Kirjoittaja Aihe: Entisajan valokuvauksesta.  (Luettu 345181 kertaa)

Tammikuu 02, 2019, 21:58:16 ip
Vastaus #765

Jorma Kontio

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 236
  • Shiny chrome won't get you home
 


Jos saunapimiö, niin taidat käsitellä vastamulkolkosta elikkäs mustavalkosta kamaa. Todennäkösesti orthokromaattista, eli kestänee punavalon ?
Se täyskiiltonen on puhas lasi, vähemmän kiiltävä emulsiopuoli.En laita negojen kanssa puuhastellessa minkäänlaista valkeaa sähkösaunaani, kiukaan sulakekin on irti. Vedostus on toinen juttu. Kyllähän sen valossa erottaa "sokea Reettakin". 

Tammikuu 03, 2019, 11:10:12 ap
Vastaus #766

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***



Jos saunapimiö, niin taidat käsitellä vastamulkolkosta elikkäs mustavalkosta kamaa. Todennäkösesti orthokromaattista, eli kestänee punavalon ?
Se täyskiiltonen on puhas lasi, vähemmän kiiltävä emulsiopuoli.En laita negojen kanssa puuhastellessa minkäänlaista valkeaa sähkösaunaani, kiukaan sulakekin on irti. Vedostus on toinen juttu. Kyllähän sen valossa erottaa "sokea Reettakin". 

Tuota, näin kun ammattikuvausten jälkeen olin sen 18 vuotta AGFA: lla duunissa niin osaan sanoa että kyllä se ortho filkka kestää punavalon niinkun paperikin. Ei mutuja, asia vaan on näin.

Tammikuu 03, 2019, 19:46:25 ip
Vastaus #767

Jorma Kontio

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 236
  • Shiny chrome won't get you home



Jos saunapimiö, niin taidat käsitellä vastamulkolkosta elikkäs mustavalkosta kamaa. Todennäkösesti orthokromaattista, eli kestänee punavalon ?
Se täyskiiltonen on puhas lasi, vähemmän kiiltävä emulsiopuoli.En laita negojen kanssa puuhastellessa minkäänlaista valkeaa sähkösaunaani, kiukaan sulakekin on irti. Vedostus on toinen juttu. Kyllähän sen valossa erottaa "sokea Reettakin". 

Tuota, näin kun ammattikuvausten jälkeen olin sen 18 vuotta AGFA: lla duunissa niin osaan sanoa että kyllä se ortho filkka kestää punavalon niinkun paperikin. Ei mutuja, asia vaan on näin.
Kestää kyllä. On kokemustakin - ei tältä vuosituhannelta. Mutta kun nämä lasinegatiivit ovat pankromaattisia, sikäli kuin kyrillisistä aakkosista mitään ymmärrän.

Tammikuu 03, 2019, 22:08:26 ip
Vastaus #768

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***



Jos saunapimiö, niin taidat käsitellä vastamulkolkosta elikkäs mustavalkosta kamaa. Todennäkösesti orthokromaattista, eli kestänee punavalon ?
Se täyskiiltonen on puhas lasi, vähemmän kiiltävä emulsiopuoli.En laita negojen kanssa puuhastellessa minkäänlaista valkeaa sähkösaunaani, kiukaan sulakekin on irti. Vedostus on toinen juttu. Kyllähän sen valossa erottaa "sokea Reettakin". 

Tuota, näin kun ammattikuvausten jälkeen olin sen 18 vuotta AGFA: lla duunissa niin osaan sanoa että kyllä se ortho filkka kestää punavalon niinkun paperikin. Ei mutuja, asia vaan on näin.
Kestää kyllä. On kokemustakin - ei tältä vuosituhannelta. Mutta kun nämä lasinegatiivit ovat pankromaattisia, sikäli kuin kyrillisistä aakkosista mitään ymmärrän.

Okka, pancro ei kestä suojavaloja...

