Kirjoittaja Aihe: Volovoja..  (Luettu 67923 kertaa)

Marraskuu 06, 2012, 18:09:37 ip
Vastaus #75

Reijo Huhtakangas

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5289
  • Tulin nain ja voitin
Sitä minä vaan että miten se volvon kone mukamas olisi voinut olla niin ylimaallisen kestävä ?  Samanlaisista materiaaleista ja samoilla menetelimillä se oli tehty kuin muutkin aikansa moottorit, ja volvo itse yrityksenä oli lähinnä nyrkkipaja jos vertaa esim,  suunnittelun ja tuotekehityksen resursseja ns "oikeisiin" autonvalmistajiin, ja totuus on tietysti etteivät ne sen parempia olleetkaan, jos eivät huonompiakaan, tekniikassa volvo luotti ylksinkertaisiin, koettuihin ja osin vanhanaikaisiinkin ratkaisuihin, mikä varmaan oli ihan viisasta pienelle ja suhteellisen vaatimattomilla resursseilla toimivalle valmistajalle, 70-luvun "enegiakriisin" aikoihin volvon mainospuoli oli helisemässä ruotsalaismerkin kovan bensankulutuksen vuoksi, sitä puolusteltiin mm, sillä että auto on sitä turvallisempi mitä enemmän se kuluttaa bensaa.... :P

Tosiasiassahan oli kyse vain moottorin ja voimansiirtolinjan vanhanaikaisesta tekniikasta sekä huonosta korisuunnittelusta ( paino ja aerodynamiikka).
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 06, 2012, 18:11:40 ip kirjoittanut Reijo Huhtakangas »
Alfa Romeo 159 Berlina 2.4 JTDm  -07


Autojen, Moottoripyörien ja Työkoneiden välitys Euroopasta :  


http://en-gb.facebook.com/people/Reijo-Huhtakangas/100000803162781

Marraskuu 06, 2012, 18:31:32 ip
Vastaus #76

Henry Eklund

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5368
  • Eläkkeellä on vain kaksi ekaa vuotta vaikeeta.
Vanhempi mies ajelee rauhassa pitkiä matkoja, saakeli kun diisseli sodakin kestää ja kestää.

Marraskuu 06, 2012, 19:16:19 ip
Vastaus #77

Henri Riekki

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 757
Taisin jo samassa ketjussa mainita, että pulkkilassa seisoo (seisoi?) yhden edesmenneen äijän pihassa iso läjä Volvoja Amazonista ja mistä lie pvstä 240-sarjalaisiin. Kaikissa se 500 tuhatta mittarissa kun on siirrytty tuoreempaan ja edellinen jäänyt varaosiksi. Viimeisessä oli jäänyt kesken ja vain 240 tkm ajettu. Eli ei voineet olla heikkoja sen ajan autoiksi. Kestihän jotkut japsitkin silloin jo satoja tuhansia, ja tietysti mersun dieselit, mutta bensakoneeksi Volvon vanhat työntötankoviritykset ja uudemmatkin nelipyttyiset 2,0 ja 2,3 oli lujia. Kun tuli viisipyttyinen, niin siinä oli öljynsyöntivikaa enemmän kuin edeltäjissään. Muistan kun sitä viitosta mainostettiin uutena, että sylinterit on saatu poikkeuksellisen lähelle toisiaan. Liekö sillä sitten vaikutusta sylinterien soikeutumiseen ym.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 06, 2012, 19:19:14 ip kirjoittanut Henri Riekki »

Marraskuu 06, 2012, 19:30:35 ip
Vastaus #78

Ilkka Lukka

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 109
, tekniikassa volvo luotti ylksinkertaisiin, koettuihin ja osin vanhanaikaisiinkin ratkaisuihin,

Tuo Reijon toteamus toi mieleen vanhan vitsin  "kun muut autonvalmistajat asensivat autoihinsa ohjaustehostimet, suurennettiin Volvoissa rattia"

t . iL
t . iL

Marraskuu 06, 2012, 19:42:17 ip
Vastaus #79

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 6270
  • MC Debit
Sitä minä vaan että miten se volvon kone mukamas olisi voinut olla niin ylimaallisen kestävä ?  Samanlaisista materiaaleista ja samoilla menetelimillä se oli tehty kuin muutkin aikansa moottorit, ja volvo itse yrityksenä oli lähinnä nyrkkipaja jos vertaa esim,  suunnittelun ja tuotekehityksen resursseja ns "oikeisiin" autonvalmistajiin, ja totuus on tietysti etteivät ne sen parempia olleetkaan, jos eivät huonompiakaan, tekniikassa volvo luotti ylksinkertaisiin, koettuihin ja osin vanhanaikaisiinkin ratkaisuihin, mikä varmaan oli ihan viisasta pienelle ja suhteellisen vaatimattomilla resursseilla toimivalle valmistajalle, 70-luvun "enegiakriisin" aikoihin volvon mainospuoli oli helisemässä ruotsalaismerkin kovan bensankulutuksen vuoksi, sitä puolusteltiin mm, sillä että auto on sitä turvallisempi mitä enemmän se kuluttaa bensaa.... :P

Tosiasiassahan oli kyse vain moottorin ja voimansiirtolinjan vanhanaikaisesta tekniikasta sekä huonosta korisuunnittelusta ( paino ja aerodynamiikka).

