armoa. Siristely ei muuta polttoväliä eikä aukkoa juurikaan. Totta että siristely vähentää pupilliin menevän valon määrää ja siten pienentää aukkoa, iiristä, ja siten vaikuttaa kuvaamallasi tavalla osin. Toisinsanoen kun siristely vähentää valon määrää niin iiris suurentuu ja siten syväterävyys pienenee. Mutta tarkennus kohdistuu paremmin, ts. silmä pystyy tarkemmin kohdistamaan focuksen juuri haluttuun. Objektiivi ei toimi näin.
-
Mites Rautsin faktoille käy siinä tapauksessa, että sitä "filmiä" ei valotetakkaan koko ruutua samaan aikaan, vaan esimerkiks valotettaan yks pikseli kerrallaan, ja tarkennetaan joka välissä uudestaan. Eikä toimitukseen mee silti aikaa ko saman verran ko äkkinäisen sulhasen ensimmäisiin?
jv
-
Tuon aukon pienentämisen voi testata ihan omalla silimälläkin. Ottaa vaikka kynän kätteen ja asettaa sen kaukaisen taustan etteen. Sitten tarkentaa silimän siihen kynnään, niin tausta alakaa epätarkentumaan ainakin vähän iäkkäämmillä ihimisillä. Pikkusen kun pienentää aukkoa, eli siristää silimää, niin alakaa taustakin tarkentumaan, eli syväterävyys lisääntyy.
Jos haluaa oikkein hifistellä kunnolla, niin liimaa silimäklasin linssiin teipin, jossa on neulanpään mentävä reikä ja luurailee sen läpi. Hi-Fi:stelijä voi luurata kyllä LP:n keskireijästäkin. :)
Anteeks ja armoa. Siristely ei muuta polttoväliä eikä aukkoa juurikaan. Totta että siristely vähentää pupilliin menevän valon määrää ja siten pienentää aukkoa, iiristä, ja siten vaikuttaa kuvaamallasi tavalla osin. Toisinsanoen kun siristely vähentää valon määrää niin iiris suurentuu ja siten syväterävyys pienenee. Mutta tarkennus kohdistuu paremmin, ts. silmä pystyy tarkemmin kohdistamaan focuksen juuri haluttuun. Objektiivi ei toimi näin.
No sitten näin. Lopputulos on kuitenki sama, kun silimän terävyysalue lissääntyy.
-
Mites Rautsin faktoille käy siinä tapauksessa, että sitä "filmiä" ei valotetakkaan koko ruutua samaan aikaan, vaan esimerkiks valotettaan yks pikseli kerrallaan, ja tarkennetaan joka välissä uudestaan. Eikä toimitukseen mee silti aikaa ko saman verran ko äkkinäisen sulhasen ensimmäisiin?
jv
Ei ne lait miksikään muutu. Tekniikka vain.
-
Tässä esimerkkinä kuva sahapukista 9x12cm negatiivikoolla. Objektiivi on kinovastaavuudeltaan n. 50 millinen. Eikä ole kyseessä edes erityisen pieni aukko, vaan suurin piirtein 6-7. Kuvattu neuvostoliittolaisella Fotokor -paljekameralla ortokromaattiselle Ilfordille.
https://www.dropbox.com/s/pm6tr51kncme040/kokeilu1.jpg?dl=0 (https://www.dropbox.com/s/pm6tr51kncme040/kokeilu1.jpg?dl=0)
Siinä on iso ero kännykän pienen pieneen kennoon. Liitteenä kuva, jossa 9x12, 35mm ja kännykän kennon kokoluokka. Kuva kertoo paljon: ei ihme että kännykän kanssa eri mittaisia syväterävyyksiä ei voi kunnolla hyödyntää, ei kummastuta sekään miksi kännykän kamera ei tuota järin hyvää jälkeä hämärässä. Kuva kertoo myös sen, miten teknologia on edistynyt. Ihmeellisen pieneen pakettiin saadaan nykyään ihmeellisen hyvää laatua, vaikka siinä rajoituksensa onkin.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Bukowskilla on kohtalaisen hyvä paljekamera nettihuutokaupassa; F= 3,8 ja polttoväi 105 mm jos luin kuvasta oikein.
Tuolla luulis tulevan aika hyviä kuvia.
Hinta nyt 70E , mutta aikaa viekä jäljellä 3 vrk.
Muistettava, että lopulliseen hintaan tulee vielä välityspalkko ja lähetyskulut (n. 20%).
https://www.bukowskis.com/fi/lots/768482-kamera-zeiss-ikon-omkring-1900-talets-mitt (https://www.bukowskis.com/fi/lots/768482-kamera-zeiss-ikon-omkring-1900-talets-mitt)
-
Pitäisikin jossain vaiheessa, kunhan pääsee tuohon paljekamerahommaan paremmin sisään, tehdä samalla pientä vertailua: ottaa samasta tilanteesta kuva myös kännykkäkameralla automaattiasetuksilla. Voisinkin oikeastaan taas syventyä laakafilmin maailmaan, vaikka nyt onkin vain vanhentunutta Ilford -filmiä ja 80 vuotta vanhoja Mimosa -lasilevyjä. Pitäisi noita lasilevyjä taas ottaa kokeiluun, yhden testin tein ja tulokset lannistivat: lähinnä harmaata massaa, keskellä erottui hivenen verran rakennusta, jota kuvasin. Seuraava kuva sitten kontrastisemmassa valo-olosuhteessa.
Löytyy itseltäkin laadukas Zeiss Ikon 9x12 laakafilmille, mutta tarvitsisi pientä huoltoa ja filmikasetteja. Nyt niitä on vain yksi, ja sattuupa olemaan sellainen kameramalli, johon noita ei tahdo löytää ulkomailtakaan... Joutuu nyt yksinkertaisella neuvosto-Fotokorilla kuvaamaan sen mitä laakafilmille kuvaa. Jos joku siis omistaa ylimääräisiä Zeiss Ikon Ideal 225 -kasetteja, niin kiinnostusta olisi!
-
Näyttäisi olevan Super Ikonta 531/2 tai jotain siitä läheltä. Ei ihan yleinen ja voi olla hintansa arvoinen vielä nytkin, vaikka kunto näyttää kyllä aika epäilyttävältä. Esim ruuveja näyttäisi puuttuvan ja optiikan ympäristöstä miltei kaikki ruuvinkannat käännetty ''nurin''. Liekö ollu likaa optiikassa vai muuten vaan vikaa. Hyvin säilynyt toimiva menis varmaan heleposti yli 150€.
Ite sanoisin, että näkemättä en ostais kuin korkeintaan parilla kympillä. Mutta joku tietenkin voipi tyytyä siihenkin, että vehe ei toimi ja tietenkin juttu on eri, jos ''vaarilla oli just samanlainen...''. :)
-
Jos jotakuta kiinnostaa enemmänkin tuo valotus homma niin suosittelisin tämmösistä kirjaa : http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/fi/skk/valotuksen-hallinta---vaativa-valokuvaus (http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/fi/skk/valotuksen-hallinta---vaativa-valokuvaus)
Tuo kirja on mielestäni erittäin hyvin kirjoitettu ja tuon kirjan syvällisyys aiheeseen on varsin sopiva, ainakin omasta mielestä. Monissa valokuvaus kirjoissa kun käsitellään liikaa perusteita ja sommittelua. Itse kun tykkään kuvata niin, että mietin kuvan teknistä puolta enemmän kuin esimerkiksi sommittelua. Se sommittelu tulee aina jonkinlaisella intuitiolla tapauksesta riippuen ja monesti kuvatessa haen vain tietynlaista tunnelmaa kuviin.
Mutta mitäpä sitä liikaa omaa tekemistään analysoimaan ja sommittelua miettimään, harrastushan tämä minulle on eikä ammatti.
Lainasin kyseisen kirjan kerran kirjastosta ja tuota lukiessa koki paljon ahaa-elämyksiä valon ja valotuksen luonteesta. Varsinkin näin itseoppineelle ihmiselle tarttui muutamia käteviä vinkkejä kirjasta.
-
Jos jotakuta kiinnostaa enemmänkin tuo valotus homma niin suosittelisin tämmösistä kirjaa : http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/fi/skk/valotuksen-hallinta---vaativa-valokuvaus (http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/fi/skk/valotuksen-hallinta---vaativa-valokuvaus)
Tuo kirja on mielestäni erittäin hyvin kirjoitettu ja tuon kirjan syvällisyys aiheeseen on varsin sopiva, ainakin omasta mielestä. Monissa valokuvaus kirjoissa kun käsitellään liikaa perusteita ja sommittelua. Itse kun tykkään kuvata niin, että mietin kuvan teknistä puolta enemmän kuin esimerkiksi sommittelua. Se sommittelu tulee aina jonkinlaisella intuitiolla tapauksesta riippuen ja monesti kuvatessa haen vain tietynlaista tunnelmaa kuviin.
Mutta mitäpä sitä liikaa omaa tekemistään analysoimaan ja sommittelua miettimään, harrastushan tämä minulle on eikä ammatti.
Lainasin kyseisen kirjan kerran kirjastosta ja tuota lukiessa koki paljon ahaa-elämyksiä valon ja valotuksen luonteesta. Varsinkin näin itseoppineelle ihmiselle tarttui muutamia käteviä vinkkejä kirjasta.
Sommittelu, näkemys, hetki, niistä tulee valokuvaus. Hieno homma. Tekniikan tehtävä on tukea näkemystä.
Sitte tekniikka, ne vanhat opit kuvauksesta on ihan upeita, niillä pääsee pitkälle. Ne vanhanajan opit aukoista, polttoväleistä, ja muusta, ne on hyvä pohja tämänpäivän tekniikkaan. Ymmärrys siitä miten ennen, auttaa ymmärtämään nykytekniikkaa. Lisäksi sillon ennen kun asia oli yksinkertaisempi, myös nämä asiat kerrottiin yksinkertaisemmin. Se nyt vaan on näin.
-
Vielä vanhemman ajan kuvauksissa otti taiteilija sutin käteen, ja jäljensi maiseman. Jossain vaiheessa parhaana pidettiin sitä, joka osasi jäljentää just niiko se on. Taiteilja loi syväterävyyden "pikseli kerrallaan" halutessaan, tai sitten korosti sitä kohtaa mitä halusi. Erilaisia suuntia on saattanut olla jo ennen impressionistejä; siitäkään ei voida olla varmoja, etteivätkö 4000 vuotta sitten maalanneet kalliomaalarit olisi osanneet tehdä ihmisistä ja hirvistä näköisempiä kuvia halutessaan.
Valokuvauksen filmi-vaiheessa kuva oli aina hetki, ja silloin nämä valon taittumisen lait ovat lahjomattomia, mitä nyt vähän opittiin retusoimaan. Mutta tuota syväterävyyttä tai sen puutetta käytettiin tehosteena; vain halutut kohdat tarkoiksi. Vanhoja kuvia katsellessa näkee erityisesti sen, että kuvat maksoivat; niitä ei räpsitty miten sattuu. Sommitteluun kiinnitettiin huomiota. Tuloksena oli iso joukko hautajaisissa ja häissä otettuja ryhmäkuvia, missä on paljon porukkaa ja vakavat ilmeet. Ne kuvat ovat arvokkaita jälkipolville, etenkin, jos joku on ymmärtänyt tallentaa ihmisten nimet. Digiaika, aina mukana kulkeva kännykkä ja ilmaiset kuvat ovat sitten aivan ääripää; räpsitään kuvia paljon, mutta sommittelu on toisarvoista (paitsi tietysti oma naama on oltava jokaisessa...) Tämän ajan kuvista eivät jälkipolvet mahda paljoa innostua.
Rautsi ammattimiehenä tietysti tuntee valon taittumisen ja valokuvauksen keinot sekä sen mitä niillä haetaan. Jotain olen siitä itsekin ymmärtävänäni, vaikka vain harrastustasolla. Kaikessa tekniikassa pitää tuntea historia, jos aikoo kehittää asioita. Useasti on aikojen alussa valittu joku tie, koska ei ole ollut edellytyksiä toisen, sinällään paremman tien valitsemiseksi. Jos ei tunne historiaa, ei osaa peruuttaa näihin tienhaaroihin ja lähteä eri reiteille, mitkä ovat tekniikan kehittyessä tulleet mahdollisiksi. Eikä niitä tienhaaroja tunnista, jos ei tiedä, miksi aikoinaan on joku valinta syntynyt.
Martti on hienolla tiellä perehtyessään vanhaan tekniikkaan. Siitä minulla on eri mielipide, mitä kännyköillä voi tehdä ja mitä ei. Juuri nyt tuntuu olevan kova kehitysvaihe sillä rintamalla. Jo nyt uusimmilla pystyy vaikuttamaan noihin valotusajan ja aukon suhteisiin, ja sitä kautta kuvien ominaisuuksiin. Veikkaan, että muutaman vuoden kuluttua on markkinoilla kohtuuhintaisia laitteita (puhelimella tai ilman), jotka voivat rakentaa sellaisen kuvan, missä koko kuva-ala on tarkka ja valotettu oikein sillä tekniikalla, että lähes pikselitasolla jokainen kohta otetaan erikseen, ja samoilla laitteilla saa tehtyä suunnilleen kaikki tehokeinot, mitä filmikameroilla on koskaan ollut olemassa. Sensijaan sommitteluun ei taida automatiikkaa löytyä, ainoastaan keinoja tehdä kuva ottamisen jälkeen uudelleen.
Menipäs taas itsestäänselvyyksien jaarittamiseksi, mutta kun ei muuhun pysty...
jv
-
Martti on hienolla tiellä perehtyessään vanhaan tekniikkaan. Siitä minulla on eri mielipide, mitä kännyköillä voi tehdä ja mitä ei. Juuri nyt tuntuu olevan kova kehitysvaihe sillä rintamalla. Jo nyt uusimmilla pystyy vaikuttamaan noihin valotusajan ja aukon suhteisiin, ja sitä kautta kuvien ominaisuuksiin. Veikkaan, että muutaman vuoden kuluttua on markkinoilla kohtuuhintaisia laitteita (puhelimella tai ilman), jotka voivat rakentaa sellaisen kuvan, missä koko kuva-ala on tarkka ja valotettu oikein sillä tekniikalla, että lähes pikselitasolla jokainen kohta otetaan erikseen, ja samoilla laitteilla saa tehtyä suunnilleen kaikki tehokeinot, mitä filmikameroilla on koskaan ollut olemassa. Sensijaan sommitteluun ei taida automatiikkaa löytyä, ainoastaan keinoja tehdä kuva ottamisen jälkeen uudelleen.
Menipäs taas itsestäänselvyyksien jaarittamiseksi, mutta kun ei muuhun pysty...
jv
Sen verran korjaan, että en missään nimessä väheksy uusia teknologioita, ja kiinnostuksella seuraan sitäkin rintamaa. Kuten tuossa aiemmin sanoinkin, on ihmeellistä miten pieneen tilaan saadaan niin ihmeellisen hyvää laatua, ja kännykkäkameraa siis tarkoitin.
Käyttäisinkin digivehkeitä nykyistä enemmän jos olisi rahaa kunnon kameraan. Täyden kennon vehje pitäisi olla, että saa syväteräävyyden tarvittaessa ohkaiseksi, ja niillä laitteilla on hintaa. Toisaalta taas slr-vehkeet ei oikein innosta kun olen isomman koon laitteita käyttäessä hiukan vieraantunut siitä pieneen reikään tihrustamisesta etenkin harkitummassa ja hartaammassa kuvaamisessa. Noissahan on tosin jo kännykkään bluetoothilla etsinkuvaa lähettäviä malleja olemassa, ja oikeastaan semmoisen haluaisin. Tätä kaipasin mm. Werstaan suurta höyrykonetta digi-Pentaxillani kuvatessa. Tällöin saisi kameran pieniin väleihin tai korkeammalle kuin kädet ylettävät. Kännykän näytöllä voisi sitten tehdä säädöt ja tarkennuksen. Eiköhän noiden vehkeiden aika tule joskus tähänkin huusholliin. Siihen saakka jää digikuvaus vakavammassa mielessä aikalailla vähäiseksi.
Noiden vanhojen vehkeiden kanssa pelaamisessa on eräs asia, jota uudessa tekniikassa ei ole, eikä todennäköisesti tule olemaan. Ja se on nimenomaan hitaus ja kookkaus. Voidaan toki sanoa, ja olla siinä täysin oikeassa, että millä tahansa valokuvauslaitteella voidaan kuvata hitaasti ja tehdä asiasta vaikeaa. Digivehkeiden vastapainona noissa vanhoissa kiinnostaa siis se, että asiaan pitää laittaa ajatusta ja keskittyä siihen. On jokseenkin kliseistä sanoa, että "matka on tärkeämpi kuin päämäärä", mutta siitä asiassa on pitkälti kyse. Ja toki siitä, että samalla onnistuessaan tuntuu todella saavuttaneensa jotain: Vanhojen oppaiden lukeminen ja niksien opettelu. Sulkimen huoltaminen. Painavan kaluston raahaaminen paikalle. Katselu, tuumailu, ihmettely. Valon mittaaminen. Valottaminen. Katselu, tuumailu, ihmettely. Saman maiseman kaappaaminen eri aukkokoolla. Kahvien keittäminen. Havainto, että maiseman valo on muuttunut paremmaksi. Katselu, tuumailu, ihmettely. Valon mittaaminen. Hörppy kahvia tähän väliin. Filmien kehittäminen, skannaaminen tai pimiöhomma. . . . jne. Jossain tapauksissa kahvia saa hörppiä puoli kuppia jo sinä aikana, kun kamera vielä valottaa kohdetta.
Kuvan saa monesti kouraan tai näytölle vasta puolikin vuotta ottamisen jälkeen. On eri juttu tehdä tuo paljekameralla kuin kännykällä. Tietysti oman viehätyksensä tuo myös se, että kuvauslaitteistolla on ikää satakunta vuotta mutta lopputulos parhaimmillaan teknisestikin erittäin hyvä.
-
Halvin täyskennoinen järkkäri taitaa olla canonin ensinmäinen 5d malli joka nyt käytettynä maksaa jotain 200-300 eur. Eihän se pärjää nykyisille järkkäreille jos ASA lukemaa pitää nostaa paljon mutt muuten tolla kyllä tekee loistavia metrin suuruisia kuvia normaaleilla asalukemilla. http://www.kenrockwell.com/canon/5d.htm (http://www.kenrockwell.com/canon/5d.htm) Ysikymmenluvun alussa tuli paljon oltua saunassa tekemessä mustavalkovedoksia josta aikuiset lapset ovat kyllä nyt olleet todella kiitollisia niistä. ja melkein kaikki kuvat tuli vedostettua oikealle paperi paperille ei millekkään muovi paperille. Todella suuri ero ottaa käteen se oikea paperilaatu vedos (http://kuvapilvi.fi/k/ymZn.jpg) Vähän tuli harrastettua koti muotokuvaustakin tuohon aikaan, mutt tommonen studiotyylinen taitaa kyllä nykypäivänä olla aivan aut. (http://kuvapilvi.fi/k/ymZD.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/ymZ0.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/ymZt.jpg)
-
Varmasti on lapset myöhemmin kiitollisia isän harrastukselle, kun on tuon laatuisia kuvia olemassa. Paljekamera-aikana, kun kuvan tekniseen toteuttamiseen piti uhrata aikaa, vaivaa, ajatusta ja kahvia, pidettiin itsestään selvänä, että myös kuvattavan eteen vaivaannutaan: pukeudutaan, hommataan rekvisiittaa, valitaan paikka, istutaan paikallaan. Kun kamerana on kännykkä tai digikamera, ja itse kuvaaminen tapahtuu automaattien ohjaamana, ja voisi kaiken vaivannäön kohdistaa kuvattavaan kohteeseen, ei sitä enää viitsitäkään tehdä; onko tämä jotakin ihmisen perussyntiä? Laiskuus ruokkii laiskuutta, vaivannäkö ruokkii vastuuta?
Uusimmilla kännyköillä saa muuten vielä tässä 17 tuuman näytöllä katsoen aivan vastaavan tason kuvia kuin nuo Lassen ottamat loistavat muotokuvat. Silloin pitää kyllä jo vähän ymmärtää perusasioita, ja ennenkaikkea osata olla heiluttamatta sitä kevyttä ja kuvauksen ergonomian kannalta oudon mallista ja oudosti toimivaa läpyskää, vaikka siinä oiskin ois.
Tarvittaskohan tänne oma osio nykyajan valokuvaukselle?
jv
-
On tosiaan hyvää jälkeä nuo Lassen kuvat, vaikkeivät, kuten hän itse arvelikin, nykyään niin muodissa enää olekaan.
-
Jos jotakin kiinnostaa tuon ajan tekniikasta niistä värimuotokuvista niin kinojärjestelmä kamera ja lasi siinä 100mmm paikkeilla aukolla 2,8-4 ja negalfilmille kuvasin. Taka paperi oli alunalkain tasainen harmaa mitä sitten tavallisella väri spraypurkilla yritin saada vähän avaruutta taustaan. 2 tai kolme tavallista halpaa salamaa käytin ja kakkos tai kolmos salaman synkroonisoin tämmösellä langattomalla slave pikkuosalla (http://ecx.images-amazon.com/images/I/51KBA359QQL._SY300_.jpg) no pääsalama kyllä aina meni valkoisen sateenvarjon läpi ja se välähti johdon kautta (http://g01.a.alicdn.com/kf/HTB10DNqKFXXXXaaXpXXq6xXFXXXY/5m-PC-Male-Sync-to-3-5mm-Plug-Cable-Cord-for-Canon-Nikon-font-b-Camera.jpg) Ja sitten kun ei kakruja enää saanu kuvata niin muutama vuosi näitä kiinnosti ja nytkin sekin lopahtanut melkein täysin,,, oisko se vanhuus tullu :) (http://kuvapilvi.fi/k/ymZc.jpg)
-
Tuo Lassen rataskuva aika kiva. Tai siis tosi kiva. Nyt on kohallaan kaikki. Tämä on valokuvausta.
-
Aika hienoa kuvaa ja vanhoilla menetelmilläkin vielä. http://www.katileinonen.com/ (http://www.katileinonen.com/)
-
Se on tuo töyhtötiainen joutunut aamulla aikaisin valokuvaan, kun ei ole ehtinyt tukkaansa kammata ja paitakin on silittämättä.
-
Amerikan poika värittelee suomalaisittain aika kiinnostavia kuvia:
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001149086.html (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001149086.html)
-
Muutama kaveri tulossa käymään. Laitoin Fotokor -paljekameran nurkkaan kuvaamaan. Pienensin polttoväliä ottamalla objektiivista ensimmäisen linssiryhmän irti. Hyvä vinkki, jota ei tuoreesta kamerakirjallisuudesta löydä... Kamerassa on nyt vanha Mimosa-merkkinen lasilevy. Alkuperäinen nopeus muistaakseni jotain ISO6, ja ortokromaattinen. Siellä se on jo ollut n. 30 min valottumassa, mutta aloin huolestua, että taitaa olla liian pieni aukko. Resiprositeettivirhe kun lisää tarvittavaa aikaa eksponentiaalisesti, mutta toisaalta en tiedä miten linssiryhmän poisto vaikuttaa nopeuteen, saati sitten 80 vuotiaiden levyjen nopeutta. Katsotaan mitä tapahtuu.
-
Mitäs mieltä olette Bukowskilla myynnissä olevista vanhoista laatikkokameroista?
Kannattaako tarjota mitään?
Edit:
Oli väärä linkki, katso Timon kommentista linkki.
Kysymys oli kuitenkin oikein? :P
-
Mitäs mieltä olette Bukowskilla myynnissä olevista vanhoista laatikkokameroista?
Kannattaako tarjota mitään?
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=1589417547969837&set=oa.1442517949326699&type=3&theater (https://www.facebook.com/photo.php?fbid=1589417547969837&set=oa.1442517949326699&type=3&theater)
Eipä taida Jorman linkki toimia!
-
Toimiiko tama?
https://www.bukowskis.com/fi/lots/search/kamera (https://www.bukowskis.com/fi/lots/search/kamera)
-
Toimiiko tama?
https://www.bukowskis.com/fi/lots/search/kamera (https://www.bukowskis.com/fi/lots/search/kamera)
Oikea sivu!
Kannattaako noista puulaatikkokameroista tarjota mitään?
Tuo huutokaupan hinta on vasta myyjälle menevä osa, päälle tulee vielä Bikowskin palkkio ja lähetys-& rahtikulut, n 20%.
