Kirjoittaja Aihe: Mitä tuli tänään touhuttua  (Luettu 4512861 kertaa)

Marraskuu 17, 2019, 13:51:26 ip
Vastaus #9450

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Jos joku jaksas askerrella, vois tehä kokkeen.  Piirtää pienempiä ympyröitä vierekkäin, vaikka kymmenen vaakaan ja kymmenen pystyyn, eli sata ympyrää.  Sitte piirtää siihen harpilla sellasen ympyrän minkä halkasija on tuon kymmenen pikkuympyrän verran ja sitte pyyhkii ne ulkopuolelle jääneet pois.  Sitte ottaa siitä kuvan, ja sitte suurentaa sitä kuvaa 10%.  Sitte mittaa uuven kehän.  Ja mittaa niitten pikkuympyröitten halkasijat.  Ja miettii, miks kuva ei oo revenny... ja jos haluaa vielä sitä reiän käyttäytymistä miettiä, voip piirtää alkuperäsee kuvaa keskelle reiän, ja pyyhkii pois, ja taas kattoo suurennettuu kuvaa.  Ja miettii...

Ja jos on päässy johonkii tulokseen, kertoo meillekin!

jv

PS.  Miulla tätä funtsatessa vaan vahvistu se käsitys, että jos laajeneminen tai supistuminen tapahtuu tasatahdissa koko kappaleessa, johtuu se laajeneminen tai supistuminen sitten kosteudesta/kuivumisesta tai lämpenemisestä/jäähtymisestä, ei kappaleessa synny sisäisiä jännityksiä.  Sisäisiä jännityksiä syntyy vain sillon, kun muodonmuutos tapahtuu eri tavalla eri kohdissa kappaletta.  Ja reikä kasvaa, ei tiukkene!
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 17, 2019, 13:59:41 ip kirjoittanut Jaakko Latvanen »

Marraskuu 17, 2019, 13:57:13 ip
Vastaus #9451

tuomo jylha

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3304
  • Moukka
Jos joku jaksas askerrella, vois tehä kokkeen.  Piirtää pienempiä ympyröitä vierekkäin, vaikka kymmenen vaakaan ja kymmenen pystyyn, eli sata ympyrää.  Sitte piirtää siihen harpilla sellasen ympyrän minkä halkasija on tuon kymmenen pikkuympyrän verran ja sitte pyyhkii ne ulkopuolelle jääneet pois.  Sitte ottaa siitä kuvan, ja sitte suurentaa sitä kuvaa 10%.  Sitte mittaa uuven kehän.  Ja mittaa niitten pikkuympyröitten halkasijat.  Ja miettii, miks kuva ei oo revenny... ja jos haluaa vielä sitä reiän käyttäytymistä miettiä, voip piirtää alkuperäsee kuvaa keskelle reiän, ja pyyhkii pois, ja taas kattoo suurennettuu kuvaa.  Ja miettii...

Ja jos on päässy johonkii tulokseen, kertoo meillekin!

jv
Saattaa käydä niinkin että kun on piirtämässä sitä 50:ttä ympyrää, niin viimeistään siinä vaiheessa päätyy toteamaan ja kysyy itseltään että mitähän v...ttua oon oikein touhuamassa, ja eikö tässä ole muka mitään muuta tekemistä?  :)
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 17, 2019, 13:59:12 ip kirjoittanut tuomo jylha »

Marraskuu 17, 2019, 14:02:11 ip
Vastaus #9452

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Siks esitinkii, että joku voi tehä jos haluaa, mie lähen nyt tekemään sitä jotakin muuta.

Yleisesti teorioitten pohtiminen voidaan tuomita turhaksi, kaikilta osin.  Melko usein tosin vain siitä syystä, että ei jaksa, ei viitti, tai ei oo eväitä ittellä pohtia.  Sillon vaan ei oikein oo puhevaltaa arvioida toisten pohtimisia...

jv

Marraskuu 17, 2019, 14:05:38 ip
Vastaus #9453

Risto Sollo

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3418
  • Mamu
En nyt ala piirtelemään ymmyrköitä koska harpin omistin viimeksi 1984...Senverran kusen kiukaaseen vielä että aluminium-metalli omaa erilaisen lämpölaajun kuin teräs,sen vuoksi lohkojen lämmitys on kaksinverroin tehokkaampaa.

