Kirjoittaja Aihe: Museorekisteröinnin mielekkyys nykypäivänä  (Luettu 44798 kertaa)

Elokuu 09, 2018, 16:05:27 ip
Vastaus #75

Leo Belik

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1928
  • Cum On Feel the Noize
Tervehdys!
Suunta on oikea. Vakuutushinnat on kohtuulliset. Pelkästää vakuutushinta ei ole perustelu mr-rekisteröintiin. Harrateajoneuvovakuutus on jo tarjolla. Niihinkin saa edullisia kaskoja.
Ehkäpä tuo vuosittainen ajoneuvovero ja katsastusväli tulevat muuttumaan mahdollisessa harrasteajoneuvoluokassa.
En ylläty jos lähitulevaisuudessa mr-rekisteröinti tulee vain yli 40 v ajoneuvoihin. Tähän saattaa tulla painostusta jo vakuutusyhtiöiltä. Museoajoneuvoja on runsaasti.
Toki harrasteajoneuvoluokassa voisi olla 20v raja, jolloin tuoreemmat saavat myös jonkin veroedun. Tai sitten jopa nolla vuotta jos siihen saadaan harrastemäritelmä.
BSA "Buzy Beeza"

Elokuu 09, 2018, 16:07:18 ip
Vastaus #76

Jani Kaasalainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 872
POP-vakuutukselta saa alennusta, jos autolla ajetaan vähän vuoden mittaan. Vakuutin Vivan siellä, hinta pyöreästi satasen vuosi.
VARAOSIA MYYTÄVÄNÄ: www.janikaasalainen.fi
Lisää varaosia myytävänä: https://www.huuto.net/haku?seller_id=1218281&status=N

Elokuu 09, 2018, 20:47:05 ip
Vastaus #77

Reijo Huhtakangas

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5289
  • Tulin nain ja voitin
POP-vakuutukselta saa alennusta, jos autolla ajetaan vähän vuoden mittaan. Vakuutin Vivan siellä, hinta pyöreästi satasen vuosi.

Joo minulla on se Kilsa-vakuutus  max 15 000 km/vuosi, mtä en kyllä saa täyteen mitenkään, vakuutusta ottaessani tsekkasin myös saman vakuutuksen ilman  km rajoitusta, olis maksanut jotain 260 € ....  Aika pieni se kilometrien vaikutus on loppujen lopuksi, ainakin POP vakuutuksella.
Alfa Romeo 159 Berlina 2.4 JTDm  -07


Autojen, Moottoripyörien ja Työkoneiden välitys Euroopasta :  


http://en-gb.facebook.com/people/Reijo-Huhtakangas/100000803162781

Elokuu 09, 2018, 22:30:52 ip
Vastaus #78

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407

Pitäs kieltää uusien polttomoottoristen autojen valmistus ja pitää kunnossa vanhat, vähempi kuluttaisi luonnonvaroja kuin uusien valmistus! 
Minä kerran selvitytin akkujen valmistuksen, käytön ja hävityksen aiheuttamaa ympäristöhaittaa. Yllättävää oli, että käytön aikainen ( kiinteistön varavalokeskuksen akut) sähkönkulutus oli suurin ympäristön saastuttaja kattaen ympäristöhaitasta 75%. Vanhat akut menevät kierrätykseen, josta lyijy voidaan käyttää uudelleen. Seuraavaksi suurin ympäristön saastuttaja oli kuljetus Kaukoidästä.
Olis mielenkiintoista nähdä vastaava autoista, mutta veikkaan samanlaista jakoa.

Elokuu 10, 2018, 10:52:08 ap
Vastaus #79

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4350
Autojen päästöt riippuu eniten ajomäärästä.

Kun bensakäyttöisiin henkilöautohin tuli EURO 4 päästäraja joskus 2004, niin sen jälkeen ei päästörajoissa ole ollut kuin hienosäätöä.
Joten EURO 4 auton vaihtaminen uudempaan ei ole juurikana merkittävä ympäristötekö.

Dieselpuolella taas Euro 5 2009, jolloin eka kerran puuttuttiin pienhiukkapäästöihin on ympäristön kannalta merkitystä, mutta kuten bensapuolella, niin sen jälkeen on ollut hienosäätöä.
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Elokuu 10, 2018, 10:57:15 ap
Vastaus #80

Teemu S. Lindfors

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 995
Minä kerran selvitytin akkujen valmistuksen, käytön ja hävityksen aiheuttamaa ympäristöhaittaa. Yllättävää oli, että käytön aikainen ( kiinteistön varavalokeskuksen akut) sähkönkulutus oli suurin ympäristön saastuttaja kattaen ympäristöhaitasta 75%. Vanhat akut menevät kierrätykseen, josta lyijy voidaan käyttää uudelleen. Seuraavaksi suurin ympäristön saastuttaja oli kuljetus Kaukoidästä.
Olis mielenkiintoista nähdä vastaava autoista, mutta veikkaan samanlaista jakoa.

