VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Harri Holopainen - Elokuu 04, 2018, 13:19:19 ip
-
Onko enää järkevää laittaa museokuntoistakaan ajoneuvoa museorekisteriin, ei saa seisomaan vaan maksat joka vuosi maksun vaikka et aja kilometriäkään?
Esim. minulla iso suht uusi matkapyörä maksaa vähemmän per päivä kuin museoajoneuvovakuutus! Eli noin euro per päivä, eikä tartte maksaa jos ei aja :D
On tässä se hyvä puoli että enää ei tarvitse kromata/kiillottaa/laittaa alkuperäiseksi ja silti voi ajaa vanhalla modifioidulla mopolla!
Vakuutusmaksut on nääs tullu hemmetisti alaspäin viime vuosina
-
Ehkä suurin "arvo" museotarkastuksessa on
mielestäni siinä,että jos tarkastus on tehty
asiantuntemuksella,niin silloin voi hyvillä
mielin olla siitä,että pyörä on tosiaan
alkuperäisen kaltainen.
Suurin osa VMPK:n tarkastajien toimesta
hyväksytyistä pyöristä täyttää kriteerit-ja
jos jotain pikku nurinaa kuuluu joistain yksilöistä-
se on pientä..
t. Markku
-
Kyllä museo pelin vakuutus on aika edullinen, reilu 30€.
Omaan 13 vuotiaaseen isoon matkamopoon maksaa liikennevakuutus n. 130€, bonukset 82% toki halpa on sekin. Ison pyörän vakuuttaminen on halpaa kuin saippua nykyään.
-
Jos sulla on kymmenkunta museoikäistä mopoa (eli moottoripyörää) niin aika paljon pitää maksaa jos ne pitää museorekisterissä, halvemmaksi tulee ottaa yksi kerrallaan ajoon silloin kun sitä tarvitsee.
Museoajoneuvoihin pitäisi saada vakuutus jolla saa ajaa millä tahansa omistamaallaan museoajoneuvolla sillä yhdellä vakuutuksella, ethän sinä monella voi ajaa yhtä aikaa. Tässä se pointti!
Saako muuten museoajoneuvotarkastetun pyörän pitää normaalissa päiväkohtaisessa vakuutuksessa ja se silti säilyy museoajoneuvona, sillonhan tää on helppo tapaus.
-
Autopuolella MR edut on ilmeisesti suuremmat, kuin mp puolella. Katsastusta ei ole joka vuosi, eikä käyttövoima tms. veroja.
-
Autopuolella MR edut on ilmeisesti suuremmat, kuin mp puolella. Katsastusta ei ole joka vuosi, eikä käyttövoima tms. veroja.
Tuo on tosiaan nykyaikana muuttunut.
Ennen mp:n vakuutus oli löhes kymmenkertainen MR- maksuun nähden.
Autoissa tuollaista kustannusetua ennen ei ollut.
-
Eilen luin lehdestä,että olisi tekeillä
jokin "harrasteajoneuvo"-status. Sain jutusta
sen käsityksen,että siinä olisi jujuna rekisterikilpi,joka sisältää
vakuutuksen. Kilpeä voisi käyttää kaikissa harrasteajopeleissä
vuoronperään joita omistaa.
Tunnettuun tapaansa siinä on ehkä toinenkin juju-eli kilpi vakuutuksinen
lienee kallis-ja kuka sitten määrääkään ja miten,mitkä ovat harrasteajopelejä.
Mulla eläkeläisenä kaikki ajelu on harrastelua-joten mielestäni kaikki
talon ajopelit ovat harrastekäytössä.
Mutta saas nyt nähdä,mitä siitä tulee-jos tulee..
t. Markku
-
Harrasteajoneuvoja koskeva uusi laki etenee – eduskuntaan ehkä jo syksyllä
Heinosen aloitteen mukaan yksityinen henkilö voisi tulevaisuudessa hankkia erityiset harrasteajoneuvorekisterikilvet, joista maksettaisiin kiinteä vuotuinen maksu.
https://www.is.fi/autot/art-2000005778809.html (https://www.is.fi/autot/art-2000005778809.html)
-
Museoajoneuvoon sai ainakin ennen myös normaali liikennevakuutuksen.
Tämän vuoden sääntöjä en kyllä tiedä.
-
Terve!
Tietääkseni MR-ajoneuvolle voi ottaa "normivakuutuksen kaskoineen jne" Ajat niin pajon kuin haluat.
Jos MR-statukselle ainoa kriteeri olisi halpa vakuutus, niin ollaan väärällä tiellä. Olen itse sitä mieltä, että ymmärrettäisiin MR-statuksen osoittavan ajoneuvon olevan alkuperäisen kaltainen – todistettavasti. Tämä antaa ajoneuvolle myös paremman arvon ostettaessa sekä myytäessä. Ajoneuvo voidaan esim ostaa luotettavasti (näin ainakin pitäisi olla, mutta valitettavasti ei ihan näin ole).
Itse asiassa vakiuutuksilla ei pitäisikään olla paljoa eroa. Vakuutatko "harrasteajoneuvon" tai MR-ajoneuvon. Tämän MR-rekisteröinnin pitäisi olla jokaisen oma intressi ilman vakuutusyhtiöiden ohjausta. Tällä tavoin MR-rekisterissä olisi todella aitoja yksilöitä ilman pyrkimystä taloudellisiin etuihin.
Jokaisen oma intohimo, haluaako hankkia tai rakentaa alkuperäistä vastaava vai modifioidun. Varma on se, että asiallisesti entisöidyssä tai konservoidussa ja mr-rekisteröidyssä ajoneuvossa säilyy parhaiten arvo.
Itselläni on kaksi ajoneuvoa ilman MR-rekisteröintiä, koska niihin on tehty muutoksia. Harkitsen toisen entisöintiä tai sitten ei. Vakuutus ei ole se ykkösjuttu.
-
Harrasteajoneuvoja koskeva uusi laki etenee – eduskuntaan ehkä jo syksyllä
Heinosen aloitteen mukaan yksityinen henkilö voisi tulevaisuudessa hankkia erityiset harrasteajoneuvorekisterikilvet, joista maksettaisiin kiinteä vuotuinen maksu.
https://www.is.fi/autot/art-2000005778809.html (https://www.is.fi/autot/art-2000005778809.html)
Tässä on yksi iso, mutta .....
Tuo laki vois onnistua ja Trafi suostuisi yksiin henkilökohtaisiin kilpiin, mutta vakuutusyhtiöt päättävät mikä se vakuutustuote on ja mitä se maksaa tai ottavatko edes koko tuotetta valikoimiinsa. Ihan sama asia kuin MR-vakuutus, jolla ei ole mitään tekemistä lain kanssa. Laissa määritellään esim MR-ajoneuvo, muttei mitään vakuutuksesta. Vakuutusyhtiöillä on vapaus päättää onko sellainen ylipäätänsä voimassa. Mikä tahansa vakuutusyhtiö voi lopettaa mr-vakuutustuotteensa jos niin haluaa tai katsoo sen kannattamattomaksi.
Lisään: Uskon, että tulevaisuudessa vakuutukset tulevat olemaan enemmän ja enemmän henkilökohtaisia tuotteita. Mitä parempi asiakas, niin sitä paremmat edut ja tuotteet. Riskiporukkalle ei myönnetä kaikkia tuotteita ja hinnat ovat eri. Tähän on jo osittain menty.
-
Olen esittänyt Heinoselle Ruotsin mallia:
Jos sinulla on todistettavasti arkiajoneuvo, niin muut samassa taloudessa olevat esim yli 20 vuotiaat ova harrasteajoneuvoja. Niillä ei saa ajaa mm päivittäisiä työmatkoja eikä niitä saa käyttää esim työtehtäviin. Onko ajoneuvo mr-rekisterissä vai ei, niin sillä ei ole merkitystä.
Ruotsissa pitää kuulua hyväksyttyyn harrasteajoneuvokerhoon, jossa ajoneuvot ovat rekisterissä. Näin ajoneuvoille saadaan myös "harrateajoneuvovakuutus".
MHRF ylläpitää harrasteajoneuvoreksiteriä ja huolehtii vakuutuksesta.
https://mhrf.se/other-languages
Lisään: Ruotsissa ikämääritelmä on 20v harrasteajoneuvolla. Se voi olla myös alle 2009, tuleva klassikko. Toki paljon muita ehtoja harrasteajoneuvolle löytyy.
Vakuutus maksetaan ajoneuvon arvon mukaisesti. Alkaen 35 € alle vm 1950 per vuosi. Siihen lisää arvonlisäys. ym
Korjaan samalla. Ajoneuvon pitää olla 10 v vanha. Tälläinen katsotaan "tulevaksi klassikoksi" vakuutuksessa.
Pitää vielä lisätä ;-)
Jos haluaa vakuuttaa tulevan klassikon 1999 -2008, niin pitää omistaa toinen harrasteajoneuvo, joka on 20 vuotta vanha.
-
Moro
Ei kai sen ajopelin arvon pitäisi mikään este olla laitteen vakuuttamiselle.Jos asiakas arvostaa ajopelinsä 40000 €:n arvoiseksi niin vak. maksu / vuosi on esim. 2000 € mutta naapuri samanlaisen ajopelin arvoksi 4000 € niin vak. maksu olisi silloin vain 200 €,luulisi asian käyvän myös vakuutusyhtiölle.
En tiedä ruotsin mallista mutta vaikka se olisi vähän monimutkaisempi ymmärtää mutta edullisempi kuluttajalle niin sopisi minulle vallan mainiosti ja se yksi vakuutus ja ilmeisesti myös kilpi useammalle ajoneuvolle kuten kuulemma useassa maassa on näille museokikottimille olisi myös tervetullut muutos joskaan se n. 35 €:n vakuutus vuosimaksu ei sekään liikaa ole kun vertaa muuten joihinkin mp vakuutuksiin jotka eivät perustu mihinkään,olen joskun pahoittanut erään vak. yhtiön päällikön todistaessani että he ehkä määräävät vak. maksun heittämällä tikkaa tauluun jossa on hujan hajan eri summia.
-
Tuossa Ruotsin mallissa voisi olla idean siemen kyllä.
Kun rompepäivillä käy-eipä autojen parkkiruuduissa seiso kuin
"tulevia klassikoita"-tai jo oikeita veteraaneja.Muutama poikkeus
toki joukossa on-vaan nämähän eivät vakuutusmaksuun kaadu,jotka
niillä ajavat.
Autopuolella on haittana myös nämä diesel/päästömaksut-miten käynee
niiden kanssa? Pääseekö niistäkin eroon?
Kaikesta päätellen jokainen autoni täyttää jo nyt "tulevan klassikon"
statukset-ovat riittävän vanhoja ja työmatkoja niillä en aja enää
koskaan. Kyl maar mulle 35 euron kilpi/vakuutusyhdistelmä kelpaa-
mutta kun ollaan Suomessa-en usko,että ilolaulut kumminkaan kaikaavat
jos jokin tuollainen kilpi aikaan saadaan.
Kyllä ne byrokratiankin vielä keksivät-tulee jokin hankala ilmoitusmenettely,
jolla maksua vastaan "aktivoidaan" se kilven siirto ajopelistä toiseen-Trafi
tietenkin valvoo ja velkoo...
t. Markku
-
Onko enää järkevää laittaa museokuntoistakaan ajoneuvoa museorekisteriin, ei saa seisomaan vaan maksat joka vuosi maksun vaikka et aja kilometriäkään?
Esim. minulla iso suht uusi matkapyörä maksaa vähemmän per päivä kuin museoajoneuvovakuutus! Eli noin euro per päivä, eikä tartte maksaa jos ei aja :D
On tässä se hyvä puoli että enää ei tarvitse kromata/kiillottaa/laittaa alkuperäiseksi ja silti voi ajaa vanhalla modifioidulla mopolla!
Vakuutusmaksut on nääs tullu hemmetisti alaspäin viime vuosina
kerro tietämättömälle mistä saa päiväkohtasen vakuutuksen käyttöpyörään 1 E/pv mulla on semmonen ympärivuotinen mutta toi kuullostaa erittäin kiinnostavalta
-
IF, päiväkohtainen vakuutus n. 1€/vrk, FJR1300 -05, piti ottaa uusi vakuutus josta saa lähtöbonuksen 80%, vanhasssa oli vain 55%
Kokeilin tuossa onnistuuko museo mp päiväkohtaiseen, niin ei ainakaan netin kautta!
-
Tervehdys!
Itse asiassa tuo Ruotsin malli on hiton yksikertainen:
Kun taloudessa on yksi käyttöajoneuvo ja kuulut MHRF alaiseen harrasteajoneuvoyhdistykseen sekä säilytät ja hoidat harrasteajoneuvoa oikein, niin yli 20 vuotta vanhan ajoneuvon saat harrasteajoneuvovakuutukseen ja saat sille liikennevakuutuksen ja kaskon yhteisesti sovitun arvon mukaisesti, joka on tosi edullinen. Huom! KASKO!
Koska Suomessa vakuutukset hinnoitellaan henkilökohtaisesti, ajoneuvon ja ajomäärän mukaisesti edulliseksi, niin mr-rekisteröinti tulee vähenemään. Väärä peruste (pelkkä vakuutushinta) mr-rekisteröintiin ei tule olemaan enään intressi. Mielestäni suunta on oikea.
Lisään: Ruotsin MHRF liitossa on 200 harrasteajoneuvoyhdistystä ja kaiken kaikkiaan yli 100 000 jäsentä. MHRF = Motorhistoriska riksförbundet.
MHRF hoitaa käytännössä kaikki harrasteajoneuvovakuutukset. MHRF:llä on yhteistyösopimus Folksam-vakuutusyhtiön kanssa. MHRF:llä on muistaakseni 4 täyspäivästä työntekijää.
-
Museoajoneuvotarkastus ja siitä saatu todistus on ihan oikein!
Mutta se että museoajoneuvovakuutusta ei saa seisontaan on ongelma nykyään, jos mopoon tulee vikaa etkä kerkeä korjata sitä syystä tai toisesta, niin maksat vaan. Jos sama ajoneuvo olisi päiväkohtaisessa vakuutuksessa ongelmaa ei olisi.
Tuota museoajoneuvovakuutuksen halpuutta ovat kyllä ihan "museoajoneuvotarkastajat" markkinoineet !
-
IF, päiväkohtainen vakuutus n. 1€/vrk, FJR1300 -05, piti ottaa uusi vakuutus josta saa lähtöbonuksen 80%, vanhasssa oli vain 55%
Kokeilin tuossa onnistuuko museo mp päiväkohtaiseen, niin ei ainakaan netin kautta!
yritin netistä löytää mutta en osannut eli miten tossa toimii laskutus ja millä systeemillä ajopäivät ilmoitetaan ja eikö ole minimi aikaa eli voi ottaa päivä kerrallaan ?
-
Moro
Harri H,mitä tarkoitat päiväkohtaisella vakuutuksella?Jos museoajoneuvon vakuutus on 35 € / vuosi niin päivää kohti se on n. 0,1 €,jos se sun MP on hajaalla kolme viikkoa niin mitä sitten jos säästäisit siinä vak. maksussa 2,1 € ( n. 3 pulloa keskaria) ja seisontaan pano maksaisi 6 € vai mitä se nyt onkaan,niin,eihän siinä häviäisi ihan neljääkään euroa..
-
No, otetaan nyt lähtökohdaksi että mennään lain mukaan!
se 35€ museovakuutuksessa tarkoitta 30 vrk/v --> yli 1 €/vrk
1. Tapaus
No minä ajan yhden reissun FJR:llä kaks viikkoa, maksan 14€ + 6€ seisomaan laitto -> 20€, halvempaa kuin jollakin museoajoneuvovakuutuksella/v (jos olisi museoikäinen)!
2. Tapaus
Minulla on 10 museoajoneuvoa -> maksan niistä 350€/v ilman mahdollisuutta pistää seisomaan, järkevää
3. Tapaus
Omistan 1 yhden hyväkuntoisen reissukelpoisen museopyörän, ajelen sille sen 30 vrk/v -> yli 1€/vrk
4. tapaus....
jatkuu
Niin ne nuoret kollit jotka ajaa joka päivä kun ilkee museoajoneuvovakuutuksella, mutta silloin ei ollakaan enää lain mukaan menossa :o
PS. Tuo museoajoneuvostatus pitäisi olla mieluumminkin kuin kunniakirja/diplomi että on museokunnossa!