Marraskuu 17, 2019, 14:12:47 ip
Vastaus #9454

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Ettei Tuomo tai joku muu kokiks -ittuiluks, ni selvitän vähän taustaa.

Melkein puol vuossattaa sitten ensimmäistä kertaa käytin lämpötilaeroa koneen kasauksen yhteydessä.  Sillon töksähin siihen ajatukseen, mistä tää keskustelu lähti, eli Nikkasen heittämään kysymykseen.  Miulla oli sillon takana kesken jääny keskikoulu ja isän puheista tarttuneet - siis elämänsä koneita korjanneen, mutta silloin jo edesmenneen miehen - neuvot.  Siis mietin, suureneeko reikä vai pieneneekö; kokemustieto oli että suurenee, vaan enpä mie uskonu.

Kokeilin.  Lämmitin sellasen kappaleen missä oli reikä, mihin akseli oli ahdas.  Lämmittämisen jälkeen holahti helposti sisään.  Ja nyt siis kyse ihan metallisesta lohkosta ja akselista...  Sillon mie en tiennyt teoriaa, mutta kokkeen jälkeen oli käytännön kokemus; reikä kasvaa!

Sen jälkeen, reilu 10 vuotta eteenpäin, olin valmistunu suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ensin teknikoksi, sitten insinööriksi ja sitten vielä DI:ksi.  Tuota lämpölaajenemisasiaa en ollu sen enempää pohtinu; miehän tiesin sen käytännössä sata varmasti!  No nyt tuo Eeron ilmoille heittämä ajatus, mikä oli siis ollu miun oma ajatus tai epäily puolen vuosisadan takaa, pani pohtimaan asiaa uudestaan.  Siis käytännön tunsin, ja teorian on istuttava käytäntöön, muutenhan joko teoria on väärä tai puhutaan eri asioista.  Siks aloin sitä pohtimaan, ja luulen päässeeni johonkin tulokseen.  Saap olla eri mieltä.  Tyytyväinen oon, että jaksoin pohtia, ja kiitollinen kaikille jotka työns etteenpäin, puussa tai teräksessä!

Tiedolla voip olla tiedon itsensä arvo, tarvi sitä tietoo tai ei, Maslowin tarvehierarkian mukaan.

jaakkovaakko
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 17, 2019, 14:15:45 ip kirjoittanut Jaakko Latvanen »

Marraskuu 17, 2019, 15:40:13 ip
Vastaus #9455

tuomo jylha

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3304
  • Moukka
Ettei Tuomo tai joku muu kokiks -ittuiluks, ni selvitän vähän taustaa.

Melkein puol vuossattaa sitten ensimmäistä kertaa käytin lämpötilaeroa koneen kasauksen yhteydessä.  Sillon töksähin siihen ajatukseen, mistä tää keskustelu lähti, eli Nikkasen heittämään kysymykseen.  Miulla oli sillon takana kesken jääny keskikoulu ja isän puheista tarttuneet - siis elämänsä koneita korjanneen, mutta silloin jo edesmenneen miehen - neuvot.  Siis mietin, suureneeko reikä vai pieneneekö; kokemustieto oli että suurenee, vaan enpä mie uskonu.

Kokeilin.  Lämmitin sellasen kappaleen missä oli reikä, mihin akseli oli ahdas.  Lämmittämisen jälkeen holahti helposti sisään.  Ja nyt siis kyse ihan metallisesta lohkosta ja akselista...  Sillon mie en tiennyt teoriaa, mutta kokkeen jälkeen oli käytännön kokemus; reikä kasvaa!

