Joo, sen huomasi ennen Oumannia, että jos on tasaista pakkasta ulkona niin käsisäädölläkin kutakuinkin ehtii (eli töihinlähtiessä aamulla korjausliike ja sitte töistä tultua uusi ja illalla vielä... jne) mutta jos päivän aikana pakastui vaikka kymmenen astetta tai alkoi tulla tai lauhtui niin mökin lämpö oli säätöviiveen takia herkästi 5 astetta pielessä. Pafriin otteeseen on tarvinnut käyriä käydä korjaamassa ja oikeastaan vain siksi, että kovimmilla pakkasilla lämpö on sisällä lähtenyt laskemaan (joka sitäpaitti on oikea lämmitysjärjestelmän mitoitusperuste ja säätökäyrienkäyien asetteluperuste. Eli extremeolosuhteissa oikein rakennetulla systeemillä teho(tai säätökäyrän rajojen) ei ihan kuulukaan riittää, mutta kun sitä on mukavuudenhaluinen ja vähän laiskakin niin mieluummin korjaa käyrää kuin kärvistelee tai kantaa puita uuniin.)
Kyllä vesikierrolla patterin yläosa voi olla lämmin tai alaosastakin lämmin tai yläosakin viileä. Patterin lämpöhän riippuu siitä, mitä kierrossa on tarjolla ja toisaalta mitä termostaatti ja sunttaus antaa mennä patteriin sisään. Mutta jossain on jotain pielessä jos patteri on kokoajan kuuma, kokoajan viileä tai sitten menee kokoajan laidasta laitaan.
Talon sisälämpötilan säädössä ''ongelma'' on muutoksen vaatima vaste ulkolämpötilan ja sisälämpötilojen muutosnopeuksien funktiona. No, meillä ulko- ja sisälämpötilojen tasojen ja muutosnopeuksien tunnistuksen ja muutoksennopeuden huomioinnin hoitaa sunttaussäädön sisä- ja ulkoanturien avustuksella sunttiautomatiikka. Ja em mukaisesti patteritermostaatit sitten vielä leikkaavat liiat lämmöt pois huonekohtaisesti (tai oikeastaan patterikohtaisesti). Ja patteritermarihan toimii P-säätönä ja niin, että se leikkaa kiertoa pois kun säädetty arvo ollaan saavuttamassa. Ei se muuta tee. Paitsi samaa matematiikkaa noudattaen päästää lisää kiertoa jos huonelämpötila on karkaamassa liian alhaiseksi, mutta se on vain sama asia toiseen suuntaan.
Automatiikkaan ts. tuodaan kahta mittauspiiriä tutkiva PID, jonka P hoitaa karkean säädön I korjaa säätöä ja D tuo mukaan muutosnopeuden ennakoimisen säätöpiirissä, eli vesikierron lähtevässä lämmössä.... Vai muistanko ollenkaan oikein? siitä on kuiteskin reilut kakskyt vuotta kun noita piti miettiä... Siis tottakai silläkin on, paitti energiankulutukseen niin myös mukavuuteen enemmän tai vähemmän merkitystä minkälämpöinen vesi verkossa kiertää... ettei lauhtuvalla ilmalla laiteta reserviä verkkoon ja anneta termareitten käyttää sisälämpötilaa ylilämmössä tai toisaalta ei jäpötetä kiertovettä liian viileänä vaikka sisälämpötila olisi vajoamassa kiristyvän pakkasen ja/tai tuulen yltymisen takia. Vaikkakin tuo jälkimmäinen saattaisikin tuoda tullessaan lähinnä epämukavuusasioita.
Mutta tämä tästä. En mää näistä(kään) oikeasti mitään tiiä.