-
Jos MR-statukselle ainoa kriteeri olisi halpa vakuutus, niin ollaan väärällä tiellä.
Täsmälleen näin.
Vakuutuksen hinnoittelun pitäisi muutenkin perustua riskitasoon, johon puolestaan vaikuttaa moni muukin asia kuin MR-status.
-
Harri: "PS. Tuo museoajoneuvostatus pitäisi olla mieluumminkin kuin kunniakirja/diplomi että on museokunnossa!"
Juuri näin ajattelisin. Orkkisajoneuvo ja varsinkin alkuperäiskuntoinen on arvokkain. Tälläisen entisöiminen ja konservointi pitää perustua intohimoon ja tavoitteeseen.
Minulla on yksi BSA "Gold Star Pizza" ja se on vanha kaferaaseri. Pidän sen sellaisenaan ja maksan vajaa satasen vuodessa. OK. Toinen on Volvo P1800 ja siinä on konemuutoksia ja se kustantaa minulle kaskolla noin 400,- (liikennevakuutuksella noin 200,-). Katson josko siihen olisi järkevämpää jokin harrasteajoneuvovakuutus. Soitelen IF:lle kun kerkiän lomilta.Tämäkin OK. Ehkä joskus entisöin sen ja laitan MR-vakuutukseen ja arvo nousee. Nou promlem.
-
Harrasteajoneuvoja koskeva uusi laki etenee – eduskuntaan ehkä jo syksyllä
Heinosen aloitteen mukaan yksityinen henkilö voisi tulevaisuudessa hankkia erityiset harrasteajoneuvorekisterikilvet, joista maksettaisiin kiinteä vuotuinen maksu.
https://www.is.fi/autot/art-2000005778809.html (https://www.is.fi/autot/art-2000005778809.html)
Ajatus harrasteajoneuvorekisteristä ei ole varsinaisesti uusi. Allekirjoittanutkin on ollut mukana keskustelemassa aiheesta LVM:ssä 15 vuotta sitten, eikä se ajatus silloinkaan tyhjästä syntynyt. Mutta matkassa on jokunen mutka, mikä lienee syynä siihen, ettei hanke ole 15 vuoteen edistynyt mihinkään.
Harrasteajoneuvorekisteröinnistä voi ajatella olevan kolmenlaista etua:
1. Verotus
2. Tekninen vaatimustaso
3. Vakuutus
Motskariosastolla kohta 1 olisi relevantti vain uudemmissa pyörissä, vanhoissa sillä ei ole mitään merkitystä. Kohta 2 puolestaan on jo aika hyvin kondiksessa, Suomessa saa muutoskatsastettua vaikka mitä ja omavalmistekin on mahdollista rekisteröidä. Kohdan 3 pitäisi perustua vakuutusmatematiikkaan eikä lainsäädäntöön. Useamman pyörän loukussa oleville kohta 3 olisi tietty hyödyksi. Silti, kyllä tästä autoharrastajat enemmän hyötyvät.
Vaikein ongelma tässä tulee olemaan harrasteajoneuvon määrittely. On varmasti niin, että upouusi Ferrari on käyttötarkoituksensa ja tosiasiallisen käyttönsä puolesta mitä suurimmassa määrin harrasteajoneuvo. Mutta epäilen, että tarkoituksena ei ole tehdä verovapaata rekisteriä Ferrareille... ::)
Ainoa kelvollinen objektiivinen kriteeri harrasteajoneuvon määrittelyyn taitaa olla ajoneuvon ikä. Jos se on ainoa kriteeri, ei mitään erillistä rekisteriä tarvita ollenkaan, koska samat tavoitteet voi toteuttaa ilmankin.
-
Harri: "PS. Tuo museoajoneuvostatus pitäisi olla mieluumminkin kuin kunniakirja/diplomi että on museokunnossa!"
Juuri näin ajattelisin. Orkkisajoneuvo ja varsinkin alkuperäiskuntoinen on arvokkain. Tälläisen entisöiminen ja konservointi pitää perustua intohimoon ja tavoitteeseen.
Minulla on yksi BSA "Gold Star Pizza" ja se on vanha kaferaaseri. Pidän sen sellaisenaan ja maksan vajaa satasen vuodessa. OK. Toinen on Volvo P1800 ja siinä on konemuutoksia ja se kustantaa minulle kaskolla noin 400,- (liikennevakuutuksella noin 200,-). Katson josko siihen olisi järkevämpää jokin harrasteajoneuvovakuutus. Soitelen IF:lle kun kerkiän lomilta.Tämäkin OK. Ehkä joskus entisöin sen ja laitan MR-vakuutukseen ja arvo nousee. Nou promlem.
Ihmettelen kyllä millähän perusteella Trafi ottaa sen 6€ per liikennekäytöstäpoisto koska nykyään ei tule enää mitään uutta paperista rekisteriotetta?
Rakentelen omia 70-luvun "paska" japseja ihan huvin vuoksi ::)
. Astilaudat
PS. Leo, olen samoilla linjoilla, mulla on GT750 missä ajan mukaiset Reimon osat+Windjammer+laukut, kyllä niitäkin pitää säilyttää :D Astinlaudat odottaa vuoroaan!
-
Kyllä se harrasterekkari mullekin osuisi aika kivasti. Jos jatkan tässäkin keskustelussa sitä jankkaamista että miten ihmeessä liikennevakuutus nollabonuksin VOI olla 46-vuotiaalle ukolle liki tonnin vuodessa jos meinaisi vakuuttaa vuoden 1973 Honda CB125:n? Jos se olisi museorekisterissä niin vakuutus olisi sen kolme kymppiä, eli kolmaskymmenesosa. No tuota yksilöä ei mr-kilpiin saa eli jos se joskus taas elpyy ajokuntoon niin mennään sitten jollain määräaikaisvakuutuksella ne vähät ajelut. Ellei tosiaan harrastevakuutus tule ja pelasta.
-
Kari: " että miten ihmeessä liikennevakuutus nollabonuksin..."
Miksi nollabonusta? IF tarjoaa jo lähdöksi 30% ja jos olet laitanut kaikki vakuutuksesi If-vakutuksen ja historia onhyvä, niin jopa 80%.
https://www.if.fi/henkiloasiakkaat/vakuutukset/ajoneuvot/liikennevakuutus
Teemu S: "Ainoa kelvollinen objektiivinen kriteeri harrasteajoneuvon määrittelyyn taitaa olla ajoneuvon ikä. Jos se on ainoa kriteeri, ei mitään erillistä rekisteriä tarvita ollenkaan, koska samat tavoitteet voi toteuttaa ilmankin."
Lisäisin helpon määrittelyn: Ajoneuvon ikä esim 20 vuotta, säilytys tallissa tai vastaavassa varastossa ja taloudessa toinen pääasiallinen käyttöajoneuvo. Silloin se Ferrarikin 20 vuotta vanha menis harrasteeksi. (Ruotsin mallista lainaus)
-
Leo, tykkään käyttää ympärivuotisen vakuutuksen nollabonushintaa vertailuissa koska sen ”pitäisi” olla kaikille sama. No eihän se ole mutta kuitenkin.
Mutta sinänsä aivan sama, tonni tai 700€ vuodessa osakaskolla, muutama kymppi vähemmän pelkkä liikennevakuutus => Vakuuttamatta (ja kunnostamatta/ajamatta) jää muutaman satasen arvoinen vanha piikkihonda. Ei sillä varmaan tulisi ajettua kuin max 10 tai 15 päivänä kuitenkaan ja silloinkin lähinnä torille ja takaisin, joten liikennekäytöstä poistelu ja päiväksi-pariksi palauttelu käy aika työlääksi sekin.
Omaa syytä osittain tietysti, kun on tällainen satunnais-sunnuntai-hyvänkelin motoristi, ei ole ollut kuin museopyörä joten ei ole mp-lajin bonuksia kertynyt. Ajopyöräksi kaavaillulle Harleylle (työn alla) on vakuutus kohtuullisempi, ja ajopäivää kohden (toivottavasti niitä on sitten aikanaan paljon) järkevämpi, tai ainakin vähemmän järjetön.
Ps. Tsekkasin ifin laskurilla, HD Sportster, tosin paljon uudempi eli nettimotosta bongattu 93-malli olisi lopulliselta hinnaltaan (30/80% bonukset) 300€ pelkkä liikennevakuutus, osakasko +60€, täyskasko + toinen 60€. Nämä ovat jokseenkin järkeviä hintoja kun ottaa huomioon että ajatus on ajaa mahdollisimman paljon, työmatkoja ym stressinhälvennystä.
-
No kyllähän tuossa vakuutuksessakin on
hohtoa jos musopeli on.
Aivan erilaiselta tuntuu se,että vakuutus on 30e/v
kuin että se olisi vaikkapa 700e/v..
Toki himoonsa ajelevalle 30 päivää on niukkaa.
Autolla museoajoneuvostatus on vieläkin kiinnostavampi-
ei käyttövoimaveroa...ei päästöveroa. Ja katsastuskin
vain parin vuoden välein ja oikein vanhoissa 5 vuotta.
Mutta-kukin toki laittaa arvonsa järjestykseen haluamallaan
tavalla-lompakon lihavuuden tai muiden syiden mukaan.
t. Markku
-
Terve Markku ja kaikki muutkin.
Kaikilla on kuitenkin yhteinen harrastus: Ajoneuvoharrastus. Olkoon se sateenvarjoan, jonka alle mahtuu entisöinti, konservointi, perinneajoneuvo, kustomointi ja vanhoilla kilvanajo.
Näistä mikään ei ole vertailuna ristiriitainen. Joissakin korostuu museointi ja perinteen säilyttäminen, joissakin oma visiointi. Kaikki mahtuu samaan talliin ja kaikilla on sama halu; vakuutukset ym veroasiat ja ympäristöpäätökset eivät estä näitä harrastuksia.
Pidän otsikon mielessä ja vastaan omalta osaltani: MR-rekisteröinti on mielekästä edelleenkin yhtenä vaihtoehtona kun haluaa entisöidä tai konservoida ajoneuvon.
-
Jos sulla on kymmenkunta museoikäistä mopoa (eli moottoripyörää) niin aika paljon pitää maksaa jos ne pitää museorekisterissä, halvemmaksi tulee ottaa yksi kerrallaan ajoon silloin kun sitä tarvitsee.
Museoajoneuvoihin pitäisi saada vakuutus jolla saa ajaa millä tahansa omistamaallaan museoajoneuvolla sillä yhdellä vakuutuksella, ethän sinä monella voi ajaa yhtä aikaa. Tässä se pointti!
Saako muuten museoajoneuvotarkastetun pyörän pitää normaalissa päiväkohtaisessa vakuutuksessa ja se silti säilyy museoajoneuvona, sillonhan tää on helppo tapaus.
Berneri kumppaneineen suunnittelee suomeen harrasteajoneuvorekisteriä, yhdellä vakuutuksella ja yksillä kilvillä saisi ajaa kaikilla omistamillaan harrasteajoneuvoilla, kilvet sisältäisivät vakuutuksen ja käyttömaksun, ajaa toki saisi vain yhdellä kerrallaan, lakialoite on kuulemma menossa eduskuntaan vielä syksyn aikana.
"
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi selvittää parhaillaan uuden harrasteajoneuvorekisterin perustamista, eli mahdollisuuksia harrasteajoneuvotoiminnan edellytysten kehittämiseksi ja byrokratian keventämiseksi
Nyt kaikki pussihousut joukolla vastustamaan sitä ! :police:
https://www.is.fi/autot/art-2000005778809.html (https://www.is.fi/autot/art-2000005778809.html)
https://www.is.fi/autot/art-2000005778809.html (https://www.is.fi/autot/art-2000005778809.html)
-
Ei kai kukaan hyvää esitystä/asetusta/lakia vastusta,vaikka
se tulisi itseltään Paavolta?
Jotenkin vain on vuosikymmenten saatossa muuttunut
semmoiseksi kyynikoksi,joka ei ihan helpolla usko,että
tässä olisi jotain loistavaa tuloillaan. Tuo kustannuspuoli
on kumminkin yksi tärkeä asia-jos siihen ei huojennusta tule,niin
mitähän hyvää muuta siinä uudessa sitten olisi?
Katsastamaan epäilemättä joutuu kuten ennenkin-ja jos siihen
sisältyy ilmoitukset Trafille aina kun kilpi siirtyy-niin byrokratiaahan
se semmoinenkin on. Eikä ehkä edes ilmaista byrokratiaa.
Vaan katellaan nyt rauhassa ensin.
Mutta pessimisti ei pety.
t. Markku
-
"kilvet sisältäisivät vakuutuksen ja käyttömaksun"
Joopasenjoo-ennakoiko tämä sitä,että
myös moottoripyöriin,kelkkoihin,mopoihin jne.
on tulossa käyttömaksu?
Jos tuollaisen lämän laittaa mopoon-maksaako silloin turhasta?
Hehe...saas nyt nähdä tosiaankin-mahtaako kilpeen tulla semmoinen parin tonnin kausimaksu.
t. Markku
-
Tuolla auto puolella vm raja on 1959, niissä ja vanhemmissa on katsastus 4 vuoden välein.
Uudemmat 2 vuoden välein.
-
Tuolla auto puolella vm raja on 1959, niissä ja vanhemmissa on katsastus 4 vuoden välein.
Uudemmat 2 vuoden välein.
Joo-niinhän se menee...mulla kun tuo museobilikka on
vielä niin tuore (1971)...joten
vanhempien katsastusväli oli hitusen mutua...
t. Markku
-
Terve Markku ja kaikki muutkin.
Kaikilla on kuitenkin yhteinen harrastus: Ajoneuvoharrastus. Olkoon se sateenvarjoan, jonka alle mahtuu entisöinti, konservointi, perinneajoneuvo, kustomointi ja vanhoilla kilvanajo.
Näistä mikään ei ole vertailuna ristiriitainen. Joissakin korostuu museointi ja perinteen säilyttäminen, joissakin oma visiointi. Kaikki mahtuu samaan talliin ja kaikilla on sama halu; vakuutukset ym veroasiat ja ympäristöpäätökset eivät estä näitä harrastuksia.
Pidän otsikon mielessä ja vastaan omalta osaltani: MR-rekisteröinti on mielekästä edelleenkin yhtenä vaihtoehtona kun haluaa entisöidä tai konservoida ajoneuvon.
Täsmälleen samaa mieltä!
Tallissani on nyt seitsemän Brittipyörää, joista YKSI on museorekisterissä. Nuorin laite on vuodelta 1965. Ajopyöränä on ollut vm. 1956 laite, jota ei rehellisyyden nimissä voi museokatsastaa. Mutta sen tarinasta voisi kirjoittaa pienen kirjan, joka ehkä olisi joskus arvokas tallenne 1970-luvun ja sen jälkeisestä ajasta, kuinka moottoripyöriä harrastettiin ja rakennettiin. Em. laitteen liikennevakuutus ympärivuotisena on alle 80 euroa, joka ei vuosibudjettiani kaada.
Jos harrastajat ovat jaksaneet säilyttää vehkeitä edes jotenkin ajokuntoisina vuosikymmenien takaa, veronsa ja vakuutuksensa maksaneina, ovat arvostuksensa ansainneet. Jos taloutta laskee, niin miinuksella ovat kaikki. Siis motiivi on joku muu kuin raha. Suotavaa olisi helpottaa em. säilyttämisen jatkamista esim. kyseessä olevalla harrasteajoneuvohankkeella.
-
Museopyörä on pyörä museossa. Meitin museopyörät ovat käytössä jota ei museopyörille sallittaisi. Aika paljon olisi luokittelua tehtävä. Meidän museopyörät lähestyvät asymptoottisesti sitä pyörää minkä suunnittelija on speksannut. siitä ei sitten poiketa. Museopyörä on hiton hieno tavoite.