Sen jälkeen, reilu 10 vuotta eteenpäin, olin valmistunu suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ensin teknikoksi, sitten insinööriksi ja sitten vielä DI:ksi.  Tuota lämpölaajenemisasiaa en ollu sen enempää pohtinu; miehän tiesin sen käytännössä sata varmasti!  No nyt tuo Eeron ilmoille heittämä ajatus, mikä oli siis ollu miun oma ajatus tai epäily puolen vuosisadan takaa, pani pohtimaan asiaa uudestaan.  Siis käytännön tunsin, ja teorian on istuttava käytäntöön, muutenhan joko teoria on väärä tai puhutaan eri asioista.  Siks aloin sitä pohtimaan, ja luulen päässeeni johonkin tulokseen.  Saap olla eri mieltä.  Tyytyväinen oon, että jaksoin pohtia, ja kiitollinen kaikille jotka työns etteenpäin, puussa tai teräksessä!

Tiedolla voip olla tiedon itsensä arvo, tarvi sitä tietoo tai ei, Maslowin tarvehierarkian mukaan.

jaakkovaakko
Eihän sitä nyt sentään v... ttuiluna oteta. Minä vähän luulen että ei näinä älypuhelimien aikana jaksa kukaan enää ottaa asioista muuten selvää kuin kooklen avulla.
 Ja sekin tieto pitää löytyä alle 3 sekunnin, tai sitten se jää yleensä etsimättä. Kuulun itsekin siihen joukkoon, niinko varmaan suurin osa meistä maatiais tollukoista.


Sanovat että tieto lisää tuskaa.  :-[
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 17, 2019, 15:44:17 ip kirjoittanut tuomo jylha »

Marraskuu 17, 2019, 17:07:17 ip
Vastaus #9456

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Persetti ja pefletti, vielä pit saunassa istuissa alkaa tätä pohtia.

Jos Joukon kuiva puu on halkasijaltaan 10 jotakin, ni kehä on sillon 31,4 jotakin (piin arvolla 3,14; siinä on kaikki miun muistavat desimaalit sillon käytössä)

Jos puu turpoaa vaikka 10%, ni eiköhän halkasija oo sillon 11 niitä samoja?  Ja kehä on sillon 3,14 x 11 eli 34,54.  Ja nyt lasketaan kehän kasvuprosentit:

(34,54-31,40)/31,4 x 100% = 10%

Katin hännät se kehä kasvaa saman 10 rosenttia, eikä yhtään enempää!  Niiko kaikki mitat siinä, ei halkia sen takia!  Halkiaa kun ei kuiva tasasesti.

Tehtiin, tai ainakin ite tein, helpon asian turhanpäiten vaikiaks...

jaakkovaakko

PS. Jokohan tää aihe riittäs; nyt meen takas saunaan.  Ihan itekseen, eli a-luokan sauna.

Marraskuu 17, 2019, 17:18:18 ip
Vastaus #9457

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Persetti ja pefletti, vielä pit saunassa istuissa alkaa tätä pohtia.

Jos Joukon kuiva puu on halkasijaltaan 10 jotakin, ni kehä on sillon 31,4 jotakin (piin arvolla 3,14; siinä on kaikki miun muistavat desimaalit sillon käytössä)

Jos puu turpoaa vaikka 10%, ni eiköhän halkasija oo sillon 11 niitä samoja?  Ja kehä on sillon 3,14 x 11 eli 34,54.  Ja nyt lasketaan kehän kasvuprosentit:

(34,54-31,40)/31,4 x 100% = 10%

Katin hännät se kehä kasvaa saman 10 rosenttia, eikä yhtään enempää!  Niiko kaikki mitat siinä, ei halkia sen takia!  Halkiaa kun ei kuiva tasasesti.

Tehtiin, tai ainakin ite tein, helpon asian turhanpäiten vaikiaks...

jaakkovaakko

PS. Jokohan tää aihe riittäs; nyt meen takas saunaan.  Ihan itekseen, eli a-luokan sauna.
A vot, nyt uskon ja ymmärsinkin.

Marraskuu 17, 2019, 18:23:39 ip
Vastaus #9458

Henry Eklund

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5368
  • Eläkkeellä on vain kaksi ekaa vuotta vaikeeta.
Koittakaa mitata kakkos nelonen, ostitte sitten sirkkelin viemän tilan reilusti.

Marraskuu 17, 2019, 20:31:41 ip
Vastaus #9459

Risto Nieminen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 203
Huomiotko sahatavaran ja ns. mitallistetun erot mitoissa?

