Aihe: Jawa 350TS -95 ei käy kunnolla,(No nyt käy :)

[Jorma Korolainen]

Tätä ei nyt oikein tyhymä ymmärtänyt,
"pyöriikö vaihteistossa jotain joka kärsisi öljyttömyydestä jos ei laita vaihdetta päälle"

Kiitos selvennöksestä 

Jos tyhjentäisi vaihteistoöljyt pois kokonaan ja pyörittäisi konetta, pyöriikö vaihteistossa jotain joka kärsisi öljyttömyydestä jos ei laita vaihdetta päälle? Saisi testattua tuon öljyvuotoasian.

Tarkoitin että jos koneen käynnistää vapaalla eikä laita vaihdetta päälle. Mutta vastausten perusteella voi vaihteiston tyhjentää öljystä ja käynnistää. Jos lisäksi pyörän etupään saisi ylemmäs, valuisi loppu vaihteistoöljy koneen takaosaan. Jos kampikammiosta purkautuu painetta vaihteiston puolelle, voiskohan sen  todeta jos öljyntäyttöaukko on avoimena? Voi olla kyllä hankala nähdä/kuulla vuotoa suht pienestä reiästä. Ei oikein viitti tehdä rälläkällä kurkistusaukkoa. Jos koneen käydessä suihkuttaisi vaihteiston puolelle starttipilottia saattaisi käynnin muuttumisesta todeta onko vuoto. Entäs saippuakupla tms öljyntäyttöaukkoon ja kone käyntiin. Pitäisi lähteä kupla pullistumaan jos on vuoto.

[PenttiKoski]

Tätä ei nyt oikein tyhymä ymmärtänyt,
"pyöriikö vaihteistossa jotain joka kärsisi öljyttömyydestä jos ei laita vaihdetta päälle"

Kiitos selvennöksestä 

Jos tyhjentäisi vaihteistoöljyt pois kokonaan ja pyörittäisi konetta, pyöriikö vaihteistossa jotain joka kärsisi öljyttömyydestä jos ei laita vaihdetta päälle? Saisi testattua tuon öljyvuotoasian.

Entäs saippuakupla tms öljyntäyttöaukkoon ja kone käyntiin. Pitäisi lähteä kupla pullistumaan jos on vuoto.

Tämä saippuakupla homma on myös jo tehtynä öljykalvolla, ja koneen käydessä öljykalvo pysyi ehkänä eikä pullistunut

[Hannu Hartikainen]

Tämä saippuakupla homma on myös jo tehtynä öljykalvolla, ja koneen käydessä öljykalvo pysyi ehkänä eikä pullistunut

Se vaan että ei kampikammiossa ole varsinaisesti mitään ylipainetta moottorin käydessäkään.Eikä vuoto paljastuisi ollessaan öljypinnan alla tämmösellä konstilla.
Eihän se kampikammio mikään pumppu ole.Painesysäykset liikkuvat edestakaisin sen mukaan mikä työtahti on meneillään.Siihen perustuu bensapumpun käyttövoiman ottaminen kampikammiosta.Ylipaine rikkoisi esim herkän kalvokaasarin bensapumpun helposti.Samoin alipaine.Pieni edestakainen liike sensijaan saa pumpun kalvon elämään ja takaiskuventiilein muodostetaan aliapine imemään bensaa.
Tämä nyt ei liity asiaan mutta vahvistaa sen ettei kampikammiossa ole merkittävää painetta siinä mielessä kuin voisi luulla.Silti jos vaihteistoon on pienikin reikä,voisi sieltä kulkeutua öljyä kammion puolelle,ehkä..

Moottorin tiiviyttä voisi olla parempi tutkia paineilman avulla..

[PenttiKoski]

Tämä saippuakupla homma on myös jo tehtynä öljykalvolla, ja koneen käydessä öljykalvo pysyi ehkänä eikä pullistunut

Moottorin tiiviyttä voisi olla parempi tutkia paineilman avulla..