TA
-
Teemu S: "Ainoa kelvollinen objektiivinen kriteeri harrasteajoneuvon määrittelyyn taitaa olla ajoneuvon ikä. Jos se on ainoa kriteeri, ei mitään erillistä rekisteriä tarvita ollenkaan, koska samat tavoitteet voi toteuttaa ilmankin."
Lisäisin helpon määrittelyn: Ajoneuvon ikä esim 20 vuotta, säilytys tallissa tai vastaavassa varastossa ja taloudessa toinen pääasiallinen käyttöajoneuvo. Silloin se Ferrarikin 20 vuotta vanha menis harrasteeksi. (Ruotsin mallista lainaus)
Hmm. "Pääasiallinen" käyttöajoneuvo voisi olla joku Datsuni, joka maksaa 500 euroa. Sen päälle olisi sitten verovapaissa tai jonkun pienen veron harrasteajoneuvokilvissä muutama 20 vuotta vanha Fertsu ja Lambo, jotka maksavat melkein 100 k€ kappale. Niitä säilytetään muutenkin tallissa...
Hiukan epäilen tätä skenaariota. Toimii varmaan Ruotsissa siksi, että siellä ei ole autoveroa.
-
Kylläpäs tuota museoajoneuvon 30e liikkennevakuutushintaa nyt hehkutetaan, eikö teillä ole sille muita vakuutuksia?
Isän pappamopoon otin osakaskon koska ukko ajelee milloin missäkin ja jättää mopon minne sattuu ja osakasko museoajoneuvolle oli 60e eli maksan 90e vuodessa ilosta että mopo on museorekisterissä.
Muut mopot on normaalirekisterissä ja esim -72 pappatunturille normaali liikennevakuutus on 120e vuosi ja osakasko 20e.
-
Teemu S: Hmm. "Pääasiallinen" käyttöajoneuvo voisi olla joku Datsuni, joka maksaa 500 euroa. Sen päälle olisi sitten verovapaissa tai jonkun pienen veron harrasteajoneuvokilvissä muutama 20 vuotta vanha Fertsu ja Lambo, jotka maksavat melkein 100 k€ kappale. Niitä säilytetään muutenkin tallissa...
Hiukan epäilen tätä skenaariota. Toimii varmaan Ruotsissa siksi, että siellä ei ole autoveroa.
Ihan hyvä skenaario! Tuskin todennäköinen, että ajelis kuitenkin pääasiallisesti vuoroin Ferrarilla ja vuoroin Lamborginilla ja Datsun seisos käyttämättömänä kadun varrella. ;-)
Ehkäpä todellinen olisi se, että "harrastajalla" olis muutamaa vanha "harratekäyttömersu" ja virallisena käyttöajoneuvona jokin parin sadan rellu. Mersuilla vedettäis kuitenkin työmatkat ja muut arkiaskareet. Ei siinä mitään harrastamista ole. Näitä veijareita löytyy tietenkin jokunen.
Mutta.. so what. Aika vähemmistö ja ajais tämäkin veikkonen tässä tapauksessa vain yhdellä kerrallaan ja rahat tulee yhteiskunnalle. Todetaan, että ei ole harrastaja, vaan enemmänkin pihi ketku. Ei noita montaa ole.
Yleensä vanhat tai uudemman tuunatut harrasteajoneuvot eivät ole mukavimmista päästä likenteessä näinä päivinä. Ei niillä raaski ja viitsi ajaa joka kelillä joka ostarille ja pestä vähän väliä. Suurin osa vielä bensasyöppöjä. Vähiin jäis arkikäyttö.
PS Taitaa se Datsunkin mennä harrasteajoneuvoksi. Pitää hommata vielä yksi lisää vaikka Nissan :D
-
Pari vuotta sitten miula oli W201 2,0D Mersu.
Ajoin sillä neljään vuoteen n. 120 000km ja kun luovuin siitä, se oli vain 29-vuotias.
Kyyti oli hienoa ja kulutus oli kesällä n. 5,5l/100km ja talvella 6,5l/100km
Kun oikein pihisti, niin yhden tankkausvälin laskin pelkkää työmatkaa n. 4,7l/100km keskikulutuksella.
Joten kyllä vanhallakin pärjää.
Nykyään ajan 20-vuotiaalla CLK Mersulla ja joku saattaisi pitää sitä harrasteautona...
-
Pari vuotta sitten miula oli W201 2,0D Mersu.
Ajoin sillä neljään vuoteen n. 120 000km ja kun luovuin siitä, se oli vain 29-vuotias.
Kyyti oli hienoa ja kulutus oli kesällä n. 5,5l/100km ja talvella 6,5l/100km
Kun oikein pihisti, niin yhden tankkausvälin laskin pelkkää työmatkaa n. 4,7l/100km keskikulutuksella.
Joten kyllä vanhallakin pärjää.
Nykyään ajan 20-vuotiaalla CLK Mersulla ja joku saattaisi pitää sitä harrasteautona...
Eika se olekin? Jep. Myönnän ei ole helppo juttu. Mikä on harrasteauto? Lisäisin edelliseen tekstiini, että pitää kuulua harraste/merkkikerhoon.
Tässä hienompia tuunauksia mitä nykypäivän nuorempi porukkaa tekee. Nämä ovat nykyajan harrateautoja: Creme de la Creme
http://www.cdlc.co/
Tietenkin pyöräpuolella löytyy lisää.
Tämä on yksi hieno tapa harrastaa autoulua. Ei siis mitään romujen keräilyä.
-
Ja eihän museoajoneuvolla-ajopäiviäkään kukaan laske. Koijari ajaa sillä enemmän kuin vakuutuksen 30 päivää jos haluaa.
Oikein kiero koijari ottaa normaalin vakuutuksen, ja säästää "dieselveron" sekä katsastuksen.
-
Eika se olekin? Jep. Myönnän ei ole helppo juttu. Mikä on harrasteauto? Lisäisin edelliseen tekstiini, että pitää kuulua harraste/merkkikerhoon.
Tässä hienompia tuunauksia mitä nykypäivän nuorempi porukkaa tekee. Nämä ovat nykyajan harrateautoja: Creme de la Creme
http://www.cdlc.co/
Tietenkin pyöräpuolella löytyy lisää.
Tämä on yksi hieno tapa harrastaa autoulua. Ei siis mitään romujen keräEika se olekin? Jep. Myönnän ei ole helppo juttu. Mikä on harrasteauto? Lisäisin edelliseen tekstiini, että pitää kuulua harraste/merkkikerhoon.
Tässä hienompia tuunauksia mitä nykypäivän nuorempi porukkaa tekee. Nämä ovat nykyajan harrateautoja: Creme de la Creme
http://www.cdlc.co/
Tietenkin pyöräpuolella löytyy lisää.
Tämä on yksi hieno tapa harrastaa autoulua. Ei siis mitään romujen keräilyä.
.
:o Menee yli minun käsityskykyni.
Mutta kyllähän tuo on parempi harratus, kun mummojen potkiminen. :)
-
Jouko: :o Menee yli minun käsityskykyni.
Mutta kyllähän tuo on parempi harratus, kun mummojen potkiminen. :)
Mitäköhän meistä ajateltiin kun oltiin nuoria? :D
Onhan tuunauksia ja modifiointeja harrastettu enne kuin moni meistä on edes syntyny. Jenkeissä on tehty hotrotteja ja koptereita iät ajat. Vanhat kelpais jo museoon.
Ajoneuvoharratus on moninaista. Entisöinti on yksi niistä.
Mulle kepais talliin yks CDLC-auto/pyörä, MR-ajopelit, kopteri, hot-rod, cafe caser, jne. Kaikki rinnan.
-
Todetaan, että ei ole harrastaja, vaan enemmänkin pihi ketku. Ei noita montaa ole.
Esimerkki oli toki vähän kärjistetty, Sinun Mersuesimerkkisi on varmaan yleisempi. Mutta kyllä Ferrarimiehiäkin tässä maassa on, olisi enemmänkin, ellei verottaja tappaisi sitä hommaa.
Jos harrasteajoneuvorekisteri on verovapaa, on ihan takuuvarmaa, että sinne yritetään tunkea kaikki mahdollinen. Sitä valtiovalta ei tietenkään hyväksy, mistä seuraa, että joitakin harrastusmuotoja rajautuu harrasteajoneuvorekisterin ulkopuolelle huolimatta siitä, että ne aidostikin ovat harrastuskäytössä. Ennustan, että ikäraja tulee olemaan 30 vuotta ja sen lisäksi tulee vielä joku muu rajoitus.
Kaikkien ongelmien juurisyy on auto- ja ajoneuvoverotus. :-)
-
Nyt Teemu on ytimen syrjässä kiinni!
Suomi nimenomaan on maa,jossa autot ja alkoholit ja bensat ja
diiselit ovat maata pystyssä pitäviä verotuksen kohteita.
Niitä ei siis siksi koskaan lakata verottamasta liikaa.Eikä varmuudella
luoda semmoista harrasteajoneuvomuotoa,jonne luiskahtaa
vaivatta liian "käyttökelpoisia" ajopelejä siten,että jotain merkittävää
verohelpotusta (tai muuta helpotusta kuluihin) ajoneuvoilijalle syntyisi.
Epäilemättä valvova elinkin pitää huomioida-en usko,että
noilla kärreillä niin vaan kurvaillaan ilman valvontaa.Ehkä
se sitten kumminkin mielletään asian "helpottamiseksi".
Alkon monopolia muuten ei saa murtaa-aatelkaapa,ketkä sitten
maksaa sen viinakaupasta puuttuvan osuuden,jos kaikki kalakuppiaatkin saisi
luvallisesti myydä jostain hommaamiaan viinoja.
No-kunhan se esitys nyt ensin kuullaan/nähdään tästä harrastejutusta.
t. Markku
-
Tuo verotusjuttu on aina suosittu keskusteluaihe; jokaisen verotus on liian korkea kaikkialla maailmassa!
Vastaavasti saamapuolella jokainen kärsii niukkuutta.
Eräs oppositiopuoluekin lupasi korottaa kaikkien eläkkeitä vähintään satasella.
Sanomatta vain jäi, mistä rahat otetaan.
Mielestäni nykyistä olotilaa saa vapaasti arvostella, kun esittää parempia vaihtoehtoja.
Toki minullekin sopisi halvemmat autot ja viina.
Vastavuoroisesti jätetään vaikkapa maaseudun tiet ilman asfalttia. :'(
-
"Eräs oppositiopuoluekin lupasi korottaa kaikkien eläkkeitä vähintään satasella.
Sanomatta vain jäi, mistä rahat otetaan".
No eihän se nyt Antti tosissaan ollut, se oli vain mainos... Vaalimainos
-
Pysynpäs alkuperäisessä aiheessa kun tuo on kiinnostava ja hyvä kysymys.
Kysyjällä painottuu kysymys taloudelliseen asiaan. Siis mielekkyys vakuutuksen vuoksi.
Kuinka moni entisöi pyöränsä sen vuoksi, että saa edullisen vakuutuksen? Tarjoaa ostajalle pyöräänsä edullisella vakuutuksella? Foorumin keskustelu viittaa tähän.
Jos se on ollut monella iso syy, niin pieleen ollaan menty. Pahoin pelkään, että näin on tapahtunut.
-
Kyllähän niissä myynti-ilmoituksissa on usein lukenut:museorekisteröity,vakuutus 30 €/vuosi...
-
https://www.is.fi/autot/art-2000005407308.html
https://timoheinonen.fi/harrasteajoneuvot-omaan-rekisteriin-trafi-valmistelee-asiaa/
Että ootellaan ja katellaan. Turha meidän on vielä väitellä aiheesta
-
Pysynpäs alkuperäisessä aiheessa kun tuo on kiinnostava ja hyvä kysymys.
Kysyjällä painottuu kysymys taloudelliseen asiaan. Siis mielekkyys vakuutuksen vuoksi.
Kuinka moni entisöi pyöränsä sen vuoksi, että saa edullisen vakuutuksen? Tarjoaa ostajalle pyöräänsä edullisella vakuutuksella? Foorumin keskustelu viittaa tähän.
Jos se on ollut monella iso syy, niin pieleen ollaan menty. Pahoin pelkään, että näin on tapahtunut.
Jos/kun näin on, niin eiköhän ole VMPK tai muu taho, joka on tuon MR-vakuutuksen lobannut, saanut aikaan uroteon!
Nyt maassa on lukuisa määrä täydellisesti entisöityjä pyöriä, joita myös näkyy liikenteessä!
Tuskin pussihosuporukka on niin perinteenkeräämisintoista, että olisi tuota urakkaa tehnyt 100% tasolle. Minulla olisi ainakin jäänyt viimeistely tekemättä.
Jos tässä ollaan menty perse edellä puuhun, niin toki tulos keinot pyhittää.
Olen työelämässä tullut siihen tulokseen, että suurin osa ihmisistä lähtee töihin rahan takia. Toki joku voi sinne lähteä ihan aatteen takia.
-
Kyllähän MA-organisaatiot SAHK keulassa ohjasi itse museoajoneuvoasian pieleen. Pääorganisaattorina koko MA-käsitteen kanssa on ollut SAHK, VMPK toki mukana mutta "vähemmistöosakkaana", ja nyt viime vuosina on lopputulosta yrittänyt oikaista myös AHS, Vetku ja la-väki (toivottavasti en unohtanut ketään).
Se alkoi MA-iän nostamisella 30+1 vuoteen. Samalla useat tarkastajat hankaloittivat tarkoituksella tuoreemman kaluston saamista MA-kilpiin. Joilla ilmeisesti haluttiin suojella jo olemassa olevan oman vanhemman kaluston statusta sekä arvoa? Se romuttui siinä vaiheessa, kun MA-lausunnonantajia alkoi tulla lisää mm. merkkikerhoista.
No lopputulos oli kuitenkin se, että MA-väki on ukkoutunut nopeaa tahtia. Harvaa kiinnostaa kuitenkaan se kalusto, jota ei ole edes lapsena nähnyt liikenteessä. Pitkää keskustelua siitä, millä nuorempaa väkeä saataisiin tännekin käytiin palstalla joku aika sitten. Totuus vaan on se, että väki vanhenee ja vähenee.
Katsastusaikaväliä ei saatu korjattua kuin vasta nyt auton iän mukaan liukuvaksi. Eli museoautojen suurimmaksi eduksi jäi pieni vakuutusmaksu, kun vuosiverostakin alkoi päästä eroon liikennekäyttökatkoilla. Ja nyt vakuutusetukin on supistunut, esim omien harrasteautojen vakuutusmaksu on kolmelta kuukaudelta suurin piirtein sama kuin museoautolla.
Juu, MA ei saa olla pelkkää halpuuden hakua. Mutta siitä se usein vaan lähtee, koska ensimmäisen oston aikaan ei rahaa ole yhtään liikaa. Silloin punnitaan, mihin lompsa riittää, ja ostaako MA vai kohtuullisesti säilynyt orkkis, jota laitella pikkuhiljaa. Ideologia tulee sitten mukaan harrastuksen myötä, ja toisten pelejä ihaillessa. Taidot karttuu, ja aletaan tehdä enemmän.
Mutta iso apu on jos MA-väki ottaa tulokkaan vastaan, tukee ja auttaa. Valitettavan usein tulokkaita kuitenkin dissataan tyyliin sulla on huonot kromit ja liian uusi peli. Jutellaan omalla sakilla omassa nurkassa, eikä oteta mukaan. Pahinta on huomata, että tapahtumia jemmataan julkisuudelta, niihin ei huolita edes kaikkea MA-ikäistä MA-kalustoa jne. Avoin tiedotus tuo katsojia ja positiivista julkisuutta. Kun mukaan päästetään myös alkuperäiskuntoiset, ja kaikki museoikäiset menopelit, saadaan nuo innostuneet potentiaaliset tulokkaatkin houkuteltua mukaan.
Omalla '79 GS850'selläni oli Ruotsissa MA-status. Suomessa en edes mene yrittämään, sen verran siinä on puutteita meidän lausunnonantajillemme. Toisaalta en aio pilata sen historiaakaan, joka on nyt näkyvissä. Tavalliselle kadunmiehelle se on museopyörä, ja minä käyn sillä vanhemman kaluston tapahtumissa. Siis niissä, jonne '79 ja ei-MA kelpaa.