No esmes vaikka suhteellisen matala viritysaste tilavuuteen nähden, isot runko- ja veivilaakerit, perinteiset ratkaisut muutenkin (rauta ei oo rumaa => painoa ja hintaa tulee tietysti), huolellinen valmistus (suomalaisten asentajien toimesta ;)) ja muu varman päälle mitoitus. "Oikeat" valmistajat pyrkivät taasen optimoimaan rosessejaan joten nipsaistiin gramma sieltä, toinen täältä, työvaihe tuolta...

Kai se joku luupäätatsuni tai korolla oli kevyt ja taloudellinen mutta kolarissa suojavaikutus sama kuin päähän vedetyllä paperipussilla.

Lisäksi Volvossa oli lämmityslaite ja tilaakin vähän toiseen malliin, turvavyöt, 2-piirijarrut ensimmäisten joukossa jne. Petaaleita pystyi käyttämään miästen koon lapikas jalassa ja lämppäriä ja muita vipstaakeja hanskat kädessä. Kajuuttaan mahtuu istumaan karvalakki päässä ;D Pyärät sitä kokoa että pääsi lumella ja jäällä eteenpäin jne.

Ei se tietysti tingeltangel-muotoilun ja muiden himmelien perään oleviin niin vedonnut :)

Itte olen enempi perinteisten ratkaisujen kannalla, nuo ylläolevat koskevat paljon sitä toistakin ruotsalaismerkkiä, jonka vanhempi kalusto on minulle erityisen läheistä.
Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Marraskuu 06, 2012, 20:11:15 ip
Vastaus #80

Henry Eklund

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5368
  • Eläkkeellä on vain kaksi ekaa vuotta vaikeeta.
Olin Volvon korjaamolla töissä kun tuli 300 sarja ja 700 sarja niin pellisepät sanoi et älkää ostako ku nämä ei ole japskin vertaisija, oikaisurobotissa vedettiin muotoon niin 200 sarjan Volvoja piti vetää usei ja takasin luttyyn meni mutta nämä "uudet"venyi kuin lakritsa. Tääs se vanha ukko muistelee nuoruuttaan.

Marraskuu 06, 2012, 20:13:43 ip
Vastaus #81

Kari Vähäkainu

  • Vieras
Jo vuonna 67 tuli 140-sarjalaisen myötä levyjarrut myös takapyöriin, siihen aikaan ei edes ns urheiluautoissa niitä välttämättä ollut. Seuraavana vuonna tuli lämpimän ilman ohjaus takajalkatilaan, tätäkin sai muissa merkeissä odottaa pitkään. 73 vuoden mallissa testattiin airbäg systeemiä ja lukkiutumattomia jarruja joten niiden kehittelyn suhteen Volvo oli valovuosia muita edellä, samoihin aikoihin alkoi jenkkiautoihin saada lantiovöitä... Volvoissa oli 3-piste tyrvavyöt jo 50-luvun lopun Amazoneissa ja PV:issä. Kokoonpainuva ohjausakseli tuli muistaakseni 69 malliin, ainakin 164:ssä se oli vuonna 69. 2-piirijarrut (67) oli suunniteltu siten että vaikka jarruputki katkesi niin 80% jarruista säilyi eikä yhdestäkään jarrusatulasta kadonnut jarrutusteho kokonaan. Vuonna 74 tuli ovien sisään turvapalkit, 74 mallin ovet painaa paljon enemmän kuin 73:sen.

Tuossa joitakin Volvoissa olleita turvallisuusnäkökohtia joita ei muissa merkeissä vielä ollut, Saab ei paljoa perässä ollut.

Marraskuu 06, 2012, 20:14:50 ip
Vastaus #82

Kari Vähäkainu

  • Vieras
Olin Volvon korjaamolla töissä kun tuli 300 sarja ja 700 sarja niin pellisepät sanoi et älkää ostako ku nämä ei ole japskin vertaisija, oikaisurobotissa vedettiin muotoon niin 200 sarjan Volvoja piti vetää usei ja takasin luttyyn meni mutta nämä "uudet"venyi kuin lakritsa. Tääs se vanha ukko muistelee nuoruuttaan.

