Aihe: Millähän kohta kuljetaan, ja kuinka kauas?

[Jouko Kuisma]

Eihän tässä ollut kysymys järkevyydestä, tai kustannuksista, vaan oman ideologian tuputtamisesta, herkkäuskoisuudesta ja höpöhöpöjuttuista.

Meidänkin pihalla makaa neljä vanhaa hyde Sitikkaa rationaalisen ajattelun seurauksena.

Saatan olla tässä vähän hakoteillä, mutta tuppaan ajattelemaan eri asioina propagandaa ja argumentaatiota. Edelliseen kytkeytyy yleensä jokin ideologia, jälkimmäiseen välttämättä ei. Vaikka Malisella eittämättä ideologia välillä paistaa läpi (ei sillä että se olisi huono asia), niin tuo luettelo argumentteja vanhan auton puolesta ei mun mielestä näyttäydy ideologisena, vaan rationaalisena. Silleen ehkä kieli poskessa, mutta silti.

Joukolle suositellaan täten baijerilaisen vaihtoa Sumujen saarten tuotteisiin, esimerkiksi Bentley, tai jos tykkää enempi kevyemmästä ja sporttisesta, niin Aston Martin.

Briteiltä en ole käyttöautoa vielä ostanut.
Noiden museoautojen kohdata olen kolmella körötellyt.
Niistä vähiten teknillisiä ongelmia on aiheuttanut MGA, sitten Jagge XK 150 ja eniten Rover P5.
Roverista luovuin.
Olen myös käynyt kauppaa brittien tekniikkafirmojen kanssa: insinöörien puheille ei siellä pääse ellei osto ole hyväksynyt (= halvempi hinta). Siellä firmoissa näyttää vielä pätevän NIH-laki ( no invented here).
Muistaakseni Aston ja Bentley ovat saksalaisten omistuksessa, joten ne lienee tekniikaltaan ok.
Mutta minun eivät sovi lompsalleni.
Joten ajattelin pysyä mannermaisessa merkissä, kuten Markku jo ehdotteli.

[Teemu S. Lindfors]

^No jos sitten Jaguar? Sehän ei ole kiinalaisten, vaan intialaisten omistuksessa... eikä ihan yhtä kalliskaan ku Aston tai Bentley.

Aston on itsenäinen kioski nykyään, sen omistaa joukko pääomasijoitusyhtiöitä. Ennen sen omisti Ford. Bentleyn puolestaan omistaa Volkswagen.

Sumujen saareltahan tulee vaikka mitä kalustoa, miten ois McLaren?

[Jouko Kuisma]

Kumma juttu, että britit on noissa moottiriurheilukoneissa ihan maailman huippua.
Mutta sitten kun noista yksittäiskappaleista siirrytään sarjatuotantoon, laatu romahtaa.

Joo, Jaguar pääsi taas hyvään kotiin.
Nyt siellä taas syntyy kiinnostavia autoja.
Esimerkiksi xj, se on mielestäni onnistunut muotoilultaan.
V6 dsl, neliveto olis hieno, jos olis rahaa.
Ja on hieno, vaikkei olekkaan.
Toista oli Fordin aikana: oli Mondeojaggeja sekä Lincolnjaggeja.
Siis noiden alustalle ja tekniikalla tehtyjä  ”jaguareja”.
Ajattelivat että kansanautoista tulee myyntimenestyksiä Jaguarin nimellä.
Toisin kävi ja tappioita kertyi jokaisena vuotena.

[Risto Saastamoinen]

Kun en tunne noita Jaguareja vaikka sellaisella ajankin, niin kyselen: Mihin perustuu  x300 malli? Ei se ole Lincolnin sukua, eikä Mondeon?? Avain siinä on ihan tuttua fordia mutta entä muu?Englanti taipuu kehnosti niin en ole viitsinyt kuuklettaa.

[tuomo jylha]

Kun en tunne noita Jaguareja vaikka sellaisella ajankin, niin kyselen: Mihin perustuu  x300 malli? Ei se ole Lincolnin sukua, eikä Mondeon?? Avain siinä on ihan tuttua fordia mutta entä muu?Englanti taipuu kehnosti niin en ole viitsinyt kuuklettaa.

Onkos se vielä samaa koteloa kuin ser 3 sarjalainen? Jos on, niin on ihan omaa jag tuotantoa, kaikkine vipstaakeineen. Ser 3 osia ei löydy muista autoista kuin vain ja ainoastaan jag tuotantona. Ja niin on varmaan ser 1 ja 2:n kanssakin.
Harmi kun lopettavat xj mallin tuotannon. Vielä niitä harvoja nykytuotanto autoja jota voi hyvällä omatunnolla kutsua autoksi. Tyyliä ja laatua, vaan onhan ne uutena melko arvokkaita,ajoneuvosi .