Museoautoja on ollut kolme. Yksi sellaisena ostettu, toinen vain pientä työtä vaatinut, ja kolmas työläämpi. Että on sitäkin kokeiltu.
-
Toki minullekin sopisi halvemmat autot ja viina.
Vastavuoroisesti jätetään vaikkapa maaseudun tiet ilman asfalttia. :'(
Taitaa siinä keltaisessa kirjassa kumminkin olla parempiakin höyläyskohteita kuin maaseudun teiden asfaltointi...
Suomessa kokonaisveroaste on öpaut 5 prosenttiyksikköä korkeammalla kuin EU-maissa keskimäärin ja 10 prosenttiyksikköä korkeammalla kuin OECD-maissa keskimäärin. Eikä sekään riitä, vaan velkaa päälle miljarditolkulla joka vuosi. Melkoinen kilpailuetu muille maille se.
Toisaalta liian korkea veroaste näivettää vähän kaikkea, joten jollain tapaa sitä olisi syytä saada painettua alaspäin. Mun mielestä liikenteen verotus olisi hyvä kohde aloittaa veroasteen laskutalkoot. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, mutta liikkuminen on kuitenkin välttämätöntä. Liikenteen hinta myös heijastuu moneen asiaan.
Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä... eikäku siis täysin samaa mieltä kuin Leo, monessakin asiassa. Epäilen kuitenkin, että prätkän museokuntoon värkkäävä henkilö ei tee sitä halvan vakuutuksen takia, vaan vakuutuksen edullisuus nousee merkittäväksi valintakriteeriksi vasta sitten kun se museoitu prätkä lähtee kiertoon.
Samaa mieltä olen myös siinä, että kuppikuntaisuusajattelu on pahasta. Museokriteerien mukainen entisöinti on yksi arvokas tapa harrastaa muiden tapojen joukossa. Mullekin kelpaisi talliin museolaite tai muutamakin. Koska lompakossani ei pito kuitenkaan riitä kaikkeen, joudun priorisoimaan asioita ja tuijottamaan tallissani vaan sikakopteria. Sekin on kyllä ylittänyt jo virallisen museoiän, muista kriteereistä en ole ihan varma... ;-)
-
Terve Teemu!
En ihan sitä tarkoittanut, että mr-rekisteröinti olisi kenekään tavoite pelkästään vakuutuksen vuoksi, mutta helposti yritetään oikaista. Tämä johtaa siihen, että markkinoilla on kalusteteita, jotka eivät ole alkuperäisen kaltaisia. Olisivat ihan hyviä harrasteajoneuvoluokkaan.
Just pari viikkoa sitten näin netissä mr-rekisteröidyn auton myynnissä ja värikombinaatio oli väärä. Siis auton väri kontra sisutusväri. Osoittaa, ettei entisöijä välitä pätkääkään mikä on alkuperäinen väri. Eikun kiertoon alkuperäisen kaltaisena ellei ostaja ole valveutunut. Näitä varmaan riittää.
Joka tapauksessa ... arvostan entisöintiä ja konservointia sekä kulttuurin säilyttämistä ja otan mielelläni vastaan harrasteajoneuvoluokan ja kaikille mahdollisuuden harrastaa mieluisaa tyyliä.
-
^Joo, mutkien oikominen nykysysteemissä ei ole pitkällä tähtäimellä kenenkään etu. En tullut ajatelleeksi tuota noin päin.
Siitä tulee mieleeni, että harrasteajoneuvoluokan olemassaolohan saattaisi jopa nostaa museostatuksen arvoa, jos nämä mutkia oikoen museoidut vehkeet päätyisivätkin museorekisterin sijasta jatkossa harrasteajoneuvorekisteriin? Eikö?
-
Siitä tulee mieleeni, että harrasteajoneuvoluokan olemassaolohan saattaisi jopa nostaa museostatuksen arvoa, jos nämä mutkia oikoen museoidut vehkeet päätyisivätkin museorekisterin sijasta jatkossa harrasteajoneuvorekisteriin? Eikö?
Kyllä.
Lisäksi se olisi hyvä väliporras tuleville MA-harrastajille, kun kynnys ei ole heti liian korkealla.
Mutta MA-porukan pitää myös olla valmiita hyväksymään heidät harrastajat / nämä ajoneuvot potentiaalisiksi kollegoiksi! Ei siis veronkiertäjiksi ja tu(u)nareiksi.
-
Teemu ja Juhani!
Just näin! :)
-
Moro
Tossa Juhani viittasi tuleviin MA-harrastajiin.Kymmenen vuoden kuluttua jos ei lainsäädäntö muutu voi seuraavan laisia pyöriä entisöidä museopyöriksi esim. Yamaha R1/YZF-R1.
Meneekö pussihousuväellä iho kananlihalle ja on nitron paikka?
(https://www.totalmotorcycle.com/wp-content/uploads/2016/12/1998-Yamaha-R1-YZFR1e-small.jpg)
-
Menee se 55 vuotiaalla nuorisojäsenelläkin.
Mutta aikansa kutakin. Pussihousupaapat ei arvosta minun 70-80 lukujani. Mutta omat poikani arvostaa noita muoviluoteja.
-
Moro
Tossa Juhani viittasi tuleviin MA-harrastajiin.Kymmenen vuoden kuluttua jos ei lainsäädäntö muutu voi seuraavan laisia pyöriä entisöidä museopyöriksi esim. Yamaha R1/YZF-R1.
Meneekö pussihousuväellä iho kananlihalle ja on nitron paikka?
(https://www.totalmotorcycle.com/wp-content/uploads/2016/12/1998-Yamaha-R1-YZFR1e-small.jpg)
Nimenomaan, aikansa kutakin. Kaikista pyörätyypeistä tulee vääjäämättä veteraaneja - on aina tullut. Kun tulin itse nuorena mukaan VMPK:n toimintaa, oli kuhina 70-luvun japseista ja niiden veteraanistatuksesta kiistan alaisena. Viime vuoden rallissa Huimapyörä haastatteli poikaani ja pyysi nimeämään Rallin top3 pyörät. kärkisijat meni 80-lukuisille Cafe racer Guzzeille ja kolmanneksi tuli 60-luvun pikku-Yammu. Aika marinoi muotoilun. Olen itsekin alkanut katella tiettyjä 80-90-luvun muoviluoteja jo sillä silmällä. Ne alkaa olla jo ihan linjakkaita nykyisten uusien pyörien kanttikulmakikkailumuotoilun rinnalla. 90-luvun alun NSR:n voisin hakkia ihan nostalgiasyistä. Ei sen takia, että mulla olis ollut kossina sellainen vaan siksi, että ei ollut.
-
Moro
Tossa Juhani viittasi tuleviin MA-harrastajiin.Kymmenen vuoden kuluttua jos ei lainsäädäntö muutu voi seuraavan laisia pyöriä entisöidä museopyöriksi esim. Yamaha R1/YZF-R1.
Meneekö pussihousuväellä iho kananlihalle ja on nitron paikka?
(https://www.totalmotorcycle.com/wp-content/uploads/2016/12/1998-Yamaha-R1-YZFR1e-small.jpg)
Muistan aikoinaan erään mobilistin hengenahdistusta, kun puhe meni museorekisteröityyn Ford Sierraan...
Kaikki ei käy kaikille missään lajissa.
-
Perhana! Pussihousut on tyylikkäät. Taidanpa hommata sellaiset. Brittityyliin pikkutakki ja pussihousut, piippu suuhun ja Golsu. 8)
-
Muistelen että Mobilisti-lehdessä "narinapalstalla" (jonkun lukijan toimesta) aikaa sitten kauhisteltiin sitä aikaa, kun Datsun 100 A ikänsä puolesta kelpaa museorekisteriin, no nyt niitä on jo jonnin aikaa ollutkin museokilvissä, eikä taivas ole vielä pudonnut niskaan :P
-
Eikä maailma ole täyttynyt MA-Datsuneista. Niitä aihioita joista voisi moisen saada ei sittten yllättäen enää ollutkaan. Ja kaikissa "melkein MA" samat puutteet: takapuskuri ja verhoilut. Nyt ei enää tahdo saada oikein edes kulutusosiakaan. Ironisesti jonkun T-Fordin entisöinti onkin paljon helpompaa!
-
Tuosta ajokin museointi katsastuksesta, tai muuten vaan vanhan kulkineen käytöstä: Itse kuulun siihen ryhmään joka ei jaksa alkaa ihan joka mutteria pähkäilemään tai sitä originaalia nippeliä jälestämään, vaan tyydyn siihen että ajokki on vanha, ja näyttää suurin piirtein siltä mitä se on joskus uutena ollut. Siis ihan vaan rakkaudesta vanhoihin päriseviin, kun ne pesupallon näköiset ja muovikotelot ei vaan jaksa sytyttää.
Kaikki kunnia ja kiitos heille jotka jaksavat ja viitsivät tehdä täydellistä entisöintityötä.
Vanhan ajokin kanssa kannattaa soittaa vakuutusyhtiöön ja kysyä tarjous, kesämopoon/autoon, jos se vakuutuksen hinta on ainoa kriteeri että pitää olla just mr-rek., ja ihan säästösyistä, ja jos ei mr-hommat sytytä? Esim. tuossa omassa vanhassa daimlerissa.vakuutus n. 200 e/v., ja saa ajaa kun siltä tuntuu, vaikka läpi vuoden, ilman rajoitteita (sis. palo-, hirvi-, varkaus-, ja ilkivalta). Listahinnalla olis varmaan 2000 e/v.?
-
Eikä maailma ole täyttynyt MA-Datsuneista. Niitä aihioita joista voisi moisen saada ei sittten yllättäen enää ollutkaan. Ja kaikissa "melkein MA" samat puutteet: takapuskuri ja verhoilut. Nyt ei enää tahdo saada oikein edes kulutusosiakaan. Ironisesti jonkun T-Fordin entisöinti onkin paljon helpompaa!
Juu, muistan oman pappa tunturin (-82) entisöinnin. Tiettyjä osia ei saanut kirveelläkään saati sitten rahalla, vanhempiin vuosimalleihin kyllä löytyi uustuotanto- osia tai jopa nos osia.
-
Perhana! Pussihousut on tyylikkäät. Taidanpa hommata sellaiset. Brittityyliin pikkutakki ja pussihousut, piippu suuhun ja Golsu. 8)
Kun ei polta hihoja, vaan pussihousun lahkeet, niin saa näppärästi housuhameen.
-
No juu,kyllähän se on niin että jos ihan pilkkeistä pyörän rakentaa niin helpointa lienee samantien ''valmiiksi'' asti eikä murehdi kulunutta rahnaa?! Jos museokatsastusta alkaa miettiä jollain ''säästämpä tässä sitten aikanaa selvää rahaa'' niin kyllähä se on niinkuin ajaisi taksilla kahvitarjousten perässä!!! T:Vesku
-
Perhana! Pussihousut on tyylikkäät. Taidanpa hommata sellaiset. Brittityyliin pikkutakki ja pussihousut, piippu suuhun ja Golsu. 8)
Tweed puku, säärystimet ja asun kuosiin yhtenevä lätsä.
-
Jep! Stailia!
Myös Barbour ja canvas-pussihousut ;-)
PS Vuorela kirjoitti asiaa.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Aika mukavasti herättänyt keskustelua !, Jos joku harrasteajoneuvoluokka tulee, niin sen pitää olla sama ikäraja kuin museoajoneuvoissa, muuten homma ei toimi!
30 vuotta on ihan ok, kukaan ei sen ikäisellä autolla/mopolla aja työmatkaa!
70-80-luvun japsin saaminen museoon on vaikeampi kuin pelti ajan mopoilla, muovi hapertuu!
Ajoneuvokulttuurin säilyminen on tärkeää, ettei kaikki karkaa ulkomaille missä niitä ostaan arvostaa (Norja, Saksa, ym)!
Haluaisin kyllä viherpiiperöiltä kysyä että kuinka paljon se pihamaalla seisova "raato" pilaa ilmastoa tai ms, jos sillä ei ajeta? Kukaan hullu ei osta kuluttavaa autoa käyttöön, sillä ajetaan silloin tällöin!
Pitäs kieltää uusien polttomoottoristen autojen valmistus ja pitää kunnossa vanhat, vähempi kuluttaisi luonnonvaroja kuin uusien valmistus!
UGH, Chief has spoken ;D
-
Pitäs kieltää uusien polttomoottoristen autojen valmistus ja pitää kunnossa vanhat, vähempi kuluttaisi luonnonvaroja kuin uusien valmistus!
Niin että Kuubassa oli kaikki hyvin vai?
-
Vanhan ajokin kanssa kannattaa soittaa vakuutusyhtiöön ja kysyä tarjous, kesämopoon/autoon, jos se vakuutuksen hinta on ainoa kriteeri että pitää olla just mr-rek., ja ihan säästösyistä, ja jos ei mr-hommat sytytä? Esim. tuossa omassa vanhassa daimlerissa.vakuutus n. 200 e/v., ja saa ajaa kun siltä tuntuu, vaikka läpi vuoden, ilman rajoitteita (sis. palo-, hirvi-, varkaus-, ja ilkivalta). Listahinnalla olis varmaan 2000 e/v.?
Enpäs tiedä, riippuu vakuutusyhtiöstä, minun siviiliautossa MB W211 220 CDI -03, jokapäiväin liikennevakuutus maksaa 221 € / vuosi POP-vakuutuksessa.
-
Tervehdys!
Suunta on oikea. Vakuutushinnat on kohtuulliset. Pelkästää vakuutushinta ei ole perustelu mr-rekisteröintiin. Harrateajoneuvovakuutus on jo tarjolla. Niihinkin saa edullisia kaskoja.
Ehkäpä tuo vuosittainen ajoneuvovero ja katsastusväli tulevat muuttumaan mahdollisessa harrasteajoneuvoluokassa.
En ylläty jos lähitulevaisuudessa mr-rekisteröinti tulee vain yli 40 v ajoneuvoihin. Tähän saattaa tulla painostusta jo vakuutusyhtiöiltä. Museoajoneuvoja on runsaasti.
Toki harrasteajoneuvoluokassa voisi olla 20v raja, jolloin tuoreemmat saavat myös jonkin veroedun. Tai sitten jopa nolla vuotta jos siihen saadaan harrastemäritelmä.
-
POP-vakuutukselta saa alennusta, jos autolla ajetaan vähän vuoden mittaan. Vakuutin Vivan siellä, hinta pyöreästi satasen vuosi.
-
POP-vakuutukselta saa alennusta, jos autolla ajetaan vähän vuoden mittaan. Vakuutin Vivan siellä, hinta pyöreästi satasen vuosi.
Joo minulla on se Kilsa-vakuutus max 15 000 km/vuosi, mtä en kyllä saa täyteen mitenkään, vakuutusta ottaessani tsekkasin myös saman vakuutuksen ilman km rajoitusta, olis maksanut jotain 260 € .... Aika pieni se kilometrien vaikutus on loppujen lopuksi, ainakin POP vakuutuksella.
-
Pitäs kieltää uusien polttomoottoristen autojen valmistus ja pitää kunnossa vanhat, vähempi kuluttaisi luonnonvaroja kuin uusien valmistus!
Minä kerran selvitytin akkujen valmistuksen, käytön ja hävityksen aiheuttamaa ympäristöhaittaa. Yllättävää oli, että käytön aikainen ( kiinteistön varavalokeskuksen akut) sähkönkulutus oli suurin ympäristön saastuttaja kattaen ympäristöhaitasta 75%. Vanhat akut menevät kierrätykseen, josta lyijy voidaan käyttää uudelleen. Seuraavaksi suurin ympäristön saastuttaja oli kuljetus Kaukoidästä.
Olis mielenkiintoista nähdä vastaava autoista, mutta veikkaan samanlaista jakoa.
-
Autojen päästöt riippuu eniten ajomäärästä.
Kun bensakäyttöisiin henkilöautohin tuli EURO 4 päästäraja joskus 2004, niin sen jälkeen ei päästörajoissa ole ollut kuin hienosäätöä.
Joten EURO 4 auton vaihtaminen uudempaan ei ole juurikana merkittävä ympäristötekö.