-
Kuka mistäkin tykkää. Keräilytavara on keräilytavaraa, ja käyttövermeet toinen juttu.
valokuviatenhunen eli Antero Tenhunen raahaa mettissä palkkikameraa jossa filkkakoko 8X10 tuumaa. Sano että on niin näppärä näppäilykamera, ja 20X25 senttisestä filkasta saa tehtyä paljon kaikenlaista. Mutta näppäilijä Tenhunen onkin ihan oikee näppäilijä.
-
Nytton ahkeran näpertelemisen jälkeen korjattu Zeiss Ikonin (Ideal 225) etsin. Lisäksi muokkasin yhtä filmikasettia, koska tämä malli käyttää harvinaista kasettityyppiä, jota ei ole käytännössä saatavilla. Jos tämä yleisemmästä muokattu toimii hienosti niin sillä saralla ei tule olemaan ongelmaa. Valotiiviys vaan huolettaa, ja pitäisikin päästä kokeilemaan. Hämärä alkaa olla, joten huomiseen on odotettava. Jos tuo pelaa, niin vielä pientä säätöä sulkimen kanssa (tai toinen suljin kokonaan tilalle) ja siinä sitten olisi kesäksi kelpo paljekamera IC-reissuille. Nuohan ovat suhteellisen pieniä. Helpommin liikkuu mukana kuin peilillinen digijärkkäri. Tässä mallissa on lisäksi yksinkertaiset etulaudan kallistukset, joiden avulla saa tietyissä tilanteissa vaikutettua kuvan perspektiiviin tai muokattua terävyysaluetta. Kyllä nää on hienoja vehkeitä, sano!
-
Martti & Timo, kun olette noita vanhoja kameroita korjailleet, niin kertokaa minulle, kummalta puolelta 50-lukulaisen Leican optiikka avataan?
Näyttäsi olevan samanlainen optiikka, kuin Timon Zorkissa.
Himmenin on jumissa ja objektiivin "sisäpuoleta" katsottuna siellä ulkokehällä näkyy irtonainen spiraalijousen pää (kuin kellon jousi).
Vai onko jossain Lahden-Tampereen seudulla joku firma tms, joka tuon korjaisi kohtuuhintaan?
-
Martti & Timo, kun olette noita vanhoja kameroita korjailleet, niin kertokaa minulle, kummalta puolelta 50-lukulaisen Leican optiikka avataan?
Näyttäsi olevan samanlainen optiikka, kuin Timon Zorkissa.
Himmenin on jumissa ja objektiivin "sisäpuoleta" katsottuna siellä ulkokehällä näkyy irtonainen spiraalijousen pää (kuin kellon jousi).
Vai onko jossain Lahden-Tampereen seudulla joku firma tms, joka tuon korjaisi kohtuuhintaan?
Auttaisko tuo? http://www.clubsnap.com/forums/showthread.php?t=1183711 (http://www.clubsnap.com/forums/showthread.php?t=1183711)
Minulla jäi linssi putsaamatta. Oli aika haastavanoloinen ja ei ole niitäkään työkaluja joilla aukoa niitä sisustan kierrerenkaita. Ja toisekseen ei löytynyt oikein hyviä ohjeita, että miten focus säädetään.
-
Kiitos, aika seikkaperäinen selostus.
Nyt täytyy katsella Leican linssiä ja vertailla tuohon venäläiseen.
EDIT: Eipä tuo uudempi Leica ollutkaan enää samanlainen, kuin vanha ja sen venäläiset "veljet".
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
No onpa sieviä vekottimia. Passaakohan noihin venälästen linssit suoraan?
Tuo oikeanpuoleinen saattais olla Summitar 50? Näyttäisi olevan useammanlaista versiota ja myös ohjetta jos hakee vaikka Summitar repair tai summitar maintenance. Näyttää vaan minusta siltä, että jäis tekemättä. :) Ainakin jos tarvii purkaa iiris.
esim http://lens-cla.blogspot.fi/2014/03/leica-leitz-summitar-5cm-f20-re-install.html (http://lens-cla.blogspot.fi/2014/03/leica-leitz-summitar-5cm-f20-re-install.html)
http://www.rangefinderforum.com/forums/showthread.php?t=153276 (http://www.rangefinderforum.com/forums/showthread.php?t=153276)
-
Kehitin ja digitoin Zeiss Ikonilla tehdyn kokeilun. Eihän siitä meinannut mitään tulla kun kaikki on pielessä.
Filmi on huonoa. Sen parasta ennen -päivämäärä on mennyt n. 20 vuotta sitten. Ja sen kyllä huomaa. En myöskään löytänyt sille suositeltuja kehitysaikoja, joten heitin sen arviolta. Lyhyeksi jäi. Negatiivi jäi ohueksi ja kontrastittomaksi. Lisäksi siitä tuli pirun rakeinen. Hyvällä 35mm filmillä suhteellinen rakeisuus jäisi vähäisemmäksi. Kyllä 9x12cm negakoolla ja Carl Zeissin objektiivilla, vaikkakin 90 vuotta vanhalla, pitäisi muistomerkin teksteistä selvää saada.
Totta puhuen niistä teksteistä saa selvää kun katsoo negatiivia luupilla. Pikadigitointi reilun 10 vuotta vanhalla budjettijärkkärillä ei tee hyvää jäljelle sekään. Tietokoneella säädin kuvaa kontrastikkaammaksi, muita säätöjä en tehnyt. Nurkan tummuus tuli huonossa digitoinnissa. Otin kuvan kokeillakseni onko perässä valovuotoja, kun jouduin sovittamaan siihen eri tyyppisen filmikasetin. Negatiivissa ei näy mitään valovuotoja, mutta pitää vielä suorassa auringonpaisteessa keskipäivällä kokeilla varmistuakseni. Ja oikeaa filmiä tarttee ostaa. Paikallisessa kameraseurassa on vieläpä sopivan kokoluokan suurennoskonekin! Eiköhän tällä vanhoja prätkiäkin tule kuvattua. Voisipa melkein kesän projektiksi ottaa saman ikäluokan kulkimia tallentaa.
Siinä nyt on joka tapauksessa ensimmäinen Zeiss Ikonilla tehty kuva. Kamera on siis Zeiss Ikon Ideal 225. Objektiivi Carl Zeiss Tessar 1:4,5, 135mm, joka on valmistettu 1920-luvun puolivälissä. Kuva on suurimmalla aukolla otettu.
(http://i9.aijaa.com/t/00006/14140777.t.jpg) (http://aijaa.com/mAtQCq)
-
Sen vuotokokkeen voipi tehä myös niin, että lattaat filimistä uuven ruuvun, jätät kameran akkunalauvalle päiväksi tai pariksi ja voi sitä välillä käännelläkki. Sitten nappaa kuvan nopialla ajalla pimiässä. Voipi saaha paremmin vinkkiä, että missä suunnassa vuoto on, jos niitä on.
Niin ja toisen ruutun voi testate niinki, että virittää kameran ja nappaa kuvan pimiässä, ja jättää sitten kameran akkunalauvalle pariksi päiväksi, tai jottain.
Tuolleen saa seleville sulukimen vuojot latattuna ja laukastuna.
-
Hyvinpä Timo tunnet kamerat: Summitar tuo linssi on.
Tuo vanhempi ei ole aito Leica; ostin sen Venäjältä joskus 1995 maissa. Siellä oli myös kullattuja "Leicoja" joissa oli SS-leimat yms. Feikkejä varmasti nekin, mutta olis ollu hyviä ja silloin halpoja keräilykappaleita.
Noissa venäläisissä kopioissa on objektiivin etäsisyystunnistin kolmionmallinen liukukappale, Leicassa se on pyöreä rulla. Liitin venäläisestä kuvan, jossa näkyy se tunnistin.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Voi voi sitä aikaa kun sai mennä 80 luvulla kuolamaan helioksen myymälää (http://www.helios.fi/imatra/kuvat/helios_logo.gif) vaasan rauhankadulle ja noita käyttetyjä jota oli näyteikkunaa täynnä mistä löysin tämmösen vähän erikoisemman lasin sitten jossain vaiheessa Celestron 1250mm f10 joka vielä mulla on. No ei mikään pirtohirmu ja kun kattoi kameran etsimen läpi niin jo melkein hengitys pisti kuvan tärisemään, no jokunen kuva tuli otettua silläkin ja kelpaa mun mielestä sen ajan laatuun https://www.liveauctioneers.com/item/37148597_celestron-cassegrain-1250mm-f10-telephoto-lens (https://www.liveauctioneers.com/item/37148597_celestron-cassegrain-1250mm-f10-telephoto-lens) (http://kuvapilvi.fi/k/y9ny.jpg)
-
''Hyvinpä Timo tunnet kamerat: Summitar tuo linssi on.
Tuo vanhempi ei ole aito Leica''
En mina niitä niin tunne, mutta kaivoin netistä, kun asia kiinnosti. :)
Minulla ei ole yhtään Leicaa, eikäpä kyllä ite asiassa muutakaan huippua optista tuotetta. Enää ei viitsi paljoa netistäkään ostettavaa etsiä, kun hinnat masentaa. Tuota Summitaria katsellessa kurkkasin myös ebayn tarjontaa ja tulin tulokseen, että jos oikein tekisi mieli, niin vihreän suotimen voisi raaskia ostaa. :)
-
Se on kyllä kumma miten noiden Leicojen hinnat on korkeat. Toki kyse on laatukamppeesta, sitä on turha kiistää, mutta ihmeellisen kova kysyntä noilla on. Kelpaisi toki itsellenikin. Erittäin hienoja laitteita, mitä nyt olen itsekin pariin otteeseen näpelöimään päässyt.
-
Minun yks kuvvausalan idoli, Cartier-Bresson on tehny niin hienua jäläkiäLeicalla, että jo sentakia olis mukava olla yks. Ei Leika minusta tietenkään yhtään parempaa kuvvaajaa sais, mutta olis se mukava vaan semmosta aina illalla ennen nukkummaan menua käyvä hypistelemässä.
Toinen mukava ois Rolleiflexi, kun toisella idolilla, Vivian Maierilla oli vissiin semmonen käytössä. No, kakssilmäsiä mulla onkin, ja ei ne kai paljoa huonompia ole kuin Rollei. Mutta silti...
-
Noiden vanhojen Leicojen hinnat minä ymmärrän; hyvän kameran edessä kun moni poika on kuolannut nuoruudessaan!
Kun sitten vanhana sellaiseen ehkä on varaa, niin pitää ostaa hypisteltäväksi!
Mutta uusien Leicojen hintoja en ymmärrä.
Tuollainen M 7:kin maksaa viitisen tonnia, ja objektiivi vielä toisen mokoman!
Käytettävyyskin tällaisella amatööriharrastajalla on huonoa, kun niissä ei ole edes zoomia.
Ei ymmärrä, kertokaa se minulle? :embarassed:
-
Ensimmäinen onnistunut kuva lasilevylle. Onnistuminen on suhteellinen käsite.
Kavereita kävi, illanvietto oli. Kuvasin n. 7 tunnin valotuksella. Kamerana venäläinen Fotokor No. 1 1920-1930 -lukujen vaiheesta.
(http://i4.aijaa.com/t/00187/14141090.t.jpg) (http://aijaa.com/ziwnhC)
-
Satavuotiaat lasinegatiivit heräävät henkiin!
Täytyy todeta, että oikealle miehelle ne lahjoitin.
-Tuomo-
-
No onpa sieviä vekottimia. Passaakohan noihin venälästen linssit suoraan?
Tuo oikeanpuoleinen saattais olla Summitar 50? Näyttäisi olevan useammanlaista versiota ja myös ohjetta jos hakee vaikka Summitar repair tai summitar maintenance. Näyttää vaan minusta siltä, että jäis tekemättä. :) Ainakin jos tarvii purkaa iiris.
esim http://lens-cla.blogspot.fi/2014/03/leica-leitz-summitar-5cm-f20-re-install.html (http://lens-cla.blogspot.fi/2014/03/leica-leitz-summitar-5cm-f20-re-install.html)
http://www.rangefinderforum.com/forums/showthread.php?t=153276 (http://www.rangefinderforum.com/forums/showthread.php?t=153276)
Aukesihan se Summitar tuon linkin mukaisesti; vain tiukka ote ja vääntö vastapäivään!
Sisällä oli optiikan sisäpinnasta irronnut maalilastu.
Mutta himmennin aukesi kokonaan täydelle aukolle eikä nyt liiku kiinnipäin.
Oli aikaisemmin jumittunut puoliväliin.
Nyt täytyisi saada hinnenninrengasta hieman avatuksi ja puhdistaa/voidella sitä ( puhtaalla bensiinillä).
Lukitisruuvit ovat niin tiukassa, etteivät avaudu normaalilla kellosepän sarjan ruuvimeisselillä.
En kyllä ajatellut avata koko iirisrakennetta.
Yhden vanhan Pentaxin optiikan olen purkanut.
Vaimo oli kuvannut sillä nuorena jokamiesluokan hiekkakuopissa ajettuja ajoja.
Toista en aio enää avata, nyt näkö ja kärsivällisyys ovat huonontuneet.
Mistähän saisi ostetuksi kellosepän ruuviavainsarjan, jossa olisi kunnon kahva?
-
Lisää lasilevykokeilua. Näyttää siltä, ettei näillä tuon hiotumpaa jälkeä saa. Toki tällaisessa kuvassa on oma viehätyksensä, ja nyt pitää vaan ottaa siitä viehätyksestä kaikki irti. Vielä yhdeksän levyä jäljellä!
Tällä kertaa valotin levyn kokeilumielessä kolmessa osassa. Siksi kuvassa on tuollainen selvä kaareva viiva yläosassa. Ylimpänä on 16 minuuttia pitkä valotus, sitten 8 ja 4 minuuttiset. Mittari suositteli alkuperäiselle ISO-arvolle 15 sekunnin valotusta. Tässä oli siis neljän, viiden ja kuuden aukon ylivalotukset. Eikä yläpää mennyt lähellekään tukkoon. Oikeasti haluaisin tehdä lisää tällaisia kokeiluja, ja siinä mielessä levyjen määrää voisi kuvailla sanoilla "enää yhdeksän jäljellä." Mieluummin kuitenkin käytän levyt kuvien tekemiseen, en kokeilujen tekemiseen.
Kehitin Rodinalissa 1+25 -liouksessa noin viisi minuuttia. Kameran hahmo syntyi aivan muutamassa sekunnissa. Voi olla, että etsin seuraavaksi hyvin selkeän ja vahvakontrastisen aiheen, kuvaan sen erittäin pitkällä valotusajalla ja kehitän hyvin nopeasti. Jos tällä saisi estettyä sumuisuuden. Aiheen tulisi tällöin olla hyvin graafinen luonteeltaan, koska kuvaan ei todennäköisesti tulisi käytännössä lainkaan harmaata mustan ja valkoisen väliin.
Jos levyjä olisi enemmän niin jatkaisin kokeiluja. Tarttis löytää jostain lisää, mutta aika huonot on markkinat... Noita on mahdollista tehdä itsekin, mutta se vaatii syvää paneutumista. Aikaa ja intoa kyllä riittäisi, mutta potemaani työttömyyden vaivaan liittyy myös rahattomuuden ongelma. Ehkäpä joskus tulevaisuudessa siis.
(http://i5.aijaa.com/t/00233/14141744.t.jpg) (http://aijaa.com/AYySNb)
(http://i9.aijaa.com/t/00595/14141745.t.jpg) (http://aijaa.com/xt2YVa)
-
...
Jos levyjä olisi enemmän niin jatkaisin kokeiluja. Tarttis löytää jostain lisää, mutta aika huonot on markkinat... Noita on mahdollista tehdä itsekin, mutta se vaatii syvää paneutumista. Aikaa ja intoa kyllä riittäisi, mutta potemaani työttömyyden vaivaan liittyy myös rahattomuuden ongelma. Ehkäpä joskus tulevaisuudessa siis.
Itseänikin tuo lasilevy kokeilu kiinnostaisi, kun 5x7" kameroitakin olisi valmiina.
Saksalaisesta nettikaupasta ainakin saisi valoherkkää emulsiota, jolla ehkä voisi pinnottaa lasilevyjä ja siten negatiivejä voisi tehdä lisää. Pitäisi joskus tilata purkki ja kokeilla homman onnsitumista, kun muilta projekteilta joutaisi...
-
On aivan selvää että noinkin vanhoissa filmeissä, tai siis laseissa on vahva pohjahuntu. Aikoinaan, kun olin 18 vuotta AGFA lla duunissa niin noita pelasteltiin siten että otettiin pinnakkainen vähän jyrkemmälle filkalle. Ihan vaan kirjapainojen graafista filkkaa. Tätä käytettiin maskina.
Ongelmahan tulee siitä että kalvolle on suunniteltu mustuma alueeksi jokin, mutta ikä on tuonut vahvan pohjahunnun, ja maximimustumakaan ei ole se mitä on suunniteltu, niin sävyala jää kovin pieneksi. En rupee puhumaan densitettiarvoista, se on turhaa kun näinkin vanhasta materiaalista on kyse. Mutta pinnakkaisina saat jyrkkyyttä nostettua. Olemattoman ohut mattakalvo välissä niin saat sävyerojen reunaterävyyttäkin nostettua.
Mutta testailu, kokeilu hommiin, älä niitä laseja tuhlaa. Käytä tavallista ortokromaattista valokuvapaperia. Varsinkin jos löydät vanhanajan "Galleriapaperia" joka on paksumpaa ja jäykempää kun tavallinen paperi, se on ihan ok kokeiluhommiin. Jos et niin käytä tavallista. Jos hankala laittaa kasettiin niin punavalossa laitat sen märkänä lasin pintan ja ei kun kuvaamaan. Paperista pinnakkainen niin saat posakuvan.
Suunnitelmasi nopeasta kehityksestä on hyvä mutta aina ja jokatapauksessa tarkoittaa raekoon kasvua. Isossa negassa ei liene ongelma mutta hyvä tietää. Kun lasinegat olet käyttänyt niin joudut jokatapauksessa siirtymään valokuvapaperin käyttöön. Jollet ala itte lasia pinnottamaan joka sekään nyt ei niin kamalan vaikeeta ole. Huomaa että reilu sata vuotta sitten kun esplanadin puistossa kuvaaja kuvas ihmisiä, niin sillä oli vaan paperia. Se kuvas ihmisen paperinegaksi, ja sen palkkikameran hupun alla pikku altaissa kehitti, otti pinnakkaisen toiselle paperille ja a vot, kuva asiakkaalle näin pikakameralla. Asiakas sai nopeesti kuvan mukaansa samantien. Ja pelkällä paperilla.
Senverran vielä, nykypaperit on hyviä. Paperi-paperi pinnakkaisessa ei juurikaan näy itse paperin kuiturakennetta niinkun joskus ennenvanhaan.
Jaa miten se paperikuva asiakkaalle saatiin kuivana heti mukaan. No tenuallas. Valmis kuva heitettiin hetkeksi tenttualtaaseen ja tenu imas veden siittä paperista. Näin mekin tehtiin kun lehteen piti saada äkkiä kuvia. Filkkarulla kehitettiin, kiinnitettiin, ja pestiin hyvin nopeesti, sitte tenualtaaseen ja kahen sormen välissä tenu pois ja ei kun suurennuskoneelle... niitä ollu aikaa kuivatella...
-
Itseänikin tuo lasilevy kokeilu kiinnostaisi, kun 5x7" kameroitakin olisi valmiina.
Saksalaisesta nettikaupasta ainakin saisi valoherkkää emulsiota, jolla ehkä voisi pinnottaa lasilevyjä ja siten negatiivejä voisi tehdä lisää. Pitäisi joskus tilata purkki ja kokeilla homman onnsitumista, kun muilta projekteilta joutaisi...
Mitäs kameroita sinulla on? Itsellänikin on ollut mielessä hankkia tuota kokoa oleva, tai eurooppalaisempi versio, eli 13x18cm. Käytännössähän nuo on aika pitkälti samaa kokoa. Voi olla, että kunhan duunihommat alkaa paremmin vetää niin tulee noita parikin ostettua. Aika halvalla saa hyvin kiinnostavia projekteja esim. ebaysta. Sellainen 20-lukuinen peilikamera voisi olla jänskä vekotin, vaikkapa tällainen (http://www.ebay.co.uk/itm/Ruby-Hougonlal-Plate-Bellows-Camera-with-a-Dallmeyer-4-f4-5-lens-5521-/301911721405?hash=item464b5745bd:g:Bo4AAOSwx-9W1F6T). 9x12 -koossa pinnakkaiset jäävät hiukkasen pieniksi.
-
On aivan selvää että noinkin vanhoissa filmeissä, tai siis laseissa on vahva pohjahuntu. Aikoinaan, kun olin 18 vuotta AGFA lla duunissa niin noita pelasteltiin siten että otettiin pinnakkainen vähän jyrkemmälle filkalle. Ihan vaan kirjapainojen graafista filkkaa. Tätä käytettiin maskina.
Ongelmahan tulee siitä että kalvolle on suunniteltu mustuma alueeksi jokin, mutta ikä on tuonut vahvan pohjahunnun, ja maximimustumakaan ei ole se mitä on suunniteltu, niin sävyala jää kovin pieneksi. En rupee puhumaan densitettiarvoista, se on turhaa kun näinkin vanhasta materiaalista on kyse. Mutta pinnakkaisina saat jyrkkyyttä nostettua. Olemattoman ohut mattakalvo välissä niin saat sävyerojen reunaterävyyttäkin nostettua.
Mutta testailu, kokeilu hommiin, älä niitä laseja tuhlaa. Käytä tavallista ortokromaattista valokuvapaperia. Varsinkin jos löydät vanhanajan "Galleriapaperia" joka on paksumpaa ja jäykempää kun tavallinen paperi, se on ihan ok kokeiluhommiin. Jos et niin käytä tavallista. Jos hankala laittaa kasettiin niin punavalossa laitat sen märkänä lasin pintan ja ei kun kuvaamaan. Paperista pinnakkainen niin saat posakuvan.
Suunnitelmasi nopeasta kehityksestä on hyvä mutta aina ja jokatapauksessa tarkoittaa raekoon kasvua. Isossa negassa ei liene ongelma mutta hyvä tietää. Kun lasinegat olet käyttänyt niin joudut jokatapauksessa siirtymään valokuvapaperin käyttöön. Jollet ala itte lasia pinnottamaan joka sekään nyt ei niin kamalan vaikeeta ole. Huomaa että reilu sata vuotta sitten kun esplanadin puistossa kuvaaja kuvas ihmisiä, niin sillä oli vaan paperia. Se kuvas ihmisen paperinegaksi, ja sen palkkikameran hupun alla pikku altaissa kehitti, otti pinnakkaisen toiselle paperille ja a vot, kuva asiakkaalle näin pikakameralla. Asiakas sai nopeesti kuvan mukaansa samantien. Ja pelkällä paperilla.
Kiitokset vinkeistä. En ole näistä vielä vedoksia koettanut saada aikaiseksi, vaan ainoastaan tietokoneella rämpännyt. Minulta löytyy Ilfordin ortokromaattista laakaa jonkin verran, pitänee alkaa väsäilemään niiden kanssa pinnakkaisia ja katsoa mitä saan aikaiseksi.
Kokeilulla tarkoitin kuitenkin nimenomaan sitä, että kokeilen muutamia eri keinoja millä lasilevyille voisi saada käyttökelpoista informaatiota tallennettua. Paljekameran käytön suhteen olen kokeiluja tehnyt muilla keinoilla, ja nimenomaan sitä varten, että saa rutiinia tekemiseen ennen kuin mitään oikeaa (tai kiinnostavaa kuten nämä lasilevyt) tunkee koneeseen.
Olen nyt kolme levyä käyttänyt kahdestatoista. Näyttää siltä, että ainakin tuon kuusi aukkoa saa alkuperäisestä ISO-arvosta nostaa valotusta, ehkä enemmänkin. Ymmärrän hyvin sen, ettei näistä samaa jälkeä saa kuin viikko sitten leivotusta filmistä. Siksi juuri näitä kokeiluja pitää tehdä, että mahdollisimman vähillä menetyksillä pääsee varsinaiseen tekemiseen, eli hyödyntämään levyjen esteettisiä ja kulttuurihistoriallisia arvoja kuvaushommassa. Ei tällaiseen hommaan kannata lähteä ilman muutaman levyn käyttämistä testikuviin. Jos olisin aloittanut näpsimällä puolet levyistä kaupungilla ja palannut kotiin kehittämään niin hukkaan olisivat menneet. Nyt kun tekniset kokeilut ovat opettaneet yhtä sun toista levyjen käytöstä, voi keskittyä levyjen esteettisen puolen hyödyntämiseen.
muok.
