Aihe: Mitä tuli tänään touhuttua

[Pertti Rintamaki]

Sekö on semmoinen,että tuo alahuuli
on esillä siellä huussin takana?

Ja turvetta täynnä...ja sinne se liru sitten hissuksin
imeytyy ja haihtuilee? Ja köntsä jää tuohon
pystyputkeen?

t. Markku

Joo, niin se toimii. Luukusta sitten aina välillä muuntunut tavara pois.
Meillä tulee putken yläpäähän sivusta tuuletusputki, joka imee kaasut taivaalle. Putki on ulkona mustaa n. kolmen tuuman mustaa muoviputkea, johon aurinko pääsee paistamaan. Putki lämpenee auringosta ja tekee lisäimua hajupuolelle.
Putkea ei linkin kuvissa enää näkynyt, silloin joskus oli ja sen mukaan tein. Toimii kyllä.

[Jouko Kuisma]

"Jos kappale, olkoon ny vaikka jääkiekon kokoinen ja siinä pingispallon mentävä reikä, lämmetessään laajenee, niin eikös silloin ulkokehä kasva ja reiän sisäkehä pienene ? Vai venyykö se vaan ulospäin lisämittaa, jolloin myös reikä kasvaa.
 Älkää ajatelko mitään rietasta, vaan ihan raudan kappaletta, tässä tapauksessa esim. prätkän lohkoa ja siihen sujautettavaa kylmää laakeria."

Olen miettinyt tuota laajenemista verattuna puunpuupöllin halkeamiseen.
Kun pyöreä akseli laajenee tai kutistuu, mitenkähän ne laajenemiset radiaalisessa ja tangenttiaalisessa suunnassa menee?

Jaakko, selitä tuo sähkömiehelle, jolla lujuusopin kirja oli vain 100 sivun mittainen.
Mutta yksinkertaisesti, muuten menee yli hilseen!

[Pentti Eskelinen]

Päevä mäni Kuopiohallissa markkinoella maleksiissa, mittää ostettavvoo en löytäny.

[tuomo jylha]

"Jos kappale, olkoon ny vaikka jääkiekon kokoinen ja siinä pingispallon mentävä reikä, lämmetessään laajenee, niin eikös silloin ulkokehä kasva ja reiän sisäkehä pienene ? Vai venyykö se vaan ulospäin lisämittaa, jolloin myös reikä kasvaa.
 Älkää ajatelko mitään rietasta, vaan ihan raudan kappaletta, tässä tapauksessa esim. prätkän lohkoa ja siihen sujautettavaa kylmää laakeria."

Olen miettinyt tuota laajenemista verattuna puunpuupöllin halkeamiseen.
Kun pyöreä akseli laajenee tai kutistuu, mitenkähän ne laajenemiset radiaalisessa ja tangenttiaalisessa suunnassa menee?

Jaakko, selitä tuo sähkömiehelle, jolla lujuusopin kirja oli vain 100 sivun mittainen.
Mutta yksinkertaisesti, muuten menee yli hilseen!

En oo Jaakko, mutta olisko apua:

 Kappaleen pituuden muutos lasketaan kaavalla
Δl=α⋅l⋅Δt
​
Kaavoissa Δ (delta) tarkoittaa aina jonkin suureen muutosta (Δl on pituuden muutos, Δt lämpötilan muutos)
α on pituuden lämpötilakerroin
l on kappaleen alkuperäinen pituus

Että jos tuosta kaavasta olis mitään apua puupöllien teossa? Kyllä minäkin sitä hoin sitä tuolla liiterin luona pöllikasan äärellä, mutta niin vaan kävi että halkomakone ja kirves piti kaivaa esille. 

[markkukovasin]

Sekö on semmoinen,että tuo alahuuli
on esillä siellä huussin takana?

