Kirjoittaja Aihe: Entisajan valokuvauksesta.  (Luettu 345321 kertaa)

Maaliskuu 21, 2016, 14:57:38 ip
Vastaus #570

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Tuon aukon pienentämisen voi testata ihan omalla silimälläkin. Ottaa vaikka kynän kätteen ja asettaa sen kaukaisen taustan etteen. Sitten tarkentaa silimän siihen kynnään, niin tausta alakaa epätarkentumaan ainakin vähän iäkkäämmillä ihimisillä. Pikkusen kun pienentää aukkoa, eli siristää silimää, niin alakaa taustakin tarkentumaan, eli syväterävyys lisääntyy.

Jos haluaa oikkein hifistellä kunnolla, niin liimaa silimäklasin linssiin teipin, jossa on neulanpään mentävä reikä ja luurailee sen läpi. Hi-Fi:stelijä voi luurata kyllä LP:n keskireijästäkin. :)
Kahden pytyn loukussa.

Maaliskuu 21, 2016, 15:01:01 ip
Vastaus #571

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Joku aika keskutelimme täällä jonkun topicin alla siitä miksi syvyystarkkuus paranee aukkoa pienentäessä. Minulla oli jostain "varma tieto", että kyseessä on optiikan reuna-alueiden hionnan epätarkkuus. Minua jäi asia vaivaamaan ja männäviikolla löysin vastauksen yhdestä 50 vuotta vanhasta kirjasta: Andreas Feininger: Hyvä valokuvaaja. Tammi 1957 (1954 USA)
Häpeä sanoa, että olin väärässä!   :'(
Tässä pari kuvaa, jotka selittävät asian aika järkeenkäyvästi.

Hienoo kun hokasit. Se on just näin. Sama asia tulee vastaan nykysin usein. Esim kännykameroilla ei voi saada kunnolla terävyysalueita käyttöön.  Polttoväli jokusen millin, ei sellasilla mitään syväterävyysalueita saa aikaan.
Aikoinaan duunissa mulla oli reprokamerassa 1:1 kuvasuhteella polttoväli 1400mm, ja aukko 360. No sitte menin AGFA lle duuniin ja puuhasin siellä antwerpenissa ja lewerkusenissa 18 vuotta. Voin vakuuttaa ettei fysiikan, densitometrian, sensitometrian lait ole muuttuneet miksikään, oli sitten kyse vanhan tai uuden ajan valokuvauksesta. Valo on sama. Siksi vanhatkin oppikirjat on ihan validia kamaa. Uudella tekniikalla voidaan monta asiaa oikaista mutta valo on edelleen se sama. Eikä muutu miksikään. Miten valo taittuu lasissa, miten määräytyy terävyysalueet, mikä on aukon tai polttovälin vaikutus... Ne on faktaa, ne ei muutu miksikään.

Maaliskuu 21, 2016, 15:08:02 ip
Vastaus #572

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Tuon aukon pienentämisen voi testata ihan omalla silimälläkin. Ottaa vaikka kynän kätteen ja asettaa sen kaukaisen taustan etteen. Sitten tarkentaa silimän siihen kynnään, niin tausta alakaa epätarkentumaan ainakin vähän iäkkäämmillä ihimisillä. Pikkusen kun pienentää aukkoa, eli siristää silimää, niin alakaa taustakin tarkentumaan, eli syväterävyys lisääntyy.

Jos haluaa oikkein hifistellä kunnolla, niin liimaa silimäklasin linssiin teipin, jossa on neulanpään mentävä reikä ja luurailee sen läpi. Hi-Fi:stelijä voi luurata kyllä LP:n keskireijästäkin. :)

Anteeks ja armoa. Siristely ei muuta polttoväliä eikä aukkoa juurikaan. Totta että siristely vähentää pupilliin menevän valon määrää ja siten pienentää aukkoa, iiristä, ja siten vaikuttaa kuvaamallasi tavalla osin. Toisinsanoen kun siristely vähentää valon määrää niin iiris suurentuu ja siten syväterävyys pienenee. Mutta tarkennus kohdistuu paremmin, ts. silmä pystyy tarkemmin kohdistamaan focuksen juuri haluttuun. Objektiivi ei toimi näin.

