Kirjoittaja Aihe: Entisajan valokuvauksesta.  (Luettu 345195 kertaa)

Kesäkuu 12, 2017, 13:39:59 ip
Vastaus #705

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Tähyslevy on kiinteä, eli se ei voi olla syyllinen ja samalla kameralla on otettua samalle päivää myös muita, hyvin onnistuneita  kuvia. Jostain tuntemattomasta syystä tämä yksi kuva tuli täysin utuinen.

No sittehän tää on helppo juttu. Jos on kuvattu useita ja yksi on sumea niin haitanneeko tuo. Sitte kun alkaa olla useampia tai kaikki niin vika on löydettävä kyllä. Sen 18 vuotta minkä olin AGFA lla duunissa niin oppi ettei ihan kaikkea tarvi tietää. Yks kuva on yks kuva, ei enempää. Ja jos jää yhdeksi niin ei syytä muuttaa mitään.

Kesäkuu 12, 2017, 14:10:30 ip
Vastaus #706

Tatu Keränen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3317
Oikeastaan tämä on toinen kuva, samalla kameralla, jossa sama ilmiö. Se edellinen kuva on otettu vuosi sitten. Kuvaustilanne molemmissa sama, eli yritetty ottaa lyhyellä valotuksella kuvaa, liikkuvasta kohteesta. Voiko se nopea/liian lyhyt valotus tehdä sen, että kuva jää "tarkentumatta"? Toisaalta tuo kuva kyllä vaikuttaa valottuneen ihan hyvin...

Kesäkuu 12, 2017, 15:23:05 ip
Vastaus #707

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Suurella aukolla?  Jos suurella aukolla jää kuvat aina summeeks, objektiivissa on vähän sanomista, minkä taas pieni aukko peittää?  Jos esmes tuo negatiivin tai tähyslasinkaan taso ei ole aivan oikea, tai muuten vaan tarkennus on eessä tai takana, ni virhe on sitä suurempana näkyvissä mitä suuremmalla aukolla kuvataan; eiks se näin mee ihan tuon opiskan perusgeometrian mukkaan?

Puutuin tähän siks ko oman nykyharrastuksen - vaikka käytänkin eri aikakauden kalustoa - takia perusteitten ymmärtäminen kiinnostaa, ja perusteet yleensä missä hyväsä asiassa oppii ymmärtämmään paremmin kun kulkee aikojen alkuun takasin ensin... toivottavasti ette paa pahaksenne?

jv

Kesäkuu 12, 2017, 16:14:54 ip
Vastaus #708

Martti Korhonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2501
Oikeastaan tämä on toinen kuva, samalla kameralla, jossa sama ilmiö. Se edellinen kuva on otettu vuosi sitten. Kuvaustilanne molemmissa sama, eli yritetty ottaa lyhyellä valotuksella kuvaa, liikkuvasta kohteesta. Voiko se nopea/liian lyhyt valotus tehdä sen, että kuva jää "tarkentumatta"? Toisaalta tuo kuva kyllä vaikuttaa valottuneen ihan hyvin...

Millainen kamera tämä tarkemmin sanottuna on? Valotuksen lyhyys ei sinänsä vaikuta tuohon, mutta kuten Latvanen kirjoitti, voi aukko vaikuttaa. Kuvassa oli kuitenkin kaikki epätarkkaa, joten kyse ei ole aivan pienestä tarkennusvirheestä. Voisiko kameran hienoinen tärähtäminen selittää asiaa? Miten nopea aika ole kyseessä?

Muok. Kyllä tässä keveää antiikkikameratuumailupäivystystä ehtii tekemään työn ohessa. Oikeastaan koko työ on vanhojen rojujen kahtelua ja tuumiskelua - osin asiakkaiden kanssa suullisesti, osin tulevaan näyttelyjulkaisuun kirjallisesti. Kyllä sinne yksi Kodakki väliin sopii. Tai kaksikin.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 12, 2017, 16:22:39 ip kirjoittanut Martti Korhonen »
Priimaa tulee vaikka sekundaan tähtää.