[Jouko Kuisma]

Vielä rationaslisesta ajattelusta.
Tämänpäivän HS / J. Ahroth kirjoittaa Immanuel Kantista hyvin.
Alla kopio osasta tekstiä.
Hyvä esimerkki järkeen perustuvasta toruudesta tuli esiin käydessämme Kantin kotikaupungissa Köningsbergissä (nykyään Kaliningrad).
Opas kertoi Kantista ylpeänä todeten, että hän oli venäläinen.
Tähän ihmettelimme, etteikö ollutkaan saksalainen.
Johon opas:” ”syntyjään kyllä, mutta piti oluesta, joten oli sielultaan venäläinen”.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Teemu S. Lindfors]

Tyypillisesti päättelyketjut alkavat jostakin premissistä. Vähän niinkuin tuo Malisen: siinä yhtenä premissinä on kustannustehokkuus, autolla pitää päästä mahdollisimman edullisesti pisteestä A pisteeseen B. Jos hyväksymme premissin, on vaikeaa väittää perustellusti vastaan. Kustannustehokkuus puolestaan on (ainakin useimmille meistä) sangen rationaalisesti perusteltavissa oleva premissi, toisin kuin vaikka mahdollisuus paukutella henkseleitään Essolla. En minä tässä mitään järjen väärinkäyttöä näe.

Mutta aika usein on niin, että kritiikki pitää kohdistaa päättelyketjun alkulähteille, koska itse ketju on rautaisen looginen. Tuli aikanaan luettua paljon oikeus- ja muuta filosofiaa. Vaikka suurta osaa siitä voi kutsua intellektuaalisiksi harharetkiksi, niin kriittistä ajattelua se aika opetti.

Olis kiva kuulla, miten tuo Hesarin juttu jatkuu, toisin sanoen mitä se on se järjen oikeinkäyttö. Tuohon kohtaan katkaistuna sitaatti edustaa dekonstruktionalismia: hajotetaan kaikki tuusannuuskaksi ja jätetään sotku siivoamatta. Minne jäi rekonstruktio?

[Jouko Kuisma]

Tyypillisesti päättelyketjut alkavat jostakin premissistä. Vähän niinkuin tuo Malisen: siinä yhtenä premissinä on kustannustehokkuus, autolla pitää päästä mahdollisimman edullisesti pisteestä A pisteeseen B. Jos hyväksymme premissin, on vaikeaa väittää perustellusti vastaan. Kustannustehokkuus puolestaan on (ainakin useimmille meistä) sangen rationaalisesti perusteltavissa oleva premissi, toisin kuin vaikka mahdollisuus paukutella henkseleitään Essolla. En minä tässä mitään järjen väärinkäyttöä näe.

Mutta aika usein on niin, että kritiikki pitää kohdistaa päättelyketjun alkulähteille, koska itse ketju on rautaisen looginen. Tuli aikanaan luettua paljon oikeus- ja muuta filosofiaa. Vaikka suurta osaa siitä voi kutsua intellektuaalisiksi harharetkiksi, niin kriittistä ajattelua se aika opetti.

Olis kiva kuulla, miten tuo Hesarin juttu jatkuu, toisin sanoen mitä se on se järjen oikeinkäyttö. Tuohon kohtaan katkaistuna sitaatti edustaa dekonstruktionalismia: hajotetaan kaikki tuusannuuskaksi ja jätetään sotku siivoamatta. Minne jäi rekonstruktio?

Minulle tulee vain nettilehti ja tuon artikkeli oli parin sivun mittainen ( näköislehdessä). Siitä ei voi oikein tänne kakonaisuutena kopioida. Eikä liene laillistakaan?

Jutun juoni oli kupla.
Siis kaikki (?) me elämme kuplassa, eli arvomaailmamme muodostuu omista henkilökohtaisista kokemuksistamme. Näinollen nuo päättelyketjun lähtökohdat eivät ole mitenkään ehdottomia totuuksia.
Kuten sanoit, jos autolla liikkumisen lähtökohtana on kulkijan kustannustehokkuus, niin se lienee kohtalaisen universaali.
Mutta kun otetaan jo aikatekijä mukaan, auto ei olekkaan enää kustannustehokkain. Saattaa polkupyörä tai jalkapatikka olla kustannustehokkaampi.
No patikointi ei ole kovin mukavaakaan, joten mukavuustekijäkin on aika henkilökohtainen arvo.
Sitten ympäristötekijät monimutkaistavat vielä lähtöparametreja.
Siis järjen käytön parametreja eli valistusta.
Alla jatkoa edelliseen lainaukseen.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Ossi Viita-aho]

Järjen käyttämistä autokaupoilla.

https://www.hs.fi/autot/art-2000006182116.html

[markkukovasin]

Hehe...on nähty-ja itsekin koettu-että autokaupoilla
joskus se vähäkin järki pääsee loppumaan..

t. Markku

[tuomo jylha]

Öö, saako vähälahjaiset kuten minä, ostaa semmosen auton kun mieli tekee? Ilman ennakko-odotuksia.
 Yhteisautot, no sitähän meilläkin toteutetaan. Minä ostan, tankkaan ja huollan meidän autot, ja eukko ajelee niillä. Eli ne on sitten niitä yhteisautoja?