Niin, ja tuosta "pikakamerakuvauksesta", olen suunnitellut opettelevani tuon itsekin. Minulla on nyt yhtenä projektina 1920-lukuinen suurennuskone, joka käyttää ulkoista valonlähdettä, ja on suunniteltu nimenomaan 9x12 -negakoolle. Aikomus on tehdä IC:n sivuvaunuun kuljetettava valokuvaussetti, jolla saa tehtyä kuvan paikan päällä alusta loppuun. Vielä jos tuon paremman puoliskon saisi maalaamaan nätin taustakankaan niin voisi kesällä viihdyttää turisteja ja ansaita hiukan rahaakin siinä ohessa.
-
On aivan selvää että noinkin vanhoissa filmeissä, tai siis laseissa on vahva pohjahuntu. Aikoinaan, kun olin 18 vuotta AGFA lla duunissa niin noita pelasteltiin siten että otettiin pinnakkainen vähän jyrkemmälle filkalle. Ihan vaan kirjapainojen graafista filkkaa. Tätä käytettiin maskina.
Ongelmahan tulee siitä että kalvolle on suunniteltu mustuma alueeksi jokin, mutta ikä on tuonut vahvan pohjahunnun, ja maximimustumakaan ei ole se mitä on suunniteltu, niin sävyala jää kovin pieneksi. En rupee puhumaan densitettiarvoista, se on turhaa kun näinkin vanhasta materiaalista on kyse. Mutta pinnakkaisina saat jyrkkyyttä nostettua. Olemattoman ohut mattakalvo välissä niin saat sävyerojen reunaterävyyttäkin nostettua.
Mutta testailu, kokeilu hommiin, älä niitä laseja tuhlaa. Käytä tavallista ortokromaattista valokuvapaperia. Varsinkin jos löydät vanhanajan "Galleriapaperia" joka on paksumpaa ja jäykempää kun tavallinen paperi, se on ihan ok kokeiluhommiin. Jos et niin käytä tavallista. Jos hankala laittaa kasettiin niin punavalossa laitat sen märkänä lasin pintan ja ei kun kuvaamaan. Paperista pinnakkainen niin saat posakuvan.
Suunnitelmasi nopeasta kehityksestä on hyvä mutta aina ja jokatapauksessa tarkoittaa raekoon kasvua. Isossa negassa ei liene ongelma mutta hyvä tietää. Kun lasinegat olet käyttänyt niin joudut jokatapauksessa siirtymään valokuvapaperin käyttöön. Jollet ala itte lasia pinnottamaan joka sekään nyt ei niin kamalan vaikeeta ole. Huomaa että reilu sata vuotta sitten kun esplanadin puistossa kuvaaja kuvas ihmisiä, niin sillä oli vaan paperia. Se kuvas ihmisen paperinegaksi, ja sen palkkikameran hupun alla pikku altaissa kehitti, otti pinnakkaisen toiselle paperille ja a vot, kuva asiakkaalle näin pikakameralla. Asiakas sai nopeesti kuvan mukaansa samantien. Ja pelkällä paperilla.
Kiitokset vinkeistä. En ole näistä vielä vedoksia koettanut saada aikaiseksi, vaan ainoastaan tietokoneella rämpännyt. Minulta löytyy Ilfordin ortokromaattista laakaa jonkin verran, pitänee alkaa väsäilemään niiden kanssa pinnakkaisia ja katsoa mitä saan aikaiseksi.
Kokeilulla tarkoitin kuitenkin nimenomaan sitä, että kokeilen muutamia eri keinoja millä lasilevyille voisi saada käyttökelpoista informaatiota tallennettua. Paljekameran käytön suhteen olen kokeiluja tehnyt muilla keinoilla, ja nimenomaan sitä varten, että saa rutiinia tekemiseen ennen kuin mitään oikeaa (tai kiinnostavaa kuten nämä lasilevyt) tunkee koneeseen.
Olen nyt kolme levyä käyttänyt kahdestatoista. Näyttää siltä, että ainakin tuon kuusi aukkoa saa alkuperäisestä ISO-arvosta nostaa valotusta, ehkä enemmänkin. Ymmärrän hyvin sen, ettei näistä samaa jälkeä saa kuin viikko sitten leivotusta filmistä. Siksi juuri näitä kokeiluja pitää tehdä, että mahdollisimman vähillä menetyksillä pääsee varsinaiseen tekemiseen, eli hyödyntämään levyjen esteettisiä ja kulttuurihistoriallisia arvoja kuvaushommassa. Ei tällaiseen hommaan kannata lähteä ilman muutaman levyn käyttämistä testikuviin. Jos olisin aloittanut näpsimällä puolet levyistä kaupungilla ja palannut kotiin kehittämään niin hukkaan olisivat menneet. Nyt kun tekniset kokeilut ovat opettaneet yhtä sun toista levyjen käytöstä, voi keskittyä levyjen esteettisen puolen hyödyntämiseen.
Juuri näin. Se paperi on halpaa ja helppoa kaikenlaisen kokemuksen hankkimiseen. Kuitenkin, vanhojen lasien herkkyyteen yms. ei ole muuta vaihtoehtoa kun testata niillä. Valitettavasti. Pakko on osa käyttää siihen.
En ole seurannut en tiedä. Mutta aikoinaan kirjapainossa graafisena kuvaajana ja myöhemmin AGFAn hommissa oli erikseen tavaraa jota kutsuttiin graafiseksi sävyfilkaksi. Se kävi suoraan palkkikameraan ja tuotti aika hyvää tavaraa. Jos sellasta löytyy niin se kävis hommaan ihan suoraan. En tiedä onko sellasta enään saatavissa. Jos on niin se olis noihin hommiin ihan ykkönen. Kehitys ihan paperikehitteillä ja kiinnitteillä altaissa. Ja ortho matskuna ihan punavalossa.
-
Itseänikin tuo lasilevy kokeilu kiinnostaisi, kun 5x7" kameroitakin olisi valmiina.
Saksalaisesta nettikaupasta ainakin saisi valoherkkää emulsiota, jolla ehkä voisi pinnottaa lasilevyjä ja siten negatiivejä voisi tehdä lisää. Pitäisi joskus tilata purkki ja kokeilla homman onnsitumista, kun muilta projekteilta joutaisi...
Mitäs kameroita sinulla on? Itsellänikin on ollut mielessä hankkia tuota kokoa oleva, tai eurooppalaisempi versio, eli 13x18cm. Käytännössähän nuo on aika pitkälti samaa kokoa. Voi olla, että kunhan duunihommat alkaa paremmin vetää niin tulee noita parikin ostettua. Aika halvalla saa hyvin kiinnostavia projekteja esim. ebaysta. Sellainen 20-lukuinen peilikamera voisi olla jänskä vekotin, vaikkapa tällainen (http://www.ebay.co.uk/itm/Ruby-Hougonlal-Plate-Bellows-Camera-with-a-Dallmeyer-4-f4-5-lens-5521-/301911721405?hash=item464b5745bd:g:Bo4AAOSwx-9W1F6T). 9x12 -koossa pinnakkaiset jäävät hiukkasen pieniksi.
Rochester Optical Premo 5. ja Eastman Kodac Rochester R.O.C. View kamerat. Molemmat käytännössä saman firman tekemiä, mutta tuo uudempi on todennäköisesti vuosimallia noin 1905 ja siinä on nimenä jo Kodak. Siksi hommasin tuon Kodakin Premo kameran kaveriksi, kun noissa molemmissa on samat filmikasetit. Premo kamera on hyvä alkuperäiskuntoinen, mutta tän Kodakin hajotin täysin osiksi, petsasin ja sellakkasin puuosat uudelleen, sekä tein uudet palkeet, kun alkuperäiset puuttuivat kokonaan.
Tuo Premo 5. on eräänlainen retkikamera. Kameran runko toimii kuljetuslaatikkona ja sinne mukaan saa vielä kolme filmikasettia. Tää uudempi R.O.C View taittuu vaan kasaan, mutta kamerassa itsessään ei ole kuljetuslaatikkoa.
Tuossa netistä lainattuja kuvia samanlaisista vehkeistä.
(https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/736x/c1/db/95/c1db95c92a17541b58f7835dd2f88f85.jpg)
(http://www.piercevaubel.com/cam/images/rocrocview5x7a314.jpg)
-
No onpa sieviä vekottimia. Passaakohan noihin venälästen linssit suoraan?
Tuo oikeanpuoleinen saattais olla Summitar 50? Näyttäisi olevan useammanlaista versiota ja myös ohjetta jos hakee vaikka Summitar repair tai summitar maintenance. Näyttää vaan minusta siltä, että jäis tekemättä. :) Ainakin jos tarvii purkaa iiris.
esim http://lens-cla.blogspot.fi/2014/03/leica-leitz-summitar-5cm-f20-re-install.html (http://lens-cla.blogspot.fi/2014/03/leica-leitz-summitar-5cm-f20-re-install.html)
http://www.rangefinderforum.com/forums/showthread.php?t=153276 (http://www.rangefinderforum.com/forums/showthread.php?t=153276)
Aukesihan se Summitar tuon linkin mukaisesti; vain tiukka ote ja vääntö vastapäivään!
Sisällä oli optiikan sisäpinnasta irronnut maalilastu.
Mutta himmennin aukesi kokonaan täydelle aukolle eikä nyt liiku kiinnipäin.
Oli aikaisemmin jumittunut puoliväliin.
Nyt täytyisi saada hinnenninrengasta hieman avatuksi ja puhdistaa/voidella sitä ( puhtaalla bensiinillä).
Lukitisruuvit ovat niin tiukassa, etteivät avaudu normaalilla kellosepän sarjan ruuvimeisselillä.
En kyllä ajatellut avata koko iirisrakennetta.
Yhden vanhan Pentaxin optiikan olen purkanut.
Vaimo oli kuvannut sillä nuorena jokamiesluokan hiekkakuopissa ajettuja ajoja.
Toista en aio enää avata, nyt näkö ja kärsivällisyys ovat huonontuneet.
Mistähän saisi ostetuksi kellosepän ruuviavainsarjan, jossa olisi kunnon kahva?
Timo, onnistui se etulinssiryhmän irroitus ja putsaus.
Himmentimen liikkeelle saaminen aiheutti hieman enemmän päänvaivaa!
Lopulta löysin säätörenkaan sauman, johon tiputtelin sytkärin bensaa: se auttoi!
Nyt myös on sulkimen toimintavipujen pesu tehty.
Aikalaukisin ei toiminut tuon purkamis-kasaamishomman jälkeen! ;)
Nyt täytyy opiskella sitä ja yrittää saada sekin jotenkin toimimaan.
Jos en saa toimimaan, se ei vie minulta yöunia.
Maksoi tuo reilut 400 €, mutta lienee kohtuuhintainen, jos saan sen pelittämään!
Vaikka en minä tiedä, mitä sillä oikeasti tekisi.
-
No onpa sieviä vekottimia. Passaakohan noihin venälästen linssit suoraan?
Tuo oikeanpuoleinen saattais olla Summitar 50? Näyttäisi olevan useammanlaista versiota ja myös ohjetta jos hakee vaikka Summitar repair tai summitar maintenance. Näyttää vaan minusta siltä, että jäis tekemättä. :) Ainakin jos tarvii purkaa iiris.
esim http://lens-cla.blogspot.fi/2014/03/leica-leitz-summitar-5cm-f20-re-install.html (http://lens-cla.blogspot.fi/2014/03/leica-leitz-summitar-5cm-f20-re-install.html)
http://www.rangefinderforum.com/forums/showthread.php?t=153276 (http://www.rangefinderforum.com/forums/showthread.php?t=153276)
Aukesihan se Summitar tuon linkin mukaisesti; vain tiukka ote ja vääntö vastapäivään!
Sisällä oli optiikan sisäpinnasta irronnut maalilastu.
Mutta himmennin aukesi kokonaan täydelle aukolle eikä nyt liiku kiinnipäin.
Oli aikaisemmin jumittunut puoliväliin.
Nyt täytyisi saada hinnenninrengasta hieman avatuksi ja puhdistaa/voidella sitä ( puhtaalla bensiinillä).
Lukitisruuvit ovat niin tiukassa, etteivät avaudu normaalilla kellosepän sarjan ruuvimeisselillä.
En kyllä ajatellut avata koko iirisrakennetta.
Yhden vanhan Pentaxin optiikan olen purkanut.
Vaimo oli kuvannut sillä nuorena jokamiesluokan hiekkakuopissa ajettuja ajoja.
Toista en aio enää avata, nyt näkö ja kärsivällisyys ovat huonontuneet.
Mistähän saisi ostetuksi kellosepän ruuviavainsarjan, jossa olisi kunnon kahva?
Timo, onnistui se etulinssiryhmän irroitus ja putsaus.
Himmentimen liikkeelle saaminen aiheutti hieman enemmän päänvaivaa!
Lopulta löysin säätörenkaan sauman, johon tiputtelin sytkärin bensaa: se auttoi!
Nyt myös on sulkimen toimintavipujen pesu tehty.
Aikalaukisin ei toiminut tuon purkamis-kasaamishomman jälkeen! ;)
Nyt täytyy opiskella sitä ja yrittää saada sekin jotenkin toimimaan.
Jos en saa toimimaan, se ei vie minulta yöunia.
Maksoi tuo reilut 400 €, mutta lienee kohtuuhintainen, jos saan sen pelittämään!
Vaikka en minä tiedä, mitä sillä oikeasti tekisi.
No hyvä homma. Nythän sillä voi alakaa ottamaan kuvia.
Kattelin kuvista, että oisko se sinun mallia IIIf? Jos on niin tuossa jotain ohjeentynkää vielä. http://www.pentax-manuals.com/manuals/service/leica_iiif.pdf (http://www.pentax-manuals.com/manuals/service/leica_iiif.pdf)
-
Kiitos Timo linkeistä ja neuvoista.
Nyt sain viivelaukasimenkin toimimaan.
Sytytinbensa oli paras lääke tuon Leican korjaamiseen!
Pienenä "haasteena" on kaikkien osien perusteellinen kotelointi: iso työ ennenkuin pääsee hammastikulla.
:P
Nyt sitten filmi sisään ja testikuvien ottamiseen.
-
Kolmas lasilevy valotettu ja kehitetty! Tällä kertaa valotin maisemaa naurettavan pitkään ja pidin lasilevyä kehitteessä naurettavan lyhyen hetken. Tavoite oli, että negatiivista ei tulisi aivan niin sumuinen kuin edellisillä kerroilla. Tässä myös onnistuin, mutta kuten arvelinkin, johti lyhyt kehitys niin sanotusti mielenkiintoisiin tuloksiin kuten kuvasta näkyy... Vielä kun keksisi paremman keinon digitoida niin näistä saisi enemmän irti.
Valotusaika 2min 45sek, aukko 12,5. Kehitys 1+25 Rodinalissa 16 asteessa vajaan puolitoista minuuttia. Valokuvausopas vuodelta 1928 neuvoi, että Rodinal tavanomaista viileämpänä tuottaa hiukan vähemmän sumuisuutta. Siksi erikoinen lämpötila. Kehityksen epätasaisuus tuli kun katsoin kuvaa punavaloa päin ja mietin uskallanko kehittää enemmän sumuisuuden pelossa. Yksityiskohtia näytti olevan ja päätin kokeilla näin lyhkäistä. Ortokromaattisia levyjä ovat, eli punavalossa voi tarkastella kehityksen etenemistä. Ensi kerralla kehitän pidempään, vaikka tietyssä mielessä olen tähän tyytyväinen. On erittäin hienoa, etteivät kaikki kuvat näytä tältä, mutta toisaalta tällaisellakin estetiikalla on maailmassa paikkansa.
Melkein kolme minuuttia on pitkä aika keskipäivän auringonpaisteessa. Mittasin ISO6:n mukaan, ylivalotin tästä vielä 7 aukkoa. Sain tällöin ajaksi 30 sekuntia. Lisäsin valotusta resiprositeettivirheen vuoksi aika pitkälti tuntumapohjalta vajaaseen kolmeen minuuttiin.
(http://i2.aijaa.com/t/00535/14150530.t.jpg) (http://aijaa.com/41eHDr)
-
Hienoja kuvia ja nostalgisia tunteita herättäviä, vaikka olenkin viettänyt lapsuuteni toisella puolean Suomea.
En ehtinyt vielä selata kuin muutaman aukeaman, kuvien suureksi saaminen vaatii muutaman kilikkauksen, joten on hieman työlästä.
Mutta luulen kyllä selaavani kaikki nuo 200 aukemaa läpi. ;)
-
Vaihdoin lasilevyjen kehityksessä Rodinalin HC110:en, kun luin sen olevan sumuisuuden kannalta huomattavasti parempi kehite. Ja niinpähän vaan olikin. Aivan erilaista jälkeä tuli. Tämän digitoinkin paremmin, kirjaston skannerilla kahdessa osassa, jotka sitten yhdistin yhdeksi. Kuvassa Niemen kartanon navetta Tampereella. Nyt vaikuttaa siltä, että voisi seuraavaa kokeilla vähemmällä valotuksella, tässäkin kuvassa oksistossa solarisaation kaltaista efektiä uskoakseni hyvin pitkästä valotuksesta johtuen: 1min45sek aukolla 8 keskipäivän auringossa.
(http://i6.aijaa.com/t/00454/14164682.t.jpg) (http://aijaa.com/pYrzJX)
-
Noissa skannereissa on filmeille omat "kehyksensä" törmäsit varmasti sihen, että noille vanhoille negoille ei ole omia skannuskehyksiä.
Omassa skannerissani on tuo filmin läpiskannausmahdollisuus, mutta vain pari kehystä yleisimmille filmeille, mm kinokoko ja 6*6.
Viimesyksynä "jouduin" skannaamaan 1000 kpl filmejä, joiden koko oli 6*9 eikä skanneri tahtonut hyväksyä, kuin yhden filmin kerrallaan.
Aikani kummastelin, miten skanneri tunnistaa filmin koot, kunnes huomasin filmiä varten olevissa kehykissä pient reijät, eri filmeille ne oli eri kohdissa.
Senjälkeen olikin helppo tehdä paksusta kartongista kehys tuolle 6*9 koolle ja saada useampi filmi skannatuksi yhdellä skannauksella (skannaus manuaalisella rajauksella).
Lasinegoja en ole uskaltanut skannata, kun varoittavat että skannerin voimakas valo voi vahingoittaa niitä.
Siksi olen kuvannut ne valopöydällä.
Olikohan turhaa pelkoa?
-
Kirjaston skannerissa on vain 6cm leveä taustavalo filmeille. Ensin ei tahtonut hyväksyä levyjä, koska skanneri ei tunnistanut sen kokoa. Tämän kivan ominaisuuden sai kuitenkin pois päältä ja sain skannattua kahdessa osassa.
Voi olla, että valo tekee pahaa, mutta tämä on tällä hetkellä ainoa hyvä tapa saada levyt digitaaliseksi. Kyse ei ole sinänsä historiallisesti arvokkaista kuvista, enkä siksi ole niin pelokas asian suhteen. Museoissa yleensä käytetään valopöytää ja kameraa digitointiin. Silläkin keinolla saa erittäin hyvää jälkeä aikaiseksi jos on hyvät vehkeet.
-
Ei se mustuma, se hopea, ole sen arempi lasilla kun polyesterilläkään, tai vanhemmissa asetattiipohjissa. Ei se mene miksikään tollasessa touhussa jos kunnolla kiinnitetty ja pesty aikoinaan. Ja todennäkösesti on, muuten niissä olisi jo vammaa. Tietyissä touhuissa oon joutunu valottamaan minuuttitolkulla 3000w halogeenilla eikä mitään ongelmaa. Että anna mennä vaan.
Tai siis voi olla ongelma asetaattipohjan kanssa, kutistuu jos kuumenee mutta sitä ei skannerit kuumenna sellasiin lämpötiloihin.
-
Lasilevyistä on nyt puolet käytetty ja tarve olisi saada lisää. Tykästyin kovin noiden kanssa puuhaamiseen.
Netissä löytyi infrapunalevyjä kohtalaisen halvalla. Kyse on 1980-luvun Orwo -levyistä. Löytyy paketit I720 ja I950 merkinnöillä, viitannee siihen millaiselle valolle on herkkää. Jonkin verran olen digitaalisena harrastanut infrapunakuvausta, ja sinänsä noihin olisikin kiinnostusta, mutta eräs juttu mietityttää. Olisiko esim. Rautiaisella tästä tietoa:
Miten infrapunafilmit ja -levyt tykkää yleensä ottaen pimiövaloista? Päteekö näihin omat säännöt, vai mennäänkö pan- tai ortokromaattisen filmin käytännöillä? Paketti sanoo, että "work only in total darkness or with discharge lamp and ORWO safelight filter nr. 114". Ei nyt ihan tähän hätään löytynyt tietoja tuon Orwo-suotimen arvoista.
Kun on vanhoista levyistä kyse, tai no, kun on lasilevyistä yleensäkin kyse, niin olisi mukava voida kehittää avoaltaassa pimiövalon kajossa.
Toki jos jollakulla on ylimääräisenä käyttämättömiä 9x12 -koon levyjä niin olen potentiaalisesti kiinnostunut.
-
Tietyissä touhuissa oon joutunu valottamaan minuuttitolkulla 3000w halogeenilla eikä mitään ongelmaa. Että anna mennä vaan.
Tai siis voi olla ongelma asetaattipohjan kanssa, kutistuu jos kuumenee mutta sitä ei skannerit kuumenna sellasiin lämpötiloihin.
Valokuvauksesta mitään tietämättä-eikö diaskannereissakin ole LED tekniikka nykyisin vai miten mahtaa olla?
Ainakaan nuo kotikoneet eivät yhtään lämpeä.
-
Lasilevyistä on nyt puolet käytetty ja tarve olisi saada lisää. Tykästyin kovin noiden kanssa puuhaamiseen.
Netissä löytyi infrapunalevyjä kohtalaisen halvalla. Kyse on 1980-luvun Orwo -levyistä. Löytyy paketit I720 ja I950 merkinnöillä, viitannee siihen millaiselle valolle on herkkää. Jonkin verran olen digitaalisena harrastanut infrapunakuvausta, ja sinänsä noihin olisikin kiinnostusta, mutta eräs juttu mietityttää. Olisiko esim. Rautiaisella tästä tietoa:
Miten infrapunafilmit ja -levyt tykkää yleensä ottaen pimiövaloista? Päteekö näihin omat säännöt, vai mennäänkö pan- tai ortokromaattisen filmin käytännöillä? Paketti sanoo, että "work only in total darkness or with discharge lamp and ORWO safelight filter nr. 114". Ei nyt ihan tähän hätään löytynyt tietoja tuon Orwo-suotimen arvoista.
Kun on vanhoista levyistä kyse, tai no, kun on lasilevyistä yleensäkin kyse, niin olisi mukava voida kehittää avoaltaassa pimiövalon kajossa.
Toki jos jollakulla on ylimääräisenä käyttämättömiä 9x12 -koon levyjä niin olen potentiaalisesti kiinnostunut.
No nyt heitit pahan kyssärin. Kun en tuotetta tunne tarkemmin. Useimmat ir levyt oli herkkiä paljon muillekin aallonpituuksille kuin vain ir. Siksi kysymykseesi on jokseenkin mahdotonta vastata juu tai ei. Joka merkki vielä kehitteli erilaisia suojavaloja ja kehitti juuri sen mukaisen emulsion jossa sopiva "aukko" herkkyydessä. Eli orwon ir filkalle ei välttämättä kodakin suojavalo käy. Agfan ilmakuvaukseen tehty ir oli myös panchro, eli täysin pimeässä. Ir oli vaan lisäherkistys jotta käyttöaika jatkui sittenkin kun puussa on pieni lehti. Muutoinhan lumelta lehtiaikaan jää karttakuvauksiin tosi lyhyt "sesonki".
-
Tietyissä touhuissa oon joutunu valottamaan minuuttitolkulla 3000w halogeenilla eikä mitään ongelmaa. Että anna mennä vaan.
Tai siis voi olla ongelma asetaattipohjan kanssa, kutistuu jos kuumenee mutta sitä ei skannerit kuumenna sellasiin lämpötiloihin.
Valokuvauksesta mitään tietämättä-eikö diaskannereissakin ole LED tekniikka nykyisin vai miten mahtaa olla?
Ainakaan nuo kotikoneet eivät yhtään lämpeä.
Eipä ne juurikaan lämpiä. Valo sinänsä vaikuttaa haalistavasti väripigmentteihin kuten vanhoista väri paperikuvista näemme. Punainen kestää valoa huonoiten. Siksi esim taidemuseoissa kuvaaminen on kielletty, vaikka pitäisi olla vain salaman käyttökielto. MV negan mustuma on hopeaa, tai siis vanhoissa negoissa oli, eikä se valosta piittaa jos kiinnitetty ja kunnolla pesty kiinnite pois. Tehtaat teki jotain kokeiluja kyllä mv negan hopean korvaamisesta muilla väreillä mutta ei juttu oikein kerenny yleistyä.
