Moro
Tuli mieleen että missä on Martti Korhonen,oli mukava hänen juttujaan näistä kuvaus hommista ja etenkin IC:n kunnostuksesta ja kommelluksista lueskella,jos vielä seuraat näitä juttuja niin terveisiä vaan sinulle.
Terve vaa!
Mukavahan se on kuulla, että juttuja on mielellään lueskeltu. Vaan vähiin on jäänyt viime vuosina palstan seuraaminen. Välillä sitä aina aktivoituu ja vähän lueskelee, jotain ehkä kirjoittaakin, mutta jotenkin vaan on jäänyt.
Mutta nyt kaivelin tämän ketjun taas esille ja ajattelin muutaman rivin kirjoitella tuosta uusimmasta, tai no, ehkä mieluummin "uusimmasta", kamerastani. Hankin nimittäin reilu vuosi sitten vähän isomman ja vanhemman luokan ateljeekameran. En ole ihan varma olenko täällä jotain jo siitä tarinoinut, mutta tarinoidaan nyt sitten lisää jos olen. Kameran sorttia parhaiten kuvailevaa lienee se, että ikäväkseni jouduin toteamaan, ettei se mahdu IC:n sivuvaunuun. Pitää tehdä ensi kesäksi kamerankuljetuslaatikko lullan tilalle. Kamera on merkitön todennäköisesti saksalainen ateljeekamera. Sen rakenne ja ominaisuudet viittaavat johonkin 1880-1890-luvuille, mutta tämän tyyppiset kamerat ovat vähän hankalia ajoittaa. Kamera-alan teknologinen kehitys kun siirtyi näihin vehkeisiin muutaman kymmenen - tai jopa yli vuosisadan - viiveellä. Neuvostoliittolainen FKD nimittäin perustui 1860-luvulla kehitettyyn saksalaiseen reisekamera-tyyppiin ja oli valmistuksessa aivan sinne suuren ja mahtavan hajoamiseen saakka.
Kamera oli ostaessa aika huonossa kunnossa. Optiikka puuttui, palkeet olivat risat, tähyslasia ei ollut. Moni puuliitos hölskyi ja olipa siinä osa puuosista rikki tai puuttuviakin. Ladonovi-tyyppinen pneumaattisesti toimiva suljin oli (ja on edelleen) hajalla ja erikoinen suuri iiris, johon optiikka kiinnitetään, oli jumissa ja osittain viallinenkin. Nyt kamera on ollut jo jonkin kuukauden käyttökunnossa ja olen sillä kuvannutkin.
Ehkä kiinnostavin osa kamerassa on sen historia. Kameran mukana tulleen perimätiedon mukaan se on ollut Daniel Nyblinin ateljeen käytössä. Myyjä oli vaihtanut kameran 1970-80-luvulla johonkin kamaan kaveriltaan, joka kertoi saaneensa kameran 1960-luvulla Nyblinin ateljeelta jonkin työn yhteydessä. Ikävä kyllä tämä kaveri menehtyi jo toistakymmentä vuotta sitten, joten tarkempaa tietoa asiasta ei ole saatavilla. Kertomus on kuitenkin sinänsä uskottava ja sen uskottavuutta lisää tosiseikka, että myyjä otti asian puheeksi vasta kauppojen jälkeen. Riittävästi kun väännellään totuutta ja käytetään mielikuvitusta niin voidaan parin kaljan jälkeen kehua, että että minullapas sitä onkin kamera jolla on kuvattu Sipelius satasen seteliin. periaatteessa tämä on ihan mahdollista, mutta näyttö siihen suuntaan ei taida selväpäisenä oikein riittää...
Vuosien varrella olen saanut kerättyä optiikkaa, josta osa on tähän käypäistä. Viime kesänä lykästi ihan enemmälti kun kotopuolessa eräs harrastaja oli löytänyt kirpputorilta vanhan kameran, jossa oli vanhaa optiikkaa. Hän ei tehnyt niillä mitään ja tehtiin sitten vaihtokaupat, joista jäi kummallekin vähän huono omatunto. Kumpikin oli sitä mieltä, että oli saanut paljon enemmän kuin antoi. Erittäin hyvät vaihtokaupat siis. Optiikoiden joukossa oli 1900-1903 valmistettu Goerz doppel anastigmat ser. iii, eli tuttavallisemmin Goerz Dagor, kuten mallia myöhemmin on kutsuttu. Kyseessä on 1890-luvulla kehitetty yksi aikakautensa parhaista objektiivimalleista. Ja ikään nähden piirtoa kyllä riittää, etenkin kun ottaa huomioon kameran koon.
