Muutama fakta, en väitä kenellekään vastaan tai mitään, sanonpa vaan.
Typen oksideja syntyy koska diesel toimii käytännössä aina ilmaylimäärällä (paitsi silloin kun se savuttaa) ja ylimääräinen happi sitten yhdistyy ilmassa olevaan typpeen. Kovalla kuormalla palolämmöt ovat kovia ja typen palamista tapahtuu silloin eniten. EGR:n tarkoitus dieselissä on, kuten Malisen siteeraamassa wiki-artikkelissa sanotaan, sekoittaa pakokaasua imuilmaan ja siten laskea palolämpötilaa, jolloin typen oksideja muodostuu vähemmän. EGR:llä varustetun dieselin hyötysuhde on huonompi, justiinsa tuon palamislämmön takia, ja sen takia moni valmistaja on luopunut EGR:stä ja panostaa enemmän jälkikäsittelyyn.
Joillakin valmistajilla on olemassa ECU-ohjelmia jotka eivät käytä EGR:ää, koska joissakin maissa vieläkin on löpössä huomattavia määriä rikkiä ja järjestelmät, yleensä EGR:n jäähdyttimet, eivät rikistä tykkää kun siitä tulee rikkihappoa joissain olosuhteissa.
Bensakoneissa EGR:n idea on mahdollistaa pienemmän polttoainemäärän syöttö moottoriin ilman että kone käy liian laihalla. Pakokaasulla siis korvataan ylimääräinen happi.
Dieselin EGR-% on suurimmillaan tasakaasulla ja osakuormalla, eli juuri matka-ajossa, jos autoista puhutaan. Prosenttia säädetään paitsi venttiilillä, myös turbon johdesiipien asennolla pakovastusta muuttaen.
Sitten arvelua. Veikkaisin että dieselin EGR tukkeutuu toisissa moottoreissa helpommin kuin toisissa. Kyse lienee moottoriohjelman optimoinneista ja etenkin ajotavasta. Perinteisesti pitkää siivua ajavilla on koneet paremmassa kunnossa kuin kioskilla kävijöillä tai ruuhkassa köröttelevillä. Mutta tosiaankin matka-ajossa mennään EGR kunnolla auki ja muutenkin optimaalisesti, vallankin automaattivaihteisella.
Eri asia sitten se kun moottori kuluu ja saattaa silloin tällöin poltella voiteluöljyäänkin, sehän ei häävisti pala, ja varmasti karstoittaa myös EGR-systeemeitä. Puhumattakaan noista savuttaviksi ”lastutetuista”.