Mutta minä siteeraan Osmo Leikkoa: kerro miten tuo ratkaistaisiin!
Hyvin siteerattu. Jos minä tietäisin tähän patenttiratkaisun, olisin varmaan kysytty mies ympäri maailmaa...

Mutta enhän minä sellaista tiedä. Ehkä jotain suuntaa antavaa kuitenkin.
Ameriikan malliin ei ole syytä mennä, jonkinlainen hyvinvointivaltiomalli on varmasti parempi. En pidä hyvänä kehityksenä sitä, että varallisuus kasautuu erittäin harvoille ja erittäin suuressa määrin. Kolikon kääntöpuolena on kuitenkin se, että työnteolle ja yrittämiselle pitää olla riittävät kannustimet. Jos verottaja vie lisätienestistä välittömästi puolet tai enemmänkin, ei se ainakaan lisäduunin tekemiseen kannusta.
Ongelman ydin lie se, että hyvinvointivaltiomallissa ja tuloerojen tasauspyrkimyksessä on Suomessa menty niinsanotusti överiksi. Se mikä loppujen lopuksi vaikuttaa eniten työn hintaan ja työnteon sekä työllistämisen kannustimiin, on kokonaisveroaste. Se puolestaan huitelee planeetan korkeimmalla tasolla eikä edes riitä, vaan velkaa päälle joka vuosi noususuhdanteessakin.
Kokonaisveroastetta pitäisi saada pudotettua muutaman prosenttiyksikön verran. Se taas edellyttää väistämättä menopuolen karsimista - tehokkuuden lisäämisen ohella. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta minun ymmärrykseni mukaan mitään oikotietä onneen ei ole.
Kun kokonaisveroaste laskee, siitä seuraa ostovoiman kasvu. Se piristää taloutta, mikä ainakin teoriassa johtaa investointeihin, mikä taas edelleen johtaa duunipaikkojen syntymiseen. Jopa ihan kotimarkkinoilla. Pitää myös muistaa, että monen vientituotteen kasvualustana ovat toimineet kotimarkkinat.
Lisäksi kokonaisveroasteen laskusta seuraa sen "verokiilan" kaventuminen. Vaikka duunari ei saisi käteen yhtään enempää, se kuitenkin maksaa työnantajalle hiukan vähemmän ja jossain kohtaa työllistäminen muuttuu kannattavaksi. Parempi työssä kuin työttömänä, eikös juu?
Tykkään ajatella niin, että jossakin kohtaa on olemassa eräänlainen tasapainotila, jossa hyvinvointivaltiota voidaan ylläpitää, mutta samanaikaisesti duunipaikkojen tarjonta on työnantajille kannattavaa ja ihmisillä on kohtuullisesti ostovoimaa. Nyt ollaan tavallaan Amerikkaan nähden lähempänä asteikon toista päätä, tasapainotila on jossain siinä välissä.
Nämä noin niinkuin hajatelmina, kun kerran kysyttiin. En ole taloustieteen ammattilainen, minkä valistunut lukija varmaankin äkkiä havaitsee.