-
No nyt heitit pahan kyssärin. Kun en tuotetta tunne tarkemmin. Useimmat ir levyt oli herkkiä paljon muillekin aallonpituuksille kuin vain ir. Siksi kysymykseesi on jokseenkin mahdotonta vastata juu tai ei. Joka merkki vielä kehitteli erilaisia suojavaloja ja kehitti juuri sen mukaisen emulsion jossa sopiva "aukko" herkkyydessä. Eli orwon ir filkalle ei välttämättä kodakin suojavalo käy. Agfan ilmakuvaukseen tehty ir oli myös panchro, eli täysin pimeässä. Ir oli vaan lisäherkistys jotta käyttöaika jatkui sittenkin kun puussa on pieni lehti. Muutoinhan lumelta lehtiaikaan jää karttakuvauksiin tosi lyhyt "sesonki".
Ok. Pitää tuumailla asiaa ja etsiskellä lisätietoja. Orwon tuotteista ei oikein hyvin tietoja löytynyt, mutta pitää laajentaa hakuja saksan kieleen. Yhtään en tosin saksaa osaa, mutta käännössovelluksien avulla suap jottain tulkattua.
Punainen kestää valoa huonoiten. Siksi esim taidemuseoissa kuvaaminen on kielletty, vaikka pitäisi olla vain salaman käyttökielto.
Pelkkä salaman kieltäminen ei välttämättä riitä. Monissa kameroissa on automaattisalama, eivätkä ihmiset hoksaa laittaa sitä pois päältä ennen kuin salama on kertaalleen lauennut.
Kuvaamisen kieltämiseen voi toki olla muitakin syitä.
-
No nyt heitit pahan kyssärin. Kun en tuotetta tunne tarkemmin. Useimmat ir levyt oli herkkiä paljon muillekin aallonpituuksille kuin vain ir. Siksi kysymykseesi on jokseenkin mahdotonta vastata juu tai ei. Joka merkki vielä kehitteli erilaisia suojavaloja ja kehitti juuri sen mukaisen emulsion jossa sopiva "aukko" herkkyydessä. Eli orwon ir filkalle ei välttämättä kodakin suojavalo käy. Agfan ilmakuvaukseen tehty ir oli myös panchro, eli täysin pimeässä. Ir oli vaan lisäherkistys jotta käyttöaika jatkui sittenkin kun puussa on pieni lehti. Muutoinhan lumelta lehtiaikaan jää karttakuvauksiin tosi lyhyt "sesonki".
Ok. Pitää tuumailla asiaa ja etsiskellä lisätietoja. Orwon tuotteista ei oikein hyvin tietoja löytynyt, mutta pitää laajentaa hakuja saksan kieleen. Yhtään en tosin saksaa osaa, mutta käännössovelluksien avulla suap jottain tulkattua.
Punainen kestää valoa huonoiten. Siksi esim taidemuseoissa kuvaaminen on kielletty, vaikka pitäisi olla vain salaman käyttökielto.
Pelkkä salaman kieltäminen ei välttämättä riitä. Monissa kameroissa on automaattisalama, eivätkä ihmiset hoksaa laittaa sitä pois päältä ennen kuin salama on kertaalleen lauennut.
Kuvaamisen kieltämiseen voi toki olla muitakin syitä.
Toki muitakin syitä voi olla, esim turvalaitteiden kuvaaminen siinä samalla. Mutta ei kuvaaminen tauluja vahingoita. Valo kylläkin.
-
Olisko Martti kiinnostunut valmiiksikuvatuista lasilevyistä. Vanhoja ovat. Lähetin yv.
-
Olisin myös kiinnostunut lasinegoista, myös niistä valmiiksi kehitetyistä. Mitä kokoa ovat?
-
Sain kaverilta isänsä vanhan kameran saatesanoilla, että "ei hajuakaan onko laadukas vai ei. Saattaa toimia tai ei". No sehän oli Konica Autoreflex T3. En ole koskaan yhtäkään Konicaa rämpännyt, ja yllätyin miten laadukas tämä on. Tykästyin saman tien. Olipa sen mukana myös netin mukaan erikoinen 35mm f2.0 -objektiivi. Tuosta voisi ilmeisesti saada rahaakin. Ei sitä kuitenkaan viitsi ruveta myymään kun kerran hyvää hyvyyttään Jelena ne minulle luovutti kun tiesi että olen tuollaisista kiinnostunut. Eiköhän sille käyttö löydy.
Mittari ei kuitenkaan kamerassa toiminut, näytti mitä sattuu, välillä liikaa ja välillä liian vähän. Jumitti neulan silloin tällöin. Aukaisin kameran jos saisin jotain tehtyä.
No niinhän siinä sitten pääsi käymään, että minusta tuli se ääliö-korjaaja joka saa asiat vain pahemmalle tolalle. Nyt ei toimi senkään vertaa ja päätin luovuttaa. Voi olla, että käyn paikallisessa vanhoihin kameroihin erikoistuneessa liikkeessä vaihtamassa yhden ylimääräiseksi käyneen Pentaxin toimivaan Konican runkoon.
-
Miekii oon yrittäny yhistää kahta eri aikakautta valokuvauksessa - ihka uuteen m43 runkoon ens kiinasta postin kuskaama adapteri, sitte canonin 2xtelejatke ja perrään 80-lukunen canonin zoomi 70-210/f4. Roppikerroin kaks m43:ssa eli kinovastaavana 840 mm putkea. Olympuksen rungossa oleva vakaaja on aivan mahtava, kun viimein löysin valikoista objektiivin millien ilmotuspaikan, ja aukon esivalinnan valotusautomatiikka toimii, mutta tarkennus on käsisäädöllä aika tuskasta saada kohalleen. En tiijä, onks optiikassa jotain häikkää, ko on niin vaikea saaha muuta ko suttua pitemmällä matkalla. Ja hujassuon lintutornin linnut oli äsken niin kaakana kaikki, että valkonen lokki just ja just erottuu pikkuläikkänä keskellä kuvaa 840 millillä... Liron ja pikkulokin näin varmana (rouvan tekemänä) tunnistuksena ensimmäistä kertaa elläissäin, kiinalaisen halpis-kaukoputken läpi.
Ois pitäny sittekii tyytyä siihe hyperzoomiridgeen, nyt lipsahtaa helposti varustelukierteeks putkien kanssa... ja sen kanssa ei ois epäselvää, onks kyse uuven- vai vanhanajan valokuvauksesta...
Jaakkovaakko
-
Minulla olisi tuossa Canoniin käypäinen 400mm Tamron. Noilla kertoimilla saisi jo ihan etäälle näkevän kokonaisuuden...
-
Minkä aikakauven canoniin; miulla siis se adapteri FD:lle, eli 70-luvun lasia?
jv
-
Minkä aikakauven canoniin; miulla siis se adapteri FD:lle, eli 70-luvun lasia?
jv
FD:lle käypäinen juurikin.
-
Oiskos se mahollisesti ylimääränen? Tosin miun telejatke on b, eli 300 millisille ja alle, canon ainakin omille laseilleen suosittelee 300 millistä ylöspäin a-telejatketta.
jv
-
jos olympuksen pistää kiinni 400 millinen nin se muttuu 800milliseksi ja mun mielestä ei mitään jatketta noihin millehin tartte. sillä bee jatkeella siitä tulis 1600millinen ja pitääs valaa kiinni betoniin ettei tärähdä, kyllä siinä 800 millisessäkin pitää olla tosi hyvä jalusta.
-
Tommonen kaunis ja mielenkiintoinen 6x6 Voigtlander taskukamera löytyi kirpparista 12 eurolla, melkein kuin uusi hienolla ruskealla nahkalaukulla. pitää joskus panna filimi sinne ja tonne kehitykseen http://www.telefoto.fi/page.php?id=5 (http://www.telefoto.fi/page.php?id=5) video kamerasta https://www.youtube.com/watch?v=D_AVMzquqqI (https://www.youtube.com/watch?v=D_AVMzquqqI)
-
jos olympuksen pistää kiinni 400 millinen nin se muttuu 800milliseksi ja mun mielestä ei mitään jatketta noihin millehin tartte. sillä bee jatkeella siitä tulis 1600millinen ja pitääs valaa kiinni betoniin ettei tärähdä, kyllä siinä 800 millisessäkin pitää olla tosi hyvä jalusta.
Tuossa mallia: https://drive.google.com/open?id=0B0J8AG9J9zofTlFvS2FYSjNEWFU
Otettu olympuksella 2xtelejatke ja 70-210 zoomi adapterin kanssa kiinni, zoomi ääripäässä telellä. Eli m43 runko, croppikerroin 2, teleä 2 x 210 tekee kaikki yhteensä 840 milliä kinovastaavana. ISO-arvo 800, objektiivin aukko nelosella (telejatke huomioiden valotusta kasin aukon verran), automaatin asettama aika 1/160 s. Huonojalkanen ukko seisoo huojuen, kamera täysin käsivaralla! Tuo on ensimmäisenä päivänä adapterien saavuttua Kiinasta. Tuon jälkeen vasta löysin valikoista sen kohan, missä rungossa olevalle vakaajalle kerrotaan objektiivin millimetrit (vanhalla manuaalilasilla, uusilla omilla laseilla tieto kulkee itsestään), ja vakaaja parani vielä tuosta huomattavasti. Tuo peipponen on kyllä tärähtänyt, mutta ei ole tarkennuskaan kohdallaan, koivun lehdistä näkee, että peipon edessä on tarkin alue. Vasta äsken löysin sieltä valikoista sen kohdan, mistä saa manuaalioptiikalle sellaisen moodin, että etsimessä tai takaruudulla piirtyy apuviivoja kuvan siihen kohtaan, mihin focus on kulloinkin kohdallaan, kun manuaalisesti tarkentaa.
Oikeassa olet, Lasse, noista milleistä ja tukevan jalustan tarpeesta - puoliammattilaisena tietenkin olet oikeassa - mutta kyllä tuollaisen nykyrungon viisakselinen vakaaja aika temppuihin kykenee!
Laitan esimerkkiä, jahka hieman harjoittelen, mutta tuonne nykyvalokuvauksen topiikkiin.
Jaakko
-
On kyll aika hyvä terävyys noissa lehdissä kun ajatelee että päälasi on vain tavallinen zoomi ja jatke päälle + ilman jalustaa! oot kyll aika vakaa jalusta ittekin Jaakko ;)
-
Jos foorumilla on joitakin jotka ovat kiinnostuneita vanhoista kameroista alk.v. 1910> ja alan kirjallisuudesta mitä suomen/ ruotsinkielellä löytyy, niin olis tarjolla.
Tänne en viitsi kameralistaa pistää, mutta pistäkää maililla mistä olisitte kiinnostuneet, niin vastailen jos löytyy.
Kirat esim.
Valokuvakirjat
Otso Pietinen
Valokuvauksen kuvaopas 1958
Hans Windisch
Uusi valokuvauskoulu 1957
Vilho Setälä
Oman kameran opas 1951
Osmo Lehtovirta
Näppää näin 1951
Foto Valokuvauslehti 1950
Gösta Skoglund
Värivalokuvauksen opas 1959
Agfa Foto ABC 1943 ( Ruotsl.)
P.K. Jaskari
Valokuvausopas 1969
Sjöström
Amatöörivalokuvaaja 1955
E. Piirinen
Valokuvauksen alkeet 1926 ( Vihkonen)
Helios
Lähikuvauksen ohjeita 1957
Reininger
Hyvä valokuvaaja 1957
Vilho Setälä
Valokuvaus 1940
Tämä kirja on arvostettu teos ja huippukuntoinen ja sisältää sen kuuluisan mallinegatiivin.
K.W. Gullers
Käytä oikein kameraasi 1955
Erkki Majava
Pienois-Kamera
ja sen käyttö 1943
E. Piirinen
Valokuvausopas 1920
Vilho Setälä 1950-luku
Valokuvauksen taito Sisältää mallinegatiivin
Foto-Sarja
1 Valota oikein
8 Muotokuvat
11 Blixtljus
Suuret ikäluokat ja valokuvaus 2001 kameroista ( Vihkonen)
Gunnar Nyman 1934
Små Negativ
Stora Bilder
-
Taas on Bukowsklla kasa kameroita kaupan.
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/E114/lots/801975-kameror-10-st-bl-a-kodak-1900-talets-forsta-halft (https://www.bukowskis.com/fi/auctions/E114/lots/801975-kameror-10-st-bl-a-kodak-1900-talets-forsta-halft)
-
Tuli kokeiltua ISO 3200 Ilfordia. Kyllä on rujoa ja rakeista kamaa...
(http://i8.aijaa.com/t/00094/14201375.t.jpg) (http://aijaa.com/sl86C5)
-
Iloa ilmeistä, Ilford filmeistä. Oliko joku tällainen mainoslause 60-luvulla? :)
-
Mihinkäs se nyt taas liittykään tää "vedä narusta ja nauti kesästä"?
...yritti muistella jv
-
Mihinkäs se nyt taas liittykään tää "vedä narusta ja nauti kesästä"?
...yritti muistella jv
... osta Tohatsu perämoottori.
-
Moro
Niijjoo olishan se 2-kymppinen Terhikin ihan kiva.
-
Lomareissulla oi taasen kameroita matkassa usseita, mutta tuli kokkeiltua vain Yashica A:ta, Zorkia ja Voigtländeriä. Tai no vilimit on vielä sisässä, joten ei tiiä miten toimiipi, mutta teknillisesti vaikuttas toimivilta. Yashica on kokkeiltu aijemmin jo, muta toisissa on kummassakin vasta ensimmäinen vilimi sisässä mulla. Zorkiin oli *ittumainen saaha vilimi paikalleen. Se vilimin etureuna tökkäs aina johonkin ja piti lopulta irrottaa opjektiivi, että sai sormella ohojattua vilimin menemään perille. Näytti tökkäävän siihen aukon laitaan.
Kokkeilemata jäi pari, mutta ehtiipä nuo.
-
Menee hiukan mainostuksen puolelle, mutta menköön. Tilasin halvan ja yksinkertaisen laitteen (http://www.ebay.co.uk/itm/Camera-shutter-tester-for-shutter-speed-up-to-1-1000th-for-PCs-and-laptops-/161847764509) kameran sulkimen nopeuksien testaamiseen. Viitisentoista euroa oli hintaa, ja postikulut Romaniasta ilmaiset. Toimii hienosti ja aika nopeaan saapui postissa.
Laite liitetään tietokoneen mikrofoniliitäntään. Se asetetaan sulkimen taakse, laitetaan tietokoneohjelma nauhoittamaan ääntä ja laukaistaan suljin. Laite on herkkä valolle, ja sulkimen aukiolon kesto voidaan lukea äänitysohjelman piirtämästä käyrästä. Hintaan ei kuulu tarvittavaa ohjelmistoa, mutta niitä on ilmaiseksi saatavilla. Itse latasin Linuxille Audacityn ja hyvin pelaa.
Näköjään Zeiss-Ikonin sekunnista puuttuu pari kymmenystä.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Sattuuko kellään olemaan huonokuntoista paljekameraa Compur -sulkimella? Tarvitsisin varaosakameran, tai oikeastaan varaosasulkimen. Jos nyt aivan tarkkoja ollaan, niin riittäisi tappi, johon sulkimen ajansäätö kiinnitetään ruuvilla. Ja se ruuvi. Omastani on katkennut ruuvi sinne sisään, eikä tahdo millään lähteä. Kellosepälläkin jo käytin sulkimen ihmeteltävänä, mutta ei ollut sopivia tarpeita ruuvin irroitukseen.
Päätin tehdä paljekamerakuvaamisen mahdollisimman helpoksi. Se kun on muutenkin jo riittävän vaivalloista, niin tarttee laittaa kamppeet sellaiseen kuntoon, ettei niissä ole mitään ylimääräisiä hankaluuksia. Suljin toimii tuollaisenaankin, mutta aina kameraa avatessa ja kuvaa ottaessa on pieni pelko, että säädin leviää sisuksineen maahan.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tulipahan kokeiltua taas kemikaalien läträystä pitkästäaikaa.
Alkaa näköjään kontrastit nememään jo melko matalaksi noista Neuvostoliittolaisista papereista, mutta onhan noilla kyllä ikääkin jo 30 vuotta ja säilytys olosuhteet olleet mitä sattuu.
Kesäinen kuva, mutta muuta tästä kuvasta ei olekkaan tiedossa. Saattaa olla ennen sotia otettu kuva tai sitten ei. 6x9 löytö negatiivi, kuvan henkilöt ja paikka tuntematon. Taitaa olla hevosen perässä vankkurimallinen kärry, kun aisat menee noin alas. Lieneekö peräti karjalan kuvia? Aika laaja pelto taustalla.
(https://lh3.googleusercontent.com/-Zqcslk5xwY8/V5uAW8W7gmI/AAAAAAAADuk/2IPv_6f4XE4Xx6zyEfyDKPzGJgFSxxk1wCCo/s912/Hein%25C3%25A4nteko.jpg.jpg)
Pitää kokeilla vielä samaa kuvaa tuoreemmalla tai jyrkemmällä paperilla.
-
Sanonpahan että on kuva täynnä tunnelmaa.30-luvun kuumat kesät...Ennen sitä yhtä juttua...
-
Niinhän se on, että oppiminen tapahtuu usein vahingon ja sattuman avulla. Niin sanotusti kantapään kautta. Pari uutta asiaa paljekamerakuvaamisesta on valjennut nyt parin päivän aikana. Ensinnäkin tänään se, että pölyn kanssa tosiaankin täytyy olla hyvin huolellinen filmikasetteja täyttäessä...
Toinen oppitunti oli muutama päivä sitten tapahtunut yllätys kuvaa kehitettäessä. Kuvasin jälleen yhden satavuotiaan lasilevyn. Käytin erittäin pitkää valotusaikaa, koska aiemmin olen havainnut sellaista tarvittavan. Tällä kertaa kuitenkin käytin entistäkin pidempää, mittaus ISO6:lla ja siitä vielä 8-9 aukkoa lisää. Ennen olen ylivalottanut 6-7 aukkoa. Kehitin kuvan ja ihastelin, että tulipas tällä kertaa tavallista parempaa jälkeä, mutta jokin tässä nyt on väärin. Meni hetki ennen kuin tajusin, että kädessäni on positiivi, ei negatiivi. Kyseessä on solarisaationa tunnettu ilmiö. On ollut useamman vuoden mielessä asiaan tutustuminen, ja nytpähän tuli ainakin hiukan asiaan vihkiydyttyä täysin vahingossa. Kuva tulee myöhemmin, kunhan saan sen digitaalisempaan muotoon.
-
Niinhän se on, että oppiminen tapahtuu usein vahingon ja sattuman avulla. Niin sanotusti kantapään kautta. Pari uutta asiaa paljekamerakuvaamisesta on valjennut nyt parin päivän aikana. Ensinnäkin tänään se, että pölyn kanssa tosiaankin täytyy olla hyvin huolellinen filmikasetteja täyttäessä...
Toinen oppitunti oli muutama päivä sitten tapahtunut yllätys kuvaa kehitettäessä. Kuvasin jälleen yhden satavuotiaan lasilevyn. Käytin erittäin pitkää valotusaikaa, koska aiemmin olen havainnut sellaista tarvittavan. Tällä kertaa kuitenkin käytin entistäkin pidempää, mittaus ISO6:lla ja siitä vielä 8-9 aukkoa lisää. Ennen olen ylivalottanut 6-7 aukkoa. Kehitin kuvan ja ihastelin, että tulipas tällä kertaa tavallista parempaa jälkeä, mutta jokin tässä nyt on väärin. Meni hetki ennen kuin tajusin, että kädessäni on positiivi, ei negatiivi. Kyseessä on solarisaationa tunnettu ilmiö. On ollut useamman vuoden mielessä asiaan tutustuminen, ja nytpähän tuli ainakin hiukan asiaan vihkiydyttyä täysin vahingossa. Kuva tulee myöhemmin, kunhan saan sen digitaalisempaan muotoon.
No juu, solarisaatio tuottaa kyllä osin posa jälkeä, mutta vain osassa aluetta, eli kirkkaimpien valojen alueella. On siis kuva osin posa/nega. Mielenkiintoista kylläkin. Vaikeesti hallittavissa. Toisaalta, miksi hallitakkaan kun jälki on mitä on.
-
No juu, solarisaatio tuottaa kyllä osin posa jälkeä, mutta vain osassa aluetta, eli kirkkaimpien valojen alueella. On siis kuva osin posa/nega. Mielenkiintoista kylläkin. Vaikeesti hallittavissa. Toisaalta, miksi hallitakkaan kun jälki on mitä on.
Olen samaa mieltä solarisaatiolla saatavasta jäljestä. En ole pitänyt siitä kuvien perusteella mainittavasti. Joissain tapauksissa voi toimia erittäinkin hyvin esteettisessä mielessä, mutta ei yleensä sytytä, kuten eivät alleviivatun erikoiset muutenkaan. Otetaan nyt vaikka liioittelevat HDR-kuvat, tai se, että värit vedetään niin tappiin kuin on mahdollista. Paljon on hienoja, kauniita tapoja käsitellä valokuvia, mutta paljon on myös keinoja saada aikaan kauhistuksia. Makuasioitahan nämä tietysti ovat, eikä ole olemassa väärää tapaa, etenkään jos kuvan teon tavoite lähestyy vähänkään luovan valokuvauksen aluetta.
Tämä minun ottamani vahinkosolarisaatio on kuitenkin hämäävän positiivimainen, eikä vaikuta alleviivatun erikoistekniikkamaiselta. Punatiilirakennukset ovat pitkän valotuksen vuoksi hyvin tummat, ja yhdistettynä kirkkaiden alueiden solarisaatioon maisema näyttää melkein kuin vastavaloon ilta-aikaan kuvatulta, vaikka se on tosiasiassa keskipäivällä myötävaloon kuvattu. Puut vasemmalla paljastavat kuitenkin, että kuvassa on jotain mätää.
Kirjaston skanneri on huono ja viallinen. Teki tuollaiset rannut kuvaan. Ei jaksanut paneutua kuvaan siksi kuin lyhkäisesti. Joka tapauksessa siitä kyllä näkee, mistä on kyse.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Zeiss Ikon Nilsiän Aholansaaren Paavon pirtissä tositoimissa. Piti ihan Mamiyalla (RB67) ikuistaa, kun kamera ja ympäristö niin hienosti menivät yhteen. Kyllä vaan silmä lepää noissa vanhoissa valokuvausvehkeissä. En ole harmi kyllä saanut vielä kameran arvoista jalustaa hankittua. Nykyinen alumiininen on ihan kätevä, mutta tyyliltään epäsopiva.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Puinen Berlebach (https://penakuvasi.files.wordpress.com/2013/08/p9224918.jpg)
-
Sain ihan ehdan flimiskannerin lainaan ja pääsin digitoimaan paljekameralla otettuja kuvia. Osaamattomuuteni vuoksi moni kuva epäonnistui, mutta eivät kaikki onneksi. Tässon yksi, Paavon pirtistä Aholansaaresta. Kyllä se vaan valo lankeaa kauniisti ja dramaattisesti mustaseinäisen savupirtin pienestä ikkunasta!
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tuli käytyä kamerakaupoilla. Tämä on jo sen verran uusi tapaus, etten ole ihan varma lasketaanko sitä edes tämän ketjun aiheeseen kuuluvaksi! Se on tehty Neuvostoliitossa vuonna 1980. Siinä ei ole suljinta, vaan tarttee käyttää knallia. Onneksi niitä löytyy hyllyltä kolme. Näitä tehtiin vuoteen 1987. Maassa, jolla oli menestyksekäs avaruusohjelma. Neuvostoliitto, voi pyhä jysäys sentään.
Kyseessä siis FKD 13x18. Paperinegatiivia alkuun tarkoitus kuvata, katsotaan siirrynkö filmiin jossain vaiheessa. Myös märkälevytouhut kiinnostaa, siihenhän tämä kapistus sopii mainiosta. Kuvassa on paristo kameran päällä selventämässä mittakaavaa.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Eiköhän ne kuulu entisaikaan,maat joita ei enää ole...Yksi nimeltä mainitsematon olisi joutanut hävitä ihan fyysisetikin...Otanpa sanani takaisin,ei kai kansa aina mahda mitään millaiset herrat sattuvat saamaan...