Kesäkuu 12, 2017, 17:29:43 ip
Vastaus #709

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Liike epäterävyydestä ei ole kyse. Koska kuva on koko alaltaan pehmeä niin muu syy tuohon on kyllä nyt olemassa. Aukkojuttu tuntuu myös hassulta kun koko kuva on tasaisesti pehmeä. Minun silmään vaikuttaa siltä että tarkennus vaan on liian lähellä, vahinko ettei kuvan etualalla ole mitään josta asia selviäisi.

Objektiivivirheen ja aukon vaikutuksen selvität ottamalla kaksi kuvaa, täydellä aukolla ja toisen himmentämällä muutaman aukon. Niitä vertaamalla tiedät onko kyse siitä. Tarkennukseen sekin tosin vaikuttaa koska himmentämällä syväterävyyskin kasvaa eli tarkennuksen on oltava molemmissa kohdallaan jotta testikuvista ei tee vääriä johtopäätöksiä.

Mutta kun nyt rupes kiinnostamaan, koska laji on se jossa mun pitäis olla spesialisti, niin kerroppa lisää, kamera, objektiivi, käytetty aukko jos muistat, jne. Otappa vaikka kuva siitä kamerasta, ja sen kakkulan eturenkaasta.

Näissä jutuissa aina joskus tulee vastaan ihmeellisiä asioita. Nuorena kuvasin julisteprojesointeja isolla klimsh kameralla, negakoko 50X65cm ja aukolla 360 ihan loistavaa jälkeä, paitsi. Riippu kellonajasta. Öisin hyvää jälkeä ja päivisin vähä pehmee. Hain vikaa kauan. No kamerahuoneessa mulla oli ne kylpyammeen kokoset kemiakaukalot ja niitten päällä ilmastoinnit, kerran vahingossa nostin filkan yhen suuttimen eteen ja jotenkin koko huoneen äänimaailma muuttui. Okei, ilmastointihormi oli kuin huilu, ääni niin matala ettei sitä ihmiskorvin kuullut, vasta yhden reijän sulkeuduttua kuulin hurinan. Selvä, ilmastointi oli päivisin päällä ja tuo värinä tärisytti sitä 2m pitkää paljetta kamerassa ja tietysti koko kameraa vaikka kamera painoikin 1800 kiloa. Altaita käytin enään harvoin kun oli sellanen 122cm levee kehityskonekin normikäytössä, mutta kun piti jotain kikkailla niin käytin vielä altaita.
On näissä puuhissa tullut vastaan ongelmia joissa pitää olla työkalupakissa mukana krusifiksi, valkosipulia, 12v neitsyen sääriluu, ja venäläinen perseensuristin, siis se kun ei surise eikä sovi pers...

Kesäkuu 12, 2017, 17:54:59 ip
Vastaus #710

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Kun nyt muistelemaan rupesin noita kaikkia kummallisuuksia niin kerrottakoon. Möin kirjapainoon ihan huippuvehkeen, pako merkkisen amerikkalaisen kehityskoneen. Parasta mitä markkinoilla oli. Ihan huippuvehje. Olin niitä myynyt vaikka kuinka monta kirjapainoihin ja reprolaitoksiin. Mutta tämä yksi... Aina jumalattoman paskanen kehiteallas ja lith kemiat ei tykkää siitä että niitä vaihdetaan usein. Pitkän tutkimuksen jälkeen löyty vika. Asiakas oli laittanu elektronisen lämpömittarin anturin kehitealtaaseen, se antoi jotain millivoltteja altaaseen, ja kas, sehän on elektrolyysi. Mittarin poisto korjas koko ongelman.