Onko sinulla hyviä vihjeitä siitä kuinka tätä kanntaisi alkaa testailemaan

Kiitokset etukäteen

[Hannu Hartikainen]

Moottorin tiiviyttä voisi olla parempi tutkia paineilman avulla..

Onko sinulla hyviä vihjeitä siitä kuinka tätä kanntaisi alkaa testailemaan

Ei ikävä kyllä näin äkkiseltään tule mieleen miten se kannattaisi tehdä kun ei ole ennen tullut edes mieleen
Ehkä hankalampi totetuttaa 2 sylinteriseen muutenkin..taikka sitten ei.
Mielikuvitusta kehiin vain-voi se onnistuakkin.
Paineilma pitäis kai syöttää imuaukosta männän ollessa yläasennossa ja tarkkailla syntyykö vaihteiston puolelle ylipainetta(mikäli vuoto on olemassa).Sehän ei sinänsä haittaa vaikka osa paineesta vuotaa männänrenkaiden ohi palotilaan tai pakoaukkoon pikemminkin jo ennen männänrenkaita.
Vaatisi adapterin tekoa jostakin laipasta imuaukkoon mutta ei mahdoton jos työvälineet löytyy metalllin työstämiseen.Jos siinä on kumikurkku,vois ajatella jotain putkenpätkää siihen jonka päässä sovitteet paineilmaliittimelle.

[Arto Ahonkivi]

Sisäkumin venttiili asennettuna puutulppaan joka on kiärretty öljyntäyttöreikään, renkaspainemittarilla voi sitten seurata väheneekö paine. Ota huamioon että paine voi vähetä lohkojen välistä ulkoilmaankin, eikä kampikammioon.

[PenttiKoski]

Kiitoksia paljon näistä vihjeistä, kokeillaan heti kun pyörän viereen pääsee taas, viimeistään ensivkon alussa

[Jaakko Latvanen]

Netissä voi kysellä ratkaisuja ongelmiin. Aika usein saa vastauksiakin, erilaisia. Joskus voi tarvita suodatinta. Tähän ketjuun ei enää kannattaisi puuttua, mutta ei malta...

Ensinnäkin, kaksitahtimoottorin kampikammio on nimenomaan pumppu. Paine vaihtelee suuressa määrin ulkoisen paineen kahtapuolta jokaisella kierroksella. Öljyttömällä laatikolla pyörittäminen ei selvitä mitään, jos laatikon ja kampikammion väli vuotaa, ongelma on paineen vuoto suuntaan ja toiseen, ei öljyn vuoto. Nämä ovat siis minun mielipiteitäni, ei näihinkään uskoa tarvi.

Itse toimisin seuraavasti: Ensin varmistaisin sytytyslaitteet vaihtamalla komponentti kerrallaan sylinteriltä toiselle. Jos ongelma säilyy aina samalla puolella, purkaisin koneen.

Vielä yksinkertaisemmin:
1. Puretaan
2. Korjataan viat
3. Kasataan
4. Ajetaan

Voi tietysti jatkaa vatuloimista, jos se on harrastus.

Ystävällisesti ja uskoa parempaan huomiseen joka tapauksessa.

Jaakko Latvanen, Anttola

[Lauri Puirola]

Sisäkumin venttiili asennettuna puutulppaan joka on kiärretty öljyntäyttöreikään, renkaspainemittarilla voi sitten seurata väheneekö paine. Ota huamioon että paine voi vähetä lohkojen välistä ulkoilmaankin, eikä kampikammioon.

Huohotusreikä on myös tukittava, muuten ei nouse paine. Ainakin vanhoissa Jawoissa
reikä on kytkimen yläpuolella ja menee kaasuttimen puolella suojakotelon alle.


L&K.

