Kirjoittaja Aihe: Sinkitys kotikonstein  (Luettu 289537 kertaa)

Toukokuu 28, 2006, 23:56:31 ip
Vastaus #105

Ipi Laaksonen

  • Vieras
Anodiksi käy kuparilevy tms. sen olisi syytä olla todella puhdasta kuparia.Virran määrään on hiukan hankala antaa arvoja koska siihen vaikuttaa niin moni asia mm.kylvyn koostumus ym.Parhaiten asia selviää kokeilemalla,mielummin vähän virtaa ja paljon aikaa kuin päin vastoin.Kuparointi ei myöskään ole välttämätön nikkelin alla.

Kesäkuu 01, 2006, 12:04:32 ip
Vastaus #106

kimmori

  • Vieras
Tuommoista jälkeä syntyy kun käytössä on 12V 3A n.5min.

 Litkun kaikki kemikaalit olen valmistanut itse.

Anodin valmistin sulattamalla -70 luvun escortin tuplakaasarin ja valamalla sen muottiin jonka virkaa toimitti valurautainen räiskälepannu (ei ainakaan vielä ole huomannu mitään, hih ja huh)

Etupumput ennen ja jälkeen

[ylläpito on poistanut liitteen]

Kesäkuu 01, 2006, 19:49:33 ip
Vastaus #107

Ipi Laaksonen

  • Vieras
Anodin pitäis olla kyllä erittäin puhdasta sinkkiä,mistä olet tuommoisen anodin keksinyt :) Virtamäärä ja aika ovat myös aivan liian pienet,jälkeä voi kyllä syntyä mutta säänkestoa ei synny tuolla pinnoitteella.

Kesäkuu 02, 2006, 07:20:31 ap
Vastaus #108

kimmori

  • Vieras
Mjoo, kuten jo vanhan foorumin aikaan totesin, niin sinkitys prosessilla on toimintaperiaate: virtalähde, anodi ja kylpy, siintä eteenpäin täytyy saada nämä kolme toimimaan balansissa, kaikki vaikuttaa kaikkeen :-\

Jos kertoisin mitä kylpy sisältää, niin naurut saisin.   :P   Mutta se toimii.

Aloittelin näitä sinkitys kokeiluja tuohon Husseen jonka kuvan laitoin tuonne entisöintipalstalle.

Myös traktorissa on itse tehtyjä ja sinkittyjä osia joissa ei havaittavaa korroosiota, (3 vuotta ulkona)

Kesäkuu 02, 2006, 08:32:58 ap
Vastaus #109

naavaparta

  • Vieras
Hyvältä näyttää nuo KIMMORIn osat.  Minä olen sinkittänyt niillä sinkkisulfaatti-ammoniumkloridi liuoksilla ja olen saanut mielestäni hyvää jälkeä aikaan. Anodit on Biltemasta ostettuja veneenpohjaan tarkoitettuja sinkkilätkiä.
Onko se tarpeeksi puhdasta, en tiedä. Parempiakaan en ole keksinyt.
Virtalähteenä minulla on stabiloitu poweri 0 - 40V ja 0 -10A. Sekä virta että jännite ovat säädettävissä. Jostakin syystä olen saanut parempaa jälkeä suuremmilla virroilla. Anodeja minulla on kylvyssä paljon, ja olen havainnut että jos niitä on liian vähän, on tulos epätasainen. Eli lähellä anodia olevat osat saavat enemmän pintaa.

Katselin ihaillen tuota KIMMORin Hussea. Sinkititkö myös nippelit?
Minun Montesassa on nippelit olleet niklatut. Hyviä uusia en ole vielä löytänyt.
Oikean kokoisia kierteen osalta kyllä löytyy, mutta ovat kaikki liian pieniä originaaliin vanteen reikään.

Nyt baanalle. Hyvää kesää kaikille!
Jo joutui armas aika!

Kesäkuu 02, 2006, 10:43:48 ap
Vastaus #110

Ipi Laaksonen

  • Vieras
Sinänsä anodina voi olla vaikka rautalevy,mutta silloin kylpyyn ei muodostu uutta sinkkiä ja kylpy "köyhtyy".

Kesäkuu 02, 2006, 12:01:32 ip
Vastaus #111

EsaM

  • Vieras
Kappaleiden pinta-ala on syytä ottaa huomioon: pinnoitettavan kappaleen pinta-ala suhteessa anodien pinta-alaan, ja se millaisista virtamääristä on kysymys neliösenttiä kohden jotta sinkitys tapahtuu parhaimmalla tavalla. Liemeen pitäisi saada syntymään myös virtaus (hämmentäen tai jotenkin muuten) jotta pinnoitus levittyy tasaisesti tai pinnoitettavia kappaleita liikutellaan/pyöritellään, anodit molemmin puolin pinnoitettavaa kappaletta.
Minulla on kokemusta vain hopeoinista ja kaultauksesta,  samat seikat sopii huomioida sinkityksessäkin jos hyvää jälkeä halutaan.

Kesäkuu 04, 2006, 01:19:22 ap
Vastaus #112

Ipi Laaksonen

  • Vieras
Galvaanisten kylpyjen anodeilla on lähinnä kolme tehtävää:1: Antaa tarpeellinen sähkökosketus liuokseen.2:Aikaansaada kappaleiden pinnoitukselle sopiva virranjakautuma.3: Korvata katodilla purkautuvat metalli-ionit.Anodit olis tosiaan hyvä olla altaan molemmilla reunoilla,eli katodin molemmilla puolilla,silloin saadaan tasaisempi virranjakautuma.Myös kylvyn koostumus vaikuttaa moneen asiaan,kuten anodien liuikenemiseen ym.Galvaanisen kylvyn voi saada aikaan vaikka erilaisia suoloja ja mummon mustaviinimarjamehua  käyttäen :) Kappaleiden tai kylvyn liikutus on myös tärkeää,ettei osat pala tai synny jauhemaista pinnoitusta.
Anodeina voi käyttää myös tavallista metallilevyä,silloin vain pitää lisätä kylvystä häviävät metallit metallisuoloina (esim. sinkkisulfaatti).