Maaliskuu 21, 2016, 15:20:42 ip
Vastaus #573

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Mites Rautsin faktoille käy siinä tapauksessa, että sitä "filmiä" ei valotetakkaan koko ruutua samaan aikaan, vaan esimerkiks valotettaan yks pikseli kerrallaan, ja tarkennetaan joka välissä uudestaan. Eikä toimitukseen mee silti aikaa ko saman verran ko äkkinäisen sulhasen ensimmäisiin?
jv

Maaliskuu 21, 2016, 15:29:19 ip
Vastaus #574

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Tuon aukon pienentämisen voi testata ihan omalla silimälläkin. Ottaa vaikka kynän kätteen ja asettaa sen kaukaisen taustan etteen. Sitten tarkentaa silimän siihen kynnään, niin tausta alakaa epätarkentumaan ainakin vähän iäkkäämmillä ihimisillä. Pikkusen kun pienentää aukkoa, eli siristää silimää, niin alakaa taustakin tarkentumaan, eli syväterävyys lisääntyy.

Jos haluaa oikkein hifistellä kunnolla, niin liimaa silimäklasin linssiin teipin, jossa on neulanpään mentävä reikä ja luurailee sen läpi. Hi-Fi:stelijä voi luurata kyllä LP:n keskireijästäkin. :)

Anteeks ja armoa. Siristely ei muuta polttoväliä eikä aukkoa juurikaan. Totta että siristely vähentää pupilliin menevän valon määrää ja siten pienentää aukkoa, iiristä, ja siten vaikuttaa kuvaamallasi tavalla osin. Toisinsanoen kun siristely vähentää valon määrää niin iiris suurentuu ja siten syväterävyys pienenee. Mutta tarkennus kohdistuu paremmin, ts. silmä pystyy tarkemmin kohdistamaan focuksen juuri haluttuun. Objektiivi ei toimi näin.

No sitten näin. Lopputulos on kuitenki sama, kun silimän terävyysalue lissääntyy.
Kahden pytyn loukussa.

Maaliskuu 21, 2016, 22:36:20 ip
Vastaus #575

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Mites Rautsin faktoille käy siinä tapauksessa, että sitä "filmiä" ei valotetakkaan koko ruutua samaan aikaan, vaan esimerkiks valotettaan yks pikseli kerrallaan, ja tarkennetaan joka välissä uudestaan. Eikä toimitukseen mee silti aikaa ko saman verran ko äkkinäisen sulhasen ensimmäisiin?
jv

Ei ne lait miksikään muutu. Tekniikka vain.

Maaliskuu 22, 2016, 08:45:42 ap
Vastaus #576

Martti Korhonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2501
Tässä esimerkkinä kuva sahapukista 9x12cm negatiivikoolla. Objektiivi on kinovastaavuudeltaan n. 50 millinen. Eikä ole kyseessä edes erityisen pieni aukko, vaan suurin piirtein 6-7. Kuvattu neuvostoliittolaisella Fotokor -paljekameralla ortokromaattiselle Ilfordille.

https://www.dropbox.com/s/pm6tr51kncme040/kokeilu1.jpg?dl=0

Siinä on iso ero kännykän pienen pieneen kennoon. Liitteenä kuva, jossa 9x12, 35mm ja kännykän kennon kokoluokka. Kuva kertoo paljon: ei ihme että kännykän kanssa eri mittaisia syväterävyyksiä ei voi kunnolla hyödyntää, ei kummastuta sekään miksi kännykän kamera ei tuota järin hyvää jälkeä hämärässä. Kuva kertoo myös sen, miten teknologia on edistynyt. Ihmeellisen pieneen pakettiin saadaan nykyään ihmeellisen hyvää laatua, vaikka siinä rajoituksensa onkin.

[ylläpito on poistanut liitteen]
Priimaa tulee vaikka sekundaan tähtää.