Yks asiakas otti pinnakkaisvedoksia ja filkan koko oli se 80X122cm. Imuraami tietty ottaa aikansa imeä kontakti ton kokosten filmien väliin. Valitus oli ettei filmi ole tasalaatuista. Paikoin valotus epätasainen. Viikkojen ihmettelyn jälkeen otin jakkaran, menin pimiöön istumaan ja ihan vaan seuraamaan mitä siellä tapahtuu. No selvis. Käyttäjä laitto filkat imuraamiin, potkas imut päälle ja laitto tupakaksi. Sitte se kessu huulessa katteli ja tähtäili imuja että siihen filkkojen pintaan tulee se öljykuvio. Samalla se sillä tupakalla valotteli sitä filmiä.  Selvis ongelma.

Kesäkuu 12, 2017, 23:24:12 ip
Vastaus #711

Tatu Keränen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3317
...
Mutta kun nyt rupes kiinnostamaan, koska laji on se jossa mun pitäis olla spesialisti, niin kerroppa lisää, kamera, objektiivi, käytetty aukko jos muistat, jne. Otappa vaikka kuva siitä kamerasta, ja sen kakkulan eturenkaasta.
...

Sattumalta kamera oli vielä samoissa säädöissä, kun tuota kuvaa ottaessa, eli tästäpä ne selviää nuo kaikki kysymäsi tiedot. Tämä suljin ja objektiivi on tietääkseni 1800-luvun puolelta, mutta saman firman ja saman formaatin kamerasta.

Edit: kakkulassa ei ole mitään tekstejä/numeroita.


[ylläpito on poistanut liitteen]
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 12, 2017, 23:32:22 ip kirjoittanut Tatu Keränen »

Kesäkuu 13, 2017, 10:58:19 ap
Vastaus #712

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Hieno kamera.
Nyt päästiin pikkasen eteenpäin asiassa. Sulkemalla pois asioita. Liike-epäterävyyttä tuo ei ole, se tulikin jo selväksi. Nyt voimme poissulkea sen täysi aukko jutun koska kakkulaa on pari aukkoa himmennetty. Valotusaikakin 1/25 on ihan ok jalustalla otettuna.

Nyt on tilanne se että jotain sulla ihan noin mekaanisesti mättää tossa. Jos sama virhe on toistunut samanlaisena niin nyt lähtisin etsimään mitä tapahtuu kun laitat filkan sisään tarkennuksen jälkeen. Koska useimmiten tarkennus on kohdallaan, on ilmeisimminkin filmin pinta ja tarkennuslasin mattapinta samalla tasolla. Ok. Jotain liikkuu kun laitat kasetin paikalleen.
Onko perälauta lukittu niin ettei pääse liikahtamaan.
Onko kakkula kiinni etulaudassa tukevasti.
Onko etulauta niin ettei pääse liikkumaan.
Meneekö kasetti varmasti aina oikeelle paikalleen. Jos useampi kasetti, niin onko ne kaikki samanlaisia, meneekö ne samalla tavalla paikalleen. Tutkippa kasettejasi, mitä jos yhdessä filmitaso ei olekkaan sama kun muissa.
Jotain sulla liikkuu koska mallikuvassasi on tarkennus pielessä, ja liike on aika iso, esim takalaudan liikettä tarvitaan tollaseen epäterävyyteen ihan lähes milleissä kun aukko on 16.

Kakkulan reuna-alueilla on sontaa, siivoa. Mutta se ei ole tähän syyllinen.

Missä majailet. Mä asun hyvinkäällä. Olis kiva tutkia vehjettä.
Näihin juttuihin mulla on mielenkiinto.
Valokuvaajana, mainoskuvaajana, kirjapainon reprokuvaajana, luontokuvaajana ne oli vaan duunia. Kivaa oli kyllä esim Luontokuva lehden päätoimittajana. Mutta kun menin AGFAn palvelukseen niin suuri osa duunista oli nimenomaan ongelmien selvittelyä. Kivaa hommaa. Aina sama juttu kun sinunkin tapauksessa, jotain jäi huomaamatta. Ja näin se on tossa sinunkin jutussa. Kun kaikki vakioidaan niin on vaan löydettävä se mikä poikkeaa vakioista. Vakiointi, toistettavuus, se on avainsana.