-
Ompa kaunis kamera! Ja kelpo potretteja näyttää sillä saavan https://www.flickr.com/groups/fkd_largeformat/pool/page1 (https://www.flickr.com/groups/fkd_largeformat/pool/page1) https://www.flickr.com/photos/128934597@N04/20327951098/in/pool-fkd_largeformat/lightbox/ (https://www.flickr.com/photos/128934597@N04/20327951098/in/pool-fkd_largeformat/lightbox/) (https://www.flickr.com/photos/128934597@N04/20327951098/in/pool-fkd_largeformat/lightbox/)
-
Ja näitähän on alettu värkkäillä Saksassa 1860-luvulla. On se vaan Neuvostoliitto ollut tärkeä elävän perinteen säilyttäjä valokuvauksen alalla...
Huomenissa haen lasiliikkeestä taustalevyt kasetteihin ja lataan paperia sisään. Laittanen muutaman skannin kuvista viikonlopun aikana.
-
Eiköhän ne kuulu entisaikaan,maat joita ei enää ole...Yksi nimeltä mainitsematon olisi joutanut hävitä ihan fyysisetikin...Otanpa sanani takaisin,ei kai kansa aina mahda mitään millaiset herrat sattuvat saamaan...
Tietääkseni nimeltä mainitsemattomassa maassa ovat itse äänestäneet nykyiset johtajansa, jota kansan enemmistö pitää edelleen parhaina mahdollisina johtajina. Seurauksista välittämättä.
-
Jos palataan aiheeseen, niin nimeltä mainitsematon maa on edelleen sekä valo-, että elokuvauksen saralla kärkisijoilla. Vain Maon aikainen Kiina ja tämän päivän Pohjois-Korea pystyvät samanlaiseen kuvien kehittämisen tasoon.
jv
-
Eiköhän ne kuulu entisaikaan,maat joita ei enää ole...Yksi nimeltä mainitsematon olisi joutanut hävitä ihan fyysisetikin...Otanpa sanani takaisin,ei kai kansa aina mahda mitään millaiset herrat sattuvat saamaan...
Tietääkseni nimeltä mainitsemattomassa maassa ovat itse äänestäneet nykyiset johtajansa, jota kansan enemmistö pitää edelleen parhaina mahdollisina johtajina. Seurauksista välittämättä.
Näinhän se on, mutta samalla pitää muistaa, että aikamoista vedätystä siellä on meininki ollut. Onhan se nähty historiassa, että missä tahansa kansa uskoo kun tarpeeksi taitava kaveri uskottelee.
-
Eiköhän ne kuulu entisaikaan,maat joita ei enää ole...Yksi nimeltä mainitsematon olisi joutanut hävitä ihan fyysisetikin...Otanpa sanani takaisin,ei kai kansa aina mahda mitään millaiset herrat sattuvat saamaan...
Tietääkseni nimeltä mainitsemattomassa maassa ovat itse äänestäneet nykyiset johtajansa, jota kansan enemmistö pitää edelleen parhaina mahdollisina johtajina. Seurauksista välittämättä.
Näinhän se on, mutta samalla pitää muistaa, että aikamoista vedätystä siellä on meininki ollut. Onhan se nähty historiassa, että missä tahansa kansa uskoo kun tarpeeksi taitava kaveri uskottelee.
Totta. Mutta on tainnut jäädä itsekritiikki suorittamatta kun ympäröivän maailman kanssa on krooniset ongelmat käynnissä?
-
Ensimmäiset kuvat FKD:llä kehitetty ja skannattu.
Näyttäisi siltä, että filmikasetit on aikalailla käyttökelvottomat. Materiaali on muovia, ja siinä on sama neliökuvio kuin yhdessä noista kuvista...
http://aijaa.com/a/yKMKiQ (http://aijaa.com/a/yKMKiQ)
-
Näyttäis Bukowskilla olevan taas pari vanhaa Leicaa myynnissä.
Hinnat on vielä asialliset (100€), mutta huutoaikka ov vielä jäljellä 5 päivää.
En ole tarkistanut valmistenumeroista, ovatko venäläisiä kopioita..
https://www.bukowskis.com/fi/lots/category/all/city/all/search/Kamera (https://www.bukowskis.com/fi/lots/category/all/city/all/search/Kamera)
-
Terve,
mistäpä toverit mustavalkokuvaajat hankkivat materiaalit ja tarvikkeet?
Minulla oli joskus nettiosoitteet tarvikekauppaan Saksaan ja muistaakseni myös Norjaan, mutta eipä enää löytynyt.
Lauri R.
-
Ruottis ainakin tommonen liike mistä saa vielä kaikki analoogiseen valokuvaukseen http://www.photax.se/category/filmframkallning (http://www.photax.se/category/filmframkallning) näköjään ei ulkomaille lähetetä litkuja
Kontakta oss vid export till Noge, Finland och Danmark.
Minsta ordervärde vid export 800 SEK. Fotokemi exporteras ej.
-
Kiitos!
-
Tuolta löytyy ja lähettävät myös litkuja suomeen.
https://www.macodirect.de/en (https://www.macodirect.de/en)
www.fotoimpex.de/shopen/ (http://www.fotoimpex.de/shopen/)
-
www.fomafoto.no (http://www.fomafoto.no)
-
Näköjään Suomestakin vielä löytyy http://www.telefoto.fi/tuotteet/578/pimiotarvikkeet/tarvikkeet/filminkehitys/ (http://www.telefoto.fi/tuotteet/578/pimiotarvikkeet/tarvikkeet/filminkehitys/)
-
Hei. Minulta löytyis mustavalkokuvien(kino) tekovälineet. Ei mitään huippua mutta kuitenkin. Filminpurkituskone, patersonin tankki, Durst suurennuskone, altaat, valotuskello, ym. Ei ole ollut käyttöä vuosiin. Ovat kylmässä vintissä olleet joten pitäisi tutkia missä kunnossa. kiinnostaako ketään? Savonlinnassa asuvat.
-
Valotuskello ja altaat kiinnostaa.
-
Kiitokset, Macodirect oli se jota muistelin.
Lauri R.
-
Suurennuskone saattaa kiinnostaa. Mitä mallia se on?
-
Pistän tähän topiikkiin nykyvalokuvaukseen hurahtanneen mieleen toisessa topiikissa nousseen kysymyksen:
Tuolla Vanhat moottoripyörät -osiossa on topiikki, missä arvuutellaan paria moottorpyörää. Ne ovat valokuvassa, joka on Metsästäjä-lehen viimisessä numerossa. Kuva on vuodelta 1913, kovasti tärkeän näkösenä on siinä kylän miehiä, pari moottoripyörää, pari koiraa ja runsaasti metsästäjien saalista. Mitäs ossaisivat alaan perehtyneet - esmerkiks Rauzi ja Martti K. - kertoa reilun sadan vuoden takasesta valokuvaustekniikasta, minkälainen on ollut tuollaisen potretin oton tapahtuma kaiken kaikkiaan ja mitä on mahdollisesti ollut kuvaukseen käytetty kalusto silloin?
jv
-
Pistän tähän topiikkiin nykyvalokuvaukseen hurahtanneen mieleen toisessa topiikissa nousseen kysymyksen:
Tuolla Vanhat moottoripyörät -osiossa on topiikki, missä arvuutellaan paria moottorpyörää. Ne ovat valokuvassa, joka on Metsästäjä-lehen viimisessä numerossa. Kuva on vuodelta 1913, kovasti tärkeän näkösenä on siinä kylän miehiä, pari moottoripyörää, pari koiraa ja runsaasti metsästäjien saalista. Mitäs ossaisivat alaan perehtyneet - esmerkiks Rauzi ja Martti K. - kertoa reilun sadan vuoden takasesta valokuvaustekniikasta, minkälainen on ollut tuollaisen potretin oton tapahtuma kaiken kaikkiaan ja mitä on mahdollisesti ollut kuvaukseen käytetty kalusto silloin?
jv
Kamalan vaikeen kyssärin heitit. Tapahtuma sinänsä on aika selkee, ukot on metästelly vietärikinttuja ja ylpeenä esittelevät saalistaan. Mutta sitte välineet, selvää on että 6X6 eli 120mm puola tai vastaava on tavarana ollut. Siis filkka tuo, onko sitte kameran koko ollut 6X4,5 vai 6X6 vai 6X9 on vaikee sanoa. Jos kuvasuhde on alkuperäinen niin 6X4,5, mutta ei sekään kovin selvää ole, kuvaahan on voitu rajailla vaikka kuinka. Kinarit, eli 35mm kama alko tulemaan vasta myöhemmin eli sitä tuo tavara ei ole. Terävyyden ja valo/varjo erojen takia sanoisin että kuvattu halpis laatikolla 6X6 ja rajattu tuohon kokoon.
Objektiivin laatu hieman kyseenalainen, eli viittaa halpislaatikoihin. Ukkojen asettelu ei viittaa ammattikuvaajaan vaan harrastelijaan. Voin olla väärässäkin. Isomman koon kamerat olisi ilmanmuuta tuotaneet laadullisesti parempaa kuvaa. Ja isommat, eli laakavehkeet, niillä kuvaaja olisi katsonut eri lailla tilanteen.
Mutta hieno kuva, hienoa historiaa. Ja ukoilla tyyliä, pikkutakit ja liivit joka ukolla. Mites tänäpänä? Ei siis persaukisia torppareita vaan pikkasen parempaa sakkia. Ajomiehet on niille ajaneet pupujussit hollille. Oikeenpuoleisella ukolla liivi eriparia puvun kanssa, perinneliivi jostain hämehestä, askola, pukkila...Toinen oikeelta, oikeen solmuke kaulassa. Isäntiä ovat.
Voin olla väärässä mutta sanoisin että 6X6 halpislaatikolla kuvattu paikallisen harastan toimesta ja sitten rajattu korkeudesta hieman, joko vedostettaessa tai lehden toimesta.
-
Valokuvaus kuitenkin melko tärkeä tapahtuma tuohon aikaan, että sitä varten on saatettu erikseenkin kiinnittää huomiota vetimiin? Ja moottoripyörät on olleet sellasta omaisuutta, mikä on pitäny saaha kuvaan mukaan, vaikka ei tuohon metästykseen ois niin kuuluneetkaan? Hienoa kuitenkin, että jossain on tuollasia kuvia otettu tai otatettu, jälkipolvien kannalta. Kuvat on sellasta pönötystä, mutta toisaalta niistä on ihmiset tunnistettavissa. Historian kannalta vois sanoa, että tään päivän kännykkäräpsyjä ja selfietä ei ehkä sadan vuoden päästä niinkään arvosteta...
Tuo siis kuitenkin oli jo sellasta aikaa, että filmille kuvattiin, ei lasilevylle, ja valotusajatkin oli jotain inhimillistä. Se miulle tuli mieleen heti tuota kuvaa katellessa, että nuo jänikset vois tuossa vaiheessa kuvata pitkälläkin valotuksella, ja ukotkin saattas jaksaa käskettynä pönöttää, mutta koirat vois olla haasteellisia saaha pysymään paikallaan.
jv
-
Sehän on Jaakko just näin. Ukot on voineet käydä pukeutumassa kuvaa varten. Tosin, niin helevetin ryppyset hihat että voi olla ihan noineenkin. Ja mitä sanoit koirista, no ei ne ihan teräviä ole eli valotusaika on ollut pitkä...
-
Noudin vanhoja lasinegoja, yhtensä 4000 kpl: pitäis aloittaa kuvaamaan!
Kysynkin:
- onko kokemusta valopöydän vaatimuksista
- onko tarvetta kuvata RAW:na, vai riittääkö JPG ( ovat siis mu-va negoja)
- entä kamerasta: onko hyvä kuvata pienellä aukolla ja hitaalla valotusajalla vai toisinpäin, vai siltä väliltä
Muuta tärkeää?
Olen aikaisemmin kuvannut Olympus OMD:lla tuhatkunta lasinegaa, mutta nyt pitäis yrityää arkistokelpoista laatua
-
Sinulla on Jouko varmasti enemmän valokuvauksesta tietoa, ymmärrystä ja kokemusta kuin minulla, eli jutustelua vain minun puoleltani.
Siihen vain kiinnitin huomiota, että Olympuksen OMD; kun minulla on juuri sellanen (E-M1), enkä tiedä sen parempia kameroita olevan olemassakaan... mikä siihen voisi parempi olla? Tai tietysti, jos mennään esimerkiksi keskikoon formaattiin...siis varsinaisiin studiokameroihin.
Teoria varmaan sinulla paremmin hallussa, mutta itse lähtisin kokeilemaan mahdollisimman pienellä ISO:lla, hyvällä ja valovoimaisella - ehkä kiinteällä objektiivilla, joka olisi jossain pienen telen alueella (kinokennossa 100 millin kahta puolta, m43:ssa 50..75 mm, eli saadaan kamera sen verran etäs levystä, että matka on jo lähes sama objektiivilta kuvattavan kohteen keskelle ja nurkkiin. (Nyky?)objektiiveilla kuvan tarkkuus on usein parhaimmillaan vain hiukan himmennettynä, eli aukkoja tuosta 3 - 4 kohdasta. Suurimmilla aukoilla yleensä nurkissa saattaa olla epätarkkuutta, ja taas kun mennään tuonne 8 tai yli, alkaa niitä väriviivoja tulla rajapintoihin. Mutta tuleeko niitä, kun kuvattava on samassa tasossa oleva levy? Toisaalta, levyä kuvattaessa voi käyttää vaikka kuinka suurta aukkoa, kun syväterävyyttä ei tarvita, vain tuo objektiivin laatu kuvan kulma-alueiden tarkkuutta ajatellen saattaa vaatia himmentämistä. Tanakka jalusta ja laukaisu muualta kuin kamerasta lienee itsestään selvyys. Tuon minun kamerani käyttö ainakin onnistuu niin, että wifi-yhteydellä saa puhelimesta kauko-ohjaimen, jolla voi tehdä paljon säätöjäkin kameraan, mutta tuossahan ei taida tarvita kuin liipasinta? Ja paikallaan olevaa, tasomaista kohdetta kuvattaessa ei ole mitään estettä käyttää elektronista suljinta, ja saada pienikin mahdollinen kameran tärähdyttäjä pois. Objektiiviksi käynee mikä vain vanhakin, mutta laatuisa, tarkennusta voi kokeilemalla hakea käsisäädöllä kohdalleen, ei tarvitse supernopeaa autofocusta - kohde tuskin karkaa?
Kamerakeskustelupalstoilta saattaa löytyä oikeaa tietoa, kameralaukku.com tai digicamera.net esimerkiksi.
Tälläistä uuteen harrastukseensa innostuneen, mutta (vielä) mistään mitään ymmärtämättömän ääneen ajattelua, jätä omaan arvoonsa.
Jaakko
-
Samanlaisia tietoja sain myös lukiessani FB-ryhmän "Lasinegatiivit" linkkien ohjeita.
Siellä käskettiin käyttämään ehdottomasti RAW-tallennusmuotoa JPG:n sijasta.
Mutta se on työläämpi ja vie moninkertaisesti tilaa koneelta.
Ymmärrän, että värikuvien tallennuksessa monipuolinen editointimahdollisuus on tarpeen, mutta onkohan mu-va-kuvissa sellaista tarvetta?
-
Noudin vanhoja lasinegoja, yhtensä 4000 kpl: pitäis aloittaa kuvaamaan!
Kysynkin:
- onko kokemusta valopöydän vaatimuksista
- onko tarvetta kuvata RAW:na, vai riittääkö JPG ( ovat siis mu-va negoja)
- entä kamerasta: onko hyvä kuvata pienellä aukolla ja hitaalla valotusajalla vai toisinpäin, vai siltä väliltä
Muuta tärkeää?
Olen aikaisemmin kuvannut Olympus OMD:lla tuhatkunta lasinegaa, mutta nyt pitäis yrityää arkistokelpoista laatua
Digitoin kuvia - lasi- ja filminegatiiveja pääasiassa - työkseni muutaman kuukauden muutama vuosi sitten Rautalammin museolla. Siellä oli hyvä setti, jonka kanssa digitointi kävi ilman turhaa häslinkiä. Tässä on hiukan kokemuksia siitä, miten ison määrän digitoiminen kannattaa hoitaa. Tekstin lopussa on vielä linkki digitointioppaaseen, jonka tein museossa työskennellessäni. Se tosin käsittelee Rautalammin museon laitteistoa ja ohjelmistoa, mutta ehkäpä voit saada siitä jotain ideoita digitoinnin järjestämiseen.
Työ jakaantuu käytännössä kolmeen osa-alueeseen:
1. Kuvan ottaminen
2. Kuvan käsitteleminen
3. Kuvan tallentaminen
Toki käsittelyn voi jättää ensimmäisellä kierroksella tekemättäkin, mutta jos haluaa tallentaa lopullisen kuvan muutoin kuin raw-muotoon, niin käsittely täytyy tehdä. Jos haluaa esim. museotyöhön tai kirjan tekoon käyttökelpoista jälkeä niin käsittelyyn täytyy hiukan paneutua, mutta ei se ole hankalaa kun vaan ajatuksella käy puuhaamaan. Huolellinen tosiaan kannattaa olla, ettei käy niin että tehty suuri työ osoittautuu turhaksi.
Näissä jutuissa tärkeää on myös kaikki kontekstitiedot. Kannattaa vähintäänkin kirjoittaa ylös tarkasti kuvien yhteyteen se, mistä olet ne saanut, milloin ne on kuvattu, kenen toimesta ja millä alueella. Jos jostain yksittäisestä kuvasta tunnistaa henkilön tai on oma läheinen muisto paikasta niin nämä ovat tietoja, jotka muistiorganisaatioita kiinnostavat.
1.
Noin suuressa määrässä tosiaan turha häsläys on hyvä saada pois. Jos digitoi 4000 kuvaa ja käyttää jokaiseen ylimääräiset 10 sekuntia hankalan laitteiston vuoksi, lisääntyy hommaan käytetty aika 11 tunnin verran.
Jalustan tulee olla tukeva. Jos negoja on montaa kokoa ja ne ovat sekaisin niin kameran helppo laskeminen ja nostaminen ovat tärkeässä roolissa. Jos niitä on vain yhtä tai muutamaa kokoa tai ovat koon mukaan hyvin järjestetyt ja jalustaa joutuu säätämään vain harvoin niin asialla ei ole niin paljon väliä. Jos jalustaa joutuu hankalasti säätämään muutaman kuvan välein niin aikaahan siihen menee, ja isossa määrässä kuvia sitä ei pidä joutua tuhlaamaan turhaan työhön. Minulla oli käytössä suurennuskoneesta tehty teline, jossa kameraa oli erittäin tukevasti ja sitä pystyi siirtämään suoraan ylös ja alas kampea kääntämällä. Uuteen kuvakokoon siirtyminen kävi nopeasti ja helposti.
Kameran ohjaus ja tarkennus olisi parasta pystyä hoitamaan suoraan tietokoneen ruudulta koskematta kameraan. Tässä taas säästyy aikaa ja hermoja. Tietysti jos negat ovat saman kokoisia niin manuaalitarkennuskin voi hyvin toimia. Kun sen kerran asettaa kohdalleen niin mihinkäpä se siitä muuttuisi jos kameraan ei koska. Jos kameraa joutuu siirtelemään ylös alas erikokoisten negojen vuoksi niin automaattia tarvitaan, ja se olisi tosiaan paras pystyä hoitamaan tietokoneen ruudulta.
Jos kamera kerran on piuhan päässä niin parasta olisi, että kuva siirtyisi suoraan kamerasta tietokoneelle oikeaan kansioon. Jälleen kerran vähentää turhaa häsläystä. Raw kuvissa muistikortti täyttyy suhteellisen nopeasti ja siirtelemiseen menee aikaa ja hermoja.
Niin, ja siitä teknisestä puolesta. Pienin mahdollinen ISO-luku. Eri optiikoissa vaihtelee mikä aukko tuottaa parhaan jäljen, mutta f8 on yleensä varma valinta. Jonkin sortin makro-objektiivi on digitointiin paras vaihtoehto.
2.
Käsittelystä hiukan linkissä, joka on lopussa
3.
Jos tosiaan haluat arkistolaatua, joka kelpaa museoihin ja arkistoihin, niin suosittelen RAW-muotoa. Muuten voi käydä niin, että museo ei ota digitiedostojasi, vaan haluaa negat lainaan, jotta voi tehdä niistä itse käyttökelpoiset tiedostot. Toki jos kuvaat RAW-muodossa, käsittelet kuvat taiten ja tallennat esim. tif-muotoon, voi lopputulos kelvata hyvinkin museoihin tai arkistoon. Tärkeää on saada yksityiskohdat talteen kuvatessa, säilyttää ne käsittelyssä ja tallentaa sen verran korkealla resoluutiolla, että siitä saa ison printin tehtyä. En nyt tähän hätään muista minkälaisia resoluutioita Rautalammin ja Kuopion museot suosivat, mutta jos nyt lyhempi sivu olisi esim. 3000 pikseliä niin uskoisin riittävän.
Mustavalkokuvat kannattaa kuvata värillisenä. Raw-tiedostosta voit valita sitten ohjelmassa valkoisen pisteen ja saat valkotasapainon kuntoon. Värikuvana tallennetussa mustavalkokuvassa on enemmän informaatiota tallella kuin mustavalkokuvaksi muutetussa. Tilaa se vie toki hiukan enemmän.
Tässä on se luvattu linkki:
https://www.dropbox.com/s/gevuadxocjqo2nz/Digitointiohje_Korhonen%2C%20Martti.pdf?dl=0 (https://www.dropbox.com/s/gevuadxocjqo2nz/Digitointiohje_Korhonen%2C%20Martti.pdf?dl=0)
-
Jouko esitti tuossa valokuvauksen yhteen osa-alueeseen liittyvän teknisen kysymyksen. Ehdotin asian kysymistä valokuvauksen harrastajien foorumeilta. Perun ehdotukseni.
Valokuvauspalstoilla jos kysyy jotain, saa vastauksena pottuilua, vähättelyä ja puuta heinää. Noin yksi kymmenestä vastaajasta antaa asiallista tietoa. Sekin on tietysti paljon paremmin kuin suoli24:ssä; siellä korkeintaan yksi sadasta vastaajasta antaa asiallista tietoa.
Kun asiallisen kysymyksen laittaa vmpk:n palstalle - mihin hyvänsä elämän alaan liittyvän - saa näköjään kattavan, perustellun ja syvällisen, siis todellisen asiantuntijan, vastauksen jo toiselta vastaajalta. Ja vain joka toinen vastaaja kirjoittelee puuta-heinää!
Hurraahuuto vmpk:n foorumille!
jv
-
Samaa mielta Jaakon kanssa.
Kiitokset myös Martille, hyvä, että taas täältä löytyi asiantuntija.
:D
-
Löysin tässä muuton yhteydessä Kodak professional ultra iii 17,8 x 24cm valokuvauspapereita n 90 kpl. Laatikon aukaisin ensimmäisen kerran sitten 1978. Jos jotain kiinnostaa niin saa lähetyskuluja vastaan.
-
Löysin tässä muuton yhteydessä Kodak professional ultra iii 17,8 x 24cm valokuvauspapereita n 90 kpl. Laatikon aukaisin ensimmäisen kerran sitten 1978. Jos jotain kiinnostaa niin saa lähetyskuluja vastaan.
Tuliskohan nuo sen hammaspyörän mukana Ouluun?
-
Sovittu, että paketti lähtee Tatulle, synkronoidaan hammasrattaan kanssa.
-
Samaa mielta Jaakon kanssa.
Kiitokset myös Martille, hyvä, että taas täältä löytyi asiantuntija.
:D
Nyt olen saanut projektin alulleen, siis petusfaktat synkroniin.
:angel:
Siis valopöytä tasavirtalähteellä (siis suodatettu vaihtovirtarippeli pois) syötetty LED-valopöytä.
Valovoimakkuus säädettävissä.
Valon värilämpötila n 5000K.
Värintoistoindeksi Ra yli 90.
Tuollaisen saa 100€:lla.
Kuvaus tehdään pimeässä huoneessa, varsinkin 50Hz loistevalo voi aiheuttaa kuvaan aaltoilevia huntuja ( em rippeli).
Kuvaus JPG + RAW- muodossa (digijärkkäreissä nämä on valittavissa tapahtumaan samanaikaisesti, jopa eri korteille).
Vaikka kuvaa mu-va-negoja, kuvaus värikuvina.
Kameran väriasetukset päivänvalo.
Aukko n 9, suljinaika 1/50...1/200. Tämä ei kai ole kovin tärkeä, kunhan on yli tuon minimin.
Kameran kennon koko sellainen, että kuvan koko on riittävän tarkka ( JPG n 5M, RAW n 15M).
JPG kuvat käsitellään Photoshopilla, RAW jätetään silleen mahdollista myöhempää arkiston käsittelyä varten.
Kamerana käytän Olympus OM-D (6*6 negat) ja Nikon 700 (6*9 negat) molemmissa zoom, jolloin ei tarvitse säätää kameran korkeutta jalustalla.