Ja turvetta täynnä...ja sinne se liru sitten hissuksin
imeytyy ja haihtuilee? Ja köntsä jää tuohon
pystyputkeen?

t. Markku

Joo, niin se toimii. Luukusta sitten aina välillä muuntunut tavara pois.
Meillä tulee putken yläpäähän sivusta tuuletusputki, joka imee kaasut taivaalle. Putki on ulkona mustaa n. kolmen tuuman mustaa muoviputkea, johon aurinko pääsee paistamaan. Putki lämpenee auringosta ja tekee lisäimua hajupuolelle.
Putkea ei linkin kuvissa enää näkynyt, silloin joskus oli ja sen mukaan tein. Toimii kyllä.

Onko pysyputken alapäässä tasanne-tai jokin välppä,
joka pysäyttää köntsän?

t. Markku

[Jaakko Latvanen]

"Jos kappale, olkoon ny vaikka jääkiekon kokoinen ja siinä pingispallon mentävä reikä, lämmetessään laajenee, niin eikös silloin ulkokehä kasva ja reiän sisäkehä pienene ? Vai venyykö se vaan ulospäin lisämittaa, jolloin myös reikä kasvaa.
 Älkää ajatelko mitään rietasta, vaan ihan raudan kappaletta, tässä tapauksessa esim. prätkän lohkoa ja siihen sujautettavaa kylmää laakeria."

Olen miettinyt tuota laajenemista verattuna puunpuupöllin halkeamiseen.
Kun pyöreä akseli laajenee tai kutistuu, mitenkähän ne laajenemiset radiaalisessa ja tangenttiaalisessa suunnassa menee?

Jaakko, selitä tuo sähkömiehelle, jolla lujuusopin kirja oli vain 100 sivun mittainen.
Mutta yksinkertaisesti, muuten menee yli hilseen!

Yritettään.  Ensittäi, se puupölli on kokonaan oma maailmansa, sen rakenne ei oo homogeeninen, siinä on syynsä... unoha se tässä yhteyvessä.  Toiseks, vielä erilaisempi on Kovasiinin köntsä, se varsikii unoha tässä yhteyvessä.

Pysytään metallissa.  Se koostuu hiloista, mutta ajatellaan simppelimmin.  Vaikka atomeita, vaikka ei ookaan nähty.

Laitat lattialle pyöreitä palloja, kaikki saman kokosia.  Teet niistä semmosen rinkulan, niiko rinkelin.  Sisähalkasija jotakin, kuvitellaan siihen sellanen vanne, mikä estää palloja tulemasta sisemmäks, eli sisäpuolelle jääp palloton tila, ikkäänkun reikä.  Ulkopuolelle toinen vanne, mikä taas estää palloja karkaamasta ulospäin.  Ja kaikki pallot toisissaan kiinni, eli kahen vanteen välinen tila täynnä palloja.  Niiko se Nikkasen jääkiekko, missä on pingispallon mentävä reikä keskellä, mutta se kiekko nyt muodostuu palloista, jotka nojjaa kaikki toisiinsa, ovat joka suuntaan kiinni kaverissaan.  Sitte vaihat jokaisen pallon tilalle, siihen sammaan paikkaan, pikkase isomman pallon.  Sisintä vannetta vasten olevat pallot eivät mahu siihen kehälle muuten kun niin, että se kehä onkii entistä pitempi.  Ja just suhteessa sen verran pitempi, ko yksittäiset pallot kasvo kooltaan.  Reikä kasvaa, ulkokehä kasvaa, pallojen korkeus kasvaa, ja kaikki samassa suhteessa.

