Aihe: Pirtin lämmityksestä

[Harri Kauranen]

Olisko kenelläkään tietoa,tai kuullu jostain,onko siinä säästöä jos tekee.Siis mulla on kolmen motin varaaja ja yösähkö sen lämmittää.Mutta kun toi systeemi kuulemma on tätäpäivää,lämmitetään suoraan se patterikierrossa oleva vesi.No sain siitä mööpelistä hyvän tarjouksen,mutta vähän epäilen tekeekö mokoma mitään säästöä.Eli onko jollakulla mokomaa tehty,tai jollain tutulla.Olis kiva vähän kokemuksia kuulla.Sais tallinkin lämpiään,nyt vaan kovilla pakkasilla vähän oon sinne päästänny lämpöä.

[Viljo Lahma]

Onko Harrin tarkoittama lämmityslaite jonkinlainen virtauslämmitin ilman varaavuutta vai kenties lämpöpumppu, esim, ilmasta veteen-tyyppiä?
Ensin mainittu halvempi mutta ei varmaan sähköä säästä, kuten Eero kirjoitti ja jälkimmäinen kalliimpi ratkaisu, jonka takaisinmaksuaika voi olla pitkähkö. Ja pitenee lisää laitteen vikaantuessa, kuten nykyään niillä on tapana....

[Harri Kauranen]

Kyllä se olis ihan vitauslämmitin ekco l2,mistä tarjouksen sain.Vähän itseäkin epäilyttää sen tuoma säästö

[Timo Junno]

Epäilen, ettei säästö ole merkittävä.
 Saman sähkön se polttaa ja jos joudut käyttämään myös päiväsähköä, on se taas kalliimpaa.
 Kun räknäät kulutuslukemat +- 0 ja lisäät siihen uuden systeemin vehkeet ja asennukset, saatttaa olla että täyttäessäsi 157 v, alkaa säästöä hieman tulla. 

Minä eppäien, että yösähöllä lämmitettyä varraajavettä jos lämmittää päiväsähöllä, niin säästö on meleko nekatiivinen. Vaikia ummartaa pisneskeissi, kun ei löyvy ecko-havulla kun venäläistä kiriotusta.

[Jouko Kuisma]

Saattahan sitä eppäillä.   
Mutta jos Eerolla on tositarkoituksella liikkeellä, olis hyvä tehdä pieni laskuharjoitus.
Ei ole vaikeaa, ei edes toisen asteen yhtälöä, saatikka isoa integraalia.
Tarttee vain sähkön hinnat (yö/päivä) ja investpintikustannus.
Ja arvio siitä, riittääkö yösähköllä varattu energia koko päivän lämmitystarpeeseen.
 
Mutta jos on tarkoitus arvuutella, ei kannata siirtyä faktapuolelle; keskustelu vaan tyrehtyy!
 

[Kari Rautiainen]

Mulla tuli torppaan yks äijä tollasta myymään. Jatkan vanhalla öljysysteemilläni ilman muutoksia. Se ei olisi tullut öljyyn nähden kuin 10% kalliimmaksi, eli aika hyvä tarjous.Sanoisin että kun on toimiva systeemi niin ei sitä kannata paljoa viritellä uuteen uskoon ennenkun alkaa olla siinä kunnossa että alkaa olla pakko jotain tehdä jokatapauksessa. Ja sittenkin se on maalämmön paikka.

Siis Harrillahan kulutus pikkasen kallistuu kun käytetään päiväsähköäkin. Ja kallistuu lisää kun aletaan talliakin lämmittämään.

Laita talliin suora sähkölämpö jos sinne lämpöä haluat, tai sitte varaava sähköpatteri joka yösähköllä lämmittää kivensä kuumaksi. Vesikiertoa ei tule tallissa katkastua vaikkei siellä kävis viikkoon. Mutta varaava sähköpatteri, laitat illalla päälle kun tiedät seuraavana päivänä siellä puuhastelevasi. Mulla on tallissa pieni sähköpatteri seinässä, pidän sitä tallia plussan puolella talvisin, ja kun siellä puuhastelen niin 3 kilowatin hallilämmittimellä sen lämmitän sopivaksi. Sattu sellanen lämmitin olemaan vanhastaan.

Nää on näitä. Yks ukko tuli myymään energia-ikkunoita ja sano että noi mun tuplaikkunat vuodelta 86 hukkaa kamalasti energiaa. No, nää vanhat on terveet, kuusen sydänpuusta höylättyä kamaa ja ongelmia ei ola mutta onhan nykyikkunat varmasti paremmat. No helevetin hienolla ohjelmalla se laski että talon 2600 litraa öljynkulutus tippuisi noin 2500 litraan. Upeeta. Eli ikkunaremontin hinnan takaisinmaksuaika olisi kohtuullinen. Olisin 161 vuotias kun homma olis maksettu. Tämä siis ilman öljyn hinnannousuja tai rahoituskuluja. Lähti ABC:lle kahville, sano näkemiin.