Tammikuu 09, 2019, 22:38:19 ip
Vastaus #769

Jari Palonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 25
Olisko kellään kiinnostusta Kameralehtiin,mulla olis jouten isohko määrä,4-5"Banaanilaatikollista"(?)pääasiassa erittäin hyväkuntoisia lehtiä.Alkaen-60 luvulta,sekalainen määrä ja sitten-70,-80,-90 ja 2000 lukua,johonkin ehkä 2004-2006 vuoden lehtiin asti?
Pe/La olis ehkä mahdollista tuoda lehdet Jyväskylän Romppeille,mutta pitäis olla ehdottoman varma ostaja,koska muutakinroipetta on pieni farkkuauto"täynnä",ei viitsisi turhaan niitä kuskata.
Jonkun kännykkäkuvan saisin noista otettua mikäli kiinnostusta on,ovat vaan hyvin säilössä varaston(lämpimän)perukoilla,ennenkuin saan kaikki esille?

Myös nouto Äänekoskelta käy sovittaessa.
Kaikki yhteensä 60€
040 5071499/Jarppa


Helmikuu 19, 2020, 19:42:00 ip
Vastaus #770

Martti Korhonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2501
Vanhoista kameroista en mitään ymmärrä. Etsin armeija ajan satiaisia vitriinistä niin sattui tuo vanha kamera käteen, ensi kertaa 20 vuoteen katselin netistäkin mikä lie?
Kamera on saksalainen Altix. Ilmeisesti Altix V jota valmistettiin vain 1956.
Foorumilaisissa on varmasti vanhojen kameroitten harrastajia,joten tietoja otetaan vastaan.
Kameraan on täydellinen hyväkuntoinen nahkakotelo.
Kamerassa on ilmeisesti varsin harvinainen "objektiivi" itse en näistä ymmärrä.
E. LUDWIG MERITAR 1:2,9 f=50mm.



Satuin joskus saamaan samanlaisen ilmaiseksi. En sillä mitään kuvannut, ja muutaman vuoden pyörittelyn jälkeen laitoin eteen päin. Sinänsä harmitti hävittää, koska oli hienon laatuvehkeen oloinen. Todennäköisesti tekee hyvää jälkeäkin.
Priimaa tulee vaikka sekundaan tähtää.

Helmikuu 19, 2020, 20:14:16 ip
Vastaus #771

Martti Korhonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2501
On nyt jäänyt vähiin nämä foorumihommat niin ei ole tullut raportoitua touhuilustaan. Mutta näitä valokuvausjuttuja on tullut edelleen kovasti harrastettua. Hankittiin eukkokullan kanssa puolisentoista vuotta sitten tönö, jossa oli tila pimiölle. Kamppeet vain puuttuivat, mutta muutaman harvinaisen onnekkaan käänteen ja 62€ (+bensakulut +muutamat pullakahvit) jälkeen pimiöön on nyt saatu Durst Laborator 1200 (kinofilmistä 9x12cm -kokoon saakka) ja Komet 210 SK (josta täällä jo aiemmin tarinoin, lasilevyt 18x24 cm -kokoon saakka) ja muutenkin aika pitkälti ammattitason vehkeet.

Ja kun pimiö nyt on ollut jo syksystä saakka käyttökunnossa, niin vihdoin pääsin toteuttamaan jo vuosikausia tuumiskelemani homman, eli lasilevyjen väsäämisen. Joulukuussa tein ensimmäisen erän. Hommahan toimii niin, että leivotaan liivatteesta, hopeanitraatista, suolasta (esim. kaliumbromidi ja -jodidi) sekä muutamasta muusta aineesta hyytelö, joka levitetään ikkunalasista leikatun levyn pintaan. Ensimmäisen erän tein mahdollisimman yksinkertaisena aika pitkälti 1800-luvun lopun reseptejä vastaavasti. Se oli erittäin hidasta (n. ASA 3) ja herkkää vain siniselle valolle. Tänään tein toisen setin, jossa käytin pelkän bromidin lisäksi myös jodidia, jonka pitäisi nopeuttaa (mahdollisesti jopa ASA 25). Laitoin soppaan myös erytrosiinia, joka on punainen pigmentti, ja joka laajentaa väriherkkyyttä ortokromaattiseksi. Toisin sanoen pitäisi olla herkkä kaikille väreille, paitsi punaiselle.