Jos on kysseessä umpijööti, se kasvaa samassa suhteessa halkasijaa ja pituutta.   Lämmetessään lämpölaajenemiskertoimesa mukkaa.  Jos on putki, kasvaa samassa suhteessa pituus, ulkohalkasija ja myös sisähalkasija.  Muistetaa vielä, että ko aineissa ollaa, ne kaikki yksittäiset pallot on tuhottoman pieniä, ja niitä on pienessäkkii kiekossa tuhottoman paljon.  Ja ne on jossain järjestyksessä tai paikassa toisiinsa nähen ennen lämmittämistä, eli toisissaan kiinni ko ovat kiinteetä ainetta.  Kun jokainen pikku"pallo" laajenee samassa suhteessa, se rakenne ja kappale on samanlainen ko alunperin muodoltaan, paitsi kaikki mitat kasvaa samassa suhteessa.  Nii ulkohalkasijat, reiät, ko pittuuvetkii.  Ugh.

Kovasiinin köntsäputkee en ota kantaa, laajeneeko, supistuuko, vai männöökö tukkeesee.  Puu sitä vasto halkiaa syystä:

https://www.youtube.com/watch?v=dq5xvBq84b4

Jaakko

[Jouko Kuisma]

Joo, minä uskon tuohon atomimalliin.
Mutta esitin kysymykseni epäselvästi.
Mietin edelleen sitä puun halkeamista kuivumisvaiheessa.
Siis käsittäkseni aine pyrkii supistumaan/ laajenemaan joka suuntaan saman verran.
Mutta kun kehä supistuu/laajenee  enemmän kuin halkaisija, suhde on R/ 2*pii*R
Siis muodostuu sisäisiä jännityksiä, jotka

Nyt lähden pikkujouluun Esaa tapaamaan (jos tulee).

[Jaakko Latvanen]

Miun ymmärtääksein se ero on just siinä, että se puu ei pyri laajenemaan saman verran joka suuntaan kostuessaan, vaan se syyllinen rakenne aiheuttaa sen, että laajenee ja turpoaa eri tahissa syitten suuntaan ja niihin nähen poikittain.  Siks se halkiaa itekseen.  Ja kuivuessaan vielä myös itessään kuivuu eri tahissa, pinnasta noppeemmin ko sisältä.  Ja halkiaa, vaikka ois kuin nättiin muotoon saatettu vaikka Eva Ryynäsen toimesta, jos ei kosteusvaihtelut oo hallinnassa.

Esalle terveiset.

Jaakko

[markkukovasin]

Vuoden 1927 Hakkapeliitta-lehdessä kaksi vänrikkiä
istuskeli Espan puiston penkillä..

Toinen kysyi : Kuuleppa kuoma-ymmärrätkö sinä,miten langaton
lennätin toimii?

Toinen vastasi:  Jos olisi oikein pitkä mäyräkoira niin,että häntä
olisi täällä Helsingissä ja pää Oulussa-niin jos koiran hännälle täällä
tallaa,pää älähtää Oulussa. Langattomalla lennättimellä se käy
vaan ilman sitä koiraa...

**********************

Onkohan tuo puun halkeaminen hiukkasen samanlainen asia-se vaan tapahtuu?

t. Markku

[tuomo jylha]

Ei se puun koostumus ole kauttaaltaan tasalaatuista. Niinko ei Kovasinin köntsätkään?
 Välillä vähän kiinteempää ja joskus vähän vellimpää tavaraa. Tai mistäpä minä tiiän, kun en ole käynyt kattomassa. Enkä välttämättä halua ees nähdäkään niitä tuotoksia.

 Jos jouluna kinkku aiheuttaa kovin voimakkaan lihan himon, ja ahtaa sitä itseensä oikein urakalla, niin se köntsä saattaa olla aika tiivistä tavaraa.
 Ja jos siihen lihan himoon ei ole ollut kovin voimakas vietti, niin kinkku saattaakin olla kerinny mennä jo vanhaksi, niin se saattaapi tulla melko liukkaasti ja löysempänä pihalle?
Hyi helevetti. Kaikenlaista, ja melko löyhästi liittyen niihin Eeron moottorilohkoihin. 

[Kari Sillanpää]

Jaa että sai Eero piparia. Hieno juttu.