Dieselpuolella taas Euro 5 2009, jolloin eka kerran puuttuttiin pienhiukkapäästöihin on ympäristön kannalta merkitystä, mutta kuten bensapuolella, niin sen jälkeen on ollut hienosäätöä.
-
Minä kerran selvitytin akkujen valmistuksen, käytön ja hävityksen aiheuttamaa ympäristöhaittaa. Yllättävää oli, että käytön aikainen ( kiinteistön varavalokeskuksen akut) sähkönkulutus oli suurin ympäristön saastuttaja kattaen ympäristöhaitasta 75%. Vanhat akut menevät kierrätykseen, josta lyijy voidaan käyttää uudelleen. Seuraavaksi suurin ympäristön saastuttaja oli kuljetus Kaukoidästä.
Olis mielenkiintoista nähdä vastaava autoista, mutta veikkaan samanlaista jakoa.
Akkujen osalta tuo jatkojalostusprosessi on tosiaan aivan huikea.
Romutettavan auton painosta 95 % menee jatkokäyttöön, metallit (n. 75 % painosta) uudelleensulatukseen ja muut matskut (muovi, tekstiilit, kumi jne, yhteensä n. 25 % painosta) suurelta osin energiantuotantoon. Kierrätettävän aineksen suhteellinen osuus on siten erittäin korkea, mutta en osaa sitä sanoa, mikä on prosedyyrin ympäristökuormitus. Ei se metalli itsekseen sula eikä jalostu.
Autonvalmistukseen sinänsä menee kyllä aika paljon energiaa. Viherpiipertäjä pitäisi viedä joskus autotehtaalle tsiigaamaan vaikkapa prässiä, jolla konepellit puristetaan muotoonsa. Tai sulattoa, jossa sulaa metallia on kerrostalon kokoinen saavillinen...
-
Minä kerran selvitytin akkujen valmistuksen, käytön ja hävityksen aiheuttamaa ympäristöhaittaa. Yllättävää oli, että käytön aikainen ( kiinteistön varavalokeskuksen akut) sähkönkulutus oli suurin ympäristön saastuttaja kattaen ympäristöhaitasta 75%. Vanhat akut menevät kierrätykseen, josta lyijy voidaan käyttää uudelleen. Seuraavaksi suurin ympäristön saastuttaja oli kuljetus Kaukoidästä.
Olis mielenkiintoista nähdä vastaava autoista, mutta veikkaan samanlaista jakoa.
Akkujen osalta tuo jatkojalostusprosessi on tosiaan aivan huikea.
Romutettavan auton painosta 95 % menee jatkokäyttöön, metallit (n. 75 % painosta) uudelleensulatukseen ja muut matskut (muovi, tekstiilit, kumi jne, yhteensä n. 25 % painosta) suurelta osin energiantuotantoon. Kierrätettävän aineksen suhteellinen osuus on siten erittäin korkea, mutta en osaa sitä sanoa, mikä on prosedyyrin ympäristökuormitus. Ei se metalli itsekseen sula eikä jalostu.
Autonvalmistukseen sinänsä menee kyllä aika paljon energiaa. Viherpiipertäjä pitäisi viedä joskus autotehtaalle tsiigaamaan vaikkapa prässiä, jolla konepellit puristetaan muotoonsa. Tai sulattoa, jossa sulaa metallia on kerrostalon kokoinen saavillinen...
Kannattaa myös katsella uutisia nykytehtaista, missä käytetään aurinkoa, vesivoimaa, biokaasua, maalämpöä sekaisin energian tekemiseen.
Jätevedet puhdistetaan, hukkalämpö käytetään hyödyksi.
Autotehtaa tappelee kynsin ja hampain tuottavuuden alttarilla, joten jokainen euro, mikä voidaan säästää, niin säästetään ja tässä hommassa energiatehokkuus ja päästöt on hyvin tärkeitä.
-
Auton valmistus
Keskivertoautolla auton valmistuksen osuus koko elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä on Suomessa 10-15 prosenttia. Valmistuksen osuuteen hiilijalanjäljestä lasketaan materiaalien energiasisältö ja valmistukseen kuluva energia. Valmistuksen osuus koko elinkaaresta riippuu merkittävästi siitä, paljonko autolla elinkaaren aikana ajetaan ja mikä on auton käyttövoima. Mitä suurempi on autolla ajettujen kilometrien määrä, sitä suuremmaksi käyttövaiheen merkitys kasvaa.
Polttomoottorikäyttöisen henkilöauton valmistamisen aikaisten hiilidioksidivaikutusten on arvioitu olevan 6 000 - 7 000 kg hiilidioksidiekvivalentteina. Tämä sisältää myös materiaalien energiasisällön. Kierrättämällä elinkaaren päässä oleva ajoneuvo tästä on arvioitu saatavan takaisin vähentyneinä hiilidioksidipäästöinä noin neljännes. Kilometriä kohti laskien valmistuksen hiilidioksidivaikutus on 15-40 g/km riippuen siitä, paljonko auton koko elinkaaren aikana ajetaan.
Polttoaineen tuotanto ja jakelu
Polttoaineiden elinkaaritutkimuksissa öljynjalostuksen, polttoaineenjalostuksen ja koko polttoaineen kuljetus- ja jakeluprosessin on bensiinillä arvioitu tuottavan noin 14 g hiilidioksidia /1 MJ bensiiniä ja dieselpolttonesteellä noin 16 g hiilidioksidia/ 1 MJ dieselpolttonestettä (JRC 2014). Polttoaineen tuotannon ja valmistuksen osuus on tällöin Suomen olosuhteissa 10–15 % koko elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä.
Auton käyttövaihe
Käyttövaiheen merkitys on koko elinkaarivaikutuksen kannalta ratkaiseva. Euroopassa keskiverto ajosuorite elinkaaren loppuvaiheen autoilla on 150 000 - 170 000 km. Suomessa autoilla ajetaan elinkaaren aikana selvästi enemmän. Bensiiniautoilla ajetaan Suomessa koko elinkaaren aikana 250 000–300 000 km ja dieselautoilla noin kolmanneksen enemmän. Käyttövaiheen osuus polttomoottoriautoilla koko elinkaaren aikaista vaikutuksista on keskimäärin 70-80 prosenttia ajokilometreistä riippuen. Niinpä auton kulutuksella onkin ratkaiseva merkitys auton hiilijalanjäljen kannalta. Sähköautollakin suurin merkitys on käyttövaiheella, mutta päästöt kohdentuvat kokonaan energian tuotanto- ja jakeluketjuun.
Ohessa muutamia auton käyttövaiheen aikaista kulutusta ja päästöjä hahmottavia esimerkkilaskelmia:
-vuonna 2015 ensirekisteröity auto, hiilidioksidipäästöt keskimäärin 124 g/km, polttoaineenkulutus koko elinkaaren aikana keskimäärin 18 000 litraa, noin 42 tonnia hiilidioksidia
-keskivertoauto (ikä 11,7 vuotta), hiilidioksidipäästöt keskimäärin 178 g/km, polttoaineenkulutus koko elinkaaren aikana keskimäärin 26 000 litraa, noin 60 tonnia hiilidioksidia
-vanha auto (ikää 22 vuotta), hiilidioksidipäästöt keskimäärin 194 g/km, polttoaineenkulutus koko elinkaaren aikana keskimäärin 28 000 litraa, noin 65 tonnia hiilidioksidia
-
Moro
Tuolla mistä Petri on tekstinsä plagioinut on paljon muutakin mielenkiintoista.
http://www.aut.fi/ymparisto/auton_elinkaaren_aikaiset_paastot
-
Pitäs kieltää uusien polttomoottoristen autojen valmistus ja pitää kunnossa vanhat, vähempi kuluttaisi luonnonvaroja kuin uusien valmistus!
Niin että Kuubassa oli kaikki hyvin vai?
Eikös Kuubassa ole eniten vanhoja jenkkejä mitä te kuolaatte ? Ei toskaan. jos taloudellisempia löytyy niin OK!
Kyllähän tänne kylmään ilmastoon sopii parhaiten hybrit, kuten myyntitilastoista näkyy! Minäkö piilo viherpiiperö?
-
Itse asiassa hybrideissä/sähköautoissa on opittu hoitamaan lämpö paljon aiempaa fiksummin. Otetaan hukkalämpö talteen laturista, pakoputkelta jne, sähkövastusta apulämmöksi jos virtaa on yli, ja ac-kompurallakin voi lämmittää.
Jenkkien ihailun lopetin joskus kolmekymppisenä. Totesin, että suurvalloilla on suuret toleranssit tuotannossaan. Keskityn ennemmin ajamiseen, huoltamiseen ja parantamiseen kuin pakkokorjaamiseen.
-
Pitäs kieltää uusien polttomoottoristen autojen valmistus ja pitää kunnossa vanhat, vähempi kuluttaisi luonnonvaroja kuin uusien valmistus!
Niin että Kuubassa oli kaikki hyvin vai?
Eikös Kuubassa ole eniten vanhoja jenkkejä mitä te kuolaatte ? Ei toskaan. jos taloudellisempia löytyy niin OK!
Kyllähän tänne kylmään ilmastoon sopii parhaiten hybrit, kuten myyntitilastoista näkyy! Minäkö piilo viherpiiperö?
Hybridiauto on oivallinen ratkaisu sellaiselle, jonka työmatka- ajo on alle 50 km. Kun auton lataa kotona ja työpaikalla, niin auto on ns. nollapäästöinen. Sitten kun matka on pidempi, kuin 50 km siirtyy auto polttomoottorille ja päästöt ovat samat, kuin vastaavalla polttomoottorikäyttöisellä.
Toki veroetu on hybridillä edelleenkin.
Mutta se ei auta maailmaa päästöissä.
-
jossain oli taulukko sähköntuotannon päästöistä eri maissa suomessa taisi olla 160 g/kwh ja saksassa 350 ja kreikassa 550, sähköauto tarvii kait 0,4 kw/km eli nolla auton päästöt olisi suomessa 64 g/km saksassa 140 g/km ja kreikassa 220 g/km, jos noi taulukot on totta niin tarttis varmaan miettiä missä maissa kannattaa siirtyä sähköön, ainakin vesisähkömaissa ja ydinsähkömaissa
-
Tuon Petrin taulukon pohjalta kun tekee muutaman jakolaskun,
huomataankin yllättäen,että se 22 vuotta ajeltu auto tuottaa vuotta
kohden kaikkein pienimmät tonnimäärät ödyäärejä ikänsä aikana.
Joten niin laskien vanha auto on jopa ympäristöystävällisempi-ja
valinta,johon moni Suomessakin joutuu pääymään päättymättömän
palkkamaltin aiheuttaman kassavajeen takia.
Ja senkin vuoksi,että niissä on korjattavuus/ylläpidettävyys helpompaa/halempaa ja ominaisuuksia
sopivammin kuin monessa uudessa kulkupelissä.Vaan ne ominaisuudethan on jo käsitelty toisaalla
täällä palstoilla.
t. Markku
-
Hybridiauto on oivallinen ratkaisu sellaiselle, jonka työmatka- ajo on alle 50 km. Kun auton lataa kotona ja työpaikalla, niin auto on ns. nollapäästöinen. Sitten kun matka on pidempi, kuin 50 km siirtyy auto polttomoottorille ja päästöt ovat samat, kuin vastaavalla polttomoottorikäyttöisellä.
Toki veroetu on hybridillä edelleenkin.
Mutta se ei auta maailmaa päästöissä.
Karmivan hyvä esimerkki siitä, kuinka puurot ja vellit menee sekaisin, kun aletaan puhua autoista, joissa sähköä käytetään liikutteluun.
Ensinnäkin tuossa nostetaan esiin vain yksi hybridien tyyppi, pistokeladattava eli PHEV-hybridi. Joka ei ole se yleinen hybridi. Ja lisäksi uskotellaan, että kun pistokkeesta akkuun ladattu sähkö loppuu, niin palataan menneeseen.
PHEV-hybridejä ensirekisteröitiin Suomessa alkuvuodesta 2.794 kpl ja perushybridejä 8.800 kpl. PHEVin osuus hybridimarkkinoista on siis 24%.
Se perushybridi on se, mitä Toyota kutsuu itselatautuvaksi, ja minä sanoisin ajossa latautuvaksi. Tai eihän se ajossa, vaan vauhdin hidastuksissa lataa. Sähköä siis kerätään moottorijarrutuksista ja kevyistä jarrutuksista akkuun, josta sitä käytetään esim kiihdytyksiin ja liikkeellelähtöihin. Lopputuloksena alle viiden litran bensakulutuksia, niin kaupungissa kuin maantiellä. Ja nuo on siis niitä "Corollan ja Golfin" kokoisia sekä hintaisia autoja. Jollette usko, niin käykää koeajamassa. Voisi avata silmiä paljonkin.
PHEV tosiaan on kuin sähköauto, kunhan akku on täysi, ja ajetaan tuollainen noin 50 km matka. Mutta sen jälkeen se muuttuu tuollaiseksi yllämainitun kaltaiseksi itselatautuvaksi hybridiksi. Ei se kulutus siis suinkaan ole sama kuin vastaavalla pelkällä polttomoottorilla. Toki se on helposti enemmän kuin noiden corollaluokan max viisi litraa, mutta siihen on syynä myös autojen koko. Koska PHEVissa on enemmän ja kalliimpaa tekniikkaa, ovat ne usein myös kalliimman luokan autoja, ja samalla suurempia sekä painavampia.
Mutta sikäli PHEV voisi olla se ihanneratkaisu keskivertosuomalaiselle, että sillä ajaisi töihin/kauppaan/kotiin sähköllä, ja samalla autolla ne kesän jokuset mökkimatkat pienemmällä bensalla.
Ne sähköautot sitten? Samassa ajassa huimat 352 kpl ensirekisteröintejä. Puhutaan niistä sitten kun ne ovat oikeasti vaihtoehto. Nyt niistä on kiva kirjoitella lehtiin, koska ne on uutta ja uusi kiinnostaa ihmisiä kuin lööpit.
Ja oma veikkaukseni on, että hybridit (kaikki tyypit yhteensä) ottavat tänä vuonna 20% markkinaosuuden uusista henkilöautoista. Lähellä ollaan jo.
Alkuperäisestä aiheesta on taas rönsytty, mutta niinhän täällä aina käy.
-
Mutta sitten taas museojuttua...
Museorekisteröinti on yks juttu, toinen on vakuutukset siihen. Museointirekisteröinnin tarkoitus on se minkä me joka iikka ymmärrämme kun puhutaan museovehkeistä. Säilyttää vanhoja vehjeksiä mahdollisimman alkuperäiskuntoisina. Kulttuurihistoriallista työtä. Se on museoinnin tarkoitus.
Sitte alkaa pilkunviilaus ja ihmettely.
Saako ajaa enemmän kuin 30 päivää vuodessa? Onko 30 päivää siis 720 tuntia ajoa vuodessa vai kolmenakymmenenä päivänä pikkasen joka päivä? Trafi ei ole kiinnostunut asiasta, vaan vakuutusyhtiö. Jos sovit vakuutusyhtiösi kanssa ajopäiviksi 365 niin asia on OK. Sillä on hintalappu. Museorekisteröinti ei aseta ajopäivärajoitetta, vakuutus kylläkin.
Talvirengaspakko? No ei ole.
Turvavyöt autossa? No sen mukaan mitä se on siihen aikaan ollut säädäntö kun vehjes on rekisteröity.
Mulla 1952 Fergusonissa pitää olla edessä valkoinen valo, ja takana punainen. Ei vilkkuja, ei jarruvaloa. Etuvalo voi olla ihan mikä vaan tuikku jota voidaan valoksi sanoa.
-
Pitäs kieltää uusien polttomoottoristen autojen valmistus ja pitää kunnossa vanhat, vähempi kuluttaisi luonnonvaroja kuin uusien valmistus!
Niin että Kuubassa oli kaikki hyvin vai?
Eikös Kuubassa ole eniten vanhoja jenkkejä mitä te kuolaatte ? Ei toskaan. jos taloudellisempia löytyy niin OK!
Kyllähän tänne kylmään ilmastoon sopii parhaiten hybrit, kuten myyntitilastoista näkyy! Minäkö piilo viherpiiperö?