[Urpo Laine]

Ja kannattaa  huomioida sähkön siirtomaksun kuukausimaksu, joka ainakin meilläpäin riippuu pääsulakekoosta. Sähkökattiloissa kun on valmiina tehorajoitus, riittää nimittäin isohkollekin pirtille 25A proput.
Tuliko nyt liikaa muuttujia yhtälöön? Ja ennustaa pitää kuitenkin etenkin sähkön siirtomaksujen  muutokset yö/päivä ja kiinteä/muuttuva.
Muistelen vaan, kun 60-luvulla yösähkö oli lottovoittoon verrattava , sitä kun ei kaikille kuulemma riittänyt.

[Kari Sillanpää]

Mulla tippu öljynkulutus 2700-2900 litrasta per vuosi nollaan, sähköä menee nyt lämmitykseen semmoiset 8500-9000 kWh vuodessa. Nibe ilma-vesilämpöpumppusysteemillä mennään, 25A pääsulakkeet piisaa, pumpun tukena max 12 kW vastukset jotka olen rajoittanut 9 kW:iin. Virtavahti tässäkin.

[Jaakko Latvanen]

Aihetta sivuten palaan muistelemaan edellistä elämääni:

Ostin yhtenä syksynä - yli 20 vuotta sitten - jaavan raadon, ja ensimmäinen entisöintiprojektin osa oli muuttaa erillinen autotalli lämpimäksi.  Rakentaja oli ohuehkon eristyksen siihen jo laittanut, lisäsin yläpohjaan paksumman villan, seinille en tehnyt mitään.  Ensimmäisen talven kokemusten jälkeen totesin koville pakkasille kaipaavani hieman lisää lämpöä; talli oli pysynyt vajaassa +10:ssä.  No siihen pamahti sellanen varaavien patterien kauppias, ja olin oikeasti niistä kiinnostunut.  Laskimme sitten yhdessä, miten paljon niissä "säästäisi" sen ajan sähkön hinnalla; meillä siis oli tuo kaksitariffimittaus silloin, lämminvesivaraaja ja lattialämmitykset olivat talossa pelkällä yösähköllä käytössä.  Se muuten toimi kyllä, vain jos oli vieraita ja miesväki saunoi pitkän kaavan mukaan, piti muistaa kääntää lämminvesivaraaja kokoaikasähkölle, jos aikoi viimeisille lämpimän suihkun tarjota.

Mutta siihen varaavien pattereiden kauppiaaseen:  Minulla oli yhden talven kokemuksien jälkeen tieto, että tallin patterit eivät jaksaneet kovilla pakkasilla pitää yllä haluamaani lämpötilaa (jotain 14...15 astetta oli haave).  En muista pattereiden watteja, mutta kauppiaan mukaan sama wattimäärä riittää: kun se yösähköllä lämmittää ne kivikasat, niin talli kestää päivän niillä lämpimänä!  Kysyin, että et ole ikiliikkujaa ajatellut tehdä; ei tainnut ymmärtää...  Itse laskin niin, että jos pattereihin ajetaan tehoa vain puolet ajasta, on niissä oltava tehoa puolet enemmän, jotta lämmittäisi saman verran.  Silloisilla varaavien pattereiden hinnoilla olisi siinäkin se takaisinmaksuaika venähtänyt liian pitkäksi - ei tehty kauppoja, vaan laitoin lisää yhden tavallisen patterin.  Yhtenä tekijänä oli tuossakin, että olisi pitänyt tallin syöttökaapeli vaihtaa paksummaksi; siis minun laskelmaani nojaten, myyjän mukaan ei olisi tarvinnut mitään muuttaa, kun olisi vain ostanut entisten tehoiset varaavat patterit...

En tiedä, kumpi meistä laski oikein, kauppias vai minä.  Tai ehkä kummatkin, omalta kannaltaan...

Mutta vanha totuus on, että kalliiksi tullee, osti uutta tai korjasi vanhaa...

jv

PS. Jos nyt ymmärsin Harrin alkuperäisen kysymyksen oikein, siinä systeemissä ainoa sähkön kulutuksessa säästöä synnyttävä asia olisi se lämpöenergian osuus, mikä varaajasta haihtuu johonkin talon lämmityksen kannalta väärään paikkaan.  Jos se osuus on kovasti suuri, voisi olla edullisempaa lämmittää vain tarpeeseen eikä etukäteen varastoon, vaikka sitten kalliimmalla sähköllä.

[Ossi Viita-aho]

Eipä niitä vanahoja tosiaan kannata palijo muutella ennen ku on pakko. Nuista yösähkön hinnoista en kyllä ossaa sanua mittään, mutta meillä ois ollu yösähkön perusmaksut moninkertaset verrattuna normisähköön, että seki kannattaa ottaa huomioon, ku miettii mitä sähkyä meinaa ostaa. 25A vs. 35A sulakkeissa taas ei oo meillä juuri mittään erua. Ja tosiaan voihan sitä Harrin nykystä varraavaa pönikkää lämmittää normisähkölläki, jos niin haluaa.

