Kaasutinremppaa osa 2: nyt on sitten toinenkin eli oikean puolen kaasari avattu ja puhdistettu ja tiivisteet vaihdettu. Uimuri oli hyväkuntoinen ja kaasari muutenkin paremman oloinen kuin vasen. Tähän yksilöön löytyi sitten kaikki oikean kokoiset O-renkaat, mutta kun toiseen ei ollut seosruuvin tiivistettä, jätin sen tästäkin pois. Takaisin asennus sujui ongelmitta ja kone käynnistyi toisella polkaisulla (sähköstartti ei toimi). Pikkuinen takaisku tuli siinä, että toisen kaasarin bensaletku lirutti bensaa ja tilalle piti laittaa väliaikainen letku. Ilmanputsarien takaisin asennus oli pieni episodi. Putsari ei tahtonut mennä niitä yhdistävään väliholkkiin ja apuun piti hakea astianpesuainetta. Astianpesuaineen ei pitäisi hapertaa kumia, eihän... Koneen käydessä kokeilin sitten taas tyhjäkäynnin säätämistä, mutta edelleen vasen puoli käy liian kovaa ja tyhjäkäynnin säätö loppuu kesken. Kaasuläppä menee kiinni, sen varmistin avatessa. Seosruuvin kiertämisellä ei ole mitään vaikutusta tyhjäkäyntiin. Pakoputkien päistä kokeilemalla sylinterit kävivät kuitenkin tasaisemmin kuin ennen remonttia. Kolmenkymmenen kilometrin koeajolenkin aikana ajoin pääasiassa kuuttakymppiä nelosvaihteella ja käynti tuntui tasaisemmalta. Kiihdytettäessä värinöitä tuntui vähemmän ja vitosvaihteella kahdeksassakympissä värinöitä oli myös vähemmän. Palan matkaa satasta ajaessa sama vaikutelma säilyi eli kone käy tasaisemmin. Jollain tapaa kone kuitenkin vaikuttaa sekä kiihdytettäessä että vitosvaihteella ajaessa tehottomammalta. Voisiko olla niin, että hapertuneet tiivisteet ovat päästäneet bensaa läpi ja sotkeneet seossuhdetta. Ja sitten KYSYMYS: voiko ruttaantunut uimuri aiheuttaa sen, että kierrokset pysyvät tyhjäkäynnillä liian korkealla? Aion hankkia uuden uimurin mahdollisimman pian. Yritän myös hankkia jostain suomalaisesta firmasta oikeankokoiset O-renkaat jokaiseen suuttimeen.