Hybridiauto on oivallinen ratkaisu sellaiselle, jonka työmatka- ajo on alle 50 km. Kun auton lataa kotona ja työpaikalla, niin auto on ns. nollapäästöinen. Sitten kun matka on pidempi, kuin 50 km siirtyy auto polttomoottorille ja päästöt ovat samat, kuin vastaavalla polttomoottorikäyttöisellä.
Toki veroetu on hybridillä edelleenkin.
Mutta se ei auta maailmaa päästöissä.
Tuota minä kyllä vähän kyseenalaistan, vain 50km/vrk, hybridihän toimii myös polltomoottorilla! Tarkoitat varmaan puhtaasti sähköllä toimivaa autoa? Suomeen ja tänne kylmälle vyöhykkeelle sopisi parhaiten hybridi joka on suora sähköauto lisättynä taloudellisella polttomoottorilla pitkille matkoille, samalla saadaan lämmitys talviaikaan. Sähköauto ilman moottoria käy jossain lämpimässä niin kuin California, ym. Suomessa riittää monelle jos auto kulkee sen 500km/vrk!
PS. Kasko muuten pitäisi lailla kieltää niin immeiset oppis ajamaan varovaisemmin !
-
Sitähän tuo PHEV juuri on, luepa uudestaan kirjoittamani.
-
Hybridiauto on oivallinen ratkaisu sellaiselle, jonka työmatka- ajo on alle 50 km. Kun auton lataa kotona ja työpaikalla, niin auto on ns. nollapäästöinen. Sitten kun matka on pidempi, kuin 50 km siirtyy auto polttomoottorille ja päästöt ovat samat, kuin vastaavalla polttomoottorikäyttöisellä.
Toki veroetu on hybridillä edelleenkin.
Mutta se ei auta maailmaa päästöissä.
Karmivan hyvä esimerkki siitä, kuinka puurot ja vellit menee sekaisin, kun aletaan puhua autoista, joissa sähköä käytetään liikutteluun.
Ensinnäkin tuossa nostetaan esiin vain yksi hybridien tyyppi, pistokeladattava eli PHEV-hybridi. Joka ei ole se yleinen hybridi. Ja lisäksi uskotellaan, että kun pistokkeesta akkuun ladattu sähkö loppuu, niin palataan menneeseen.
PHEV-hybridejä ensirekisteröitiin Suomessa alkuvuodesta 2.794 kpl ja perushybridejä 8.800 kpl. PHEVin osuus hybridimarkkinoista on siis 24%.
Se perushybridi on se, mitä Toyota kutsuu itselatautuvaksi, ja minä sanoisin ajossa latautuvaksi. Tai eihän se ajossa, vaan vauhdin hidastuksissa lataa. Sähköä siis kerätään moottorijarrutuksista ja kevyistä jarrutuksista akkuun, josta sitä käytetään esim kiihdytyksiin ja liikkeellelähtöihin. Lopputuloksena alle viiden litran bensakulutuksia, niin kaupungissa kuin maantiellä. Ja nuo on siis niitä "Corollan ja Golfin" kokoisia sekä hintaisia autoja. Jollette usko, niin käykää koeajamassa. Voisi avata silmiä paljonkin.
PHEV tosiaan on kuin sähköauto, kunhan akku on täysi, ja ajetaan tuollainen noin 50 km matka. Mutta sen jälkeen se muuttuu tuollaiseksi yllämainitun kaltaiseksi itselatautuvaksi hybridiksi. Ei se kulutus siis suinkaan ole sama kuin vastaavalla pelkällä polttomoottorilla. Toki se on helposti enemmän kuin noiden corollaluokan max viisi litraa, mutta siihen on syynä myös autojen koko. Koska PHEVissa on enemmän ja kalliimpaa tekniikkaa, ovat ne usein myös kalliimman luokan autoja, ja samalla suurempia sekä painavampia.
Mutta sikäli PHEV voisi olla se ihanneratkaisu keskivertosuomalaiselle, että sillä ajaisi töihin/kauppaan/kotiin sähköllä, ja samalla autolla ne kesän jokuset mökkimatkat pienemmällä bensalla.
Ne sähköautot sitten? Samassa ajassa huimat 352 kpl ensirekisteröintejä. Puhutaan niistä sitten kun ne ovat oikeasti vaihtoehto. Nyt niistä on kiva kirjoitella lehtiin, koska ne on uutta ja uusi kiinnostaa ihmisiä kuin lööpit.
Ja oma veikkaukseni on, että hybridit (kaikki tyypit yhteensä) ottavat tänä vuonna 20% markkinaosuuden uusista henkilöautoista. Lähellä ollaan jo.
Alkuperäisestä aiheesta on taas rönsytty, mutta niinhän täällä aina käy.
Minulla on sellainen tavallnen dsl, baijerilainen 3,0l/ 200kW: kulutus maantiellä 5,0 - 5,5l/ 100km.
Toki tuossakin on jarrutusenergian talteenotto: 2kW generaattori lataa akkua alamäissä ja muissa hidastuksissa.
Kaverillani Audi Q7 hybridi, siis lataushybridi.
Kyllä kai sekin ottaa jarrutusenegiat talteen, lataa jarrutusenergiat yms akkuun.
Työmatkat kulkee sähköllä, Saariselälle dsl: llä, kulutus n 6l- 6,5/ 100 km.
Toki on isompi koriltaan, kun oma bemarini. Kone samoin 3l.
Siis missä sen hybridin edut?
-
Kyllä kai sekin ottaa jarrutusenegiat talteen, lataa jarrutusenergiat yms akkuun. Niin en tiedä tosta jarrutusenergian talteen otosta mutta onko siitä mitään hyötyä täytyykö ruveta jarruttamaan enemmän ja sitten kuluu jarrupalat onko hyötyä yhdestä säästät toisesta tuhlaat.Eikös olekin kiihdyttännyt tarpeettomasti jos tarvitsee jarruttaa kysyy tietämätön.En ymmärrä tätä nykytekniikkaa.Eikös ennakoiva ajotapa ole parasta säästämistä jokainen kiihdytys ja jarrutus on hukkaanheitettyä energia.Onko talteenotosta hyötyä meikäläiselle meinaan jos ajaa henkilöautolla niin ettei tarvitse jarrupaloja vaihtaa kun mittarissa on 150 000 km. Niin ja 60t junapainollakin olen päässyt 750 000km samoilla jarruliinoilla.
-
Kun katsoo lataushybridien hintalappuja, niin niiden myynti sakkaa heti, kun autovero poistuu.
XC60 T8 AWD Business R-Design aut 288/390 hybridi
Veroton hinta 70 300€
Vero 4 299,42
Yhteensä 74 599,42
XC60 T6 AWD Business R-Design aut
Veroton hinta 57 200€
Vero 24 172,81€
Yhteensä 81 372,81€
Semmoinen juttu, että hybridissä on paperilla 90 hevosvoimaa enemmän...
-
Kyllä kai sekin ottaa jarrutusenegiat talteen, lataa jarrutusenergiat yms akkuun. Niin en tiedä tosta jarrutusenergian talteen otosta mutta onko siitä mitään hyötyä täytyykö ruveta jarruttamaan enemmän ja sitten kuluu jarrupalat onko hyötyä yhdestä säästät toisesta tuhlaat.Eikös olekin kiihdyttännyt tarpeettomasti jos tarvitsee jarruttaa kysyy tietämätön.En ymmärrä tätä nykytekniikkaa.Eikös ennakoiva ajotapa ole parasta säästämistä jokainen kiihdytys ja jarrutus on hukkaanheitettyä energia.Onko talteenotosta hyötyä meikäläiselle meinaan jos ajaa henkilöautolla niin ettei tarvitse jarrupaloja vaihtaa kun mittarissa on 150 000 km. Niin ja 60t junapainollakin olen päässyt 750 000km samoilla jarruliinoilla.
Tai eihän se ajossa, vaan vauhdin hidastuksissa lataa. Sähköä siis kerätään moottorijarrutuksista ja kevyistä jarrutuksista akkuun, josta sitä käytetään esim kiihdytyksiin ja liikkeellelähtöihin. Lopputuloksena alle viiden litran bensakulutuksia, niin kaupungissa kuin maantiellä. Ja nuo on siis niitä "Corollan ja Golfin" kokoisia sekä hintaisia autoja. Jollette usko, niin käykää koeajamassa. Voisi avata silmiä paljonkin.
Nimenomaan tuossa ei kuluteta niitä pyöräjarruja (palat & levyt) vaan lataus ottaa niin pajon tehoa, että se kuormittaa eteenpäinmenoa.
-
Ja vaikka jarrua painetaan, niin osa autoista itse päättää, että jarrutetaanko jarruilla vai pelkästään generaattorilla.
-
Ja taas tuli opittua jotain avaruusajantekniikasta. Vastustan ;D
-
Noilla hyprideillä on onneksi aika pitkä museotarkastuksiin
-
Noilla hyprideillä on onneksi aika pitkä museotarkastuksiin
"Toyota Prius on maailman ensimmäinen laajamittaisesti sarjavalmistettu hybridiauto, jonka ensimmäinen korimalli esiteltiin vuonna 1996."
Eli eipäs sitten olekaan. Jonka avulla päästiin takaisin aiheeseenkin.
Ainakin kyse on sen verran erikoisen näköisestä ajokista, että ansaitsee paikkansa siinä missä vaikkapa Vel Satis tai Multipla...
(https://www.auto-data.net/images/f6/big1606.jpg)
Mutta kivittääkö pussihousut sen nuorukaisen, joka saapuu moisella muutaman vuoden päästä tapahtumiin...
-
en vieläkään tajuu miten voidaan siinä sähkö osuudessa puhua nolla päästöstä kun sähkön tuotannon päästöt on 60 - 250 g/km maasta riippuen no ehkä mun ei tarviikkaan kaikkea ymmärtää
-
Vähän samalla tavalla kun aikoinaan warresta yritettiin mainostamalla tehdä auto... ;D
(http://www.warreteam.com/wartburg353/2013/Wartburg_Esite_1983/Warre-esite%201983_0001.jpg)
-
en vieläkään tajuu miten voidaan siinä sähkö osuudessa puhua nolla päästöstä kun sähkön tuotannon päästöt on 60 - 250 g/km maasta riippuen no ehkä mun ei tarviikkaan kaikkea ymmärtää
Pittää puhua nollapäästöistä, jotta syntyy vihereitä mielikuvia. Tuollasen Priuksen sähköossuus onki nollapäästöstä, mutta sehän huomioijaan auton kokonaispäästyä alentavana tekijänä.
Aikonnaan vuonna 2005 oli Prius vuokra-autona kolomen viikon ajan ja se oli kyllä kokonaisuutena aika karmiva kokemus. Sähkömoottorissa ei riittäny teho katukivetyksen ylittämiseen ja alusta oli niin vetelä, että pelotti ajjaa moottoritiellä täydellä kuormalla. Siihen vielä päälle kaikki muut tojotamaisuudet. Minkähän tähen se ulukomuotoki on pitäny matkia rikkaimurista?
-
Sitte alkaa pilkunviilaus ja ihmettely.
Saako ajaa enemmän kuin 30 päivää vuodessa? Onko 30 päivää siis 720 tuntia ajoa vuodessa vai kolmenakymmenenä päivänä pikkasen joka päivä? Trafi ei ole kiinnostunut asiasta, vaan vakuutusyhtiö. Jos sovit vakuutusyhtiösi kanssa ajopäiviksi 365 niin asia on OK. Sillä on hintalappu. Museorekisteröinti ei aseta ajopäivärajoitetta, vakuutus kylläkin.
Talvirengaspakko? No ei ole.
Turvavyöt autossa? No sen mukaan mitä se on siihen aikaan ollut säädäntö kun vehjes on rekisteröity.
Mulla 1952 Fergusonissa pitää olla edessä valkoinen valo, ja takana punainen. Ei vilkkuja, ei jarruvaloa. Etuvalo voi olla ihan mikä vaan tuikku jota voidaan valoksi sanoa.
Pilkunviilauksesta tuli mieleen, jotta pissapoika pitää olla, vaikka sellaista ei alunperin ole varustukseen kuulunutkaan.
En tiedä onko se pakollinen, jos varustukseen ei ole kuulunut edes tuulilasia.
-
Sitte alkaa pilkunviilaus ja ihmettely.
Saako ajaa enemmän kuin 30 päivää vuodessa? Onko 30 päivää siis 720 tuntia ajoa vuodessa vai kolmenakymmenenä päivänä pikkasen joka päivä? Trafi ei ole kiinnostunut asiasta, vaan vakuutusyhtiö. Jos sovit vakuutusyhtiösi kanssa ajopäiviksi 365 niin asia on OK. Sillä on hintalappu. Museorekisteröinti ei aseta ajopäivärajoitetta, vakuutus kylläkin.
Talvirengaspakko? No ei ole.
Turvavyöt autossa? No sen mukaan mitä se on siihen aikaan ollut säädäntö kun vehjes on rekisteröity.
Mulla 1952 Fergusonissa pitää olla edessä valkoinen valo, ja takana punainen. Ei vilkkuja, ei jarruvaloa. Etuvalo voi olla ihan mikä vaan tuikku jota voidaan valoksi sanoa.
Pilkunviilauksesta tuli mieleen, jotta pissapoika pitää olla, vaikka sellaista ei alunperin ole varustukseen kuulunutkaan.
En tiedä onko se pakollinen, jos varustukseen ei ole kuulunut edes tuulilasia.
Jos ei pissapoika ole silloisten määräysten mukaan ole ollut tarpeen, ei se ole vieläkään. Mutta onhan näitä kummajaisia. Pakettiautossa on oltava taustapeili vaikkei olis takaikkunoitakaan.
-
Aikonnaan vuonna 2005 oli Prius vuokra-autona kolomen viikon ajan ja se oli kyllä kokonaisuutena aika karmiva kokemus. Sähkömoottorissa ei riittäny teho katukivetyksen ylittämiseen ja alusta oli niin vetelä, että pelotti ajjaa moottoritiellä täydellä kuormalla. Siihen vielä päälle kaikki muut tojotamaisuudet. Minkähän tähen se ulukomuotoki on pitäny matkia rikkaimurista?
Kun tuo Toyotan hybridi tuli markkinoille, se oli varmaankin suunniteltu sen ajan viherpiiperöille, ja nuukailijoille. Suunnittelun tavoitteena oli saada sille mahdollisimman pieni mitattu, eli standardin mukainen kulutus, ja siihen pyrittiin monin keinoin. Autossa on runsaasti alumiinia painon alentamiseksi, ja ilmanvastus yritettiin saada mahdollisimman pieneksi. Ja kyllä siitä sitten persoonallisen näköinen tulikin...
Noita kehitettyjä kulutuksen alentamisen keinoja ei sitten Toyotakaan käyttänyt ainakaan täyspainoisesti hyväkseen muissa malleissa. Eli mikähän pelkästään pensakoneisen Priuksen kulutuslukema olisi, kun vielä voisi jättää ne akut ja sähkömoottorit laittamatta?
En epäile Ossin kokemusta Priuksesta, mutta kyllä minun poika 2004 mallin Priuksella tuosta pihasta autokatoksen sivun varjopaikasta kotiin lähtiessään pääsee tielle sellaisen kinkaman yli, mikä on varmasti katukiveystä korkeampi, eikä pensamoottori vielä kuulomatkalla käynnisty?
Minun on aina ollut vaikea ymmärtää hybridin järkeä. Yleensä kaikessa muunnoksessa on hyötysuhde ykköstä pienempi, niin miten se voi olla taloudellista, että tekee pensakoneella sähköä, ja sitten ajaa sillä sähköllä? Pieniä ovat kuitenkin mittaustulokset hybrideillä, kuten myös mainitun pojan todelliset kulutuslukemat. Aikaisemminkin olen kyllä todennut, että onneksi ei minun tarvi perässään ajella...