Negatiivi asetetaan samankokoiseen kehykseen, joka estää sivuvalon pääsyn objektiiville.
Kamerassa säädetään kuvakoko vastaamaan em negakokoa, että valotuksen säätä onnistuu ilman sivuvaloa.
:)
Paljon pieniä nyansseja, mutta ei mitään ylivoimaista.
:P
-
Mikäs tässä meni pieleen?
Kuva ei ole tarkentunut mihinkään kohtaan. Voiko auringonvalo suoraan linssiin saada aikaan jonkun heijastuman?
Kuva on otettu vm.1905 Kodakin 5x7" kameralla. Tarkennus on tehty tähyslevylle, ennen kuvan ottoa.
Kuvauspäivä 8.6.2017
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Mikäs tässä meni pieleen?
Kuva ei ole tarkentunut mihinkään kohtaan. Voiko auringonvalo suoraan linssiin saada aikaan jonkun heijastuman?
Kuva on otettu vm.1905 Kodakin 5x7" kameralla. Tarkennus on tehty tähyslevylle, ennen kuvan ottoa.
Kuvauspäivä 8.6.2017
Eipä se aurinko ole syyllinen. Jostain muusta on kyse. Tähyslevyn ja negan paikka, onko sama? Kakkuloitten puhtaus?
Meinaan jos tässä koossa on kuva 5X7 tuumasella vehkeellä niin pitäs olla kunnossa kyllä.
-
Onko tähyslevy oikein päin, tai toisin sanoen onko hiottu puoli objektiiviin päin?
-
Ollaan aiheessa (kuvaus filmille), mistä mie ymmärrän vielä vähemmän ko jostain muusta. Mutta jos ehoin tahoin haluaa tuollaista jälkeä, ni eikö sitä tuu kun vettää vaikka vaseliinia ohuelti linssin pintaan? Tasanen epäterävyys läpi kuvan. Onkos nega samalla tavalla sumea, ettei tuo epäterävyys oo kotosin kuvan siirrosta paperille tai digiin? Tai vanhat materiaalit käyttäytyneet odottamattomalla tavalla? Tai sitten vaan jalusta on antanu periks ja tärähtäny valotuksen aikana, sillon kyllä sumeutta pitäs olla matkan päässä enemmän ko lähialueilla, vai?
Ootetaan ko Martti tullee museolta, ni saahaan taas oikeeta kokemusperästä tietoa...
jv
PS. Jahas, olikin jo kaivattu mies linjoilla...
-
Tähyslevy on kiinteä, eli se ei voi olla syyllinen ja samalla kameralla on otettua samalle päivää myös muita, hyvin onnistuneita kuvia. Jostain tuntemattomasta syystä tämä yksi kuva tuli täysin utuinen.
-
Tähyslevy on kiinteä, eli se ei voi olla syyllinen ja samalla kameralla on otettua samalle päivää myös muita, hyvin onnistuneita kuvia. Jostain tuntemattomasta syystä tämä yksi kuva tuli täysin utuinen.
No sittehän tää on helppo juttu. Jos on kuvattu useita ja yksi on sumea niin haitanneeko tuo. Sitte kun alkaa olla useampia tai kaikki niin vika on löydettävä kyllä. Sen 18 vuotta minkä olin AGFA lla duunissa niin oppi ettei ihan kaikkea tarvi tietää. Yks kuva on yks kuva, ei enempää. Ja jos jää yhdeksi niin ei syytä muuttaa mitään.
-
Oikeastaan tämä on toinen kuva, samalla kameralla, jossa sama ilmiö. Se edellinen kuva on otettu vuosi sitten. Kuvaustilanne molemmissa sama, eli yritetty ottaa lyhyellä valotuksella kuvaa, liikkuvasta kohteesta. Voiko se nopea/liian lyhyt valotus tehdä sen, että kuva jää "tarkentumatta"? Toisaalta tuo kuva kyllä vaikuttaa valottuneen ihan hyvin...
-
Suurella aukolla? Jos suurella aukolla jää kuvat aina summeeks, objektiivissa on vähän sanomista, minkä taas pieni aukko peittää? Jos esmes tuo negatiivin tai tähyslasinkaan taso ei ole aivan oikea, tai muuten vaan tarkennus on eessä tai takana, ni virhe on sitä suurempana näkyvissä mitä suuremmalla aukolla kuvataan; eiks se näin mee ihan tuon opiskan perusgeometrian mukkaan?
Puutuin tähän siks ko oman nykyharrastuksen - vaikka käytänkin eri aikakauden kalustoa - takia perusteitten ymmärtäminen kiinnostaa, ja perusteet yleensä missä hyväsä asiassa oppii ymmärtämmään paremmin kun kulkee aikojen alkuun takasin ensin... toivottavasti ette paa pahaksenne?
jv
-
Oikeastaan tämä on toinen kuva, samalla kameralla, jossa sama ilmiö. Se edellinen kuva on otettu vuosi sitten. Kuvaustilanne molemmissa sama, eli yritetty ottaa lyhyellä valotuksella kuvaa, liikkuvasta kohteesta. Voiko se nopea/liian lyhyt valotus tehdä sen, että kuva jää "tarkentumatta"? Toisaalta tuo kuva kyllä vaikuttaa valottuneen ihan hyvin...
Millainen kamera tämä tarkemmin sanottuna on? Valotuksen lyhyys ei sinänsä vaikuta tuohon, mutta kuten Latvanen kirjoitti, voi aukko vaikuttaa. Kuvassa oli kuitenkin kaikki epätarkkaa, joten kyse ei ole aivan pienestä tarkennusvirheestä. Voisiko kameran hienoinen tärähtäminen selittää asiaa? Miten nopea aika ole kyseessä?
Muok. Kyllä tässä keveää antiikkikameratuumailupäivystystä ehtii tekemään työn ohessa. Oikeastaan koko työ on vanhojen rojujen kahtelua ja tuumiskelua - osin asiakkaiden kanssa suullisesti, osin tulevaan näyttelyjulkaisuun kirjallisesti. Kyllä sinne yksi Kodakki väliin sopii. Tai kaksikin.
-
Liike epäterävyydestä ei ole kyse. Koska kuva on koko alaltaan pehmeä niin muu syy tuohon on kyllä nyt olemassa. Aukkojuttu tuntuu myös hassulta kun koko kuva on tasaisesti pehmeä. Minun silmään vaikuttaa siltä että tarkennus vaan on liian lähellä, vahinko ettei kuvan etualalla ole mitään josta asia selviäisi.
Objektiivivirheen ja aukon vaikutuksen selvität ottamalla kaksi kuvaa, täydellä aukolla ja toisen himmentämällä muutaman aukon. Niitä vertaamalla tiedät onko kyse siitä. Tarkennukseen sekin tosin vaikuttaa koska himmentämällä syväterävyyskin kasvaa eli tarkennuksen on oltava molemmissa kohdallaan jotta testikuvista ei tee vääriä johtopäätöksiä.
Mutta kun nyt rupes kiinnostamaan, koska laji on se jossa mun pitäis olla spesialisti, niin kerroppa lisää, kamera, objektiivi, käytetty aukko jos muistat, jne. Otappa vaikka kuva siitä kamerasta, ja sen kakkulan eturenkaasta.
Näissä jutuissa aina joskus tulee vastaan ihmeellisiä asioita. Nuorena kuvasin julisteprojesointeja isolla klimsh kameralla, negakoko 50X65cm ja aukolla 360 ihan loistavaa jälkeä, paitsi. Riippu kellonajasta. Öisin hyvää jälkeä ja päivisin vähä pehmee. Hain vikaa kauan. No kamerahuoneessa mulla oli ne kylpyammeen kokoset kemiakaukalot ja niitten päällä ilmastoinnit, kerran vahingossa nostin filkan yhen suuttimen eteen ja jotenkin koko huoneen äänimaailma muuttui. Okei, ilmastointihormi oli kuin huilu, ääni niin matala ettei sitä ihmiskorvin kuullut, vasta yhden reijän sulkeuduttua kuulin hurinan. Selvä, ilmastointi oli päivisin päällä ja tuo värinä tärisytti sitä 2m pitkää paljetta kamerassa ja tietysti koko kameraa vaikka kamera painoikin 1800 kiloa. Altaita käytin enään harvoin kun oli sellanen 122cm levee kehityskonekin normikäytössä, mutta kun piti jotain kikkailla niin käytin vielä altaita.
On näissä puuhissa tullut vastaan ongelmia joissa pitää olla työkalupakissa mukana krusifiksi, valkosipulia, 12v neitsyen sääriluu, ja venäläinen perseensuristin, siis se kun ei surise eikä sovi pers...
-
Kun nyt muistelemaan rupesin noita kaikkia kummallisuuksia niin kerrottakoon. Möin kirjapainoon ihan huippuvehkeen, pako merkkisen amerikkalaisen kehityskoneen. Parasta mitä markkinoilla oli. Ihan huippuvehje. Olin niitä myynyt vaikka kuinka monta kirjapainoihin ja reprolaitoksiin. Mutta tämä yksi... Aina jumalattoman paskanen kehiteallas ja lith kemiat ei tykkää siitä että niitä vaihdetaan usein. Pitkän tutkimuksen jälkeen löyty vika. Asiakas oli laittanu elektronisen lämpömittarin anturin kehitealtaaseen, se antoi jotain millivoltteja altaaseen, ja kas, sehän on elektrolyysi. Mittarin poisto korjas koko ongelman.
Yks asiakas otti pinnakkaisvedoksia ja filkan koko oli se 80X122cm. Imuraami tietty ottaa aikansa imeä kontakti ton kokosten filmien väliin. Valitus oli ettei filmi ole tasalaatuista. Paikoin valotus epätasainen. Viikkojen ihmettelyn jälkeen otin jakkaran, menin pimiöön istumaan ja ihan vaan seuraamaan mitä siellä tapahtuu. No selvis. Käyttäjä laitto filkat imuraamiin, potkas imut päälle ja laitto tupakaksi. Sitte se kessu huulessa katteli ja tähtäili imuja että siihen filkkojen pintaan tulee se öljykuvio. Samalla se sillä tupakalla valotteli sitä filmiä. Selvis ongelma.
-
...
Mutta kun nyt rupes kiinnostamaan, koska laji on se jossa mun pitäis olla spesialisti, niin kerroppa lisää, kamera, objektiivi, käytetty aukko jos muistat, jne. Otappa vaikka kuva siitä kamerasta, ja sen kakkulan eturenkaasta.
...
Sattumalta kamera oli vielä samoissa säädöissä, kun tuota kuvaa ottaessa, eli tästäpä ne selviää nuo kaikki kysymäsi tiedot. Tämä suljin ja objektiivi on tietääkseni 1800-luvun puolelta, mutta saman firman ja saman formaatin kamerasta.
Edit: kakkulassa ei ole mitään tekstejä/numeroita.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Hieno kamera.
Nyt päästiin pikkasen eteenpäin asiassa. Sulkemalla pois asioita. Liike-epäterävyyttä tuo ei ole, se tulikin jo selväksi. Nyt voimme poissulkea sen täysi aukko jutun koska kakkulaa on pari aukkoa himmennetty. Valotusaikakin 1/25 on ihan ok jalustalla otettuna.
Nyt on tilanne se että jotain sulla ihan noin mekaanisesti mättää tossa. Jos sama virhe on toistunut samanlaisena niin nyt lähtisin etsimään mitä tapahtuu kun laitat filkan sisään tarkennuksen jälkeen. Koska useimmiten tarkennus on kohdallaan, on ilmeisimminkin filmin pinta ja tarkennuslasin mattapinta samalla tasolla. Ok. Jotain liikkuu kun laitat kasetin paikalleen.
Onko perälauta lukittu niin ettei pääse liikahtamaan.
Onko kakkula kiinni etulaudassa tukevasti.
Onko etulauta niin ettei pääse liikkumaan.
Meneekö kasetti varmasti aina oikeelle paikalleen. Jos useampi kasetti, niin onko ne kaikki samanlaisia, meneekö ne samalla tavalla paikalleen. Tutkippa kasettejasi, mitä jos yhdessä filmitaso ei olekkaan sama kun muissa.
Jotain sulla liikkuu koska mallikuvassasi on tarkennus pielessä, ja liike on aika iso, esim takalaudan liikettä tarvitaan tollaseen epäterävyyteen ihan lähes milleissä kun aukko on 16.
Kakkulan reuna-alueilla on sontaa, siivoa. Mutta se ei ole tähän syyllinen.
Missä majailet. Mä asun hyvinkäällä. Olis kiva tutkia vehjettä.
Näihin juttuihin mulla on mielenkiinto.
Valokuvaajana, mainoskuvaajana, kirjapainon reprokuvaajana, luontokuvaajana ne oli vaan duunia. Kivaa oli kyllä esim Luontokuva lehden päätoimittajana. Mutta kun menin AGFAn palvelukseen niin suuri osa duunista oli nimenomaan ongelmien selvittelyä. Kivaa hommaa. Aina sama juttu kun sinunkin tapauksessa, jotain jäi huomaamatta. Ja näin se on tossa sinunkin jutussa. Kun kaikki vakioidaan niin on vaan löydettävä se mikä poikkeaa vakioista. Vakiointi, toistettavuus, se on avainsana.
Nää on jänniä juttuja. AGFAn tehtaalla belgiassa tutkin juttua. Tehtaan tuotannossa oli 3000w halogeenilamppuja tasovalottimiin painolevyille. Tuotantolinjan viidellä naisella ihan samat työskentelytavat, mutta yheltä naiselta tuli huonoja lamppuja enemmän kun muilta. Tutkin kaiken mahdollisen miksi, mutta ei mitään kummaa. Sitte hokasin että tämä yks haisi aina valkosipulilta.
Ne teki ne lasituubit samalla tavalla mutta tässä jotain outoa. Nainen oli sitte kuukauden ilman valkosipulia ja pilallisia lamppuja ei sitte ollut enempää kuin muillakaan. Ja tämä löydös ihan vahinko, ettimällä vaan mikä ero muihin. Kokeilemalla. Mikään järki ei olisi asiaa selvittänyt, vaan erehtymisen ja kokeilun kautta.
Paraguaissa kerran istuin syväpainon kaivertamossa viikon ettimässä ongelmaa kun oli viivoja painojäljessä. Kuparirummun tekijällä oli kullan näkönen sekametallisormus...
Ruandassa oli kirkon lähetysseuran kirjapainossa tapa kalvottaa painolevyt auringon alla, ja lisätehona nuotio. Polttoaineena lanta. No metaani ja nykykemiat, ei käy. Siellä vielä kalvotettiin munanvalkuaisella...
Kivaa on ollu.
-
Jos kyseessä on filmi tai paperi (ei siis lasilevy), niin kannattaa miettiä niiden asettaminen kasetteihin tarkkaan. Ja kaikki työvaiheet, joita kasettien kanssa teet.
Minulla kävi viime kesänä ikävästi, kun pitkän reissun takana kuvatut laakafilmit olivat epätarkkoja osassa kuvaa, ja joissakin oli naarmuja. Olin sulkenut ja avannut kasetit väärällä otteella, jonka johdosta kasetin liukuovi (vai mikä lie oikea termi on) veti muutamaan filmiin naarmut, ja todennäköisesti myös aiheutti filmin hienoisen irtoamisen taustana käyttämästäni lasilevystä.
En tiedä millaiset kasetit sinulla on, ja onko kyseessä nimenomaan filmille tehdyt. Lasilevykasetteja voi käyttää filmille, mutta niissä on tätä epätarkkuuden riskiä. Olen 13x18cm -filmikoon kameralla kuvatessa liimannut paperit ohkaisella siirappiliuoksella lasilevyyn, jonka olen asettanut kasettiin. Nämä tulee kuvata ja kehittää suhteellisen pian, koska siirappi tarraa ajan kuluessa paperit sen verta tiukasti lasilevyyn, ettei tahdo lähteä ehjänä irti. Pitäisi kokeilla muitakin keinoja, ehkäpä ihan tavallinen paperiliima liukenisi pois helpommin. Jos valoherkkää materiaalia ei kiinnitä jollain taustalevyihin, on epätarkkuuden riski olemassa.
-
Jos kyseessä on filmi tai paperi (ei siis lasilevy), niin kannattaa miettiä niiden asettaminen kasetteihin tarkkaan. Ja kaikki työvaiheet, joita kasettien kanssa teet.
Minulla kävi viime kesänä ikävästi, kun pitkän reissun takana kuvatut laakafilmit olivat epätarkkoja osassa kuvaa, ja joissakin oli naarmuja. Olin sulkenut ja avannut kasetit väärällä otteella, jonka johdosta kasetin liukuovi (vai mikä lie oikea termi on) veti muutamaan filmiin naarmut, ja todennäköisesti myös aiheutti filmin hienoisen irtoamisen taustana käyttämästäni lasilevystä.
En tiedä millaiset kasetit sinulla on, ja onko kyseessä nimenomaan filmille tehdyt. Lasilevykasetteja voi käyttää filmille, mutta niissä on tätä epätarkkuuden riskiä. Olen 13x18cm -filmikoon kameralla kuvatessa liimannut paperit ohkaisella siirappiliuoksella lasilevyyn, jonka olen asettanut kasettiin. Nämä tulee kuvata ja kehittää suhteellisen pian, koska siirappi tarraa ajan kuluessa paperit sen verta tiukasti lasilevyyn, ettei tahdo lähteä ehjänä irti. Pitäisi kokeilla muitakin keinoja, ehkäpä ihan tavallinen paperiliima liukenisi pois helpommin. Jos valoherkkää materiaalia ei kiinnitä jollain taustalevyihin, on epätarkkuuden riski olemassa.
Hyvä pointti. Mä oon käyttäny tossa näppäilykamerassa (8X10 tuumaa) sellasta spray liimaa joka on hyvin kevyesti liimautuvaa kuten post-it lapuissa. Ihan ok. Koska en tiedä liiman kemiaa niin oon pessy pois ennen kehitystä kun en tiedä liiman ja kehitteen yhteisreaktiota. (Enkä halua kehitettä pilata) Orthokromaattista filkkaa että saan punavalossa touhuta. Tai no nykysellään enempi viherherkkää mutta kuitenkin.
Aprikoos, mallikuvan alareunassa on selkeää valovuotoa. Miksi. Mitä on tapahtunut. Miksi näin. Jokin syy sille on. Tuo on löydettävä ihan ensin. Ennenkun hakee muuta syytä. Kuvan alareunassa on kummaa valoittuneisuutta.
Kun haet muuttujia, hae yksi kerrallaan, jos muutat aukkoa, aikaa, tarkennusta, kasetin asentoa jne et voi tietää mikä muutoksista oli se vaikuttava tekijä.
Ai niin, pessy pois, oon pessy tenulla. Toimii siihen liimaan. Esim joku erikeepperi on vesiliukoinen märkänä eikä tenulla pesydy.
Oikeesti, nyt herää kysymys miksi mallikuvan alareunassa on valovuotoa ?
-
Tuossa toinen samalla kameralla otettu kuva, samalle vuorokaudelle, mutta pitemmällä valotuksella. Tämä mielestäni ihan ok onnistunut kuva. Orto filmille kuvattu tämä, edellinen ei.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tuossa toinen samalla kameralla otettu kuva, samalle vuorokaudelle, mutta pitemmällä valotuksella. Tämä mielestäni ihan ok onnistunut kuva. Orto filmille kuvattu tämä, edellinen ei.
Kliffa.
Valotusaika ei tuolla tavalla vaikuta terävyyteen. Tietty, pitempi valotus tarkoittaa pienempää aukkoa, mutta ei voi olla syy alkuperäiseen kuvaan kun kuitenkin sekin oli pari aukkoa himmennetty. Joskin, tuokin kuva saisi olla terävämpi...
-
On tuo kuva oikeasti ihan kohtuu terävä, ainakin minun harrastaja silmälle, mutta tuo on nyt CCCP valokuvapaperilta skannattu 30€ skannerilla ja vielä pienennetty tarkkuutta, että tää VMPK:n sivu hyväksyi sen näytettäväksi ::)
Yritän etsiä vielä sen viimekesän kuvan, että oliko se tarkentunut mihinkään, vai oliko sekin täysin samea, koko alalta. Muistelen että oli.
-
On tuo kuva oikeasti ihan kohtuu terävä, ainakin minun harrastaja silmälle, mutta tuo on nyt CCCP valokuvapaperilta skannattu 30€ skannerilla ja vielä pienennetty tarkkuutta, että tää VMPK:n sivu hyväksyi sen näytettäväksi ::)
Yritän etsiä vielä sen viimekesän kuvan, että oliko se tarkentunut mihinkään, vai oliko sekin täysin samea, koko alalta. Muistelen että oli.
Ok. Katellaan. Mutta älä väheksy CCCP pareria. Laadullisesti, hopean määrällisesti parempaa kuin AGFA, Kodak, tai Fuji. Venätän ja puolan pojjaat ei osanneet hopealiemestä ihan ohutta siivua vetästä. Paras mitä oon mittaillu oli puolalainen galleriapaperi. Hopeetaki sellane 15X AGFAn paperiin verrattuna. Oikein kehitettynä ja kiinnitettynä raekoko tosi pieni. Ja tietysti puolet halvempaa.
-
Parit lasilevykuvat jälleen.
Lava-Ford on kuvattu lähes satavuotiaalle lasilevylle. Olen niitä tänne aiemminkin laittanut näytille. Aiemmat kuvaamani levyt ovat olleet erittäin sumuisia. Niitä on pitänyt valottaa erittäin pitkään, että saa edes himmeän kuvan. Tämä levy oli poikkeus. Nyt negatiivista tuli selvästi parempi. Tosin aivan reilusti ylivalotettu, ja siinä mielessä kehno. Sumuisuutta ei kuitenkaan ollut, ja kontrastia senkin edestä. Ja yksityiskohtia aivan eri tavalla kuin ennen. Tulkitsen tämän johtuvat siitä, että lasilevypaketissa oli kaksi kuuden levyn kasaa pakattuna mustaan paperiin. Todennäköisesti pakettia on availtu vuosien varrella, ja päällimmäinen paperipakkaus on varmastikin otettu auringonvaloon pällisteltäväksi. Siinä samalla levyt ovat hiukan valottuneet. Tämä levy oli nimittäin siitä alemmasta paperipakkauksesta. Kuvasin tavan mukaan reilulla ylivalotuksella, mutta nyt se ei olisi ollut tarpeen. Puiden latvoissa näkyy solarisaatiota, eli aivan liikaa oli valotusta. Seuraava levy sitten maltillisemmin. Näitä on enää viisi jäljellä, lisää tarttis jostain saada!
Toinen on uudemmalle ortokromaattiselle Agfan valmistamalle levylle kuvattu. On tainnut olla hiukan valovuotoa kameran ja kasetin välissä kun kummassakin on noin vaaleat reunat. Kasetit eivät ole kameran alkuperäiset, ja niitä piti hiukan muokata että ne saa kiinni kameraan. Näköjään hyvin kirkkaana päivänä suorassa auringonpaisteessa kuvattaessa tuottaa ongelmaa, aiemmin ei ole ollut tätä hankaluutta.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Yllättävän hyvää tulosta noin vanhoilla levyillä. Mutta muutoin noin vanhat levyt, miten niitä on säilytelty, missä ne on ollu, paljonko on ollut lämpöä jne niin teoria valon saannista voi olla oikea tai sitten ei. Jos ei halua kikkailla photoshopilla niin negasta hyvin loiva vastamaski voisi tasottaa valotusta kyllä. Loiventaa kyllä mutta sitte käyttää jyrkempää paperia.
-
Ootkos Martti seurannu digicamera.nettiä? Siellä kirjottelee nimimerkillä maffer herra, joka on ostanu uuden puukehikko-laakafilmikameran, ja kuvaileekin sillä.
jv
-
Meijän aviisissa (Länsi-Savo) oli tännään artikkeli topiikin aiheesta. Otin kuvat, laitan linkin, jos Marttia tai ketä vaan kiinnostaa:
https://drive.google.com/open?id=0B0J8AG9J9zofZjQweGtVSkFCQTQ
Ainakin miun selaimella hiiren rullalla suurenee ja hiirellä vetelemällä siirtyy. Suurennettuna pitäs tekstin muutekii selitä, mutta asiavirheitä jos on, ne säilyy...
jv
-
Tässä Heikki Hyttisen tänä vuonna ottama kuva minusta pajallani
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Katu-uskottava kuva...Hieno!
-
Nyt on asiallinen ennenvanhaan kuva. On hyvä.
Mä muutama vuosi sitte hyppäsin valokuvamaailmasta pajan puolelle ja kivaa on homma. Mitäs Väisänen takoo? Niitä normi sepän puuhia?