Puun halkeamiseen on mulla semmoinen teoretsijooni että sehän ei tosiaan ole rakenteena homogeeninen turpoamis-, kutistumis-, kuivumis- eikä varsinkaan lujuusmielessä. Puun solukko on putkimaista, ja elävää puuta pitää koossa ligniini, yhdensortin liima on se, kostuessaan ja lämmetessään pehmeää, kuivuessaan kovaa. Esim kovalevyä pitää kasassa puukuitumassassa luonnostaan oleva ligniini. Puun sisällä oleva vanhin solukko toimii kapillaarisena putkistona joka vie vettä ylöspäin. Uudempi solukko het siinä tuohen tai kaarnan alla on se osa mistä puu kasvaa. Kesällä puu kasvaa nopeammin, talvella ei juuri ollenkaan, tästä syntyy vuosirenkaat. Eli erittäin epähomogeeninen rakenne sekä mikro- että makrotasolla tsiikailtuna.

Nyt jos puu on kaadettu ja pätkäisty siitä vaikkapa metrin pölli, niin siinä käy luultavasti niin että sisällä siinä kapillaariosassa vesi jatkelee kulkeutumista pikkuhiljaa pöllin päästä pois. Sisäkerros kuitenkin on kohtuullisen kuivaa jo valmiiksi verrattuna pintakerrokseen joka kuivuu suhteessa enemmän ja kutistuu myös, koska solukko on pehmeämpää ja siinä on enemmän vettä. Kutistuva pintakerros yrittää puristaa sisäosaa pienemmäksi, sisäosa laittaa hanttiin ja puu halkeaa. Tai jotain.

Tokihan pölli kuivuu ensin päistä ja sitten vasta keskeltä, kai silläkin jotain merkitystä on.

[Pentti Eskelinen]

"Vanha kansa sanoo", että tulette vielä todeksi elämään. Poislukien tietysti mm. Eskelisen Pena, jolla vietärissä on vielä jännitystä. 

Sitä kun on jo alakujaan vejetty vieterj tarpeeks pänninkiin, ni kyllä sitä vettoo riittää niin pitkään kun henki vuan suinnii pihisöö.

[Jouko Kuisma]

Miun ymmärtääksein se ero on just siinä, että se puu ei pyri laajenemaan saman verran joka suuntaan kostuessaan, vaan se syyllinen rakenne aiheuttaa sen, että laajenee ja turpoaa eri tahissa syitten suuntaan ja niihin nähen poikittain.  Siks se halkiaa itekseen.  Ja kuivuessaan vielä myös itessään kuivuu eri tahissa, pinnasta noppeemmin ko sisältä.  Ja halkiaa, vaikka ois kuin nättiin muotoon saatettu vaikka Eva Ryynäsen toimesta, jos ei kosteusvaihtelut oo hallinnassa.

Esalle terveiset.
Jaakko

Aamu tässä hurahti pikkujouluista toipuessa.
Esa ei ollut ehtinyt pippaloiihin.

Jatkoin tuon puun, tai minkä muunkin materiaalitangon laajenemiskysymystä.
Puu sinänsä on materiaalina epähomogeeinen, mutta geometrian säännöt pätevät siihenkin.
Puusta muistuu mieleeni Lahdessa olevan Sibeliustalon puupilarit, joita valittiin suunnittelemaan Suomen parhaat tietäjät.
Päämääränä oli valmistaa ne pyöreät pilarit niin, ettei niihin tule halkeamia.
Pilarit valmistettiin erityisesti valikoiduista tukeitsa, jotka sahattiin ja liimattiiin siten sektoreittain yhteen.
Halkeamia tului pilareihin jo ennen talon luovutusta.
Tuo toki johtuu kuivumisesta, mielestäni geometrian takia.