Alkuperäiseen aiheeseen: Viherpiiperrys ja pussihousuveteraanit ovat toistensa sukulaiskansoja. Vain se on sallittua ja hyväksyttävää, mitä minä teen, kaiken muun pitää olla kiellettyä! Mutta jos harrastuksen ainoa tai edes tärkein perustelu on halvat vakuutukset, voisi koko museorekisteröinnin haudata suohon. Ja toisaalta, kaikki mahdolliset ohituskaistat käyttävä museokatsastukseen kelpaava entisöinti maksaa sen verran lähes aina, että siihen käytetyllä rahalla maksaa muutaman kympin vuodessa suurempaa vakuutusmaksua vielä seuraavankin sukupolven ajan.
jv
-
Sitte alkaa pilkunviilaus ja ihmettely.
Saako ajaa enemmän kuin 30 päivää vuodessa? Onko 30 päivää siis 720 tuntia ajoa vuodessa vai kolmenakymmenenä päivänä pikkasen joka päivä? Trafi ei ole kiinnostunut asiasta, vaan vakuutusyhtiö. Jos sovit vakuutusyhtiösi kanssa ajopäiviksi 365 niin asia on OK. Sillä on hintalappu. Museorekisteröinti ei aseta ajopäivärajoitetta, vakuutus kylläkin.
Talvirengaspakko? No ei ole.
Turvavyöt autossa? No sen mukaan mitä se on siihen aikaan ollut säädäntö kun vehjes on rekisteröity.
Mulla 1952 Fergusonissa pitää olla edessä valkoinen valo, ja takana punainen. Ei vilkkuja, ei jarruvaloa. Etuvalo voi olla ihan mikä vaan tuikku jota voidaan valoksi sanoa.
Pilkunviilauksesta tuli mieleen, jotta pissapoika pitää olla, vaikka sellaista ei alunperin ole varustukseen kuulunutkaan.
En tiedä onko se pakollinen, jos varustukseen ei ole kuulunut edes tuulilasia.
Jos ei pissapoika ole silloisten määräysten mukaan ole ollut tarpeen, ei se ole vieläkään. Mutta onhan näitä kummajaisia. Pakettiautossa on oltava taustapeili vaikkei olis takaikkunoitakaan.
Jaa, no sitten tulkitsin väärin Katsastajan käsikirjaa.
"01.12.1957
tuli voimaan KulkMp moottoriajoneuvoasetuksen täytäntöönpanosta 29.11.1957/392, jonka mukaan
- autossa tuli olla
- vähintään yksi koneellisesti toimiva tuulilasin pyyhin, lehden pituus vähintään 18 cm
- tuulilasin pesulaite, taannehtivasti myös vanhoihin
- huurteenpoistolaitteet. "
-
Terve!
Toi "pussihousu-henkilö" -termi alkaa olemaan aika kulunut. En juuri tunne sellaisia vaikka olen puuhastellut VMPK:ssa aktiivisti. Kaippa muutama löytyy, mutta tämän kerhon porukasta (n 7500 jäsentä) minimaalinen osa.
Se siitä.
Tuosta enstisöinnistä ja "oikaisuista". Uskon enemmänkin, että kyse ymmärtämättömyydestä tai laiskuudesta. Ei ymmärretä mitä tarkoittaa "Entistäminen tarkoittaa kunnostustyötä, jonka tuloksena ajoneuvo mahdollisimman tarkoin vastaa alkuperäistä mallia sekä tekniseltä rakenteeltaan, että ilmiasultaan."
mm. ajoneuvo maalataan ja sisutus tehdään mieleisen värin mukaan. Osia vaihdetaan tai uusitaan vääristä vuosimalleista koska ei jakseta nähdä enempää vaivaa jne. Tämän jälkeen myyntiin "alkuperäiseksi entisöity" eli mr-rekisteröity.
Itse asiassa kaikki vanhat ajoneuvot kuuluvat harrasteajoneuvoluokkaan. Osa niistä voidaan rekisteröidä "alkuperäinen" tai "alkuperäiseksi enstisöity" tai "konservoitu" eli mr-ajoneuvo.
-
Aikonnaan vuonna 2005 oli Prius vuokra-autona kolomen viikon ajan ja se oli kyllä kokonaisuutena aika karmiva kokemus. Sähkömoottorissa ei riittäny teho katukivetyksen ylittämiseen ja alusta oli niin vetelä, että pelotti ajjaa moottoritiellä täydellä kuormalla. Siihen vielä päälle kaikki muut tojotamaisuudet. Minkähän tähen se ulukomuotoki on pitäny matkia rikkaimurista?
Siis parasta museoautoainesta, kun kamaluuden takia hävitetty maapallolta ;D
-
Minun on aina ollut vaikea ymmärtää hybridin järkeä. Yleensä kaikessa muunnoksessa on hyötysuhde ykköstä pienempi, niin miten se voi olla taloudellista, että tekee pensakoneella sähköä, ja sitten ajaa sillä sähköllä? Pieniä ovat kuitenkin mittaustulokset hybrideillä, kuten myös mainitun pojan todelliset kulutuslukemat. Aikaisemminkin olen kyllä todennut, että onneksi ei minun tarvi perässään ajella...
Mutta kun ei sitä sähköä tehdä bensakoneella, vaan otetaan talteen kiihdytyksiä varten silloin kun tarvii vauhtia tiputtaa, mutta ei käytetäkään siihen jarruja.
Okei, on niitäkin, joissa moottori on agregaatti, mutta siinä käytössä se on optimoitu toimimaan siinä tehtävässä.
-
En epäile Ossin kokemusta Priuksesta, mutta kyllä minun poika 2004 mallin Priuksella tuosta pihasta autokatoksen sivun varjopaikasta kotiin lähtiessään pääsee tielle sellaisen kinkaman yli, mikä on varmasti katukiveystä korkeampi, eikä pensamoottori vielä kuulomatkalla käynnisty?
Eipä vaan noussu tuosta perruuttamalla, tai sitte en vaan osannu. Kuva on kyllä otettu nelijä vuotta myöhemmin, että oohan tuohon voitu laittaa lissää pikiä.
https://www.google.fi/maps/@53.7380781,-7.8074399,3a,62.9y,127.23h,63.59t/data=!3m6!1e1!3m4!1sdrdmrsPaG1R_hxpU0ka7aQ!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi (https://www.google.fi/maps/@53.7380781,-7.8074399,3a,62.9y,127.23h,63.59t/data=!3m6!1e1!3m4!1sdrdmrsPaG1R_hxpU0ka7aQ!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi)
-
Mitenkä nämä helevetinkoneet liittyy museorekisteröinnin mielekkyyteen.....
-
Mitenkä nämä helevetinkoneet liittyy museorekisteröinnin mielekkyyteen.....
...Tai koko autoilun mielekkyyteen?
t. Markku
-
Asia tuppaa aina laajenemaan.
Onko se hyvä vai huono asia, niin sekin jakaa mielipiteitä.
Täydellistä ja kaikkia miellyttävää ei ole missään muodossa.
-
No-mielekkyyksistä viis' .
Mutta ei tuo perin halpa vakuutus museoajoneuvoille
ainakaan vähennä sen museoinnin kiinnostavuutta.
Ainakaan tämmöiselle pienen budjetin hepuilla.
t. Markku
-
Miekii oon pienen budjetin mies. En vaa viitti siitä jatkuvasti ruikuttaa. Ko en nää olotillaan kettään muita syyllisiä ko itteni.
Ja riippuu se budjetin suuruus siitäkin, mihin vertaa. Esimerkiks jos vertailuun ottaa miun vanhemmat ja esivanhemmat kautta aikojen, mie oon kuin oonkin ison budjetin mies. Siks en oikein siihenkään kantaan taivu, että nykysin on kaikki asiat huonommin. Tai on se yks vehe joskus toiminu paremmin, tai ainakin usseemmin... ja maa oli ennen lähempänä. Kengännauhoja solmiissa. Vaan ei noissakaan muutoksissa taija syyllinen olla sen enempää katainen ko tuppikaan, eikä ees sippilä.
jaakkovaakko
-
Ei ollu ennen asiat paremmin.Oli ulkovessat,kylmät vedet,pitkät koulumatkat ilman kyydityksiä,raskaat työt huonolla palkalla,ahtaat asunnot,pienet ellei olemattomat eläkkeet,hiekkatiet,puhelinta ei ollut kuin rikkailla...Onhan näitä.Miten niin ennen oli paremmin?Aika vaan kultaa muistoja.
-
Moro
Juuri näin kuin Risto kertoo,lista olisi pitkä kun vaan kirjoittaisi,ainoa mikä oli ennen paremmin olin nuori ja komia,enää vaan komia ( peili tarttis putsata ).
-
Hypättiin aiheesta toiseen. Menkööt!
Mikä oli ennen paremmin? Kaikilla halukkailla oli duunia ja kaikkien piti tehdä jotain. Kesätöitäkin riitti kaikille koululaisille. Duunia ja ammatin sai nekin, jotka ei pärjänneet koulussa tai kiinnostanu opiskelu. Lorvijat sai potkut persuksiinsa. Tavoitteet oli nuorilla aika selkeitä. Talkootyö toimi.
Jotain sentään oli paremmin. Paskalista on siten huomattavasti pitempi.
-
Jaa...Oli ennen jotain paremmin,museoajoneuvoja sai tehdasuutena kaupasta... ;D
-
Hyvä Risto!
Totta! Autot ja prätkät oli muutoinkin persoonallisia ja ne erotti jo ääriviivoista. Muotoilu on jotain erityistä.
Nykyiset perusautot ei juuri eroa toisistaan. Ei siis mitään keräilykohteita. Pelkkiä mukavia kulkuneuvoja.
Museorekisteröinti on siis mielekästä nykypäivänä ;-)
-
Jaa...Oli ennen jotain paremmin,museoajoneuvoja sai tehdasuutena kaupasta... ;D
Saa niitä nytkin, pitää vaan tovi odotella ennen kuin on museoleima ikkunassa...
-
Jaa...Oli ennen jotain paremmin,museoajoneuvoja sai tehdasuutena kaupasta... ;D
Saa niitä nytkin, pitää vaan tovi odotella ennen kuin on museoleima ikkunassa...
Joo, 30-vuotiaan auton toimitusaika on jopa pidempi kuin aikoinaan maailman halutuimmalla autolla, eli Trabantilla, jota sitäkin jonotettiin vuosikausia vaikka sentään kyse oli työmiehen parasii... paratiisista.
-
Se onkin jännä juttu,jossain kohdassa sulattoon joutava romu alkaakin nostamaan taas arvoaan,olisiko se miesmuisti eli 2-30 vuotta?Nyt ostamaan Priuksia ja 30 wee päästä rikastumaan... ;D Skeptikko epäilee että muovi perstaantuu ja hapristuu siinä ajassa ja pirullako sitä entisöit?Ja akunnapoihin tulee valkoista hometta :(
-
Kuinkahan moni nykyautoista selviää museoikään asti-ja
miten käy kyydissä olijoille?
lainaus Kauppalehden jutusta:
"Yhdysvalloissa testattiin premiumautojen avustimia, jotka kiihdyttävät, jarruttavat ja pitävät auton kaistalla.
Yhdysvaltalainen Insurance Institute for Highway Safety (IIHS) on testannut Teslan, Mercedes-Benzin, BMW:n ja Volvon ajoavustimia. Testissä olivat järjestelmät, jotka yltävät autonomisen ajamisen tasolle kaksi: ne kiihdyttävät, jarruttavat ja pitävät auton kaistalla.
Tällaiset kuljettajaa auttavat tekniikat – kuten adaptiivinen eli mukautuva vakionopeussäädin, automaattinen jarrutus ja aktiivinen kaistavahti – ovat yleistyneet uusissa autoissa nopeasti viime vuosina.
IIHS löysi kaikista avustimista puutteita. Tutkimusjohtaja David Zuby sanoo, ettei mihinkään näistä järjestelmistä voi luottaa, vaan kuljettajan on aina oltava valmiina ottamaan tilanne hallintaansa.
Suljetulla radalla ja tieliikenteessä tehdyissä testeissä ongelmia löytyi niin kaista-avustimista kuin automaattisista hätäjarrutustoiminnoista.
Maantiellä tehdyissä testeissä kaikki muut autot paitsi Tesla Model 3 epäonnistuivat reagoimisessa pysähtyneisiin autoihin. Tesla osoittautui jopa ylivarovaiseksi: se jarrutti tarpeettomasti 12 kertaa noin 290 kilometrin matkalla. Jarrutuksista seitsemän aiheutui puiden varjoista.
Toisaalta Teslan mallit epäonnistuivat pahiten radalla tehdyissä testeissä törmäten paikallaan oleviin esteisiin.
Mutkaisella ja mäkisellä tiellä Teslan aktiiivisen ohjauksen todettiin toimivan parhaiten. Model 3 pysyi kaistojen välissä kaikki 18 testikertaa, ja Model S hairahtui vain kerran. Mercedes E ja Volvo S90 pysyivät kaistalla yhdeksän kertaa 17:sta. BMW 5 onnistui täysin vain kolmessa 16 yrityksestä.
IIHS on vakuutusyhtiöiden omistama järjestö, joka tunnetaan erityisesti perinpohjaisista kolaritesteistään. IIHS aikoo luoda arvosteluasteikon autojen ajoavustimille. Nyt tehdyn testin tuloksia järjestö ei aio panna paremmuusjärjestykseen.
"Mutta on tärkeää huomata, että mikään näistä autoista ei pysty ajamaan itse. Autonomista autoa ei vielä saa kaupasta, eikä sitä saa vielä vähään aikaan", sanoo David Zuby.
Puutteita, mutta myös lisäturvaa
Ajoavustimien puutteita on huomattu myös Kauppalehden koeajoissa. Viime lokakuussa testasimme Subaru XV:n automaattista hätäjarrutusta. Viidestä kerrasta jarrutus epäonnistui kaksi kertaa.
Autojen törmäyksenestovaroittimet ovat saattaneet piippailla olemattomia, ja esimerkiksi viime vuonna koeajetun Renault Megane GT:n salmiakkimerkin taakse piilotettu tutka sokeutui loskakelillä, minkä vuoksi mukautuva vakionopeussäädin ja automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä menivät pois päältä.
Vaikka järjestelmät eivät aina toimi, ne ovat lisänneet merkittävästi autojen turvallisuutta. Esimerkiksi Subaru kertoi viime vuonna, että se sai Japanissa vähennettyä peräänajokolareita 84 prosenttia kameranäköjärjestelmällään. Autonvalmistajat korostavat, että parhaatkin järjestelmät on tarkoitettu vain kuljettajan avuksi."
-
Lisää nykyautojen ihmeistä:
"Poliisihallituksessa on huomattu, että uusien autojen tekniset järjestelmät ovat monessa kohtaa ristiriidassa sen kanssa, miten poliisi autoja käyttää.
Maailmalta on jo kantautunut tietoja, että uusimmat hälytysajoneuvot tekevät automaattisia äkkijarrutuksia ruuhkissa, kun hätäjarrutusjärjestelmä tulkitsee törmäyksen olevan lähellä.
– Olemme tunnistaneet tämän ilmiön ja ottaneet sen kotimaisten automyyjien kanssa puheeksi. Keskustelua pitemmälle ei ole kuitenkaan vielä päästy, sanoo ylitarkastaja Risto Laine Poliisihallituksesta.
Poliisin työn kannalta ajoa turvaamaan luodut hätäjarrutusautomatiikka, kaistavahdit, ja muut tekniset turvalaitteet, voivat aiheuttaa noloja tilanteita tai jopa todellista päänvaivaa.
– Ruuhka-ajo vielä menee, mutta jos ajatellaan pakkopysäytystilanteita, joissa poliisiauto on voimankäyttövälineenä, niin se tekee siitä kertaluokkaa vaikeampaa, Laine sanoo.
Tällä Laine tarkoittaa, että takaa-ajettavaa ei saa totuttuun tapaan kiilattua tai suistettua tieltä, jos poliisiauto ei anna ottaa kontaktia toiseen autoon tai ei suostu poistumaan tieltä pusikkoon.
Poliisiautossa myös moni muu nykyauton toiminto haittaa työtä. Esimerkiksi lähes kaikissa autoissa valoautomatiikka toimii nykyään niin, että varsinainen valokatkaisija ei enää katkaise sähköjä valoista, vaan välittää ainoastaan kuljettajan toiveen auton tietojärjestelmille.