Maaliskuu 22, 2016, 13:20:08 ip
Vastaus #577

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Bukowskilla on kohtalaisen hyvä paljekamera nettihuutokaupassa; F= 3,8 ja polttoväi 105 mm jos luin kuvasta oikein.
Tuolla luulis tulevan aika hyviä kuvia.
Hinta nyt 70E , mutta aikaa viekä jäljellä 3 vrk.
Muistettava, että lopulliseen hintaan tulee vielä välityspalkko ja lähetyskulut (n. 20%).
https://www.bukowskis.com/fi/lots/768482-kamera-zeiss-ikon-omkring-1900-talets-mitt

Maaliskuu 22, 2016, 13:30:53 ip
Vastaus #578

Martti Korhonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2501
Pitäisikin jossain vaiheessa, kunhan pääsee tuohon paljekamerahommaan paremmin sisään, tehdä samalla pientä vertailua: ottaa samasta tilanteesta kuva myös kännykkäkameralla automaattiasetuksilla. Voisinkin oikeastaan taas syventyä laakafilmin maailmaan, vaikka nyt onkin vain vanhentunutta Ilford -filmiä ja 80 vuotta vanhoja Mimosa -lasilevyjä. Pitäisi noita lasilevyjä taas ottaa kokeiluun, yhden testin tein ja tulokset lannistivat: lähinnä harmaata massaa, keskellä erottui hivenen verran rakennusta, jota kuvasin. Seuraava kuva sitten kontrastisemmassa valo-olosuhteessa.

Löytyy itseltäkin laadukas Zeiss Ikon 9x12 laakafilmille, mutta tarvitsisi pientä huoltoa ja filmikasetteja. Nyt niitä on vain yksi, ja sattuupa olemaan sellainen kameramalli, johon noita ei tahdo löytää ulkomailtakaan... Joutuu nyt yksinkertaisella neuvosto-Fotokorilla kuvaamaan sen mitä laakafilmille kuvaa. Jos joku siis omistaa ylimääräisiä Zeiss Ikon Ideal 225 -kasetteja, niin kiinnostusta olisi!
Priimaa tulee vaikka sekundaan tähtää.

Maaliskuu 22, 2016, 13:38:45 ip
Vastaus #579

Timo Junno

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3166
  • Jäsen 5192 (toistaiseksi)
Näyttäisi olevan Super Ikonta 531/2 tai jotain siitä läheltä. Ei ihan yleinen ja voi olla hintansa arvoinen vielä nytkin, vaikka kunto näyttää kyllä aika epäilyttävältä. Esim ruuveja näyttäisi puuttuvan ja optiikan ympäristöstä miltei kaikki ruuvinkannat käännetty ''nurin''. Liekö ollu likaa optiikassa vai muuten vaan vikaa. Hyvin säilynyt toimiva menis varmaan heleposti yli 150€.

Ite sanoisin, että näkemättä en ostais kuin korkeintaan parilla kympillä. Mutta joku tietenkin voipi tyytyä siihenkin, että vehe ei toimi ja tietenkin juttu on eri, jos ''vaarilla oli just samanlainen...''.  :)
MC Röklä – www.rokla.net ''Oisko ehkä Suomen kuuluisimpia pyöräkerhoja. Meni minne meni, niin aina joku puhuu Röklästä.''

Maaliskuu 22, 2016, 13:52:55 ip
Vastaus #580

Tommi Sipilä

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 467
Jos jotakuta kiinnostaa enemmänkin tuo valotus homma niin suosittelisin tämmösistä kirjaa : http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/fi/skk/valotuksen-hallinta---vaativa-valokuvaus

Tuo kirja on mielestäni erittäin hyvin kirjoitettu ja tuon kirjan syvällisyys aiheeseen on varsin sopiva, ainakin omasta mielestä. Monissa valokuvaus kirjoissa kun käsitellään liikaa perusteita ja sommittelua. Itse kun tykkään kuvata niin, että mietin kuvan teknistä puolta enemmän kuin esimerkiksi sommittelua. Se sommittelu tulee aina jonkinlaisella intuitiolla tapauksesta riippuen ja monesti kuvatessa haen vain tietynlaista tunnelmaa kuviin.
Mutta mitäpä sitä liikaa omaa tekemistään analysoimaan ja sommittelua miettimään, harrastushan tämä minulle on eikä ammatti.