Siis tuohon tangon laajenemiseen.
Minä olen lukenutt, että tagon säteittäinen laajeneminen on jotain, joka määräytyy aineen lämpölaajemiskertoimen mukaan.
Siis ajatellen pistettä, kidettä tai atomia, laajeneminen tapahtuu  joka suuntaan, myös kehän suntaan.
Koska kehä on kuitenkin 2*Pii*R (Pii = 3,141592653, ulkomuistista), niin kehän pitäsi laajentua 2*Pii enemmän, kuin tangon paksuuden laajeneminen antaa myöden. (en löytänyt pii:n merkkiä näpäimistöltäni).

Kokeillaan käytännön luvuilla: jos säde (R) laajenee (tanko paksunee) vaikkapa 1% verran, paksuuden lisäys aiheuttaa kehän pidentymistä    2*pii *1%.  Mutta kiteen/atomin laajenemnen kehän suuntaan on vain sama 1%, kuin säteenkin suuntaan.
Näinollen tangon kuumentaminen lisää kehän suuntaista vetojännitystä.

Puussa tuo muuots johtuu pääosinn kuivumisen aiheuttamasta kutistumisetsa, metallissa puhutusta lämpölaajenemisesta.
Meniköhän metsään?

Raapustin kuvankin (kehän pituuden kaavassa r = R).


[ylläpito on poistanut liitteen]

[Markku Juusela]

Moro

Asiasta mä mitään tiiä mutta mun mielestä tässä esimerkissä puu on huono esimerkki,lähes mikä muu materiaali on parempi.

[Jaakko Latvanen]

Jouko pisti aika pahan...

Mutta lähestytään ongelmaa tuon Joukon piirustuksen avulla (en osannu kopsata sitä tähän, kattokee tuosta ylempää).  Eli sovitaan, että tuo aines on jottain sellasta, mikä on tasa-aineista, ja millä on lämpölaajenemiskerroin.  Kuvitellaan, että siinä on köntsä, taikka vähintään levy, sitä samaa ainetta, ja se levy on tuon ruutupaperin, mihin Jouko on pylpyrän piirtäny, kokonen, eli 15 ruutuu kertaa 9 ruutuu, jos laskin ja muistin vielä oikein.

Jos sitä levyä kuumentaa, eikös se kasva lämpölaajenemiskertoimensa verran sekä vaakasuuntaan että pystysuuntaan?  (Kuten myös paksuutta, mikä ei piirroksessa näy.)  Jos siihen piirretään siihen levyyn harpilla ympyrä - sekä ennen että jälkeen kuumentamisen ja laajenemisen, eikös sen ympyrän halkaisija (tai säde) siinä levyllä kasva juuri tuon Jouko piirtämän kuvan mukaan, eli lämpölaajeneman verran, ja samalla kehä kasvaa piillä kerrotun verran enemmän?  Mutta jos se levy on melko heiveröistä ainetta, repiääkö se sieltä sisältä?

Miepä vastaan: Ei repiä.
Kyse on tästä:  Jos se pyöreän kappaleen kehä kuvitellaan - tai niinhän se onkin - muodostuvan yksittäisistä ainesosista, pienimmistä mahdollisista, vaikka tään hetken käsityksen mukaan atomeista, ja kuvitellaan nekin vaikka pyöreiks.  Meidän mittavehkeillä kun kehän mittaa, tullee mukkaan se pii, ja kasvaa kehä sen mukkaan.  Mutta jos ajatellaan noita yksittäisiä pallukoita, mitä on tiiviisti toisissaan kiinni, ja pyöreitä, ja piirretään lyhin mahollinen viiva kunkin ulkolaijan pallukan keskipisteestä toiseen, siitä tullee sellanen monikulmaviiva, ja sen viivan pituus on kasvanu muutoksessa just sen lämpölaajenemiskertoimen verran, se viiva ei oo ennää ympyrä.  Ja se ero on just piin vaikutus.  Ugh.

jaakkovaakko

Edit.  Korjattu yks köntsä, muut saa korjata lissää?