Ensimmäisessä erässä keskeisenä ongelmana oli huono levitys levylle. Reseptissä oli liian vähän liivatetta ja olin ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Liru emulsio ei oikein asettunut levylle. Tänään tehtyyn erään tarkistin liivatteen määrän ja homma sujui jo paremmin. Huomenna otan ensimmäiset kuvat, sitten näkee tuliko sopiva kerros. Aika paksulti laitoin.

Liitteenä on skannaus ensimmäisen erän levyn paperivedoksesta. Mustat läiskät tulivat siitä, että pakkasin kyseisen levyn liian kosteana paperiin ja liivate kuoriutui osittain pois kun otin sen esille. Tästä huolimatta negatiivi oli ensimmäisen satsin paras. Valotin sitä inhan harmaan joulukuisen päivän valoisimpana aikana 40 minuuttia. Aukko oli 16 tai 22. Hitaita ovat. Vaan oli miten oli, nyt voi jo sanoa paljon valehtelematta tehneensä tämän kuvan alusta asti. Joskus tulevaisuudessa voi sitten paneutua vedostamispuoleen. Kumipaino- ja bromiöljymenetelmät kiinnostavat. Kumipainon avulla on mahdollista tehdä värikuvia kuvaamalla kohde kolmiväritekniikalla. Ehkä joskus, vaan lienee viisainta edetä asia kerrallaan. Kunhan nyt ensin tämän lasilevyhomman saisi jonkinlaisella tolkulla toimimaan.

Toinen kuva on paketista. Toki tärkeimmät asiat piti tehdä ensin ja niinpä etiketti syntyi ennen varsinaista tuotetta. Nyt kun on uusia ominaisuuksia niin pitääkin muokata. Ajatus syövyttää jossain vaiheessa laatat ja painaa etikettiä paperille. Tulostettuna iham mälsä.

[ylläpito on poistanut liitteen]
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 20, 2020, 06:13:35 ap kirjoittanut Martti Korhonen »
Priimaa tulee vaikka sekundaan tähtää.

Helmikuu 20, 2020, 06:14:31 ap
Vastaus #772

Pentti Eskelinen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 7713
  • Nuolija Kuopijosta
Jotennii rupes tuntumaan vahvasti ihan siltä, kun luvin tuon Maran jutun nuista sen tekemisistä, että pysyttelen jatkossakkii pelekästään tikitaalikuvien parissa. ::)
-pena-

Helmikuu 20, 2020, 07:35:40 ap
Vastaus #773

Markku Juusela

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 4727
Moro

Olet aika vesseli väkästeleen niin IC:n kun votokakraaffienkin kanssa,itse kiipeisin puuhun takaperin ilman käsiä kätevämmin kuin saisin jotain Marttimaista aikaiseksi  👍
Yamaha TR1 -81 / Green Mystery
CanAm Spyder RT -13
CRESCENT Elda E-Going
Triumph CSD -29
Triumph TigerCup -62
NSU Sportmax Streetreplica -58

Helmikuu 20, 2020, 07:58:27 ap
Vastaus #774

Martti Korhonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2501
Aika yksinkertainen juttu tuo lasilevyn teko totta puhuen on ainakin tällaisessa perusmuodossaan. Niin kuin moni muukin homma, vaatii se lähinnä tilat, tekemisen innon, vähän rahaa, hiukan paneutumista ja aikaa. Emulsion levitys lasilevylle toki myös kädentuntumaa. Ei tämä paljon eroa leipomisesta, jos asiaa siltä kantilta ajattelee. Reseptistä katsotaan aineet, määrät, kypsytysajat ja niin edespäin. Sitten vaan tehdään. Siitä tässä lähinnä on lähinnä kyse mihin aikansa ja tarmonsa haluaa käyttää. Kiinnostuksensa kullakin. Toiset osaa sitten sen takaperin puuhun kiipeämisen!
Priimaa tulee vaikka sekundaan tähtää.

