Laitanpa minäkin lusikkani sinkkisoppaan. Mm. tämän foorumin kirjoituksista innostuin ja olen harjoitellut Cezetan osien kotisinkitystä alkeellisin konstein. Useammat liemet kokeilin, samoin kaikki kaapeista löytyneet vanhat sormiakkulaturit ja kännykkälaturit sain viimein poisheitettävään kuntoon. Pikkuhiljaa homma haarukoitui, enkä tiedä mitkä kaikki muuttujat viimein loksahtivat paikoilleen mutta nyt viikon verran on tullut minun mielestäni todella hyvän näköistä sinkkipintaa (kai se sinkkiä on ??), enkä enää muuta mitään vaan jatkan näillä menetelmillä.
Jos joku haluaa kokeilla samaa, niin olen tehnyt sen näin:
Osien hyvä puhdistus öljystä, rasvasta, maalijämistä ym. liuottimilla (asetoni, tolueeni ...) ja voimakkailla emäksisillä pesuaineilla ( pH 12 - 13 ). Ruostesyöpymiä olen poistanut fosforihapossa liottamalla. Ennen sinkitystä kappaleitten upotus suolahappoon. Laimensin suolahapon: 80 % vettä + 20 % väkevää suolahappoa. Kappaleet on olleet suolahapossa kymmenistä sekunneista kymmeniin minuutteihin. Huuhtelu vesialtaassa, ja upotus elektrolyysi- eli sinkitysliuokseen.
Elektrolyysiliuos: 20g sinkkikloridia n. 2,5 dl:aan lämmintä vettä, ja 120g ammoniumkloridia 7,5 dl:aan vettä. Nämä sitten yhteen. Itse olen tehnyt liuosta n. 3,5 l. Anodina käytin ensin Biltemasta haettua pientä sinkkianodia jonka katkaisin kahtia. Jostain syystä homma alkoi toimia paremmin kun hain motonetistä isomman sinkkianodin, n. 2 cm vahva ja kämmenen kokoinen.
Jännitteenä 6V, käytän auton akkulaturia jossa 6 / 12V:n valinta. Yleismittarin olen kytkenyt ampeerimittariksi miinuspuolelle, eli ennen sinkittäviä osia. Ampeerimäärän säätöön hain elektroniikkaliikkeestä kynän vahvuisen säätövastuksen jossa liukusäätö. Se tulee pluspuolelle, eli ennen sinkkianodia. Sitten vaan töpseli seinään ja vastuksen liukusäädöllä ampeerit kohdalleen. (Älä polta sormia) Jos sinkittää esim. yhden pienehkön pultin, sen mutterin ja prikan, olen pitänyt n. 0,25 - 0,3 ampeeria. Kun tavaraa on enemmän, lisää hönkää pyttyyn mutta maksimina olen pitänyt n.1 ampeeria. Kappaleita olen hieman liikutellut jos olen ollut siinä vieressä, samoin välillä liuosta melonut liikkeelle. Työtilani lämpötila on luokkaa 15 C eli nestekin on hieman viileätä.
Sinkitysaika n. 30 - 60 minuuttia. Kappaleen pintaan tulee siniharmaa, matta kerros. Kun se on hyvin peittävän näköinen, niin pois liuoksesta, huuhtelu vesialtaassa ja kuivaus. Itse olen kuivannut vanhalla pyyhkeellä tms.
Kuivumisen jälkeen on tullut se hämmästys: harjaaminen messinkiharjalla, ja kappaleesta tulee kiiltävä, hyvin sinkitty osa. Parhaiten harjaus on minulla onnistunut motonetistä ostetulla pehmeäkahvaisella messinkiharjalla. Niissäkin näkyy olevan eroja harjasten pituudessa, kovuudessa ym.
Olen kokeillut myös sinkkisulfaattia, natriumsulfaattia, ruokasuolaa, jne. mutta tämä alkoi toimia minun tapauksessani. Myös passivointia sinkityksen jälkeen laimeassa typpihapossa kokeilin mutta se tummensi, vei pinnasta kiiltoa. Siis en saanut itse toimimaan passivointia, kromatointia. Lisäämällä kromi-3 -nitraattia elektrolyysiliuokseen sain pintaan hieman kellertävän värin. Ei ollut ollenkaan hullumpi.
Näin tämä minulla on toiminut, tietenkään pinnoitteen kestävyydestä ei ole vielä mitään havaintoa. Jos joku kokeilee tätä samaa, olisi mukava kuulla kokemuksia.
Taidanpa laittaa kokeeksi pari kuvaakin näytille, myöhemmin.