[tuomo jylha]

Öö, saako vähälahjaiset kuten minä, ostaa semmosen auton kun mieli tekee? Ilman ennakko-odotuksia.
 Yhteisautot, no sitähän meilläkin toteutetaan. Minä ostan, tankkaan ja huollan meidän autot, ja eukko ajelee niillä. Eli ne on sitten niitä yhteisautoja?

Juuri näin Tuomo, juuri näin. Fiksu ihminen tekee päätökset itsenäisesti eikä seuraa muita kuin lammas. Jos sinulle pitää sanoa mitä milloinkin teet ja mitä valitset, kannattaa vetää joku johtopäätös.

No siitä tulikin mieleen että nyt kun on viimeisiä komeita kesäpäiviä tähän hätään, niin taidanpa käydä vähän saastuttamassa meidän ilmastoa tuolla kesäautolla. Ja hyvin luultavasti ajan hieman alle sallitun max nopeuden.  Verisuonet ei myöskään pulpahda otsastani pihalle silkasta vitutuksesta eikä kateudesta, vaikka ne audit ja pmv:t painuu ohi?

[Teemu S. Lindfors]

Jutun juoni oli kupla.
Siis kaikki (?) me elämme kuplassa, eli arvomaailmamme muodostuu omista henkilökohtaisista kokemuksistamme. Näinollen nuo päättelyketjun lähtökohdat eivät ole mitenkään ehdottomia totuuksia.
Kuten sanoit, jos autolla liikkumisen lähtökohtana on kulkijan kustannustehokkuus, niin se lienee kohtalaisen universaali.
Mutta kun otetaan jo aikatekijä mukaan, auto ei olekkaan enää kustannustehokkain. Saattaa polkupyörä tai jalkapatikka olla kustannustehokkaampi.
No patikointi ei ole kovin mukavaakaan, joten mukavuustekijäkin on aika henkilökohtainen arvo.
Sitten ympäristötekijät monimutkaistavat vielä lähtöparametreja.
Siis järjen käytön parametreja eli valistusta.

Sen verran tuohon, että aika on rahaa, sekin on aika universaali premissi.

Sitten taas tuo kuplahomma, se on meikäläistäkin mietityttänyt. Ihmiset elelevät omissa kuplissaan, eikä minkäänlaista järkevää keskusteluyhteyttä erilaisten kuplien välillä ole. Mistä johtunee?

Kuplia ainakin on monenlaisia. Meikällä on omansa, se on ainakin osittain ihan tietoisesti rakennettu kupla se. Mutta yritän kyllä välillä kurkistella kuplan ulkopuolellekin. Siitä toisinaan seuraa, että kupla muuttaa vähän muotoaan, ehkä laajenee, ehkä supistuu.

Jotkut elävät kuplissaan sillä tavalla, että sieltä ei kertakaikkiaan halutakaan katsoa ulkopuolelle, eikä sinne missään tapauksessa haluta mitään kuplan ulkopuolelta peräisin olevaa sisään. Tahto - tai paremminkin sen puute: siinä lie yksi syy siihen, että kuplat eivät aina keskustele keskenään. Jos tahto puuttuu, järjenkäytölle ei ole tilaa.

Tämä nyt taisi lipsahtaa vähän kauas autonvalinnasta, ehkä helle on sekoittanut pään...

[tuomo jylha]

Suvaitsevaisuudesta ja arvoista tuli mieleen eräs asia.
 Joudun työni takia asioimaan päivittäin palvelutaloissa, joissa on asukkeina ns. erilaisin ominaisuuksin varustettuja ihmisiä kuin valtaväestö.
 Nämä ihmiset on aina iloisia, juttelevat kaikille, enkä ole tähän päivään mennessä kuullut että he olisi puhuneet kenestäkään pahaa, tai olisivat ylipäätään muutenkaan pahansuopia. Itsekeskeisyys ei ole pahe heidän keskuudessaan. Niistä taloista poistuu aina itsekin hyvällä mielellä, valitettavasti toisin kun ns. normaaleista taloista, joissa satulat on hyvin usein päin peetä ja renkaat laahaa maata.

 Ehkä meillä valittajilla on asiat liian hyvin, kun kerran joudetaan takertumaan kaiken maailman  jonniin joutavuuksiin? Ja suurin osa on pelkkää huomiota vailla, eli tarve viettää sitä prinsessa päivää.


Enkä kyllä tiiä miten tämä liittyi kulkemiseen mitenkään? 

[Jouko Kuisma]

Lainaus Teemulta:

Sitten taas tuo kuplahomma, se on meikäläistäkin mietityttänyt. Ihmiset elelevät omissa kuplissaan, eikä minkäänlaista järkevää keskusteluyhteyttä erilaisten kuplien välillä ole. Mistä johtunee?

Tuossa Hesarin jutussa päädyttiin samaan; jos ihmiset kykenisivät keskustelemaan eri kuplien välillä, maailmassa ei olisi lainkaan konflikteja.
Minä käsitän tuon konfliktin kaikenlaisiksi nahisteluksi katutappeluista, AY-liikkeistä (ml työnantajat), aina sotiin saakka.