Nää on jänniä juttuja. AGFAn tehtaalla belgiassa tutkin juttua. Tehtaan tuotannossa oli 3000w halogeenilamppuja tasovalottimiin painolevyille. Tuotantolinjan viidellä naisella ihan samat työskentelytavat, mutta yheltä naiselta tuli huonoja lamppuja enemmän kun muilta. Tutkin kaiken mahdollisen miksi, mutta ei mitään kummaa. Sitte hokasin että tämä yks haisi aina valkosipulilta.
Ne teki ne lasituubit samalla tavalla mutta tässä jotain outoa. Nainen oli sitte kuukauden ilman valkosipulia ja pilallisia lamppuja ei sitte ollut enempää kuin muillakaan. Ja tämä löydös ihan vahinko, ettimällä vaan mikä ero muihin. Kokeilemalla. Mikään järki ei olisi asiaa selvittänyt, vaan erehtymisen ja kokeilun kautta.
Paraguaissa kerran istuin syväpainon kaivertamossa viikon ettimässä ongelmaa kun oli viivoja painojäljessä. Kuparirummun tekijällä oli kullan näkönen sekametallisormus...
Ruandassa oli kirkon lähetysseuran kirjapainossa tapa kalvottaa painolevyt auringon alla, ja lisätehona nuotio. Polttoaineena  lanta. No metaani ja nykykemiat, ei käy. Siellä vielä kalvotettiin munanvalkuaisella...
Kivaa on ollu.

Kesäkuu 13, 2017, 11:56:41 ap
Vastaus #713

Martti Korhonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2501
Jos kyseessä on filmi tai paperi (ei siis lasilevy), niin kannattaa miettiä niiden asettaminen kasetteihin tarkkaan. Ja kaikki työvaiheet, joita kasettien kanssa teet.

Minulla kävi viime kesänä ikävästi, kun pitkän reissun takana kuvatut laakafilmit olivat epätarkkoja osassa kuvaa, ja joissakin oli naarmuja. Olin sulkenut ja avannut kasetit väärällä otteella, jonka johdosta kasetin liukuovi (vai mikä lie oikea termi on) veti muutamaan filmiin naarmut, ja todennäköisesti myös aiheutti filmin hienoisen irtoamisen taustana käyttämästäni lasilevystä.

En tiedä millaiset kasetit sinulla on, ja onko kyseessä nimenomaan filmille tehdyt. Lasilevykasetteja voi käyttää filmille, mutta niissä on tätä epätarkkuuden riskiä. Olen 13x18cm -filmikoon kameralla kuvatessa liimannut paperit ohkaisella siirappiliuoksella lasilevyyn, jonka olen asettanut kasettiin. Nämä tulee kuvata ja kehittää suhteellisen pian, koska siirappi tarraa ajan kuluessa paperit sen verta tiukasti lasilevyyn, ettei tahdo lähteä ehjänä irti. Pitäisi kokeilla muitakin keinoja, ehkäpä ihan tavallinen paperiliima liukenisi pois helpommin. Jos valoherkkää materiaalia ei kiinnitä jollain taustalevyihin, on epätarkkuuden riski olemassa.
Priimaa tulee vaikka sekundaan tähtää.

Kesäkuu 13, 2017, 12:41:42 ip
Vastaus #714

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Jos kyseessä on filmi tai paperi (ei siis lasilevy), niin kannattaa miettiä niiden asettaminen kasetteihin tarkkaan. Ja kaikki työvaiheet, joita kasettien kanssa teet.