Lainasin kyseisen kirjan kerran kirjastosta ja tuota lukiessa koki paljon ahaa-elämyksiä valon ja valotuksen luonteesta. Varsinkin näin itseoppineelle ihmiselle tarttui muutamia käteviä vinkkejä kirjasta.
Aim low and achieve your goals

Honda CX-500 1981
Tunturi Super Sport 1978 (ikuisuus projekti)

Maaliskuu 22, 2016, 14:12:36 ip
Vastaus #581

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Jos jotakuta kiinnostaa enemmänkin tuo valotus homma niin suosittelisin tämmösistä kirjaa : http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/fi/skk/valotuksen-hallinta---vaativa-valokuvaus

Tuo kirja on mielestäni erittäin hyvin kirjoitettu ja tuon kirjan syvällisyys aiheeseen on varsin sopiva, ainakin omasta mielestä. Monissa valokuvaus kirjoissa kun käsitellään liikaa perusteita ja sommittelua. Itse kun tykkään kuvata niin, että mietin kuvan teknistä puolta enemmän kuin esimerkiksi sommittelua. Se sommittelu tulee aina jonkinlaisella intuitiolla tapauksesta riippuen ja monesti kuvatessa haen vain tietynlaista tunnelmaa kuviin.
Mutta mitäpä sitä liikaa omaa tekemistään analysoimaan ja sommittelua miettimään, harrastushan tämä minulle on eikä ammatti.

Lainasin kyseisen kirjan kerran kirjastosta ja tuota lukiessa koki paljon ahaa-elämyksiä valon ja valotuksen luonteesta. Varsinkin näin itseoppineelle ihmiselle tarttui muutamia käteviä vinkkejä kirjasta.

Sommittelu, näkemys, hetki, niistä tulee valokuvaus. Hieno homma. Tekniikan tehtävä on tukea näkemystä.

Sitte tekniikka, ne vanhat opit kuvauksesta on ihan upeita, niillä pääsee pitkälle. Ne vanhanajan opit aukoista, polttoväleistä, ja muusta, ne on hyvä pohja tämänpäivän tekniikkaan. Ymmärrys siitä miten ennen, auttaa ymmärtämään nykytekniikkaa. Lisäksi sillon ennen kun asia oli yksinkertaisempi, myös nämä asiat kerrottiin yksinkertaisemmin. Se nyt vaan on näin.

Maaliskuu 22, 2016, 19:32:40 ip
Vastaus #582

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Vielä vanhemman ajan kuvauksissa otti taiteilija sutin käteen, ja jäljensi maiseman.  Jossain vaiheessa parhaana pidettiin sitä, joka osasi jäljentää just niiko se on.  Taiteilja loi syväterävyyden "pikseli kerrallaan" halutessaan, tai sitten korosti sitä kohtaa mitä halusi.  Erilaisia suuntia on saattanut olla jo ennen impressionistejä; siitäkään ei voida olla varmoja, etteivätkö 4000 vuotta sitten maalanneet kalliomaalarit olisi osanneet tehdä ihmisistä ja hirvistä näköisempiä kuvia halutessaan. 

Valokuvauksen filmi-vaiheessa kuva oli aina hetki, ja silloin nämä valon taittumisen lait ovat lahjomattomia, mitä nyt vähän opittiin retusoimaan.  Mutta tuota syväterävyyttä tai sen puutetta käytettiin tehosteena; vain halutut kohdat tarkoiksi.  Vanhoja kuvia katsellessa näkee erityisesti sen, että kuvat maksoivat; niitä ei räpsitty miten sattuu.  Sommitteluun kiinnitettiin huomiota. Tuloksena oli iso joukko hautajaisissa ja häissä otettuja ryhmäkuvia, missä on paljon porukkaa ja vakavat ilmeet.  Ne kuvat ovat arvokkaita jälkipolville, etenkin, jos joku on ymmärtänyt tallentaa ihmisten nimet.  Digiaika, aina mukana kulkeva kännykkä ja ilmaiset kuvat ovat sitten aivan ääripää; räpsitään kuvia paljon, mutta sommittelu on toisarvoista (paitsi tietysti oma naama on oltava jokaisessa...)  Tämän ajan kuvista eivät jälkipolvet mahda paljoa innostua.