Kesäkuu 16, 2006, 06:59:53 ap
Vastaus #113

kimmori

  • Vieras
Ipi, onks tää tuttu aine? Tuli hommattua silloin kun kukaan ei vielä ollu kiinnostunut mihin sitä käytän tai mihin se loppusijoitetaan :P

[ylläpito on poistanut liitteen]

Kesäkuu 16, 2006, 11:54:16 ap
Vastaus #114

Ipi Laaksonen

  • Vieras
On tuttu aine, käytetään nikkelikylvyn perusaineosana. Tarvitsetko kylpyohjeen? Tätä vois kokeilla myös sinkki-nikkelikylpyyn joka antaa noin 5 kertaa paremman korroosiosuojan.

Kesäkuu 16, 2006, 12:35:02 ip
Vastaus #115

kimmori

  • Vieras
Olen aikoinaan kirjottanut ohjeen muistiin nyt en vaan muista missä se on ;D
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 16, 2006, 12:36:49 ip kirjoittanut kimmori »

Kesäkuu 16, 2006, 21:01:54 ip
Vastaus #116

Ipi Laaksonen

  • Vieras
Tässä pari nikkelikylpyohjetta: Sulfaattikylpy:nikkelisulfaatti 260 g/l boorihappo 35g/l lämpötila n.35 c. Kloridipitoinen kylpy: nikkeelisulfaatti 310 g/l ,nikkelikloridi 50g/l boorihappo 40g/l,lämpötila 40-70 c.Kylpyä pitää liikuttaa ilmapuhalluksella tms. Virrantiheys 1-10A/neliödesimetri (siis pinnoitettavaa tavaraa).
Olis mielenkiintoista kokeilla seuraavaa sinkki-nikkelikylpyä: Sinkkisulfaatti 55g/l,nikkelisulfaatti 14-22g/l,ammoniumkloridi 250g/l,boorihappo 20g/l.Pitäis tulla kestävä ja hyvä pinta. On todennäköisesti hieman enemmän keltaiseen vivahtava kuin pelkkä sinkki,joten sopis varmaan antiikkipyöriin hienosti.Näistä ei ennen osaa sanoa kun on kokeillut.

Kesäkuu 19, 2006, 12:42:44 ip
Vastaus #117

kimmori

  • Vieras
Kumpi anodi?      Nikkeli anodia on sitte vaikee löytää, kokeilin aikoinaa anodina Englantilaista vanhaa kolikkoa joka rahakirjan mukaan olisi ollut nikkeliä mutta ei oikee pelittänyt.

Ookko kokeillu lisätä alumiinisulfaattia sinkki kylpyyn?  ::)

(Taas yksi, jonka toimivuuden "kirjanoppineet" kieltää) :P

Tulee sitte vaaleampi pinta, mutta kylvyn seos-suhteet joutuu hakee uudelleen.

Se aikaisemmin mainittu "eskon"kaasari on painevalettua sinkkiä, sisältäen tosin pikkasen muitakin metalleja,

halusin vaan kokeilla kuinka omavarainen prosessin suhteen olen , tietenkin sen sähkönkin saisi pihalla pyörivästä

savonius roottorista johon vois kytkeä sen volkkarin DC- laturin, releen ja akun, mutta... ;D
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 19, 2006, 12:44:19 ip kirjoittanut kimmori »

Kesäkuu 19, 2006, 15:11:08 ip
Vastaus #118

juusela

  • Vieras
Sain tänään apteekista kemikaaleja,ajattelin ensin kokeilla sinkitystä.Eihän se virtalähde kunnossa ollut mutta ennenkuin saan uuden valmiiksi,voinko käyttää 12V:n ja n. 4-5:n amppeerin akkulaturia kun osan pinta-ala on n. 2-3 neliödesimetriä/kpl.Anodeina ajattelin käyttää esim. neljää Bilteman veneensinkkiä.Olikos se liuos nyt seuraavanlainen: 50 g Ammoniumsulfaattia,80g Sinkkisulfaattia ja 20g Ammoniumkloridia sekoitetaan yhteen litraan vettä ja johon lisätään vielä 2-3 litraa vettä vai olenko ymmärtänyt oikein.Osista olen poistanut ruosteen sitruunahappuliuoksella (n. 20 %:sella),pitäisikö osat ennen sinkitystä "kylvettää" vielä vaikka laimeassa suolahappoliuoksessa vai jokin muu toimenpide?Osat ovat suht tummia sitruunahappokylvyn läljitä mutta ruosteettomia.Entäs sitten se aika ja pitääkö kappaletta liikutella prosessin aikana?

Kesäkuu 19, 2006, 15:33:40 ip
Vastaus #119

kimmori

  • Vieras
Se musta pinta niistä osista pitää saada pois, esim. teräsharjalla ja miedolla saippualla. (lähtee kyllä) samoin saippua jäämät, esim kastamalla mietoon Rikkihappoon, virta riippuu anodin etäisyydestä katodiin, huomaat kokeillessa, kevyt liikuttelu tai puhtaalla esim. maalipensselillä kappaletta kevyesti "sutimalla" että mahdolliset kaasukuplat irtoavat.
Kylvystä en sano mittään koska omani on varmasti uniikki seos.
Ipi ehkä kertoo loput