Minulla kävi viime kesänä ikävästi, kun pitkän reissun takana kuvatut laakafilmit olivat epätarkkoja osassa kuvaa, ja joissakin oli naarmuja. Olin sulkenut ja avannut kasetit väärällä otteella, jonka johdosta kasetin liukuovi (vai mikä lie oikea termi on) veti muutamaan filmiin naarmut, ja todennäköisesti myös aiheutti filmin hienoisen irtoamisen taustana käyttämästäni lasilevystä.

En tiedä millaiset kasetit sinulla on, ja onko kyseessä nimenomaan filmille tehdyt. Lasilevykasetteja voi käyttää filmille, mutta niissä on tätä epätarkkuuden riskiä. Olen 13x18cm -filmikoon kameralla kuvatessa liimannut paperit ohkaisella siirappiliuoksella lasilevyyn, jonka olen asettanut kasettiin. Nämä tulee kuvata ja kehittää suhteellisen pian, koska siirappi tarraa ajan kuluessa paperit sen verta tiukasti lasilevyyn, ettei tahdo lähteä ehjänä irti. Pitäisi kokeilla muitakin keinoja, ehkäpä ihan tavallinen paperiliima liukenisi pois helpommin. Jos valoherkkää materiaalia ei kiinnitä jollain taustalevyihin, on epätarkkuuden riski olemassa.

Hyvä pointti. Mä oon käyttäny tossa näppäilykamerassa (8X10 tuumaa) sellasta spray liimaa joka on hyvin kevyesti liimautuvaa kuten post-it lapuissa. Ihan ok. Koska en tiedä liiman kemiaa niin oon pessy pois ennen kehitystä kun en tiedä liiman ja kehitteen yhteisreaktiota. (Enkä halua kehitettä pilata)  Orthokromaattista filkkaa että saan punavalossa touhuta. Tai no nykysellään enempi viherherkkää mutta kuitenkin.

Aprikoos, mallikuvan alareunassa on selkeää valovuotoa. Miksi. Mitä on tapahtunut.  Miksi näin. Jokin syy sille on. Tuo on löydettävä ihan ensin. Ennenkun hakee muuta syytä. Kuvan alareunassa on kummaa valoittuneisuutta.
Kun haet muuttujia, hae yksi kerrallaan, jos muutat aukkoa, aikaa, tarkennusta, kasetin asentoa jne  et voi tietää mikä muutoksista oli se vaikuttava tekijä.

Ai niin, pessy pois, oon pessy tenulla. Toimii siihen liimaan. Esim joku erikeepperi on vesiliukoinen märkänä eikä tenulla pesydy.

Oikeesti, nyt herää kysymys miksi mallikuvan alareunassa on valovuotoa ?

Kesäkuu 13, 2017, 16:22:10 ip
Vastaus #715

Tatu Keränen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3317
Tuossa toinen samalla kameralla otettu kuva, samalle vuorokaudelle, mutta pitemmällä valotuksella. Tämä mielestäni ihan ok onnistunut kuva. Orto filmille kuvattu tämä, edellinen ei.

[ylläpito on poistanut liitteen]

Kesäkuu 13, 2017, 16:28:01 ip
Vastaus #716

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Tuossa toinen samalla kameralla otettu kuva, samalle vuorokaudelle, mutta pitemmällä valotuksella. Tämä mielestäni ihan ok onnistunut kuva. Orto filmille kuvattu tämä, edellinen ei.

Kliffa.
Valotusaika ei tuolla tavalla vaikuta terävyyteen. Tietty, pitempi valotus tarkoittaa pienempää aukkoa, mutta ei voi olla syy alkuperäiseen kuvaan kun kuitenkin sekin oli pari aukkoa himmennetty. Joskin, tuokin kuva saisi olla terävämpi...

