Aihe: Taloprojekti (-projekteja)

[Ossi Viita-aho]

Eiköhän se vaneri pala yhtä hyvin, kuin paneloitu seinäkin. Autotallissa voi tulla palomääräykset vastaan, jos se on 8:aa metriä lähempänä naapurin rakennuksia ja silloin vaaditaan kaksinkertainen kipsilevy. Ja tietysti pannuhuoneissa yms. tiloissa sitä ei voi käyttää. Seinän ulkopuolella pitää huomioida, että vaneri läpäisee vesihöyryä aika nihkeästi.

Sisätiloihin kannattaa varmaan valita sisustusvaneria ihan ulkonäkösyistäkin. Ne sisustuslevyt taitaa olla ponttitavaraa, joten asennuksesta saa siistin näköisen. Muistaakseni niissä saa kaikki ruuvitkin piiloon sinne ponttiin.

[Uula Kuvaja]

Kyllä noissa seinissä on sen verran puuta ja puunkaltaisia aineta, että ei se vaneri varmaan asiaa kummoseksi muuttais.

Tiedä siitä sisustuvanerista. Tarkoitus kuitenkin porata vähintään 50-100 reikää/levy + levyjen kiinnitysreijät... ja reikiin t-nutit, elikkä iskumutterit.

Kiipeilyotteet lähti jo tilaukseen.


...enhän minä itelle, vaan noille lapsille.... muutaman vuoden päästä ovat jo tarpeeksi isoja kiipeilemään....

[Ossi Viita-aho]

No eipä taida olla iloa sisustusvanerista tosiaankaan, kun meinaat ne reijittää. Sitä tavallistakin vaneria on montaa laatuluokkaa. Paremmissa on paljon ohuita viiluja ja ulkonäkö on siistimpi. Ne pysyvät myös paremmin suorassakin. Huonommista levyistä tulee parissa päivässä lentokoneen rupeleita.

Reikien poraamiseen kannattaa ostaa hyvä puuporanterä. Ostin itselle rakennushommiin sellaisen halvan kiinalaisen setin sen vuoksi, kun ne tapaavat osua naulaan ennen pitkää. Aina poratessa ihmettelin, että miten ne terät repivät pintaa vaikka niissähän on sellainen leikkaava reuna estämässä repimistä. Tarkemmin kun katselin teriä, niin kiinalaiset olivat hioneet sen leikkaavan reunan niin matalaksi, että poraava pinta otti puuhun ensin. No eipä niillä terillä ole mitään näkyvää kyllä porattukaan, mutta niitä nauloja kyllä siitäkin edestä...

[Uula Kuvaja]

Aiheellinen muistutus, Ossi!

Heräsi kysymys. Onko "rintamamiestaloihin" uutena rakennettu autotallit? Vai ovatko olleet vain varastoja. Mihin tarkoitukseen kyseiset tilat on muinoin tehty? En usko, että siihen aikaan on autot niin yleisiä olleet. Onko siis se autotallin oloinen tila alunperin ollut pariovila ja luiskalla, vai onko tilat muokattu myöhemmin. Ja mihin kys. tilaa on käytetty? Esimerkiksi minun tallin korkeus on 220cm. Katossa on muinoin roikkunut lämmitysputket vähintään 20cm alempana. Eikös autot olleet joskus korkeitakin... En tiiä. Sekavaksi meni ajatukset.
Osaako joku vastata sekavaan kysymykseen?

[Tatu Keränen]

... Eikös autot olleet joskus korkeitakin... En tiiä. Sekavaksi meni ajatukset.
Osaako joku vastata sekavaan kysymykseen?

Ainakin 1937 vuosimallin Ford on korkeimmalta kohdaltaan 1,8m ja melkolailla samoissa mitoissa on muutkin kysesisen aikakauden edustajat. Sotien jälkeen autot alkoivat madaltua pikkuhiljaa, mutta Suomessahan mentiin vielä 60-luvulla, 30-lukuisilla autoilla.

Kuinka tallin pituus, mahtuuko sinne auto pituussuunnassa?

[Uula Kuvaja]

Jotain tuon suuntaista korkeudesta ajattelin... Eli minun järjellä, jos autot olis 1,8m, niin talli sais olla vähän korkeampi (syvempi). Samasssa kaupungissa tiedän erään talln omaavan myös rasvamontun. En tiedä onko ollut sekään uutena. Ja se talli on alle puolet tuosta minun tallista. Minun talli on tosiaan vuosimallia 1948. Mitat suurinpiirtein 5x8m.... Kyllä se pituus yli 7metriä on. Neliöt n.40. Tuo talo ollut ensin varakkaan (?) kauppiaan ja sitten lääkärin talo. Sitten tämmösen tavallisen tallaajan.