Mä olen keskittyny noihin puukkosepän puuhasteluihin. Kauan sitten, esihysteerisellä kaudella koulun kävin työkalusepäksi, mutta en koskaan niitä hommia tehny. No nyt on kivaa tehdä tällasta sitte. Mutta muutama pikkujuttu oli reilu 40 vuodessa jo unohtunutkin...
-
Oon tehny sepän hommia päätoimisesti 2003 vuodesta lähtien.
Nykyinen sukunimi tosin Kaartilanmäki, pitäs vaihtaa foorumille oikee.
Tässä pajani nettisivut http://www.tuakontakomo.com/ (http://www.tuakontakomo.com/)
Sieltä löytyy myös linkit facebook ja instagram sivuille, niiltä voi katsoa mitä pajalla päivittäin tehdään.
-
Moro
Valokuvauksesta kun en mitään tiedä saatikka entisajan mutta tänään kun tutkin äitini jäämistöä jälleen kerran niin siellä oli tällainen peltinen "negatiivi" jota en muistanut että siellä sellainenkin on.On varmaan vanha eikä enään kukaan tiedä keitä "kuvassa" on,onko mahdollista tehdä tuosta enään kuvaa.Pellinpalanen on 64 x 90 mm.
(https://lh3.googleusercontent.com/hQuVDGyydshljQHL2L8lr2mmMCP5zew3TEQrv7--OLkmQLZjBrf6AtVaeV1WTV40hnmxDdze7nxUN4oUSpFqCtGQUohtqUr65WyYVWrhuPSPQPYGKshcOI0wGe1UuFSAIX3A-QXlb4WdtxT_xkun9s3D8NiMX-C6JWMZdoj7GwMAkjjI6N33p7iFoT8ThU-oJQIdIW_b9qcVjw6waRcQejE4CCElAXJtDKtGQcz64pmDUC2Vw-mbfq5QuVgQ5lajkpklAH_2_S-qQsKwV9hnZuQgPe6QynBs7jAJC3iRkeqdDHiRVs11f4JNNcYeWDQJ6X8Cpv_Nq2ZxHJnzxbCgJi1askgIonobY0DKeZqibC8i-_YO6gpEj2bDt4x5CY3mpNRma1Zyrzv7aZn_sIF3H75oIrnNrzU1BG0iy6AZvkGY_QZy9DiwKfVXcOt3CveMXGt1oGXeJ0wG-EzhIZ_whqpZJpgNrhnNiV_wwogYYnKcmcnDMvLR5LWYTYnvcegfB9Wpcp8HeGJLmjd4cuxxq-ETMBVB70M7u-Z_U6LDY87a_Q5yV2qkNti2j3-lI6zygxexapD0GWoAjkDC8aykmv44Gtr_EWnWbg3z1TbnaVQ=w768-h932-no)
Ei meinaa onnistua toi jaettuu albumiin lisääminen tuolla Google kuvissa.
-
Oon tehny sepän hommia päätoimisesti 2003 vuodesta lähtien.
Nykyinen sukunimi tosin Kaartilanmäki, pitäs vaihtaa foorumille oikee.
Tässä pajani nettisivut http://www.tuakontakomo.com/ (http://www.tuakontakomo.com/)
Sieltä löytyy myös linkit facebook ja instagram sivuille, niiltä voi katsoa mitä pajalla päivittäin tehdään.
Loistavaa. Tätähän mä just...
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Useamman vuoden olen nyt haaveillut, että saisi 1800-1900-lukujen vaihteen tyylisen valokuvaussetin kasaan, ja nyt kun on ollut duunia (eukkokultakin sai taas töitä) niin vähän kerrassan olen kasaillut kamppeita. 1906-1922 välillä valmistettu objektiivikin tuli hommattua. Halvalla kun sain netistä. Ja kuten pelkäsin, niin naarmua riittää, mutta eiköhän siitä ihan käyttökelpoisen saa. Sitten vielä Ukrainasta on tulossa uusi kasetti kameraan niin pääsisi taas isossa koossa kuvaamaan. Aiemmat 13x18cm negat on epäonnistuneet neuvostoliittolaisen kameran yllättävän monensorttisten valovuotojen vuoksi. Nyt ne on kasetteja lukuunottamatta korjattu. Paperinegaa on tarkoitus kuvata ja pinnakkaisia tehdä. Jossain vaiheessa myös märkälevytekniikoita. Vielä tarvitsisi tai "tarvitsisi" kaikenlaista rekvisiittaa ja kampetta, mutta vähän kerrassaan edetään. Alkeelliselle puukameralle tarvitsee tyyliin käypäiset oheistarvikkeet.
-
Katsotaanpas saisinko tällä kännykällä linkitettyä. Tein ensimmäisen kolmivärierotuskokeiluni (tai mikä lie suomeksi), jossa siis kuvataan kolme eri mustavalkokuvaa kolmen värikalvon läpi. Punainen, vihreä ja sininen. Näihin kuviin ei tallennu väri, vaan informaatio siitä missä mitäkin väriä on ja minkä verran. Yhdistin kuvat väreihinsä tietokoneella. Odotin realistisempaa tulosta, mutta en hoksannut auringon siirtymisen vaikutusta. Päivä oli tuulinen, ja jouduin odottamaan tuulettomia hetkiä kuvia varten. Eiköhän tuossa 15 minuuttia mennyt kuvatessa, ja aurinko siirtyi kuvien ottamisen välissä.
Painahan tästä niin saattaisi näkyä (https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t31.0-8/fr/cp0/e15/q65/21950908_1817513154945461_6621973929628369122_o.jpg?efg=eyJpIjoidCJ9&oh=a720e68c7da200845d84c5efb8b5476d&oe=5A8467C8)
-
Hyvältähän tuo näyttää, väreineen.
Siis RBG-tekniikkaa, josta nyt lediaikana puhutaan. ;)
-
Moro
Mutta mikä on toi mun pellinpala?
-
Moro
Mutta mikä on toi mun pellinpala?
Ei näy kuva ainakaan minulle.
-
Moro
Mutta mikä on toi mun pellinpala?
Ei näy kuva ainakaan minulle.
Joo, kiellettyä ajosuuntaa näyttää.
-
Moro
Kumma juttu ettei näy,näkyykö nyt.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Nyt näkyypi liikennemerkin siasta kuva,vaan aika piänenä...Perhepotretti.
-
Nyt näkyy. Jos haluat, niin voin sen digitoida joskus ja koettaa saada paranneltua. Kiinnostaa nuo tuon ikäluokan kuvat.
-
Tässois toinenniin kolmivärierotus- tai RGB-kuva. Kävin viereisellä tuotannon hylkäämällä ja graffitiväen jälleen käyttöön ottamalla tehdasalueella kuvaamassa teemalla syksyn värejä. Graffiteista voi toki olla montaa mieltä, mutta tuolla alueella ovat erityisen hienoja, paikka kun on Pohjoismaisittainkin katsottuna tärkeä graffitikulttuurin keskittymä. Siellä käy maalaamassa porukkaa ympäri Suomea ja ulkomailtakin. Osa on töherrystä, osa taas selvästi asiansa osaavien kuvataiteilijoiden tuotosta. Joka tapauksessa ruska ja graffitit ovat kumpikin pirun värikkäitä, ja yllättävän kauniisti toisiinsa sointuvat.
Nämä kuvat otin keskikoon Mamiya RB67:llä. 1970- tai 1980-luvun kamera. Aikomus on jossain vaiheessa tuhlata muutama lasilevykin näihin. Löytyy nopeita pankromaattisia lasilevyjä 1960-luvulta. Raetta on paljon ja suurta. Ortokromaattisiin tai siniherkkiin emulsioihinhan tätä ei oikein voi soveltaa, ne kun eivät näe punaista lainkaan.
(https://scontent.fqlf1-1.fna.fbcdn.net/v/t31.0-8/21994483_1820062218023888_3038111998423888191_o.jpg?oh=27c6c99477194ec3d7b7168210727d9a&oe=5A45B19A)
-
Moro
Tehdään Martti diili siitä kuvahommasta.
-
Imasin alkuviikosta tuon Juuselan Markun perhepotretin Lightroomiin, ja siinä pyörittelin kontrasteja, kirkkauksia, tarkennuksia ja sellasia. Pikkusen siitä tuli tuota alkuperästä selvempi, ei paljoa. Miulla on tuo Lightroom sellasena CC-pilvipalveluversiona, ja siinä on Photoshop kanssa mukana, mutta sitä en oo jaksanu opetella ollenkaan. Heitin sen kuvan kuitenkin Photoshopin puolelle, ja koitin katella konsteja. En sieltä mittään automaattista löytäny ainakaan pienellä ettimisellä, eli ois pitäny ottaa sutit ja maskit, ja alkaa piirtään sitä mitä puuttuu... en jaksanu enempää sillo. Ja sitte se meijän tietokone (oon tuossa "mitä tuli tänään touhutuksi" -osiossa tavallisseen tyyliin seikkaperäsesti tään tietokonetapauksen selvittäny) hajosi ja se siihen asti retusoitu kuva painu bittien taivaaseen.
Jottain automaattisia ohjelmia taitaa olla noitten vanhojen kuvien elvyttämiseen? Siinä kait periaate on se, että jos jostain kohasta kuvvaa pientäkin värieroa löytyy, kone kaivaa sen esille, ja sitte saattaa ohjelma tarjota johonkii kohtaa sivistynyttä arvausta siitä, mitä siinä ois voinu olla. Jos on isompi alue kokonaan puuttuvaa kuvaa, joutuu ihminen ilmeisesti sitte puuttumaan siihen arvaamiseen? Onkos Martilla tälläsistä työkaluista kokemusta?
jaakkovaakko
-
Siinä mielessä vi*uttaa tämmösten kuvien kattelu kun ei saa ite mitään aikaseksi. :) Nyttenkin ois vissiin kymmenkunta negarullaa skannaamata ja ehkä saman verran kuvattuja kehittämättä.
Ei sitä tiiä, jonnain päivänä....
-
Jottain automaattisia ohjelmia taitaa olla noitten vanhojen kuvien elvyttämiseen? Siinä kait periaate on se, että jos jostain kohasta kuvvaa pientäkin värieroa löytyy, kone kaivaa sen esille, ja sitte saattaa ohjelma tarjota johonkii kohtaa sivistynyttä arvausta siitä, mitä siinä ois voinu olla. Jos on isompi alue kokonaan puuttuvaa kuvaa, joutuu ihminen ilmeisesti sitte puuttumaan siihen arvaamiseen? Onkos Martilla tälläsistä työkaluista kokemusta?
jaakkovaakko
Eijjoo kokemusta. Olen pyrkinyt tekemään "käsin", jos nyt digitaalista muokkaamista voi sellaiseksi kutsua.
Nyt on tullut vähän tympääntyminen tähän digihommaan, ja kovasti odotan, että pääsen paperille tekemään. Pariin-kolmeen vuoteen en ole pimiöhommiin päässyt. Kova on opetteleminen, aikalailla aloittelijatasolla olen siinä hommassa. Siinäpähän sitä oppii kun opettelee.
-
Mulla oli photoshoppiin lisäkilke joka teki hyvää jälkeä, ei toimi kuin Win XP.sä joten ei enään käytössä. Ihan lisensoitu versiö kun oli jokin tarjous ja ostin, no paljon kuvia sain kuntoon ja muistitikulla vein kehitettäväksi ettei se turha ostos ollut. Netistä vois löytyä kun hakis freeware winversio ja sitten jotanin picture clean tai jotain.
-
Kokeilkaa Google hakua "freeware photo fixer windows 10"
-
Entisajan valokuvaukseen liittyy tämäkin, vaikkakin vain etäisesti!
Jostain nyt iski innostus 1980-luvun tietokonegrafiikaan ja cga-estetiikkaan. Vanhan tietokoneen hommaaminen on ollut muutenkin jo mielessä, mutta nyt etenkin. Löytyy yksi digikamera, joka tallentaa korpulle. Sillähän näitä pitäisi värkkäillä. Tiiä taas onko tässä mittään järkee, mutta jotenkin tuollaisista värimaailmoista ja pikselimössöistä tykkään. Ja tarvihteeko sitä järkeä elämässä ollakaan.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Joku heppu näkyy värjänneen nuita vanhoja SA-kuvia. Tuossa yksi mp-aiheinen, varsin onnistunut kuva.
(https://scontent.cdninstagram.com/t51.2885-15/e35/22280750_1975327682744977_3536237383013892096_n.jpg)
-
Kirja Sodan värit: värikuvia jatkosodasta. Siinä on satakunta TK valokuvaa jotka on väritetty nykyaikaisella digitekniikalla.
-
Moro
Löysin mielestäni hienon värjätyn vanhan kuvan.Tämä on kai sellainen vekotin kun Tricycle DEDION BOUTON,1800 luvun lopulta.
(http://www.zimagez.com/miniature/1797206717839691619319981072322198468000115o.jpg)
Mutta mikä on tämä?
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Alimmaista en tunnista mutta on hieno!
-
Google hakemaan ydral, niin järkyttävän hienoja vehjeksiä.
-
Entisajan valokuvaukseen liittyen:
ostin aikaa sitten harrastajan jäämistöstä kasan valokuvapapereita. Niistä suurin osa osoittautui tuhoutuneeksi. Vahinko ei ollut rahallisesti suuri, mutta tuli mieleen, että nivaskahan sisältää jonkun määrän hopeaa. Saisko niistä ikioman hopeakaivoksen? Onnistuisikohan erottaminen kotikonstein?
-
Entisajan valokuvaukseen liittyen:
ostin aikaa sitten harrastajan jäämistöstä kasan valokuvapapereita. Niistä suurin osa osoittautui tuhoutuneeksi. Vahinko ei ollut rahallisesti suuri, mutta tuli mieleen, että nivaskahan sisältää jonkun määrän hopeaa. Saisko niistä ikioman hopeakaivoksen? Onnistuisikohan erottaminen kotikonstein?
Se alle kaksi grammaa neliöllä, ei kannata. Tai siis voihan sen kiinnitteeseen liuottaa ja sitte rakentaa elektrolyysi jolla erottaa se... tosin sitte se pitää sulattaa ja kaapia pinnasta epäpuhtaudet...
-
Jaa, eipä taitaisi kovin prameaa rintarossia kertyä, vaikka paperia jokunen neliö olisikin.
Mikäs olisi paperille oikea paikka? Paperinkeräys? Polttojäte? Pusikko tontin takana?
Hopeahan ei liene ihan haitatonta.
-
Jaa, eipä taitaisi kovin prameaa rintarossia kertyä, vaikka paperia jokunen neliö olisikin.
Mikäs olisi paperille oikea paikka? Paperinkeräys? Polttojäte? Pusikko tontin takana?
Hopeahan ei liene ihan haitatonta.
Polttokelponen sekajäte.
Tai sitte, koetappa printata valokuva siihen printterilläsi. Tulee hyvännäköstä kun ohjaimesta valitset materiaaliksi valokuvapaperi. Säilyvyyden kannalta pitäs liottaa kiinnitteessä ja pestä se paperi, mutta hyvin toimii tolleenkin. Mutta älä sitä laita aurinkoiselle seinälle.
-
Mulla on jokunen itseprintattu kuva paksulle kiiltävälle paperille ja sitten 3M UV suojaava lakka päälle, hyvin on ajan hammasta kestänyt. Sitten kyllästyin ku aina muste loppu tai tukossa ja ostin monitoimi laserin (mustavalkoinen), kuvat lähetän vaimolle joka printtaa värilaserilla erikois paperille. Kummanki mökin ovessa ovat kestäneet hyvin sen lakan ansiosta.
-
Hyvä idea Rauzilta, ovat vain baryytipaperia, jonka suorana pysyminen on ongelma, ainakin pestynä.
-
Hyvä idea Rauzilta, ovat vain baryytipaperia, jonka suorana pysyminen on ongelma, ainakin pestynä.
Jos peset, niin ota kumitela ja liistraa se lasilevylle. Kalvo lasia vasten. Kun on kuiva, irtoaa ja on suora. Duunissa mulla oli tietysti cromisylinteri kuivauskoneessa mutta joskus hätäpäin piti tehä noinkin.
-
Nyt on tuassiinsa tuota vanhanajan valokuvauskalustoa tullut roplailtua. Hankin Puolasta vanhoja 13x18 -lasilevyjä, joita valotin jo pari kappaletta neuvostovalmisteisella FKD:lläni kunnioitettavaan ikään (n. 100v) päässeen R.J. Beck Isostigmar -objektiivin läpi. Erinäisistä tyhmyyksistäni johtuen kuvaan tuli noita kaikenlaisia valumia ja muita häiriöitä. Sitä kun ei pitäisi tällaisten kehittämiseen ruveta jos on kiireessä.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Nyt on tuassiinsa tuota vanhanajan valokuvauskalustoa tullut roplailtua. Hankin Puolasta vanhoja 13x18 -lasilevyjä, joita valotin jo pari kappaletta neuvostovalmisteisella FKD:lläni kunnioitettavaan ikään (n. 100v) päässeen R.J. Beck Isostigmar -objektiivin läpi. Erinäisistä tyhmyyksistäni johtuen kuvaan tuli noita kaikenlaisia valumia ja muita häiriöitä. Sitä kun ei pitäisi tällaisten kehittämiseen ruveta jos on kiireessä.
Antaa vain luonnetta pikku virheet kuvassa. Joskus ne virheet on se ite juttu. Tosin pelekkä virhe kuvassa ei sekkään ole hyvä. Mulla on siitä paljon kokemusta.
-
Tulin tuossa ladanneeksi 1920-lukuiseen 9x12 ICA-filmikasettiin (saunapimiössä) "parasta ennen toukokuu 1986" Moskovassa valmistetun, Ukrainasta E-baystä ostamani negatiivin. (Kyllä menee lasi kasettiin helposti, kun vertaa ohueeseen laakafilmiin.) Saas nähdä, kuinka paljon on vuosien varrella säteilyä saatu, vai näkyykö negalla jotain..?!Mutta - mistä hemmetistä sen tietää lasinegasta pimeässä kumpi on emulsiopuoli? Ei koloja, kuten laakafilmeissä. näppiin molemmat puolet tuntuivat yhtä sileiltä, kostutettu sormi tarttui kumpaankin puoleen yhtä huonosti, viimein kokeilin makuaistianikin: ei mitään makua kieleen kummaltakaan puolelta! Täytynee kaivaa Fotografisk Handbok I-II (1944) taas esiin.
-
Itse olen tunnistanut emulsiopuolen tähän mennessä tunnustelemalla. Emulsio on ainakin minun levyissä ollut liukkaampi.
-
Ahaa! Täytyy siis harjaannuttaa tatsia. Täytyykin tunnustella jo kehitetyillä lasinegoilla. Vanhasta kirjallisuudestakaan ei ole ollut vielä apua.
-
Luonnollista se on. Että nuoremmalla miehellä on herkemmät sormet. Tuota puheena olevaa ominaisuutta tuntemaan...
jv
-
Tulin tuossa ladanneeksi 1920-lukuiseen 9x12 ICA-filmikasettiin (saunapimiössä) "parasta ennen toukokuu 1986" Moskovassa valmistetun, Ukrainasta E-baystä ostamani negatiivin. (Kyllä menee lasi kasettiin helposti, kun vertaa ohueeseen laakafilmiin.) Saas nähdä, kuinka paljon on vuosien varrella säteilyä saatu, vai näkyykö negalla jotain..?!Mutta - mistä hemmetistä sen tietää lasinegasta pimeässä kumpi on emulsiopuoli? Ei koloja, kuten laakafilmeissä. näppiin molemmat puolet tuntuivat yhtä sileiltä, kostutettu sormi tarttui kumpaankin puoleen yhtä huonosti, viimein kokeilin makuaistianikin: ei mitään makua kieleen kummaltakaan puolelta! Täytynee kaivaa Fotografisk Handbok I-II (1944) taas esiin.
Jos saunapimiö, niin taidat käsitellä vastamulkolkosta elikkäs mustavalkosta kamaa. Todennäkösesti orthokromaattista, eli kestänee punavalon ?
Se täyskiiltonen on puhas lasi, vähemmän kiiltävä emulsiopuoli.
-
Jos saunapimiö, niin taidat käsitellä vastamulkolkosta elikkäs mustavalkosta kamaa. Todennäkösesti orthokromaattista, eli kestänee punavalon ?
Se täyskiiltonen on puhas lasi, vähemmän kiiltävä emulsiopuoli.En laita negojen kanssa puuhastellessa minkäänlaista valkeaa sähkösaunaani, kiukaan sulakekin on irti. Vedostus on toinen juttu. Kyllähän sen valossa erottaa "sokea Reettakin".
-
Jos saunapimiö, niin taidat käsitellä vastamulkolkosta elikkäs mustavalkosta kamaa. Todennäkösesti orthokromaattista, eli kestänee punavalon ?
Se täyskiiltonen on puhas lasi, vähemmän kiiltävä emulsiopuoli.En laita negojen kanssa puuhastellessa minkäänlaista valkeaa sähkösaunaani, kiukaan sulakekin on irti. Vedostus on toinen juttu. Kyllähän sen valossa erottaa "sokea Reettakin".
Tuota, näin kun ammattikuvausten jälkeen olin sen 18 vuotta AGFA: lla duunissa niin osaan sanoa että kyllä se ortho filkka kestää punavalon niinkun paperikin. Ei mutuja, asia vaan on näin.
-
Jos saunapimiö, niin taidat käsitellä vastamulkolkosta elikkäs mustavalkosta kamaa. Todennäkösesti orthokromaattista, eli kestänee punavalon ?
Se täyskiiltonen on puhas lasi, vähemmän kiiltävä emulsiopuoli.En laita negojen kanssa puuhastellessa minkäänlaista valkeaa sähkösaunaani, kiukaan sulakekin on irti. Vedostus on toinen juttu. Kyllähän sen valossa erottaa "sokea Reettakin".
Tuota, näin kun ammattikuvausten jälkeen olin sen 18 vuotta AGFA: lla duunissa niin osaan sanoa että kyllä se ortho filkka kestää punavalon niinkun paperikin. Ei mutuja, asia vaan on näin.
Kestää kyllä. On kokemustakin - ei tältä vuosituhannelta. Mutta kun nämä lasinegatiivit ovat pankromaattisia, sikäli kuin kyrillisistä aakkosista mitään ymmärrän.
-
Jos saunapimiö, niin taidat käsitellä vastamulkolkosta elikkäs mustavalkosta kamaa. Todennäkösesti orthokromaattista, eli kestänee punavalon ?
Se täyskiiltonen on puhas lasi, vähemmän kiiltävä emulsiopuoli.En laita negojen kanssa puuhastellessa minkäänlaista valkeaa sähkösaunaani, kiukaan sulakekin on irti. Vedostus on toinen juttu. Kyllähän sen valossa erottaa "sokea Reettakin".
Tuota, näin kun ammattikuvausten jälkeen olin sen 18 vuotta AGFA: lla duunissa niin osaan sanoa että kyllä se ortho filkka kestää punavalon niinkun paperikin. Ei mutuja, asia vaan on näin.
Kestää kyllä. On kokemustakin - ei tältä vuosituhannelta. Mutta kun nämä lasinegatiivit ovat pankromaattisia, sikäli kuin kyrillisistä aakkosista mitään ymmärrän.
Okka, pancro ei kestä suojavaloja...
-
Olisko kellään kiinnostusta Kameralehtiin,mulla olis jouten isohko määrä,4-5"Banaanilaatikollista"(?)pääasiassa erittäin hyväkuntoisia lehtiä.Alkaen-60 luvulta,sekalainen määrä ja sitten-70,-80,-90 ja 2000 lukua,johonkin ehkä 2004-2006 vuoden lehtiin asti?
Pe/La olis ehkä mahdollista tuoda lehdet Jyväskylän Romppeille,mutta pitäis olla ehdottoman varma ostaja,koska muutakinroipetta on pieni farkkuauto"täynnä",ei viitsisi turhaan niitä kuskata.
Jonkun kännykkäkuvan saisin noista otettua mikäli kiinnostusta on,ovat vaan hyvin säilössä varaston(lämpimän)perukoilla,ennenkuin saan kaikki esille?
Myös nouto Äänekoskelta käy sovittaessa.
Kaikki yhteensä 60€
040 5071499/Jarppa
-
Vanhoista kameroista en mitään ymmärrä. Etsin armeija ajan satiaisia vitriinistä niin sattui tuo vanha kamera käteen, ensi kertaa 20 vuoteen katselin netistäkin mikä lie?
Kamera on saksalainen Altix. Ilmeisesti Altix V jota valmistettiin vain 1956.
Foorumilaisissa on varmasti vanhojen kameroitten harrastajia,joten tietoja otetaan vastaan.
Kameraan on täydellinen hyväkuntoinen nahkakotelo.