Kesäkuu 13, 2017, 16:35:22 ip
Vastaus #717

Tatu Keränen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3317
On tuo kuva oikeasti ihan kohtuu terävä, ainakin minun harrastaja silmälle, mutta tuo on nyt CCCP valokuvapaperilta skannattu 30€ skannerilla ja vielä pienennetty tarkkuutta, että tää VMPK:n sivu hyväksyi sen näytettäväksi ::)

Yritän etsiä vielä sen viimekesän kuvan, että oliko se tarkentunut mihinkään, vai oliko sekin täysin samea, koko alalta. Muistelen että oli.

Kesäkuu 13, 2017, 16:55:59 ip
Vastaus #718

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
On tuo kuva oikeasti ihan kohtuu terävä, ainakin minun harrastaja silmälle, mutta tuo on nyt CCCP valokuvapaperilta skannattu 30€ skannerilla ja vielä pienennetty tarkkuutta, että tää VMPK:n sivu hyväksyi sen näytettäväksi ::)

Yritän etsiä vielä sen viimekesän kuvan, että oliko se tarkentunut mihinkään, vai oliko sekin täysin samea, koko alalta. Muistelen että oli.

Ok. Katellaan. Mutta älä väheksy CCCP pareria. Laadullisesti, hopean määrällisesti parempaa kuin AGFA, Kodak, tai Fuji. Venätän ja puolan pojjaat ei osanneet hopealiemestä ihan ohutta siivua vetästä. Paras mitä oon mittaillu oli puolalainen galleriapaperi. Hopeetaki sellane 15X AGFAn paperiin verrattuna. Oikein kehitettynä ja kiinnitettynä raekoko tosi pieni. Ja tietysti puolet halvempaa.

Syyskuu 23, 2017, 09:41:07 ap
Vastaus #719

Martti Korhonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2501
Parit lasilevykuvat jälleen.

Lava-Ford on kuvattu lähes satavuotiaalle lasilevylle. Olen niitä tänne aiemminkin laittanut näytille. Aiemmat kuvaamani levyt ovat olleet erittäin sumuisia. Niitä on pitänyt valottaa erittäin pitkään, että saa edes himmeän kuvan. Tämä levy oli poikkeus. Nyt negatiivista tuli selvästi parempi. Tosin aivan reilusti ylivalotettu, ja siinä mielessä kehno. Sumuisuutta ei kuitenkaan ollut, ja kontrastia senkin edestä. Ja yksityiskohtia aivan eri tavalla kuin ennen. Tulkitsen tämän johtuvat siitä, että lasilevypaketissa oli kaksi kuuden levyn kasaa pakattuna mustaan paperiin. Todennäköisesti pakettia on availtu vuosien varrella, ja päällimmäinen paperipakkaus on varmastikin otettu auringonvaloon pällisteltäväksi. Siinä samalla levyt ovat hiukan valottuneet. Tämä levy oli nimittäin siitä alemmasta paperipakkauksesta. Kuvasin tavan mukaan reilulla ylivalotuksella, mutta nyt se ei olisi ollut tarpeen. Puiden latvoissa näkyy solarisaatiota, eli aivan liikaa oli valotusta. Seuraava levy sitten maltillisemmin. Näitä on enää viisi jäljellä, lisää tarttis jostain saada!

Toinen on uudemmalle ortokromaattiselle Agfan valmistamalle levylle kuvattu. On tainnut olla hiukan valovuotoa kameran ja kasetin välissä kun kummassakin on noin vaaleat reunat. Kasetit eivät ole kameran alkuperäiset, ja niitä piti hiukan muokata että ne saa kiinni kameraan. Näköjään hyvin kirkkaana päivänä suorassa auringonpaisteessa kuvattaessa tuottaa ongelmaa, aiemmin ei ole ollut tätä hankaluutta.

[ylläpito on poistanut liitteen]
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 23, 2017, 09:44:41 ap kirjoittanut Martti Korhonen »
Priimaa tulee vaikka sekundaan tähtää.