Rautsi ammattimiehenä tietysti tuntee valon taittumisen ja valokuvauksen keinot sekä sen mitä niillä haetaan.  Jotain olen siitä itsekin ymmärtävänäni, vaikka vain harrastustasolla.  Kaikessa tekniikassa pitää tuntea historia, jos aikoo kehittää asioita.  Useasti on aikojen alussa valittu joku tie, koska ei ole ollut edellytyksiä toisen, sinällään paremman tien valitsemiseksi.  Jos ei tunne historiaa, ei osaa peruuttaa näihin tienhaaroihin ja lähteä eri reiteille, mitkä ovat tekniikan kehittyessä tulleet mahdollisiksi. Eikä niitä tienhaaroja tunnista, jos ei tiedä, miksi aikoinaan on joku valinta syntynyt.

Martti on hienolla tiellä perehtyessään vanhaan tekniikkaan.  Siitä minulla on eri mielipide, mitä kännyköillä voi tehdä ja mitä ei.  Juuri nyt tuntuu olevan kova kehitysvaihe sillä rintamalla.  Jo nyt uusimmilla pystyy vaikuttamaan noihin valotusajan ja aukon suhteisiin, ja sitä kautta kuvien ominaisuuksiin.  Veikkaan, että muutaman vuoden kuluttua on markkinoilla kohtuuhintaisia laitteita (puhelimella tai ilman), jotka voivat rakentaa sellaisen kuvan, missä koko kuva-ala on tarkka ja valotettu oikein sillä tekniikalla, että lähes pikselitasolla jokainen kohta otetaan erikseen, ja samoilla laitteilla saa tehtyä suunnilleen kaikki tehokeinot, mitä filmikameroilla on koskaan ollut olemassa.  Sensijaan sommitteluun ei taida automatiikkaa löytyä, ainoastaan keinoja tehdä kuva ottamisen jälkeen uudelleen.

Menipäs taas itsestäänselvyyksien jaarittamiseksi, mutta kun ei muuhun pysty...

jv

Maaliskuu 22, 2016, 20:02:15 ip
Vastaus #583

Martti Korhonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2501

Martti on hienolla tiellä perehtyessään vanhaan tekniikkaan.  Siitä minulla on eri mielipide, mitä kännyköillä voi tehdä ja mitä ei.  Juuri nyt tuntuu olevan kova kehitysvaihe sillä rintamalla.  Jo nyt uusimmilla pystyy vaikuttamaan noihin valotusajan ja aukon suhteisiin, ja sitä kautta kuvien ominaisuuksiin.  Veikkaan, että muutaman vuoden kuluttua on markkinoilla kohtuuhintaisia laitteita (puhelimella tai ilman), jotka voivat rakentaa sellaisen kuvan, missä koko kuva-ala on tarkka ja valotettu oikein sillä tekniikalla, että lähes pikselitasolla jokainen kohta otetaan erikseen, ja samoilla laitteilla saa tehtyä suunnilleen kaikki tehokeinot, mitä filmikameroilla on koskaan ollut olemassa.  Sensijaan sommitteluun ei taida automatiikkaa löytyä, ainoastaan keinoja tehdä kuva ottamisen jälkeen uudelleen.

Menipäs taas itsestäänselvyyksien jaarittamiseksi, mutta kun ei muuhun pysty...

jv

Sen verran korjaan, että en missään nimessä väheksy uusia teknologioita, ja kiinnostuksella seuraan sitäkin rintamaa. Kuten tuossa aiemmin sanoinkin, on ihmeellistä miten pieneen tilaan saadaan niin ihmeellisen hyvää laatua, ja kännykkäkameraa siis tarkoitin.