Kamerassa on ilmeisesti varsin harvinainen "objektiivi" itse en näistä ymmärrä.
E. LUDWIG MERITAR 1:2,9 f=50mm.
Satuin joskus saamaan samanlaisen ilmaiseksi. En sillä mitään kuvannut, ja muutaman vuoden pyörittelyn jälkeen laitoin eteen päin. Sinänsä harmitti hävittää, koska oli hienon laatuvehkeen oloinen. Todennäköisesti tekee hyvää jälkeäkin.
-
On nyt jäänyt vähiin nämä foorumihommat niin ei ole tullut raportoitua touhuilustaan. Mutta näitä valokuvausjuttuja on tullut edelleen kovasti harrastettua. Hankittiin eukkokullan kanssa puolisentoista vuotta sitten tönö, jossa oli tila pimiölle. Kamppeet vain puuttuivat, mutta muutaman harvinaisen onnekkaan käänteen ja 62€ (+bensakulut +muutamat pullakahvit) jälkeen pimiöön on nyt saatu Durst Laborator 1200 (kinofilmistä 9x12cm -kokoon saakka) ja Komet 210 SK (josta täällä jo aiemmin tarinoin, lasilevyt 18x24 cm -kokoon saakka) ja muutenkin aika pitkälti ammattitason vehkeet.
Ja kun pimiö nyt on ollut jo syksystä saakka käyttökunnossa, niin vihdoin pääsin toteuttamaan jo vuosikausia tuumiskelemani homman, eli lasilevyjen väsäämisen. Joulukuussa tein ensimmäisen erän. Hommahan toimii niin, että leivotaan liivatteesta, hopeanitraatista, suolasta (esim. kaliumbromidi ja -jodidi) sekä muutamasta muusta aineesta hyytelö, joka levitetään ikkunalasista leikatun levyn pintaan. Ensimmäisen erän tein mahdollisimman yksinkertaisena aika pitkälti 1800-luvun lopun reseptejä vastaavasti. Se oli erittäin hidasta (n. ASA 3) ja herkkää vain siniselle valolle. Tänään tein toisen setin, jossa käytin pelkän bromidin lisäksi myös jodidia, jonka pitäisi nopeuttaa (mahdollisesti jopa ASA 25). Laitoin soppaan myös erytrosiinia, joka on punainen pigmentti, ja joka laajentaa väriherkkyyttä ortokromaattiseksi. Toisin sanoen pitäisi olla herkkä kaikille väreille, paitsi punaiselle.
Ensimmäisessä erässä keskeisenä ongelmana oli huono levitys levylle. Reseptissä oli liian vähän liivatetta ja olin ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Liru emulsio ei oikein asettunut levylle. Tänään tehtyyn erään tarkistin liivatteen määrän ja homma sujui jo paremmin. Huomenna otan ensimmäiset kuvat, sitten näkee tuliko sopiva kerros. Aika paksulti laitoin.
Liitteenä on skannaus ensimmäisen erän levyn paperivedoksesta. Mustat läiskät tulivat siitä, että pakkasin kyseisen levyn liian kosteana paperiin ja liivate kuoriutui osittain pois kun otin sen esille. Tästä huolimatta negatiivi oli ensimmäisen satsin paras. Valotin sitä inhan harmaan joulukuisen päivän valoisimpana aikana 40 minuuttia. Aukko oli 16 tai 22. Hitaita ovat. Vaan oli miten oli, nyt voi jo sanoa paljon valehtelematta tehneensä tämän kuvan alusta asti. Joskus tulevaisuudessa voi sitten paneutua vedostamispuoleen. Kumipaino- ja bromiöljymenetelmät kiinnostavat. Kumipainon avulla on mahdollista tehdä värikuvia kuvaamalla kohde kolmiväritekniikalla. Ehkä joskus, vaan lienee viisainta edetä asia kerrallaan. Kunhan nyt ensin tämän lasilevyhomman saisi jonkinlaisella tolkulla toimimaan.
Toinen kuva on paketista. Toki tärkeimmät asiat piti tehdä ensin ja niinpä etiketti syntyi ennen varsinaista tuotetta. Nyt kun on uusia ominaisuuksia niin pitääkin muokata. Ajatus syövyttää jossain vaiheessa laatat ja painaa etikettiä paperille. Tulostettuna iham mälsä.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Jotennii rupes tuntumaan vahvasti ihan siltä, kun luvin tuon Maran jutun nuista sen tekemisistä, että pysyttelen jatkossakkii pelekästään tikitaalikuvien parissa. ::)
-
Moro
Olet aika vesseli väkästeleen niin IC:n kun votokakraaffienkin kanssa,itse kiipeisin puuhun takaperin ilman käsiä kätevämmin kuin saisin jotain Marttimaista aikaiseksi 👍
-
Aika yksinkertainen juttu tuo lasilevyn teko totta puhuen on ainakin tällaisessa perusmuodossaan. Niin kuin moni muukin homma, vaatii se lähinnä tilat, tekemisen innon, vähän rahaa, hiukan paneutumista ja aikaa. Emulsion levitys lasilevylle toki myös kädentuntumaa. Ei tämä paljon eroa leipomisesta, jos asiaa siltä kantilta ajattelee. Reseptistä katsotaan aineet, määrät, kypsytysajat ja niin edespäin. Sitten vaan tehdään. Siitä tässä lähinnä on lähinnä kyse mihin aikansa ja tarmonsa haluaa käyttää. Kiinnostuksensa kullakin. Toiset osaa sitten sen takaperin puuhun kiipeämisen!
-
Entistä valokuvausta lievästi sivuten: minulla on aikanaan kuvattua ja kehitettyä mv-filmiä tuhatkunta ruutua, suurin osa tietysti turhia valotuksia. Niistä ei ole tullut aikanaan tehtyä vedoksia, tuskin tuleekaan.
Katselin Torista filmiskanneria, Rollein DF-S 310 SE:n saisi kuudellakympillä. Olisiko jollakin kokemusta tämän luokan laitteen kelpoisuudesta?
-
Kysymykseesi en osaa vastata mitään. Itsellä ollut vähän samansuuntaisia ajatuksia värinegojen kanssa.
Noilla videoita nettiin tuottavilla valokuvaajilla on asia ollut esillä useissa vlogeissa. Monet ovat toteuttaneet projektin ihan vaan kuvaamalla negatiiveja digikameralla jonkinlaisen valopöydän päällä. Valopöydäksi käy vaikka tabletti, mutta filmin pidikkeeksi taitaisi tarvita jonku siihen tarkoitukseen tehdyn veheksen. Käsittelyohjelmissa löytyy negatiivit positiiveiksi kääntäviä sekä mustavalkeille että värinegoille. Jotkut ovat sitä mieltä, että käy kätevämmin kuvaamalla kuin skannerilla, jotkut toista mieltä. Saattaa johtua vloggaajan sponsoreistakin se? Työläintä lienee millä vaan metodilla se filminpätkien syöttö ja pysyminen kiinni alustassaan.
Haaveita pidemmälle en ole edistynyt. Jos teet ratkaisun, arvostan jos jaksat kokemuksista kertoa tänne ajastaan.
jaakkovaakko
-
Kävisikö lasilevy negapidikkeeksi?
Tabletti onkin hyvä valopöydän korvike. Joskus yrittelin negoja kuvata niin että laitoin valkoisen muovirasian taakse valon, ja nega siihen päälle mutta ei siitä oikein mitään tullut, valo ei ollut tasainen, muovin valussa oli jurmuja ja valonlähde liian pistemäinen. Tabletti oli ehkä keksitty, en tiedä, mutta ainakin senaikaisen läppärin ruudulla oli silmin nähtävä ”rasteri”. Tää aipädi on kyllä aika tasaisen valkoinen taustaltaan... Mutta juu, pitääpäs kaivaa joku lasinpala jostain ja kokeilla.
Toinen haaste on saada kamera yhdensuuntaiseksi negan kanssa mutta sen korjaamiseen lienee konstit nykyajan aateekoossa.
-
Moro
Tuli mieleen että missä on Martti Korhonen,oli mukava hänen juttujaan näistä kuvaus hommista ja etenkin IC:n kunnostuksesta ja kommelluksista lueskella,jos vielä seuraat näitä juttuja niin terveisiä vaan sinulle.
-
Moro
Tuli mieleen että missä on Martti Korhonen,oli mukava hänen juttujaan näistä kuvaus hommista ja etenkin IC:n kunnostuksesta ja kommelluksista lueskella,jos vielä seuraat näitä juttuja niin terveisiä vaan sinulle.
Terve vaa!
Mukavahan se on kuulla, että juttuja on mielellään lueskeltu. Vaan vähiin on jäänyt viime vuosina palstan seuraaminen. Välillä sitä aina aktivoituu ja vähän lueskelee, jotain ehkä kirjoittaakin, mutta jotenkin vaan on jäänyt.
Mutta nyt kaivelin tämän ketjun taas esille ja ajattelin muutaman rivin kirjoitella tuosta uusimmasta, tai no, ehkä mieluummin "uusimmasta", kamerastani. Hankin nimittäin reilu vuosi sitten vähän isomman ja vanhemman luokan ateljeekameran. En ole ihan varma olenko täällä jotain jo siitä tarinoinut, mutta tarinoidaan nyt sitten lisää jos olen. Kameran sorttia parhaiten kuvailevaa lienee se, että ikäväkseni jouduin toteamaan, ettei se mahdu IC:n sivuvaunuun. Pitää tehdä ensi kesäksi kamerankuljetuslaatikko lullan tilalle. Kamera on merkitön todennäköisesti saksalainen ateljeekamera. Sen rakenne ja ominaisuudet viittaavat johonkin 1880-1890-luvuille, mutta tämän tyyppiset kamerat ovat vähän hankalia ajoittaa. Kamera-alan teknologinen kehitys kun siirtyi näihin vehkeisiin muutaman kymmenen - tai jopa yli vuosisadan - viiveellä. Neuvostoliittolainen FKD nimittäin perustui 1860-luvulla kehitettyyn saksalaiseen reisekamera-tyyppiin ja oli valmistuksessa aivan sinne suuren ja mahtavan hajoamiseen saakka.
Kamera oli ostaessa aika huonossa kunnossa. Optiikka puuttui, palkeet olivat risat, tähyslasia ei ollut. Moni puuliitos hölskyi ja olipa siinä osa puuosista rikki tai puuttuviakin. Ladonovi-tyyppinen pneumaattisesti toimiva suljin oli (ja on edelleen) hajalla ja erikoinen suuri iiris, johon optiikka kiinnitetään, oli jumissa ja osittain viallinenkin. Nyt kamera on ollut jo jonkin kuukauden käyttökunnossa ja olen sillä kuvannutkin.
Ehkä kiinnostavin osa kamerassa on sen historia. Kameran mukana tulleen perimätiedon mukaan se on ollut Daniel Nyblinin ateljeen käytössä. Myyjä oli vaihtanut kameran 1970-80-luvulla johonkin kamaan kaveriltaan, joka kertoi saaneensa kameran 1960-luvulla Nyblinin ateljeelta jonkin työn yhteydessä. Ikävä kyllä tämä kaveri menehtyi jo toistakymmentä vuotta sitten, joten tarkempaa tietoa asiasta ei ole saatavilla. Kertomus on kuitenkin sinänsä uskottava ja sen uskottavuutta lisää tosiseikka, että myyjä otti asian puheeksi vasta kauppojen jälkeen. Riittävästi kun väännellään totuutta ja käytetään mielikuvitusta niin voidaan parin kaljan jälkeen kehua, että että minullapas sitä onkin kamera jolla on kuvattu Sipelius satasen seteliin. periaatteessa tämä on ihan mahdollista, mutta näyttö siihen suuntaan ei taida selväpäisenä oikein riittää...
Vuosien varrella olen saanut kerättyä optiikkaa, josta osa on tähän käypäistä. Viime kesänä lykästi ihan enemmälti kun kotopuolessa eräs harrastaja oli löytänyt kirpputorilta vanhan kameran, jossa oli vanhaa optiikkaa. Hän ei tehnyt niillä mitään ja tehtiin sitten vaihtokaupat, joista jäi kummallekin vähän huono omatunto. Kumpikin oli sitä mieltä, että oli saanut paljon enemmän kuin antoi. Erittäin hyvät vaihtokaupat siis. Optiikoiden joukossa oli 1900-1903 valmistettu Goerz doppel anastigmat ser. iii, eli tuttavallisemmin Goerz Dagor, kuten mallia myöhemmin on kutsuttu. Kyseessä on 1890-luvulla kehitetty yksi aikakautensa parhaista objektiivimalleista. Ja ikään nähden piirtoa kyllä riittää, etenkin kun ottaa huomioon kameran koon.
Niin, se koko. Iso ja raskas se on, ja iso on filmikokokin. Olen nyt käyttänyt kameran mukana tullutta levykasettia, joka ei alunperin ole kuulunut kameraan. Jouduin tekemään pari sovitepalaa, jotta kasetin sai kameraan kiinni. Ja se vähän pienenpuoleinen kasetti on 18x24cm -negakoolle. Jossain vaiheessa teen kameraan 30x30cm -kasetin, koska se on suurin formaatti jota kamerasta voi saada irti ilman rungon muokkaamista. Se tosin vaatii sitten itsetehdyt lasilevyt, koska tuota kokoa ei ole saatavilla kaupallisesti. 24x30cm kyllä löytyy mm. Foman valmistamana. Mutta kyllä tuo 18x24cm:kin on ihan kiva. Sen kokoiselle negalle mahtuu ihan reilummin sävyjä ja yksityiskohtia. Vieläkään en ole ihan päässyt yli ihmetyksestä miten hienoa jälkeä tällainen saa aikaiseksi. Valokuvauksen historiaa pidetään usein sellaisena kämäisenä suttuna, mutta kyllä laitteiden puolesta on jo ainakin puolitoista vuosisataa voitu tehdä erittäin hyvää jälkeä. Toki varhaiset filmit ja (kuiva)levyt ovat olleet rajoittuneempia ja haastavampia kuin modernit filmit, mutta kyllä niillekin on mahottoman hyvää jälkeä saatu tehtyä.
Ja sitten näihin kuviin. Tai siis kuvaan. Samasta negasta ne on kumpikin rajattu. Olen nyt ottanut asiakseni kuvata teknisiä vehkeitä. Tai siis lähinnä tuumiskellut, että semmoisia olisi hyvä kuvata. Hitaanpuoleisesti on nimittäin lähtenyt sen teeman kuvaus alkuun, mutta kyllä se siitä. Tässä on nyt niistä se ensimmäinen. Kyseessä on pylväsporakone, jonka raahasin metallijätelavalta mökilleni hiljalleen rakentuvaan puutyöverstaaseen. Kuvasin tämän 1920-luvulta peräisin olevalla Steinheil Unofokal 16,5cm objektiivilla, jonka sain siinä edellä mainitussa vaihtokaupassa. Periaatteessa tämän piirtoympyrä ei kattaisi noin isoa filmikokoa, mutta lähikuvassa se tuntui riittävän ihan hyvin. Lisäksi tämä on ehkä n. 70% rajaus alkuperäisestä negasta, joten reuna-alueiden vähemmän tarkat osat eivät tässä näy. Filminä on Fomapan 100 ja kehitteenä Rodinal. En tykkää tuosta yhdistelmästä esim. kinokoossa, mutta näin isolla negakoolla rakeisuus on täysin epäolennainen ongelma. Kyllähän isolle rakeellekin paikkansa on, mutta itse en sitä oikein ole tykännyt kuvissani käyttää.
Loppuun vielä pientä kyselyä niille, jotka ovat jaksaneet tänne saakka lukea. Että jos tässä Tampereen tuntumissa (sanotaan nyt vaikka sadan kilometrin säteellä) joltakulta löytyy kiinnostavaa vanhaa konekantaa (moottoripyöriä, voimalaitoksia, traktoreita, autoja, maamoottoreita jne.) jostain tuolta 1850-1930-luvuilta niin voisin olla kiinnostunut niitä kuvaamaan kevään-kesän mittaan. Ihan jotain metsässä olevia romuja tai sitten hienosti entisöityjä. Näistä voi laittaa vinkkiä esim. yksityisviestinä tai tässä ketjussa!
-
Tervehdys Martti, ja hyvää alkanutta vuotta!
Olipas mukava lukea kuulumisiasi! Yhden pyynnönkin esitän: Voisitkos laittaa tänne kuvan tai kuvia tuosta "uudesta" kamerastasi? Ei tuollaiset laitteet minua itselle hommattaviksi tosin kiinnosta, mutta ihan muuten vain! Vaikka IC:n vieressä, tai muun mittatikun, että koostakin pääsee kärryille? Ei tällä kiirettä ole, mutta jos ehdit ja jaksat joskus.
Oma valokuvausharrastukseni on edelleen vahvasti hengissä, tosin pääkamera juuri joulun alla vaihtui uuteen, eli aika erilaisella näkökulmalla mennään sikäli...
Jaakko L.
EDIT. Minun kamerassani on edelleen kennon koko 18 x 13,5. Siis millejä, m43:lla edelleen mennään. Martin uutukaisessa siis vastaava koko 30 x 30. Ja senttejä. Toisella piirretään postimerkkejä, toisella A3-ruutuja...
-
Kaikenlaista sitä tapahtuu.
Itse en ymmärrä, mitä lisäarvoa filmikameralla kuvaaminen tuo digitaalikameraan verrattuna.
Minusta asia on juuri toisin päin.
Ota kuva ja odota kaksi viikkoa, että saat tietää miten kuva onnistui.
Ota kuusitoista kuvaa, valkkaa paras ja lähetä kuvatiedosto linkin kautta sinne samaan paikkaan kuin se filmirulla.
Mutta ajaahan ihmiset jostain käsittämättömästä syystä vanhoilla moottoripyörilläkin...
Filmille valokuvaamisesta on tullut ilmiö. Monin paikoin filmit ovat loppu ja myös kertakäyttökameroiden menekki on korkealla.
Puomisto näkee filmikuviensa eteen vaivaa. Hän ostaa filmin, ottaa kuvat ja odottaa filmirullan täyttymistä. Seuraavaksi hän menee kehittämään rullan, ja skannaa paperikuvat sitten itse digitaaliseen muotoon.
https://yle.fi/uutiset/3-12522367
-
Sattuneesta syystä seurailen muutamaa valokuvaajien keskustelupalstaa. Aina silloin tällöin riehahtaa keskustelu siitä, kuinka paljon parempia filmikuvat ovat. Varsinkin, jos kehittää omassa kylppärissä... Ne kuvat tietysti sitten skannataan jollain vehkeellä ja konstilla digitaalisiksi, kun ei niitä muuten saa esille sinne palstalle, mutta kyllä niistä näkee, että filmikuvia ovat, ja paljon parempia. Puusilmäisetkin näkee, että filmikuvia ovat, kun ovat niin roimasti yliväritettyjä, karkeita, rakeisia, epätarkkoja, luonnottomia... mutta niissä on "se jokin"!
Itte miettiny, että harrastajavalokuvaajan paras kamera ois sellanen, että sillä otettas kuva, sitten se kuva siirtys vaivattomasti tietsikkaan, missä sitten yks ilta tai yö istuttas sitä kuvaa ruuvaamassa tuhannella säätönapilla. Ja kun se saatas valmiiks, se säilys katsottavana siinä tietsikassa kaks seuraavaa päivää, minkä jälkeen se häviäis itestään viemästä tilaa kovoilta, ja omasta nupista. Kun ei sitä kuvaa kuitenkaan sen koommin tuu kukaan kattomaan, eikä kaipaamaan...
Pääasia, että keskustelua käydään, ja mielipiteitä on.
-
Tälleen valokuvaamista ihan vakavasti harrastavana ja pääosin filmille kuvaavana suhtaudun asiaan kahtalaisesti. Toisaalta filmille saa kyllä mahottoman hyvää jälkeä. Kinokoko ei kuitenkaan ole minun mieleen niin kovasti, vaan keski- ja isoformaatti. Vaan kylläpähän tuo tikikin on aivan pirun kovaa laadultaan. Miettii vaikka jotain kännykkäkameroitakin. Hyvässä valossa aivan käsittämätön laatu vehkeen kokoon nähden. Sitten taas kun katsoo tuota minun ison kameran (18x24cm kokoista) negaa ja sen pinnakkaisvedosta, niin sen äärellä taas saa ihmetellä vähän eri tavalla sitä käsittämätöntä laatua. Kyse on enemmän siitä, että tiki ja filmi tekee erilaista jälkeä. (Käyttötarkoituksesta riippuen) niiden järjestykseen laittaminen on aika epäolennaista. Minun hommiin nuo filmivehkeet istuu paremmin, osin kuvanlaadun, osin muiden seikkojen vuoksi.
Vaan toinen vähintään yhtä olennainen juttu on minusta se kuvaamisen tilanne. Usein sanotaan, että kun filmillä on kuvia rajoitetusti, niin jokaiseen kuvaan laitetaan ajatusta ja hyviä kuvia tulee enemmän. En nyt tiedä pitääkö tuo aivan kaikissa tilanteissa paikkaansa. Kyllä niitä paskoja ruutuja tulee syystä tai toisesta kuvattua kortille ja filmille kummallekin. Mutta on siinä kuitenkin totuutta taustalla. Etenkin ison kameran kanssa homma on sen verta iso rojekti, että tänään eukkokullan kanssa puhuessa mainitsin ottaneeni tänään kuvan. Kun jo parikymmenkiloisen kameran roudaamiseen tuvasta etuovelle menee monta minuuttia ja asetteluun, sommitteluun, tarkentamiseen, valon mittaamiseen, optiikan säätöön, sulkimen asetteluun jne. menee helposti vartti, niin voisi kuvitella että siinä hommassa olisi sen verran ajatusta, että lopputuloskin olisi ihan tolkullinen. Vaan ei se ihan näin tunnu aina menevän. Jos tuo tänään otettu sellainen on, niin laitan tänne tuossa jonain päivänä. Kunhan joutaa ensin kehittämään, sitten vedostamaan pinnakkaisen ja vielä skannaamaan.
Ison kameran kanssa kohteessa puuhasteleminen on vaan pirun hienoa touhua. Ja jos asiaa ajatellaan filosofisemmin, niin kyllä (alkeellisen) filmikameran kanssa suuntaudutaan vähän eri tavalla maailmaan. Valoa arvioidaan eri tavalla ja tekeminen on luonteeltaan rauhallisempaa. Tai sitten käy kuten tänään, eli kun huomaa hyvän valon, niin pitää lähteä juoksujalkaa lataamaan kasettia, kantaa kamera paikalle, hakea valotusmittari kameralaukusta ja niin edespäin. Mutta siinä kuvaamistapahtumassa on vaan jotain erityistä. Digikuvaaminen on jäänyt minulla vähiin, koska siinä en koe samalla tavalla innostusta. Vähän kuin penskana tykkäsin ajella mummolassa mieluummin polkutraktorilla kuin leikkiä ratsastusta puuhevosen selässä. Ihminen tuntuu suuntautuvan siihen suuntaan mikä häntä kiinnostaa. On myös niitä, jotka pyrkivät elämään järkevästi eivätkä silleen, että on kivaa. Niinkin voi elää, mutta en tiedä onko se järkevää. Muut toki löytävät hommasta eri piirteitä kuin minä. Eiköhän monelle ole kyse siitä, että filmikuvauksen ympärillä on kivaa sosiaalista pöhinää.
Valokuvauksesta syntyy lopputuote. Tämän tuotoksen laatua käytetään yleensä kuvaamisen perusteena ja sille arvon antavana. Sillä myös perustellaan usein filmikuvaamista, mutta minusta tuntuu, että se on usein itsensä huijaamista. Oikeasti kyse on vaan siitä, että filmille kuvataan, koska se on kivaa puuhastelua. Ei valokuvausta ole pakko ajatella kuvaan johtavana toimintana, vaan kuvaa voi pitää tavallaan vain sivuseikkana. Vähän kuin kesäisellä prätkäajelulla on oikeastaan aika yhdentekevää, missä se kuppi kahvia käydään juomassa. Kunhan sinne vie kelvot ajoreitit. Maratoonia ei jätetä juoksematta siksi, että päätepisteessä ei satu olemaan joku motonet tai hammaslääkäriaika justiin sinä päivänä. Eikä sinne vuorellekaan kiivetä siksi, että siellä huipulla olisi joku juttu mikä pitää käydä tekemässä. Eikä luontokuvaaja istu tuntitolkulla vesisateessa vain saadakseen kuvan jostain mistä lie hirvestä. Jos vain tarvittaisiin kuva hirvestä, se saataisiin helpoiten Googlen kuvahaulla. Ja luultavasti se olisi parempi kuin se, minkä itse saa aikaiseksi.