Niin, se koko. Iso ja raskas se on, ja iso on filmikokokin. Olen nyt käyttänyt kameran mukana tullutta levykasettia, joka ei alunperin ole kuulunut kameraan. Jouduin tekemään pari sovitepalaa, jotta kasetin sai kameraan kiinni. Ja se vähän pienenpuoleinen kasetti on 18x24cm -negakoolle. Jossain vaiheessa teen kameraan 30x30cm -kasetin, koska se on suurin formaatti jota kamerasta voi saada irti ilman rungon muokkaamista. Se tosin vaatii sitten itsetehdyt lasilevyt, koska tuota kokoa ei ole saatavilla kaupallisesti. 24x30cm kyllä löytyy mm. Foman valmistamana. Mutta kyllä tuo 18x24cm:kin on ihan kiva. Sen kokoiselle negalle mahtuu ihan reilummin sävyjä ja yksityiskohtia. Vieläkään en ole ihan päässyt yli ihmetyksestä miten hienoa jälkeä tällainen saa aikaiseksi. Valokuvauksen historiaa pidetään usein sellaisena kämäisenä suttuna, mutta kyllä laitteiden puolesta on jo ainakin puolitoista vuosisataa voitu tehdä erittäin hyvää jälkeä. Toki varhaiset filmit ja (kuiva)levyt ovat olleet rajoittuneempia ja haastavampia kuin modernit filmit, mutta kyllä niillekin on mahottoman hyvää jälkeä saatu tehtyä.
Ja sitten näihin kuviin. Tai siis kuvaan. Samasta negasta ne on kumpikin rajattu. Olen nyt ottanut asiakseni kuvata teknisiä vehkeitä. Tai siis lähinnä tuumiskellut, että semmoisia olisi hyvä kuvata. Hitaanpuoleisesti on nimittäin lähtenyt sen teeman kuvaus alkuun, mutta kyllä se siitä. Tässä on nyt niistä se ensimmäinen. Kyseessä on pylväsporakone, jonka raahasin metallijätelavalta mökilleni hiljalleen rakentuvaan puutyöverstaaseen. Kuvasin tämän 1920-luvulta peräisin olevalla Steinheil Unofokal 16,5cm objektiivilla, jonka sain siinä edellä mainitussa vaihtokaupassa. Periaatteessa tämän piirtoympyrä ei kattaisi noin isoa filmikokoa, mutta lähikuvassa se tuntui riittävän ihan hyvin. Lisäksi tämä on ehkä n. 70% rajaus alkuperäisestä negasta, joten reuna-alueiden vähemmän tarkat osat eivät tässä näy. Filminä on Fomapan 100 ja kehitteenä Rodinal. En tykkää tuosta yhdistelmästä esim. kinokoossa, mutta näin isolla negakoolla rakeisuus on täysin epäolennainen ongelma. Kyllähän isolle rakeellekin paikkansa on, mutta itse en sitä oikein ole tykännyt kuvissani käyttää.
Loppuun vielä pientä kyselyä niille, jotka ovat jaksaneet tänne saakka lukea. Että jos tässä Tampereen tuntumissa (sanotaan nyt vaikka sadan kilometrin säteellä) joltakulta löytyy kiinnostavaa vanhaa konekantaa (moottoripyöriä, voimalaitoksia, traktoreita, autoja, maamoottoreita jne.) jostain tuolta 1850-1930-luvuilta niin voisin olla kiinnostunut niitä kuvaamaan kevään-kesän mittaan. Ihan jotain metsässä olevia romuja tai sitten hienosti entisöityjä. Näistä voi laittaa vinkkiä esim. yksityisviestinä tai tässä ketjussa!