Käyttäisinkin digivehkeitä nykyistä enemmän jos olisi rahaa kunnon kameraan. Täyden kennon vehje pitäisi olla, että saa syväteräävyyden tarvittaessa ohkaiseksi, ja niillä laitteilla on hintaa. Toisaalta taas slr-vehkeet ei oikein innosta kun olen isomman koon laitteita käyttäessä hiukan vieraantunut siitä pieneen reikään tihrustamisesta etenkin harkitummassa ja hartaammassa kuvaamisessa. Noissahan on tosin jo kännykkään bluetoothilla etsinkuvaa lähettäviä malleja olemassa, ja oikeastaan semmoisen haluaisin. Tätä kaipasin mm. Werstaan suurta höyrykonetta digi-Pentaxillani kuvatessa. Tällöin saisi kameran pieniin väleihin tai korkeammalle kuin kädet ylettävät. Kännykän näytöllä voisi sitten tehdä säädöt ja tarkennuksen. Eiköhän noiden vehkeiden aika tule joskus tähänkin huusholliin. Siihen saakka jää digikuvaus vakavammassa mielessä aikalailla vähäiseksi.

Noiden vanhojen vehkeiden kanssa pelaamisessa on eräs asia, jota uudessa tekniikassa ei ole, eikä todennäköisesti tule olemaan. Ja se on nimenomaan hitaus ja kookkaus. Voidaan toki sanoa, ja olla siinä täysin oikeassa, että millä tahansa valokuvauslaitteella voidaan kuvata hitaasti ja tehdä asiasta vaikeaa. Digivehkeiden vastapainona noissa vanhoissa kiinnostaa siis se, että asiaan pitää laittaa ajatusta ja keskittyä siihen. On jokseenkin kliseistä sanoa, että "matka on tärkeämpi kuin päämäärä", mutta siitä asiassa on pitkälti kyse. Ja toki siitä, että samalla onnistuessaan tuntuu todella saavuttaneensa jotain: Vanhojen oppaiden lukeminen ja niksien opettelu. Sulkimen huoltaminen. Painavan kaluston raahaaminen paikalle. Katselu, tuumailu, ihmettely. Valon mittaaminen. Valottaminen. Katselu, tuumailu, ihmettely. Saman maiseman kaappaaminen eri aukkokoolla. Kahvien keittäminen. Havainto, että maiseman valo on muuttunut paremmaksi. Katselu, tuumailu, ihmettely. Valon mittaaminen. Hörppy kahvia tähän väliin. Filmien kehittäminen, skannaaminen tai pimiöhomma. . . .  jne. Jossain tapauksissa kahvia saa hörppiä puoli kuppia jo sinä aikana, kun kamera vielä valottaa kohdetta.

Kuvan saa monesti kouraan tai näytölle vasta puolikin vuotta ottamisen jälkeen. On eri juttu tehdä tuo paljekameralla kuin kännykällä. Tietysti oman viehätyksensä tuo myös se, että kuvauslaitteistolla on ikää satakunta vuotta mutta lopputulos parhaimmillaan teknisestikin erittäin hyvä.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 22, 2016, 20:04:49 ip kirjoittanut Martti Korhonen »
Priimaa tulee vaikka sekundaan tähtää.

Maaliskuu 22, 2016, 20:59:05 ip
Vastaus #584

lasse roholm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1979
Halvin täyskennoinen järkkäri taitaa olla canonin ensinmäinen 5d malli joka nyt käytettynä maksaa jotain 200-300 eur. Eihän se pärjää nykyisille järkkäreille jos ASA lukemaa pitää nostaa paljon mutt muuten tolla kyllä tekee loistavia metrin suuruisia kuvia normaaleilla asalukemilla. http://www.kenrockwell.com/canon/5d.htm  Ysikymmenluvun alussa tuli paljon oltua saunassa tekemessä mustavalkovedoksia josta aikuiset lapset ovat kyllä nyt olleet todella kiitollisia niistä. ja melkein kaikki kuvat tuli vedostettua oikealle paperi paperille ei millekkään muovi paperille. Todella suuri ero ottaa käteen se oikea paperilaatu vedos Vähän tuli harrastettua koti muotokuvaustakin tuohon aikaan,  mutt tommonen studiotyylinen taitaa kyllä nykypäivänä olla aivan aut.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 22, 2016, 21:12:09 ip kirjoittanut lasse roholm »