Niinpä autoon on tehtävä erillinen tehdaspäivitys, jotta autosta saa pimeän aikaan myös täysin valottoman. Ja sitähän valvontatehtävällä oleva poliisi usein haluaa.
Ongelmia on luvassa, jos järjestelmiä ei saa pois päältä
Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää hälytysajoneuvoille teknisiä erivapauksia. Moni ennen niin yksinkertainen tekninen muutos ei kuitenkaan tahdo nykyautoissa aina onnistua.
Saksassa on ihmetelty, miten Berliinin palolaitokselle viime vuonna hankituista neljästä MAN-merkkisestä paloautosta saisi hätäjarrutusjärjestelmän kierrettyä tai poistettua. Toistaiseksi kukaan ei ole keksinyt.
Palomiehet raportoivat, kuinka moottoritien ruuhkassa autojen välissä ajava paloauto on tehnyt itsenäisiä jarrutuksia, kun pientareelle väistänyt tai pysähtynyt auto on ollut liian lähellä.
Helsingin pelastuslaitokselta kerrotaan, että laitoksella ei ole niin uutta raskasta pelastusajoneuvokalustoa, jossa tällainen hätäjarrutustoiminto jo olisi. Tilannetta ryhdytään nyt selvittämään seuraavia hankintoja ajatellen.
Paloauton kokoisissa uusissa kuorma-autoissa automaattihätäjarrutus on nykyään pakollinen. Henkilöautoihin hätäjarrutus ja kaistavahdit tulevat myös pakollisiksi, sillä EU:n turvallisuusasetukseen on tulossa uusia turvalaitevaatimuksia.
Voi vaikuttaa siihen, mitä automerkkejä viranomaiset käyttävät
Poliisin käyttöön tulevat autot ovat samoja autoja kuin kuluttajien autot. Poliisiautot varustetaan ja kalustetaan Suomessa, mutta ajoneuvon omaan sähköjärjestelmään ei enää täällä kytketä tai sieltä poisteta mitään.
Poliisin ajoneuvot ostaa valtion hankintoja kilpailuttava Hansel. Lähes kaikki ajoneuvot ostetaan, ja vain siviilimallisia autoja saatetaan ottaa myös leasing-sopimuksella.
– Seuraavaa kilpailutusta valmisteltaessa otetaan täsmällisemmin esille reunaehdot ja rajaavat tekijät, jos se on mahdollista. Voi olla, että se rajaa ihan potentiaalisia hyviä automerkkejä kilpailun ulkopuolelle, ylitarkastaja Risto Laine sanoo.
Uusimmat turvalaitteet ovat yleistyneet henkilöautoissa jo ennen lakimuutosta. Vaikka kuljettaja pystyisikin toistaiseksi ottamaan hätäjarrutusjärjestelmän pois käytöstä, harva tietää, miten se tehdään.
Tekniikka kuitenkin kehittyy koko ajan. Automaattisissa järjestelmissä tutka ja kamerat tarkkailevat ympäristöä, ja auton tietokone yhdistelee tätä tietoa. Auton tietokoneelle voidaan ehkä opettaa, että kun siniset vilkut ovat päällä, saa autolla ajaa myös kolarin."
-
Viittaan otsikkoon.
Mites tulevaisuudessa? Onko mielekästä tai paremmin onko tulevaisuudessa museorekisteröitävää?
Kuten aiemmin. Autot olivat persoonallisia muotoilultaan ja ratkaisuiltaan. Ennen kaikkea niissä oli tunnetta ja käyttäjille jäi muisto.
Mites nykyiset ja tulevaisuuden autot? Ajoneuvot ovat muuttuneet ja muuttuvat enemmän ja enemmän käytännöllisiksi ratkaisuiksi. Jopa omistaminen tulevaisuudessa on turhaa. Auto tai mottoripyörä tulee olemaan vain apulaite siirtyä paikasta toiseen muiden kulkuneuvojen ohella. Merkin ja omistamisen status tulee pienemään. Elintaso on enemmänkin vapaa-aikaa ja valinnan mahdollisuuksia kuin omistamista. Moottoripyörät tulevat olemaan tulevaisuudessa enemmänkin skootterinkaltaisia urbaanikulkuneuvoja. Varaosavalmistus pienenee tarpeettomaksi ja kehitys kulkee hurjaa vauhtia. Urheiluautojen ja moottoripyörien valmistus jää hyvin marginaaliseksi. Sähkötoimiset ja robottimaiset ratkaisut valtaavat markkinaa.
Entisöinti, museorekisteröinti ja keräily pysähtyy 2020 -luvun ajoneuvoille.
-
Kuka muistaa, kun tuli kärjetön sytytys moottoripyöriin ja mitä niistä sanoi se vanhempi kärkien viilaaja.
Tai kun kaasarit korvattiin polttoaineen suihkutuksella.
Mie muistelen, että harrastuksen loppu oli silloin käsillä ;D
-
Olen asiasta pitkälti samaa mieltä kuin Leo ja toki moni muukin.
Tulevaisuuden autot herättävät ehkä ainoastaan nyt intohimoja-
niin ainakin omalla kohdallani. Niiden ratkaisuista ja toiminnoista saan
lähinnä "herjanheittokiksejä". Mitään omistamisen halua ne eivät aiheuta.
Enkä näe tarpeelliseksi käyttää jäljellä olevaa aikaani
niiden ajelemiseenkaan.
Koko liikkuminen koitetaan kytkeä johonkin "alustaan" tai "käyttöliittymään"...tutkimusmatkailijan
henkeä ei kohta enää ole-eikä ilmeisesti edes sallita.Liikkuminen muuttuu tarkoin säädellyksi ja
valitettavasti myös valvotuksi tapahtumaksi. Se ei ole mielestäni hyvä-vaan eipä päättäjät sitä
minulta tule kysymään.
Vanhoista laitteista halutaan myös ilmeisesti eroon-ja se käy parhaiten ja helpoiten
vaikeuttamalla niiden hallinnointia-parhaiten ja helpoiten maksuilla ja rajoituksilla vaikkapa.
Mutta vielä voi-ja saa-ajaa vanhalla ja epäkäytännöllisellä ajoneuvolla. Meteliä voi esiintyä-
ja putkista nousee tukevat haisut. Mutta eihän niillä maailman pelastamiseksi ajellakaan-
vaan omaksi huviksi. Ja onhan vaan tuolla tien varsilla useimmiten ilmeet korvissa
kun ikäkupe lasettelee ikäajopelillä.
Ei siellä monastikaan nyrkkiä heristellä tai paskapaakuilla
heitellä. Vaan on niinkin joskus toki käynyt.
Mutta otetaan tästä hetkestä nyt kaikki irti-muutaman vuoden päästä voi olla,ettei
ajella,vaikka mieli tekisi.
t. Markku
-
Justiinsa tänään töihin ajellessa katselin peilistä kun ilmeisesti demottiin uudehkon Volvon jotain ojaanajoavustinta. Koukki pientareelle, sitten keskiviivalle ja vähän yli (tuplakeltainen) ja takaisin muutaman kerran. Etäisyyttä mun takapuskuriin ehkä auton mitta, vauhtia vajaa sata. Turvallistako?
Lopetti kyllä kikkailun kun vilkutin jarruvaloja, ja paineli ohi reilua ylinopeutta kun ohituskaista alkoi. En uskaltanut testata toimiiko peräänajoavustin ;D
-
Mahtoikohan homma jatkua jossain muualla näin?
(Aamun lehdestä lainattua).
"Helsingissä sattunut onnettomuus sai alkunsa, kun auto alkoi heittelehtiä kaistalta toiselle.
Yksi ihminen loukkaantui Helsingissä Lahdenväylällä tapahtuneessa onnettomuudessa tiistaiaamuna.
Hieman ennen puoli kahdeksaa Pihlajamäen liittymän kohdalla Viikin lähellä yksi auto alkoi heittelehtimään kaistalta toiselle törmäten kolmeen autoon. Lopulta auto ajautui pientareelle sillan alle.
Yksi henkilö loukkaantui ja hänet kuljetettiin sairaalaan.
Kolarin aiheuttanut auto ja yksi muu auto vahingoittui ajokelvottomaan kuntoon. Kolmas auto sai peltivaurioita.
Neljännen auton kunnosta ei ole tietoa, sillä se poistui paikalta välittömästi.
Lahdenväylän liikenne Helsingin suuntaan oli noin 15 minuuttia kokonaan poikki puoli kahdeksan aikaan aamulla.
Helsingin poliisista kerrotaan, että onnettomuuden aiheuttajaksi epäillään sairauskohtausta. Poliisi tutkii onnettomuutta."
-
Viittaan otsikkoon.
Mites tulevaisuudessa? Onko mielekästä tai paremmin onko tulevaisuudessa museorekisteröitävää?
Tulevaisuuden kulkuneuvot ovat 30v ikäisinä museorekisteröitäviä, ellei lakimuutoksella ikärajaa nosteta.
Eriasia sitten on, saako niin vanhaa ajoneuvoa käyttää, tai edes omistaa. Nehän saattavat vielä olla polttomoottorikäyttöisiäkin....hyi yäk...
-
Viittaan otsikkoon.
Mites tulevaisuudessa? Onko mielekästä tai paremmin onko tulevaisuudessa museorekisteröitävää?
Tulevaisuuden kulkuneuvot ovat 30v ikäisinä museorekisteröitäviä, ellei lakimuutoksella ikärajaa nosteta.
Eriasia sitten on, saako niin vanhaa ajoneuvoa käyttää, tai edes omistaa. Nehän saattavat vielä olla polttomoottorikäyttöisiäkin....hyi yäk...
-
Kuka muistaa, kun tuli kärjetön sytytys moottoripyöriin ja mitä niistä sanoi se vanhempi kärkien viilaaja.
Tai kun kaasarit korvattiin polttoaineen suihkutuksella.
Mie muistelen, että harrastuksen loppu oli silloin käsillä ;D
Terveisiä MP-lomareissulta, keskityttiin hetkeksi olennaiseen ;D
Harraste on tosiaan loppunut monen monta kertaa auguurien kananluiden mukaan. Ja silti vaan harrastetaan. Tuohon listaan voisi lisätä katalysaattorin, hiukkasloukun, E-tyyppihyväksynnän, ECU-boksit jne kun mennään autopuolelle. MP-kehitys on kuitenkin ollut vielä hitaampaa.
Entisöinti kyllä vaikeutuu, se on varmaa. Se on kohta enää ne valmiiksi MA-kuntoisina säilyneet pappojen silmäterät, jotka säilyy.
Harrastus ei lopu mihinkään tiettyyn vuoteen, ei ainakaan sellaiseen, jonka me enää näemme. Nykylapsissa on varmasti vielä niitä, jotka palaavat lapsuutensa ajoneuvoihin eli meidän nykyisyyteemme, sitten jonkun kymmenen vuoden päästä.
Ja kun ajattelee Suomen autokannan ikää, niin ilman suuria ulkoisia mullistuksia tulee polttomoottori olemaan käytössä vielä pitkään. Autokannan suhteen kun meillä on se helppous ennustamisessa, että keskimääräinen ikä ei muutu radikaalisti, joten tämänpäivän auto on liikenteessä vielä hieman 2030 jälkeenkin.
-
Kehitys kulkee ja ajat muuttuu.
Lueskelin artikkelia, joka koski lähitulevaisuuden keräilykohteita. Japanilaiset sporttiautot on nyt hottia, jos haluaa vaikka sijoittaa.
Esim Datsun 280ZX jne
-
Joku sano joskus, että tulevaisuuden keräilykamaa on ne, joita lapsena diggailtiin.
80-luvulla syntynyt katseli eka kerran sillä silmällä 90-luvun puolen välin prätkiä.
Joten vuonna 2030 90-luvun rätkät on keräilykamaa.
-
Aikonnaan vuonna 2005 oli Prius vuokra-autona kolomen viikon ajan ja se oli kyllä kokonaisuutena aika karmiva kokemus. Sähkömoottorissa ei riittäny teho katukivetyksen ylittämiseen ja alusta oli niin vetelä, että pelotti ajjaa moottoritiellä täydellä kuormalla. Siihen vielä päälle kaikki muut tojotamaisuudet. Minkähän tähen se ulukomuotoki on pitäny matkia rikkaimurista?
Kun tuo Toyotan hybridi tuli markkinoille, se oli varmaankin suunniteltu sen ajan viherpiiperöille, ja nuukailijoille. Suunnittelun tavoitteena oli saada sille mahdollisimman pieni mitattu, eli standardin mukainen kulutus, ja siihen pyrittiin monin keinoin. Autossa on runsaasti alumiinia painon alentamiseksi, ja ilmanvastus yritettiin saada mahdollisimman pieneksi. Ja kyllä siitä sitten persoonallisen näköinen tulikin...
Noita kehitettyjä kulutuksen alentamisen keinoja ei sitten Toyotakaan käyttänyt ainakaan täyspainoisesti hyväkseen muissa malleissa. Eli mikähän pelkästään pensakoneisen Priuksen kulutuslukema olisi, kun vielä voisi jättää ne akut ja sähkömoottorit laittamatta?
En epäile Ossin kokemusta Priuksesta, mutta kyllä minun poika 2004 mallin Priuksella tuosta pihasta autokatoksen sivun varjopaikasta kotiin lähtiessään pääsee tielle sellaisen kinkaman yli, mikä on varmasti katukiveystä korkeampi, eikä pensamoottori vielä kuulomatkalla käynnisty?
Minun on aina ollut vaikea ymmärtää hybridin järkeä. Yleensä kaikessa muunnoksessa on hyötysuhde ykköstä pienempi, niin miten se voi olla taloudellista, että tekee pensakoneella sähköä, ja sitten ajaa sillä sähköllä? Pieniä ovat kuitenkin mittaustulokset hybrideillä, kuten myös mainitun pojan todelliset kulutuslukemat. Aikaisemminkin olen kyllä todennut, että onneksi ei minun tarvi perässään ajella...
Alkuperäiseen aiheeseen: Viherpiiperrys ja pussihousuveteraanit ovat toistensa sukulaiskansoja. Vain se on sallittua ja hyväksyttävää, mitä minä teen, kaiken muun pitää olla kiellettyä! Mutta jos harrastuksen ainoa tai edes tärkein perustelu on halvat vakuutukset, voisi koko museorekisteröinnin haudata suohon. Ja toisaalta, kaikki mahdolliset ohituskaistat käyttävä museokatsastukseen kelpaava entisöinti maksaa sen verran lähes aina, että siihen käytetyllä rahalla maksaa muutaman kympin vuodessa suurempaa vakuutusmaksua vielä seuraavankin sukupolven ajan.
jv
Moi Jaakkovaakko.
Se etu on tuossa hybridissä verrattuna pelkkään sähköautoon, on ero siinä että siinä on oma agrekaatti mukana, siis jos on suora sähköveto! Ja lämmitys tulee täällä pohjolassa siitä polttoaine moottorista!
Mun skenaario on se että
-Lämpimille alueille suorasähköautot
-Kylmille alueille suorasähköautot varustettuna agrekaatille (hybridi)
Sähkömoottorin hyötysuhde on niin hyvä ettei kannata tehdä kuin suoraveto sähköautoja varustettuna latausmoottorilla (tai muulla sähkön latauksella), PM tuo kylmillä alueilla samalla lämmön kuin myös latauksen sähkömoottoriin, siis akkuihin!
Esmes BioDiesel, jolloin voidaan pitää yllä vanhaa autokantaa!
Uuden auton rakentaminen ihan varmasti maksaa/kuluttaa enemmän kuin vanhan auton ylläpito!
Ja tarkoitan suoraveto moottoreilla sitä ettei siellä ole kuin sähkömoottori ennen pyörää!
PS. Ja perk..e saivat minut ostamaan uudemman ...
-
Jos sitä viikonloppuna piisaa aikaa ja inspiraatiota niin pitäis alkaa tekemään sitä mr-.fiksausta. Konepellin sisäpuolen korjausmaalausta, kumitiivisteen liimausta ynnä muuta pikkunäpertelyä. Niin se ihmismieli muuttuu, näissä mr-hommissakin. :-\