[Hannu Hartikainen]

Paine vaihtelee suuressa määrin ulkoisen paineen kahtapuolta jokaisella kierroksella.

Itse toimisin seuraavasti: Ensin varmistaisin sytytyslaitteet vaihtamalla komponentti kerrallaan sylinteriltä toiselle. Jos ongelma säilyy aina samalla puolella, purkaisin koneen.

Onhan sitä purkamista jo ehdotettukin mutta ei se tietysti niin kivaa ole heti ensimmäisenä tehdä-sehän tiedetään 

Kampikammionpaine + ja - on kyllä varmaan erittäinkin pieni.Kaipa se muuten rikkoisi paikkoja niissä koneissa joissa otetaan ohjauspulssi kammiosta esim kaasarille tai bensapumpulle.
En osaa mittayksiköin sanoa kun ei ole tullut mitattua mutta voin senkin tehdä jos joku haluaa tietää.Viimeksi tänään käytin moottoria jossa on avattava venttiili kampikammion pohjassa.Siitähän vois mitata mutta enpä taida viitsiä 

[Jaakko Latvanen]

Minun ymmärrykseni mukaan kaksitahtinen tarvitsee aika paljon painetta kampikammioonsa, jotta se paine jaksaa pukata laajenemisvaiheen loppusuoralla olevat palokaasut pakoaukosta ulos ja uutta tavaraa männän päälle.  Nuo kampikammion painevaihtelusta voimansa ottavat laitteet voivat perustua pitkään ja ohkaiseen putkeen, jolloin paine-ero putken päässä on kaasun massahitaudesta johtuen vaatimattomampi; paine sentään tyhjäkäynnilläkin vaihtuu laidasta toiseen enemmän kuin kaksikymmentä kertaa sekunnissa.

Jos syttylaitteisto ei toimi kunnolla ja joku sylinteri ei käy - tai käy huonosti - on kaksitahtisella taipumus alkaa kerätä pisaroituvaa polttoainetta kampikammioon.  Liikaa ryypytettynä sama ilmiö, ja joissain - kaasutin liian suojassa? - laitteissa ihan seistessä bensiini ensin kaasuntuu kaasuttimissa moottorista leviävän lämmön avittamana ja sitten ajautuu kampikammioon, missä taas pisaroituu.  Kampikammion pohjalla tuo näyttää sitten öljyltä, kun bensiini siitä haihtuu osittain.  Kun konetta sitten yrittää käyntiin, se saattaa hörähtää, mutta kun kierrokset nousevat polkaisukierroksista käyntikierroksiksi, nousee kampikammiosta palotilaan pisaroitunutta ja syttymiskelvotonta bensaa, mikä kastelee tulpan ja sammuttaa koneen.  Ainakin vanhoissa pyörissä - esim. CZ 150 - tyhjennysreikä kampikammion pohjassa on juuri noita tilanteita varten: lasketaan pisaroitunut, nestemäinen polttoaine pois kampikammion pohjalta ja aloitetaan käynnistäminen ns. puhtaalta pöydältä kaasuttimesta sumuna tulevalla uudella seoksella.
jv

[Markku Juusela]

Moro
Kun tässä kaivelee noita vanhoja aivosopukoita siitä kampikammion painevaihtelusta niin muistelisin että maksimissaan 1,5-2 bar ja minimissään 0,8 bar jos oletetaan että normaali ilmanpaine on 1 bar.Siis vaihtelu +0,5 - 1 ja - 0,2 bar.Sitä en tiedä että paljonko on sitten eroa vaihtelulla onko kone mäntä,luisti vaiko läppä ohjattu.
Korjatkaa jos muistini on tehnyt tepposen noissa luvuissa.

[PenttiKoski]

Tämän allekirjoitan minäkin ja kuullostaa ihan järkeen käyvältä, tässä kun ei vaan sitä tyhjennysproppua missään ole .