Marraskuu 17, 2019, 21:18:00 ip
Vastaus #9460

Henry Eklund

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5368
  • Eläkkeellä on vain kaksi ekaa vuotta vaikeeta.
Huomioin vaan ostetun puutavaran mittoja.

Marraskuu 17, 2019, 21:41:00 ip
Vastaus #9461

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Taito veti taitavasti eilisen päivän yhteen; miepä yritän tälle päivälle vastaavaa.

Kovasti pohittiin syntyjä syviä, piitä ja siitä yritänkii nyt kirjottaa osaltani nupissani kehittynneet kolme Jaakkovaakon klausuulia:

Klausuuli 1.  Jos tulolausekkeessa yhden osatekijän määrä kasvaa 10%, myös saatu tulos kasvaa 10%; ei enempää eikä vähempää.
- Sen sijaan, jos lausekkeessa on mukana vielä ns. potenssitekijä, saattaa kasvua tapahtua enemmänkin.  Esimerkiksi, nuorempien tieteenharjoittajien ollessa kyseessä, voi potenssin nousu aiheuttaa myöhemmin esimerkiksi kehän eli ympärysmitan kasvua ainakin jossakin osapuolessa.  Potenssitekijän olemassaolosta ei minulla ole juuri muuta kuin hailakka muisto, eikä kait juuri muidenkaan palstalaisten tarvitse enää sitä huomioida?

Klausuuli 2.  Jos palkkaneuvotteluissa tulolauseke kasvaa 10%, saattaa sen seurauksena menolauseke kasvaa vielä enemmän.
- Verovaikutus kun huomioidaan, voi olla seurauksena, että uppouma kasvaa päinvastaisesta tavoitteesta huolimatta.  Yleisesti kuitenkin, neuvottelujen kulusta riippumatta, osapuolten kehä eli ympärysmitta kasvaa ajan funktiona, joko väliaikaisesti, tai - valitettavan yleisesti - myös pysyvästi.  Se lienee neuvottelujen ainoa kasvuna näkyvä lopputulos?

Klausuuli 3.  Kun hallitusohjelmassa menolauseke kasvaa pysyvästi 20%, ja sen seurauksena tulolauseke alenee samat 20%, on kyseessä vasemmistohallituksen ohjelma.
- Suomi-laiva kulkee tuuliajolla, keulakuvana ylväs ja voimiensa tunnossa uhoava Lii, mutta hänenkin edellään, keulapiikin kärjessä istuu Antti, jonka pitäisi olla peräsimessä, huutamassa kaikkein lujaa ja yhtä päättömiä kuin muutkin.  Peräsimessä ei siis ole kukaan, vuotava laiva kulkee kohti Kreikan malllia, koko ajan suurenevalla uppoumalla, ja karahtaa karille, jollei ketään täyspäistä saada peräsimeen.  Ja pian.

Antti tosin jo ehti huutaa palkkaneuvotteluihin malttia; outo välihuuto taustat huomioiden, vaimea tosin.

Päivän puuhailut ja tulokset jäivät näihin klausuuleihin, siis mitään konkreettista ei tänäänkään syntynyt, mutta silti päätin jo suurista ponnisteluista  itseni palkita.  Sulatin pakkasesta karjalanpaistia ja muussia, ja Otusta muutaman lasillisen hanasta lirutin painikkeeksi; tunteeko kukaan Otusta?  Ja vielä noudatin Antin maltti-vaatimusta; Bushmillin 10 vuotta vanhaa Single Malttia kohtuullisen moukun siihen päälle.  Malttia kuitenkin on yllä pidettävä; huomenna se tulee kotiin, ja sitä ennen on ehdittävä lasit tiskata, peti saatava päiväasentoon ja valvottava muutenkin yleistä järjestystä.

Siinä lyhyesti tämän päivän puuhat.  Saljut!

jv
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 17, 2019, 21:46:40 ip kirjoittanut Jaakko Latvanen »

Marraskuu 17, 2019, 22:24:32 ip
Vastaus #9462

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Hyvät klausuulit Jaakolla.
Tuon potenssin lopputulema on ihan selvä, kunhan sen joku vaan keksii!
Siis pinta-ala kasvaa toisessa potensissa, muttei ympärysmitta: entäs pituus, silloin joskus?