Jo 140-sarjalaisissa oli kokoonpainuva keula ja perä eli kyllä nekin aika herkästi lyhenivät. Nimerkillä kokemusta on.

Marraskuu 06, 2012, 20:33:47 ip
Vastaus #83

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 6270
  • MC Debit
Mun viiskasi Saabissa on vain kiinnityspisteet lisävarusteena saataville turvavöille, ei voitu laittaa vakiovarusteeksi koska siihen aikaan se oli USA:ssa merkki auton heikkoudesta jos "tarvittiin" vöitä ;D 1-piirijarruthan tuossa on ja kaappariovet, rattiakseli ei mee kasaan. 2-piirijarrut ja muut tuli ysikuutoseen vuonna 65, ja 99:ssä on ollut aina levyjarrut takanakin, olisko v. 67 tai jotain. Kuten myös sivutörmäyspalkit ovissa.

Moottorien kestävyydessä alkoi Saab pärjätä paremmin tosin vasta ekan oman nelarin kanssa, 2-litrainen B-moottori joka tuli vm 73 tai 74 oli aikas pomminkestävä. Alkujaan 100 heppaa, mutta ysisatkuissa sama perusrakenne ahdettuna ja 16-venttiilisenä tehtaan jäljiltä 175 heppaa parhaimmillaan ja kyllä niillä monta sataa tuhatta ajettiin ilman laakeriremonttien tarvetta. Viritetty niitä on esim n. 200t ajettuja 350 heppaan ilman sen kummempia koneremontteja ja kasassa ovat pysyneet.

Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Marraskuu 06, 2012, 20:50:53 ip
Vastaus #84

Pentti Eskelinen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 7713
  • Nuolija Kuopijosta
Meillä Rouva tykkäsi kanssa Saabista.

Hän ajoi joskus minun ajokilla HJ 60 :llä, ja totesi:
"Tämä on semmonen rempula, Saappi on paljon tukevampi."

Valtiolla oli siihen aikaan iliman ohjaustehostinta olevia 90 Saappeja. :D
-pena-

Marraskuu 06, 2012, 22:10:21 ip
Vastaus #85

Vesa Ukkola

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 460
Olin Volvon korjaamolla töissä kun tuli 300 sarja ja 700 sarja niin pellisepät sanoi et älkää ostako ku nämä ei ole japskin vertaisija, oikaisurobotissa vedettiin muotoon niin 200 sarjan Volvoja piti vetää usei ja takasin luttyyn meni mutta nämä "uudet"venyi kuin lakritsa. Tääs se vanha ukko muistelee nuoruuttaan.

Jo 140-sarjalaisissa oli kokoonpainuva keula ja perä eli kyllä nekin aika herkästi lyhenivät. Nimerkillä kokemusta on.

Korin alta palkit menee moottorin molemmin puolin keulaan saakka, samoin perässä.
En sanoisi keulaa kokoonpainuvaksi.
Kumipuskuri oli (on) hyvä pysäköinnissä. Pystyi kaupungissa pysäköimään helposti puitten väliin, peruutti ensin takapuskurin puun kylkeen, js sitten eteenpäin kunnes etupuskuri tömähti puun kylkeen.
144 -67 mallissa oli jo takajalkatilaan lämpimän ilman tulo, samoin takaikkunalle.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 06, 2012, 22:13:45 ip kirjoittanut Vesa Ukkola »

Marraskuu 06, 2012, 22:45:44 ip
Vastaus #86

Kari Vähäkainu

  • Vieras
Olin Volvon korjaamolla töissä kun tuli 300 sarja ja 700 sarja niin pellisepät sanoi et älkää ostako ku nämä ei ole japskin vertaisija, oikaisurobotissa vedettiin muotoon niin 200 sarjan Volvoja piti vetää usei ja takasin luttyyn meni mutta nämä "uudet"venyi kuin lakritsa. Tääs se vanha ukko muistelee nuoruuttaan.

Jo 140-sarjalaisissa oli kokoonpainuva keula ja perä eli kyllä nekin aika herkästi lyhenivät. Nimerkillä kokemusta on.

Korin alta palkit menee moottorin molemmin puolin keulaan saakka, samoin perässä.
En sanoisi keulaa kokoonpainuvaksi.
Kumipuskuri oli (on) hyvä pysäköinnissä. Pystyi kaupungissa pysäköimään helposti puitten väliin, peruutti ensin takapuskurin puun kylkeen, js sitten eteenpäin kunnes etupuskuri tömähti puun kylkeen.
144 -67 mallissa oli jo takajalkatilaan lämpimän ilman tulo, samoin takaikkunalle.