Huhtikuu 11, 2020, 20:41:22 ip
Vastaus #775

Lauri Räsänen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 226
Entistä valokuvausta lievästi sivuten: minulla on aikanaan kuvattua ja kehitettyä mv-filmiä tuhatkunta ruutua, suurin osa tietysti turhia valotuksia. Niistä ei ole tullut aikanaan tehtyä vedoksia, tuskin tuleekaan.
Katselin Torista filmiskanneria, Rollein DF-S 310 SE:n saisi kuudellakympillä. Olisiko jollakin kokemusta tämän luokan laitteen kelpoisuudesta?

Huhtikuu 11, 2020, 21:52:19 ip
Vastaus #776

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Kysymykseesi en osaa vastata mitään.  Itsellä ollut vähän samansuuntaisia ajatuksia värinegojen kanssa.

Noilla videoita nettiin tuottavilla valokuvaajilla on asia ollut esillä useissa vlogeissa.  Monet ovat toteuttaneet projektin ihan vaan kuvaamalla negatiiveja digikameralla jonkinlaisen valopöydän päällä.  Valopöydäksi käy vaikka tabletti, mutta filmin pidikkeeksi taitaisi tarvita jonku siihen tarkoitukseen tehdyn veheksen.  Käsittelyohjelmissa löytyy negatiivit positiiveiksi kääntäviä sekä mustavalkeille että värinegoille.  Jotkut ovat sitä mieltä, että käy kätevämmin kuvaamalla kuin skannerilla, jotkut toista mieltä.  Saattaa johtua vloggaajan sponsoreistakin se?  Työläintä lienee millä vaan metodilla se filminpätkien syöttö ja pysyminen kiinni alustassaan.

Haaveita pidemmälle en ole edistynyt.  Jos teet ratkaisun, arvostan jos jaksat kokemuksista kertoa tänne ajastaan.

jaakkovaakko

Huhtikuu 11, 2020, 23:36:13 ip
Vastaus #777

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 6270
  • MC Debit
Kävisikö lasilevy negapidikkeeksi?

Tabletti onkin hyvä valopöydän korvike. Joskus yrittelin negoja kuvata niin että laitoin valkoisen muovirasian taakse valon, ja nega siihen päälle mutta ei siitä oikein mitään tullut, valo ei ollut tasainen, muovin valussa oli jurmuja ja valonlähde liian pistemäinen. Tabletti oli ehkä keksitty, en tiedä, mutta ainakin senaikaisen läppärin ruudulla oli silmin nähtävä ”rasteri”. Tää aipädi on kyllä aika tasaisen valkoinen taustaltaan... Mutta juu, pitääpäs kaivaa joku lasinpala jostain ja kokeilla.

Toinen haaste on saada kamera yhdensuuntaiseksi negan kanssa mutta sen korjaamiseen lienee konstit nykyajan aateekoossa.
Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Maaliskuu 30, 2021, 06:31:02 ap
Vastaus #778

Markku Juusela

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 4727
Moro

Tuli mieleen että missä on Martti Korhonen,oli mukava hänen juttujaan näistä kuvaus hommista ja etenkin IC:n kunnostuksesta ja kommelluksista lueskella,jos vielä seuraat näitä juttuja niin terveisiä vaan sinulle.
Yamaha TR1 -81 / Green Mystery
CanAm Spyder RT -13
CRESCENT Elda E-Going
Triumph CSD -29
Triumph TigerCup -62
NSU Sportmax Streetreplica -58

Tammikuu 01, 2022, 11:16:42 ap
Vastaus #779

Martti Korhonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2501
Moro

Tuli mieleen että missä on Martti Korhonen,oli mukava hänen juttujaan näistä kuvaus hommista ja etenkin IC:n kunnostuksesta ja kommelluksista lueskella,jos vielä seuraat näitä juttuja niin terveisiä vaan sinulle.

Terve vaa!