Niihin kauppiaitten laskelmiin pittää suhtautua jonki verran varrauksella. Toista kuukautta sitte maalämpömyyjä kehu Kuningaskuluttajassa, että sen vehkeillä säästää 2000 eurua vuojessa 200 neliön talossa verrattuna suoraan sähköön. Helekkarilainen, niin olishan tuommonen pitäny laittaa, ku nyt sähköyhtiö laittas joka kuukausi meille rahhaa tilille.

[Risto Nieminen]

Nämä Ekco sähkökattilat näyttävät olevan puolalaisen Kospel S.A.:n valmistamia http://kospel.pl/en/ nettiosoitteesta löytyy lisätietoa näistä englanniksi.

En ota siihen kantaa säästäisikö tällaisen asentamisella jotain.

[Urpo Laine]

Ja sitten Harri seuraavana voit miettiä, miten tuntihinnoiteltu pörssisähkö olisikin nykyisen ison varaajan kanssa ykkösvaihtoehto. Silloin lataat pönttöä halpoina tunteina ja sataset jäävät lompsaasi, niiden lisäksi, mitä et tuhlannut uuteen kattilaan ...
Odotamme mielenkiinnolla päätöstäsi.

[Viljo Lahma]

Jos kyseessä on tuo L2-malli, jossa myös käyttöveden lämmitys, niin sen tehon pitää olla melko suuri jotta lämpöä riittää yhtäaikaiseen lämmittämiseen. Näin issekseni pähkäilen....

[Jaakko Latvanen]

Noin sen miekin ymmärtäsin, niinkuin Viljo.  Kun käyttövesi lämmitettään varaajaan, niin aina siitä haihtuu lämpöä, vaikka olisi kuinka eristetty.  Talvella tuo haihtuva lämpö ei välttämättä mee hukkaan, ainakaan kaikki.  Kesällä karkaava lämpö mennee hukkaan.  Varaajat on eristetty aika hyvin, mutta putkistot ei välttämättä yhtä hyvin.  Varsinkin, jos lämmin ja kylmä nousee vierekkäin, lasketaan aina vettä hukkaan, että saatas putkiston lämpötila muuttumaan ja vesi raanasta mieleisenä.

Energian kulutuksen kannalta olisi edullisinta, jos käyttövesi lämmitettäis vasta siinä raanalla ja vasta silloin kun tarvitaan.  Silloin vaan tarvittas monta lämmityspistettä, ja hirveesti tehoa, jotta saatas se lämpö nousemaan suihkussa seisojalle sopivaks.  Eli syötöt pitäs olla paksumpia, mikä taas maksas.

Vahvasti oon vieläkii ite sitä mieltä, että ikiliikkujan tekeminen on jokseenkin vaikeeta.  Jos pittää lämmittää kuutio ilmaa miinus 20:stä +20:een, tai litra vettä +15:stä +25:een, se vaatii saman määrän energiaa riippumatta menetelmästä.  Energian kulutukseen vaikuttaa järjestelmän hyötysuhde ja hukka, ja sen lisäks kustannuksiin sen käytetyn energian hinta (esmerkiks just nuo eri hinnat eri aikaan) ja järjestelmän pääoma- ja rakentamiskulut.  Jos joku esittää laskelmia, missä lämpötehoa tullee ulos enemmän ko mitä syötetään sissään tehoja, hän on keksinyt ikiliikkujan ja kaikki energia- ym. huolet on takana.

luulee jaakkovaakko

[Perttu Korolainen]

Nii...säästäminen maksaa, sanoi yksi vanha työkaveri. Aihetta sivuten, remonteista. Meillä on '69 tehty talo. Tehtiin pari vuotta sitten kunnolla remonttia, vaihdettiin ikkunat, laitettiin patterilinjat ja patterit uusiksi ja siinä kun kerran riehuttiin, niin otettiin lastulevyt sisäseinistä pois ja lisättiin eristettä. Öljykattila jätettiin entinen, mutta varauduttiin siihen, että kun siitä aika jättää joskus niin on ainakin mahdollista laittaa maalämpö. L:n muotoisessa talossa oli ennestään toisessa päässä ilmalämpöpumppu, nyt laitettiin toinen. Säädettiin lämmöt niin, että viimeisen lämmön antaa takka, ilmalämpöpmput on pällä jos takassa ei ole tuli ja öljy tasaa lämmön joka paikkaan. Kovalla pakkasella ilpt pois päältä. Öljyn kulutus putosi alle puoleen, sähkössä ei kovin merkittävää eroa entiseen. Veikkaan että erittäin isosti vaikuttaa uuden jäärjestelmän parempi säätyminen. Takkaa voi nyt lämmittää aika huolettomati ja paljon ja sitähän sitten lämmitetään. Ennen oli paljon vaikeampi pitää lämpötila tasaisena, heitot oli paljon isommat ja aina tahtoi olla viileä tai kuuma. Väitän että kannatti, varsinkin kun sisäpinnat on nyt aika pitkälle uudet ja nätit. Sisäkattokin laiteltiin samassa rytäkässä. Mutta olen Kari R:n kanssa satasella samaa mieltä, että kannattaa odottaa todellinen uusimistarve. Ja sitten kun se tulee, niin tekee isosti ja kunnolla.