Tällä hetkellä näyttäisi taas siltä että "vika" loistaisi jälleen poissaolollaan, pyörä lähtee hyvin käymään kuumana ja kylmänä, ja
näyttäisi myös käyvän niin normaalisti kun 2-pyttyinen 2T jawa vaan voi käydä..
Tosin sehän on myöskin tosi että jos vika katoaa johonkin, ilman että se löytyy tai mitään konkreettista sen eteen tehdään, niin jossainhan
se jemmassa edelleen on ja odottaa.

Pohdiskellaan ja ihmetellään, kiitoksia kaikista viheistä, teistä kaikista on kyllä ISO apu

Minun ymmärrykseni mukaan kaksitahtinen tarvitsee aika paljon painetta kampikammioonsa, jotta se paine jaksaa pukata laajenemisvaiheen loppusuoralla olevat palokaasut pakoaukosta ulos ja uutta tavaraa männän päälle.  Nuo kampikammion painevaihtelusta voimansa ottavat laitteet voivat perustua pitkään ja ohkaiseen putkeen, jolloin paine-ero putken päässä on kaasun massahitaudesta johtuen vaatimattomampi; paine sentään tyhjäkäynnilläkin vaihtuu laidasta toiseen enemmän kuin kaksikymmentä kertaa sekunnissa.

Jos syttylaitteisto ei toimi kunnolla ja joku sylinteri ei käy - tai käy huonosti - on kaksitahtisella taipumus alkaa kerätä pisaroituvaa polttoainetta kampikammioon.  Liikaa ryypytettynä sama ilmiö, ja joissain - kaasutin liian suojassa? - laitteissa ihan seistessä bensiini ensin kaasuntuu kaasuttimissa moottorista leviävän lämmön avittamana ja sitten ajautuu kampikammioon, missä taas pisaroituu.  Kampikammion pohjalla tuo näyttää sitten öljyltä, kun bensiini siitä haihtuu osittain.  Kun konetta sitten yrittää käyntiin, se saattaa hörähtää, mutta kun kierrokset nousevat polkaisukierroksista käyntikierroksiksi, nousee kampikammiosta palotilaan pisaroitunutta ja syttymiskelvotonta bensaa, mikä kastelee tulpan ja sammuttaa koneen.  Ainakin vanhoissa pyörissä - esim. CZ 150 - tyhjennysreikä kampikammion pohjassa on juuri noita tilanteita varten: lasketaan pisaroitunut, nestemäinen polttoaine pois kampikammion pohjalta ja aloitetaan käynnistäminen ns. puhtaalta pöydältä kaasuttimesta sumuna tulevalla uudella seoksella.
jv

[juha p salonen]

http://www.twostrokeracelab.com/p/online-store.html
tästä löytyy jotain arvojakin vuodolle

[Hannu Hartikainen]

http://www.twostrokeracelab.com/p/online-store.html
tästä löytyy jotain arvojakin vuodolle

Näkyy olevan vuototestimittari/adapterisetti siinä myynnissä.Aika pienihän tuo testipaine on,ettei tiivisteet ainakaan pullahda ulos.
5PSI eli 0,35 bar ja salittu paineenalenema 10 min päästä 0,035bar.Mittarin on oltava todella tarkka..

Muistaisin että Tillotssonin isossa kalvokaasarissa on ohjauspaine n. 0,6 bar max.Paine jolla neulaventtiilin tulee aueta.

Josta tulikin mieleen katsella AKK Motorsportin luokitustodistusta Raket85 moottorille.Lyhyt lainaus moottorin tiivistyksistä:

"12. Tiivisteet
Kampiakselin säteittäisakselitiivisteiden (stefojen) tulee olla tyypiltään jousella varustettuja yksi- tai kaksihuulisia säteisakselitiivisteitä,
 materiaali vapaa. Kaikkien tiivisteiden tulee kestää moottori koottuna ali- ja ylipainetta vähintään 0,20 baaria."