En nyt täysin ymmärrä mitä Jouko ajaa takaa. Ilmeisesti siis sitä, että johtuen mm. tuosta Karin mainitsemasta "tungetaan 500mm 200mm:n" linssistö aiheuttaa vääristymiä kuva-alan reunoilla. Ei suoranaista epäterävyyttä, vaikkakin kuva ei ole terävimmillään reunoista. Terävä kuva ja syväterävyys ovat kaksi eri asiaa. Syväterävyys on se syy/syyllinen miksi kuva pitää tarkentaa kohteeseen kuvatessa. Noita kuva-alan reunojen vääristymiä saadaan vähemmäksi rajaamalla kuvaa. Joko jälkikäteen tai niin, että objektiivi tekee filmiä tai kennoa isomman kuvan, jolloin vääristymät jäävät kuvan ulkopuolelle. Objetiivin tekemiä virheitä on toki erillaisia, mutta niistä ei nyt puhuttukkaan.
Yritän selvittää juuri sitä, mistä syväterävyys syntyy.
Tästä keskustelu lähti liikkeelle ja sen perään kyselin.
Netistä löysin Helsingin yliopiston luentosivun optiikasta, yllä on linkki sinne.
Siellä selvitetään ilmakuvauskameroiden optiikan virheitä.
Sen mukaan syväterävyys juuri syntyy optikan keskiosassa, reunaosat tuovat epätarkkutta.
Reunaosien virheet voidaan poistaa pienentämällä himmentimen aukkoa, eli poistamalla nuo virheelliset säteet.
Näin minullekin opetettiin optiikan luennoilla.
Lainaus em HUT sivlulta:
Syvätarkkuus ja terävyysalue (depth of field and depth of focus)
Objektiivi tarkennetaan tietylle etäisyydelle, joka kuvautuu terävänä. Kohteessa on kuitenkin aina kohteita edempänä ja kauempana kuin tämä etäisyys ja nämä eivät silloin kuvaudu terävästi. On olemassa rajat, millä etäisyydellä olevat kuvautuvat riittävän tarkasti, ts. minkä suuruista epäterävyyttä silmä ei huomaa. Tätä etäisyysaluetta kutsutaan terävyysalueeksi ja se on riippuvainen fokusoinnista, objektiivin aukon suuruudesta ja hyväksyttävän epäterävyyden suuruudesta (circle of confusion).
Siis nuo linssiosan aiheuttamat epäterävyydet ei suinkaan piirry filmin/kennon reuan-alueille, vaan koko alueelle.
Käsittäkseni linssi ei toimi niin, että linssin reunat siirtäsivät kuvaa kenon reunoille, vaan jokainen kuvapiste muodostuu linssin koko pinta-alueella.
Itse kuvaaminen ei tietenkän ole matematiikaa, se on osaamista, kuten Petteri et al jo alussa sanoi.
Mutta jokainen valokuvaaja, osaajat kaikein eniten, tarvitsevat hyvät välineet.
Vähän kuin F1 kuljettajat.
Ei kai Halselbladiakaan ole kehitetty keräilykappaleeksi tai amatöörein vehkeeksi?
Luulen, että se on juuri ammattilaisia varten.