Mukavahan se on kuulla, että juttuja on mielellään lueskeltu. Vaan vähiin on jäänyt viime vuosina palstan seuraaminen. Välillä sitä aina aktivoituu ja vähän lueskelee, jotain ehkä kirjoittaakin, mutta jotenkin vaan on jäänyt.

Mutta nyt kaivelin tämän ketjun taas esille ja ajattelin muutaman rivin kirjoitella tuosta uusimmasta, tai no, ehkä mieluummin "uusimmasta", kamerastani. Hankin nimittäin reilu vuosi sitten vähän isomman ja vanhemman luokan ateljeekameran. En ole ihan varma olenko täällä jotain jo siitä tarinoinut, mutta tarinoidaan nyt sitten lisää jos olen. Kameran sorttia parhaiten kuvailevaa lienee se, että ikäväkseni jouduin toteamaan, ettei se mahdu IC:n sivuvaunuun. Pitää tehdä ensi kesäksi kamerankuljetuslaatikko lullan tilalle. Kamera on merkitön todennäköisesti saksalainen ateljeekamera. Sen rakenne ja ominaisuudet viittaavat johonkin 1880-1890-luvuille, mutta tämän tyyppiset kamerat ovat vähän hankalia ajoittaa. Kamera-alan teknologinen kehitys kun siirtyi näihin vehkeisiin muutaman kymmenen - tai jopa yli vuosisadan - viiveellä. Neuvostoliittolainen FKD nimittäin perustui 1860-luvulla kehitettyyn saksalaiseen reisekamera-tyyppiin ja oli valmistuksessa aivan sinne suuren ja mahtavan hajoamiseen saakka.

Kamera oli ostaessa aika huonossa kunnossa. Optiikka puuttui, palkeet olivat risat, tähyslasia ei ollut. Moni puuliitos hölskyi ja olipa siinä osa puuosista rikki tai puuttuviakin. Ladonovi-tyyppinen pneumaattisesti toimiva suljin oli (ja on edelleen) hajalla ja erikoinen suuri iiris, johon optiikka kiinnitetään, oli jumissa ja osittain viallinenkin. Nyt kamera on ollut jo jonkin kuukauden käyttökunnossa ja olen sillä kuvannutkin.

Ehkä kiinnostavin osa kamerassa on sen historia. Kameran mukana tulleen perimätiedon mukaan se on ollut Daniel Nyblinin ateljeen käytössä. Myyjä oli vaihtanut kameran 1970-80-luvulla johonkin kamaan kaveriltaan, joka kertoi saaneensa kameran 1960-luvulla Nyblinin ateljeelta jonkin työn yhteydessä. Ikävä kyllä tämä kaveri menehtyi jo toistakymmentä vuotta sitten, joten tarkempaa tietoa asiasta ei ole saatavilla. Kertomus on kuitenkin sinänsä uskottava ja sen uskottavuutta lisää tosiseikka, että myyjä otti asian puheeksi vasta kauppojen jälkeen. Riittävästi kun väännellään totuutta ja käytetään mielikuvitusta niin voidaan parin kaljan jälkeen kehua, että että minullapas sitä onkin kamera jolla on kuvattu Sipelius satasen seteliin. periaatteessa tämä on ihan mahdollista, mutta näyttö siihen suuntaan ei taida selväpäisenä oikein riittää...

Vuosien varrella olen saanut kerättyä optiikkaa, josta osa on tähän käypäistä. Viime kesänä lykästi ihan enemmälti kun kotopuolessa eräs harrastaja oli löytänyt kirpputorilta vanhan kameran, jossa oli vanhaa optiikkaa. Hän ei tehnyt niillä mitään ja tehtiin sitten vaihtokaupat, joista jäi kummallekin vähän huono omatunto. Kumpikin oli sitä mieltä, että oli saanut paljon enemmän kuin antoi. Erittäin hyvät vaihtokaupat siis. Optiikoiden joukossa oli 1900-1903 valmistettu Goerz doppel anastigmat ser. iii, eli tuttavallisemmin Goerz Dagor, kuten mallia myöhemmin on kutsuttu. Kyseessä on 1890-luvulla kehitetty yksi aikakautensa parhaista objektiivimalleista. Ja ikään nähden piirtoa kyllä riittää, etenkin kun ottaa huomioon kameran koon.

