Muistankohan oikein, että jossain Päätalon tarinoissa oli sellanen isäntä, joka anto talosa ympäristön puskittua. Tottahan siinä hyttyset viihtyy; naapurit koitti miestä opastaa, että kaava hyvä mies nuo puut talos ympäriltä...
Mutta vesillä olin miekin tännää. Puolilta päivin näytti tuuli aika kevyeltä, ni hilasin melotin rantaan ja lähin liikkeelle. Tuuli oli myötänen. Oon ymmärtäny, että sillo se on usseimmin takas tullessa vastanen, mutta ei ollu kovin paha tuuli. Aluksi. Ko pääsin Harvion selän yli, muuttu aika radikaalisti kovemmaks se tuuli.
Ajatus oli tulla poikittain yhen niemen nokkaan, ja siitä lähempänä rantoja kotia kohti, mutta se melootti on reippaampaan sivutuuleen aika mahoton viijä; uppoumaa ei oo miun vaatimattomalla 85 kilon massalla (+ kameralaukku muutaman kilon) oikein mittään, perässä on sellanen pien evä, mistä seuraa että tuuli painaa keulan myötäseen, vaikka melos inkkaria (siis kajakkimelalla normaalisti mennään molemmilta puolilta vetäen) vain toiselta puolelta. Jouvuin puskemaan selän yli suoraan vastaseen, ja välillä tuntu että vaikka on kaikki pelissä, ei matka eistä ollenkaan. Jo välillä mietin, että annan tuulen viijä mihin viep, ja soitan muijan hakemaan autolla. Vaan ei sillä autolla saariin pääse... no, tuli se sieltä ko aikansa melo, loppumatkasta pääs osan matkaa saarten ja niemien suojaan. Tulipahan liikuntaa.
Oon funtsannu siihen sellasta keulaevää väsätä, mikä ois narun päässä vejettävissä kippaamaan kannelle rantautuessa. Samaten sen peräevän vois korvata oikeella peräsimellä, mikä sekin ois kipattavissa ylös. Ruovikkoisista salmista ko mennee läpi, tahtoo tulla lastia siihen nykyseen evään, ylösvejettävä ois siinä mielessä parempi, ja matalissa rannoissakin on tuosta evästä joskus ollu omat ongelmansa. Saap nähä totteutuuko nuokaan ikinä... ja jos toteutuis, mitähän ongelmia siihen sisältys, menneekö raskaskulkusemmaks?
Onkohan olemassa sellasia vehkeitä, mitä ei ite tarvia ruveta tekemään, mitkä ois ihan valmiiksi mietittyjä jo kaupasta ostaissa?
Niin sitä piti, että joku mäkäräis-lauma kulki puoleen selkään mukana, vaan sitte ymmärsivät kääntyä takasin. Yhtään kaisaa ei ollu siinä sakissa.
Mutta noin se päivä meni, ettei taaskaan saanu mittää asiallista aikaseks...
jaakkovaakko
PS. Suonteesta paan sikäli paremmaks, että mie melon Suomen suurimmassa...