[Kari Sillanpää]

Ei mun talossa ole autotallia kellarissa (eikä pihassa). Ulkorakennukseen on piirustuksiin merkitty kyllä navetta... Tiedä sitten onko oikeasti lehmää ollut, verstaaksi se tila oli muutettu jo kauan ennen kuin tähän muutimme.

Kellari on koko talon kokoinen, mm. juureskellari, polttopuuvarasto ja leipomo kuvien mukaan.

Monessa talossahan noita autotalleja kyllä on, vallankin jos talo on rinteessä. Jokapäiväisen auton säilömiseen se ei ole paras mahdollinen tila nykypäivän mittapuussa, mutta harrastustilana ja pihatyövälineiden säilömiseen kyllä omiaan.

[Uula Kuvaja]

Niin. Asiaa aloin miettiä, että miksi olisi muinoin tehy autotalli. Toisaalta ei ole korvin kantautunu tietoa, että olisi pariovet puhkottu myöhemmin. Omista vanhoidta piirustuksista on hankala sanoa mitään. Ovat sen verran suurpiireiset. Tai sitten on muuteltu paljon kertomatta. Kellari eroaa ainakin paljon...

[tapio panttila]

Lueppas Päätalon Iijokisarja läpi niin tähänkin löytyy vastaus.

[Jorma Drufhagel]

Niin. Asiaa aloin miettiä, että miksi olisi muinoin tehy autotalli. Toisaalta ei ole korvin kantautunu tietoa, että olisi pariovet puhkottu myöhemmin. Omista vanhoidta piirustuksista on hankala sanoa mitään. Ovat sen verran suurpiireiset. Tai sitten on muuteltu paljon kertomatta. Kellari eroaa ainakin paljon...
[/
quote]

 Myös tässä minun rintamamiestalossa (rakennusvuosi 1952) on tallitila tuolla alla, mutta oviaukko on tiilimuurattu umpeen ja luiskaan on sijoitettu öljysäiliö, olen ajattellut että ensikesänä jos puhtia riittää kaivan luiskan auki ja puran muurauksen, näkeepän sitten että saisko siihen kohtuudella vaikka pyöräsäilytys tilan.

[Jukka Rämä]

Seurasin niitten talojen tekemistä sotien jälkeen Tampereen Härmälässä. Ymmärrykseni mukaan, jos niihin se talli tehtiin, niin kyllä se autotallin nimellä kulki. Autohan, jokseenkin jokaiselle, oli vain haave siihenaikaan. Monelle sellaiseksi jäikin.

Samanlaisella rintamamiestalon kaavalla niitä omakotitaloja tehtiin paljon myöhemminkin. Killossa olin autotallin lattianvalutalkoissa noin 1960. Hyvä tuli, kun roppia saatiin vasta kun betonimylly oli pesty.

[Vesa Salmu]

Joskus ajatellut niitä autotallien sijoitusta alakertaan ja sitä ajoluiskan jyrkkyyttä, että mitenhän ne autot on saatu ajettua talvella pois sieltä tallista kesärenkailla?

[Jukka Rämä]

Jospa se oli silloin aikojen alussa mieluumminkin niin, että auto ajettiin sinne talliin syksyllä ja kevään koittaessa taas ylös sieltä...

Joka saatanan talvihan siihen piti koneremonttikin tehdä 

[Vesa Salmu]

Aivan.

Kesäauton käsite on kyllä tuttu entuudestaan.

[Hannu Kolm]

Jos mulla on auton mittainen lämmin talli, mää saan sillä matkalla ihan tarpeeksi liike-energiaa kotterooni että se kiipeää luiskan ylös.
Niihin jokasaatanantalvisiin koneremontteihin: Kun mää olin nuori, oli tosiaan vallalla näkemys, että satatuhatta ajettu auto oli raakki. Ei riittänyt pelkkä koneremppa, myös vaihdeaskin ja perän laakerit katsottiin silloin loppuunkuluneiksi.
Toisaalta taas. Kyselin kerran vanhalta automieheltä neuvoa, kun olin mennyt ostamaan vanhemman ameriikkalaisen auton. Koneeksi hommasin pikkulohko-hemin, mutta minua askarrutti kysymys, mitä pitäisi uusia koneeseen. No, Backman sanoi, että jos sillä on alle 300000 ajettu, laita kasaan sellaisenaan.
Tää ei ny taas sopinu topicciin, mutta ei se mua isommin rassaa.