No sitä takajalkatilan lämpökanavia arvelinkin olleen jo alusta asti mutta kerroin sellaisen  vuosimallin josta varmuudella muistin ne olleen kun en halua vahingossakaan valehdella. Juu, takaikkunalle oli kans röörit, sähköinen takalasinlämmitys tuli 70 malliin.

Jep, onhan siinä alustassa ne palkit mutta ne on kuitenkin suunniteltu siten että mitä lähemmäs ohjaamoa mennään sitä jäykemmäksi rakenne muuttuu, tehdas suunnitteli keulan ja perän tarkoituksella kokoonpainuvaksi törmäysenergian vähentämiseksi. Tinttasin 142 Volvolla kolmion takaa tulleeseen Sunnyn kylkeen talviliukkailla ja vaikka Sunny pyörähtikin helposti alta pois takaovi takapenkillä niin silti kuskin etukulma painui viitisentoista senttiä sisään. Kolarikorvauksilla korjasin auton itse, sisälokarin sain murjottua tunkin, halkojen ja lekan avulla likimain entisiin mittoihin jotta uusi lokari ja konepelti ja keulakappale sopivat kivuttomasti paikoilleen. Oikaisurobottiin en autoa vienyt koska palkki painui kasaan ainoastaan etuakselin etupuolelta joten ohjauskulmat tmv eivät muuttuneet.

Meilläpäin yksi 144 pamahti etukulmat vastakkain Hiacen kanssa kopiksi, Hiacen raatoa en nähnyt mutta Volvon etukulma oli painunut tuulilasin alakulmaan saakka eturenkaan ollessa kuskin jalkatilan alla. Kuskinpuolen tuulilasin karmi oli pystysuorassa joten melkoinen tälli oli ollut. Kuljettaja oli loukannut ainoastaan jalkojansa ja siitä syystä että oli itse paniikissa yrittänyt riuhtoa niitä polkimien välistä irti. Hiacen kuskin jaloille kävi muistaakseni huomattavasti pahemmin.

Marraskuu 07, 2012, 07:27:35 ap
Vastaus #87

Pentti Eskelinen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 7713
  • Nuolija Kuopijosta
Keulan tai perän painumisista ei ole Volovolla kokemusta,
mutta tuo kylyki ainakii anto periksi kun karvanoppacorolla tökkäsi siihen semmosta reilua kuuttakymppiä! Olin katastukseen matkalla kun se sattu sata metriä ennen konttoria. Tojo jäi siihen, mutta Volovoo kun rautangella vähä restauroin niin ajoin sen siitä suoraan leimalle.
Katastusmies oli sitä mieltä että pyörän on oltava lokarin sisä- eikä ulukopuolella, ja kirjotti korjauskehoituksen.
Tuossa kuvassa se on jo viimesen piälle laitettu ja käytetty näytillä. Vuosi oli kai 1996. :-\

 

[ylläpito on poistanut liitteen]
-pena-

Marraskuu 07, 2012, 09:09:19 ap
Vastaus #88

Timo Junno

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3166
  • Jäsen 5192 (toistaiseksi)
Tuollanen vanha asuntovaunu oisi aika muikea olla. Yksi tutun tuttu tuossa muutaman kilometrin päässä oli hommannut sellaisen tosivanhan alumiinikuorisen pyöreäkanttisen, eli munanmuotoisen (kanan) vaunun. Ei mennyt kajehtimatta sekään päivä kun sen ekan kerran näin.
MC Röklä – www.rokla.net ''Oisko ehkä Suomen kuuluisimpia pyöräkerhoja. Meni minne meni, niin aina joku puhuu Röklästä.''

Marraskuu 07, 2012, 09:21:38 ap
Vastaus #89

Pentti Eskelinen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 7713
  • Nuolija Kuopijosta
Tuollanen vanha asuntovaunu oisi aika muikea olla. Yksi tutun tuttu tuossa muutaman kilometrin päässä oli hommannut sellaisen tosivanhan alumiinikuorisen pyöreäkanttisen, eli munanmuotoisen (kanan) vaunun. Ei mennyt kajehtimatta sekään päivä kun sen ekan kerran näin.
Joo, on se kiva!
Tuo on Finn-Cabby 330 vuodelta 1972. Pietarsaaren Jaro on sillon tehny noita viimesiä.
Oisko siitä reilut viis vuotta kun rupesin sitä parantelemaan, siitä lähtiin se on seissu tuossa oottamassa inspistä. Kilivissä se on, vaan sisällä ei ole kun tyhjää ja lahoja puitteita. :-X



[ylläpito on poistanut liitteen]
-pena-