Jutun juoni oli kupla.
Siis kaikki (?) me elämme kuplassa, eli arvomaailmamme muodostuu omista henkilökohtaisista kokemuksistamme. Näinollen nuo päättelyketjun lähtökohdat eivät ole mitenkään ehdottomia totuuksia.
Kuten sanoit, jos autolla liikkumisen lähtökohtana on kulkijan kustannustehokkuus, niin se lienee kohtalaisen universaali.
Mutta kun otetaan jo aikatekijä mukaan, auto ei olekkaan enää kustannustehokkain. Saattaa polkupyörä tai jalkapatikka olla kustannustehokkaampi.
No patikointi ei ole kovin mukavaakaan, joten mukavuustekijäkin on aika henkilökohtainen arvo.
Sitten ympäristötekijät monimutkaistavat vielä lähtöparametreja.
Siis järjen käytön parametreja eli valistusta.
Sen verran tuohon, että aika on rahaa, sekin on aika universaali premissi.
Sitten taas tuo kuplahomma, se on meikäläistäkin mietityttänyt. Ihmiset elelevät omissa kuplissaan, eikä minkäänlaista järkevää keskusteluyhteyttä erilaisten kuplien välillä ole. Mistä johtunee?
Kuplia ainakin on monenlaisia. Meikällä on omansa, se on ainakin osittain ihan tietoisesti rakennettu kupla se. Mutta yritän kyllä välillä kurkistella kuplan ulkopuolellekin. Siitä toisinaan seuraa, että kupla muuttaa vähän muotoaan, ehkä laajenee, ehkä supistuu.
Jotkut elävät kuplissaan sillä tavalla, että sieltä ei kertakaikkiaan halutakaan katsoa ulkopuolelle, eikä sinne missään tapauksessa haluta mitään kuplan ulkopuolelta peräisin olevaa sisään. Tahto - tai paremminkin sen puute: siinä lie yksi syy siihen, että kuplat eivät aina keskustele keskenään. Jos tahto puuttuu, järjenkäytölle ei ole tilaa.
Tämä nyt taisi lipsahtaa vähän kauas autonvalinnasta, ehkä helle on sekoittanut pään...