Nyt voisi sitten siirtyä pohtimaan sitä Sibeliustalon pylväiden suunnittelun epäonnistumista.
Sitä sivuttin jo tuolla aikaisemminkin, vaikken silti ymmärrä miksei se onnistunut käytännössä?  :embarassed:
Siinä taisi olla ihan professoritason tekijöitä mukana  ja yksi ainoa sorvaamo Suomesta löydettiin, joka pystyi sorvaamaan ne 25 m korkeat pylväät (halkaisja n 60 cm). Sekin oli jossain "tiettömän" taipaleen päässä, jonne päästiin rekoilla vain routa-aikana.
Pylväitä peiteltiin rakennusaikana muoveilla, ettei ilman kosteusvaihtelut pääse niitä halkaisemaan.
Mutta sitten rakennuksen luovutuksen jälkeen ekana talvena ne halkeilivat.
Kun käytte Lahdessa Sibeliustalolla, silmäilkääpä niitä Metsähallin pylväitä!  :o

Marraskuu 18, 2019, 04:30:07 ap
Vastaus #9463

Pentti Eskelinen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 7713
  • Nuolija Kuopijosta
Hankala on pysyvä rattaella nuihin viisaehin kirjanoppineihin jutuissa. :-\


Mulle kun ei ou missää opetettu nuita tuommosija perusasijoeta reikiin halakasijoesta ja puupölökkyjen paksuuksista, eikä mittää muitakaa työllissyys- ja hallituspolitiikkaan liittyviä muuttuvaesuuksija.  :-[


Ne vähät aeneet mitä oun joskus lukenukkii, jos ei pyhä- ja rippikouluva oteta huomijoon, ni ne on liittyny enimmäkseen kaappatieteellisseen opintosuuntaan piäaeneena "miten saat omat rahasi siirrettyä toisten taskuista omiin taskuihisi".  :P
-pena-

Marraskuu 19, 2019, 19:39:28 ip
Vastaus #9464

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Eihän noita näköjään hallinnu vaikka on istunu kuinka pitkään koulujen penkkejä kuluttamassa, vaan metsää kohti lähti ensinnä aatokset.  Ja kunnioitettava on Penan periaate kauppiaaksi, kun ettii toisten taskuista vain omia rahojaan!

Nyt tähän päivään ja sen touhuihin.  Tai oikeesti jo usseemman päivän.  Niiko on joku saattanu huomata, oon muutaman viime vuoden aikana hurahtanu valokuvvaamaan oikein urakalla.  Siis oikein urakalla, kuvia on tallessa reilusti viis numeroinen luku.  Nyt innostuin kaivelemmaan niitten joukosta sellasia, jotka on omalle silmälle mukavan näkösiä.  Ensiks oli haave ettiä hyviä kuvia, kuvana hyviä, mutta ei pääse ajatuksistaan erroon, isosti vaikuttaa muistikuvat tilanteista ja tunnelmista kuvia ottaissa.  Lopulta etin vaan sellasia, mitkä näytti omaan silmään mukavilta, miettimättä sen enempää syytä siihen.

Ison vaivan teetti, tavote oli saaha aikaan sadan kuvan sarja jota voip aina sillon tällön pyörittää slide-showna ruudussa.  Laitan linkin kansioon, saap kattoa jos jaksaa ja viittii käyttää aikaansa noihin.  Omasta ajankäytöstä on kahen laista ilmaa; ite oon sitä mieltä että jonniin verran liikaa mennee aikaa noitten kuvien kanssa pulatessa, tuon toisen täällä asujan mielestä käytän aikaa tässä konneen ääressä paljon enemmän ko jonniin verran liikaa.  Saa nähä, tulleeko joku päivä laskuri ja ruutuaikasäännöt...

Tässä lupaamani linkki, tökkäämällä yläpalkin pienestä ruudun kuvasta missä on nuoli sisässä, lähtee rullaamaan omia aikojaan kuvat:

https://flic.kr/s/aHsmJs4cZX

jaakkovaakko

PS. Monet kuvista on olleet tarjolla katottaviks muissakin yhteyksissä, vaan on siellä kait joku ennen näkemätönkin seassa.