Niin, se koko. Iso ja raskas se on, ja iso on filmikokokin. Olen nyt käyttänyt kameran mukana tullutta levykasettia, joka ei alunperin ole kuulunut kameraan. Jouduin tekemään pari sovitepalaa, jotta kasetin sai kameraan kiinni. Ja se vähän pienenpuoleinen kasetti on 18x24cm -negakoolle. Jossain vaiheessa teen kameraan 30x30cm -kasetin, koska se on suurin formaatti jota kamerasta voi saada irti ilman rungon muokkaamista. Se tosin vaatii sitten itsetehdyt lasilevyt, koska tuota kokoa ei ole saatavilla kaupallisesti. 24x30cm kyllä löytyy mm. Foman valmistamana. Mutta kyllä tuo 18x24cm:kin on ihan kiva. Sen kokoiselle negalle mahtuu ihan reilummin sävyjä ja yksityiskohtia. Vieläkään en ole ihan päässyt yli ihmetyksestä miten hienoa jälkeä tällainen saa aikaiseksi. Valokuvauksen historiaa pidetään usein sellaisena kämäisenä suttuna, mutta kyllä laitteiden puolesta on jo ainakin puolitoista vuosisataa voitu tehdä erittäin hyvää jälkeä. Toki varhaiset filmit ja (kuiva)levyt ovat olleet rajoittuneempia ja haastavampia kuin modernit filmit, mutta kyllä niillekin on mahottoman hyvää jälkeä saatu tehtyä.

Ja sitten näihin kuviin. Tai siis kuvaan. Samasta negasta ne on kumpikin rajattu. Olen nyt ottanut asiakseni kuvata teknisiä vehkeitä. Tai siis lähinnä tuumiskellut, että semmoisia olisi hyvä kuvata. Hitaanpuoleisesti on nimittäin lähtenyt sen teeman kuvaus alkuun, mutta kyllä se siitä. Tässä on nyt niistä se ensimmäinen. Kyseessä on pylväsporakone, jonka raahasin metallijätelavalta mökilleni hiljalleen rakentuvaan puutyöverstaaseen. Kuvasin tämän 1920-luvulta peräisin olevalla Steinheil Unofokal 16,5cm objektiivilla, jonka sain siinä edellä mainitussa vaihtokaupassa. Periaatteessa tämän piirtoympyrä ei kattaisi noin isoa filmikokoa, mutta lähikuvassa se tuntui riittävän ihan hyvin. Lisäksi tämä on ehkä n. 70% rajaus alkuperäisestä negasta, joten reuna-alueiden vähemmän tarkat osat eivät tässä näy. Filminä on Fomapan 100 ja kehitteenä Rodinal. En tykkää tuosta yhdistelmästä esim. kinokoossa, mutta näin isolla negakoolla rakeisuus on täysin epäolennainen ongelma. Kyllähän isolle rakeellekin paikkansa on, mutta itse en sitä oikein ole tykännyt kuvissani käyttää.

Loppuun vielä pientä kyselyä niille, jotka ovat jaksaneet tänne saakka lukea. Että jos tässä Tampereen tuntumissa (sanotaan nyt vaikka sadan kilometrin säteellä) joltakulta löytyy kiinnostavaa vanhaa konekantaa (moottoripyöriä, voimalaitoksia, traktoreita, autoja, maamoottoreita jne.) jostain tuolta 1850-1930-luvuilta niin voisin olla kiinnostunut niitä kuvaamaan kevään-kesän mittaan. Ihan jotain metsässä olevia romuja tai sitten hienosti entisöityjä. Näistä voi laittaa vinkkiä esim. yksityisviestinä tai tässä ketjussa!
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 2022, 12:09:28 ip kirjoittanut Martti Korhonen »
Priimaa tulee vaikka sekundaan tähtää.