Akkujen osalta tuo jatkojalostusprosessi on tosiaan aivan huikea.

Romutettavan auton painosta 95 % menee jatkokäyttöön, metallit (n. 75 % painosta) uudelleensulatukseen ja muut matskut (muovi, tekstiilit, kumi jne, yhteensä n. 25 % painosta) suurelta osin energiantuotantoon. Kierrätettävän aineksen suhteellinen osuus on siten erittäin korkea, mutta en osaa sitä sanoa, mikä on prosedyyrin ympäristökuormitus. Ei se metalli itsekseen sula eikä jalostu.

Autonvalmistukseen sinänsä menee kyllä aika paljon energiaa. Viherpiipertäjä pitäisi viedä joskus autotehtaalle tsiigaamaan vaikkapa prässiä, jolla konepellit puristetaan muotoonsa. Tai sulattoa, jossa sulaa metallia on kerrostalon kokoinen saavillinen...

Elokuu 10, 2018, 12:05:45 ip
Vastaus #81

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4350
Minä kerran selvitytin akkujen valmistuksen, käytön ja hävityksen aiheuttamaa ympäristöhaittaa. Yllättävää oli, että käytön aikainen ( kiinteistön varavalokeskuksen akut) sähkönkulutus oli suurin ympäristön saastuttaja kattaen ympäristöhaitasta 75%. Vanhat akut menevät kierrätykseen, josta lyijy voidaan käyttää uudelleen. Seuraavaksi suurin ympäristön saastuttaja oli kuljetus Kaukoidästä.
Olis mielenkiintoista nähdä vastaava autoista, mutta veikkaan samanlaista jakoa.

Akkujen osalta tuo jatkojalostusprosessi on tosiaan aivan huikea.

Romutettavan auton painosta 95 % menee jatkokäyttöön, metallit (n. 75 % painosta) uudelleensulatukseen ja muut matskut (muovi, tekstiilit, kumi jne, yhteensä n. 25 % painosta) suurelta osin energiantuotantoon. Kierrätettävän aineksen suhteellinen osuus on siten erittäin korkea, mutta en osaa sitä sanoa, mikä on prosedyyrin ympäristökuormitus. Ei se metalli itsekseen sula eikä jalostu.

Autonvalmistukseen sinänsä menee kyllä aika paljon energiaa. Viherpiipertäjä pitäisi viedä joskus autotehtaalle tsiigaamaan vaikkapa prässiä, jolla konepellit puristetaan muotoonsa. Tai sulattoa, jossa sulaa metallia on kerrostalon kokoinen saavillinen...

Kannattaa myös katsella uutisia nykytehtaista, missä käytetään aurinkoa, vesivoimaa, biokaasua, maalämpöä sekaisin energian tekemiseen.
Jätevedet puhdistetaan, hukkalämpö käytetään hyödyksi.
Autotehtaa tappelee kynsin ja hampain tuottavuuden alttarilla, joten jokainen euro, mikä voidaan säästää, niin säästetään ja tässä hommassa energiatehokkuus ja päästöt on hyvin tärkeitä.
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Elokuu 10, 2018, 12:09:16 ip
Vastaus #82

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4350
Auton valmistus
Keskivertoautolla auton valmistuksen osuus koko elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä on Suomessa 10-15 prosenttia. Valmistuksen osuuteen hiilijalanjäljestä lasketaan materiaalien energiasisältö ja valmistukseen kuluva energia. Valmistuksen osuus koko elinkaaresta riippuu merkittävästi siitä, paljonko autolla elinkaaren aikana ajetaan ja mikä on auton käyttövoima. Mitä suurempi on autolla ajettujen kilometrien määrä, sitä suuremmaksi käyttövaiheen merkitys kasvaa.

Polttomoottorikäyttöisen henkilöauton valmistamisen aikaisten hiilidioksidivaikutusten on arvioitu olevan 6 000 - 7 000 kg hiilidioksidiekvivalentteina. Tämä sisältää myös materiaalien energiasisällön. Kierrättämällä elinkaaren päässä oleva ajoneuvo tästä on arvioitu saatavan takaisin vähentyneinä hiilidioksidipäästöinä noin neljännes. Kilometriä kohti laskien valmistuksen hiilidioksidivaikutus on 15-40 g/km riippuen siitä, paljonko auton koko elinkaaren aikana ajetaan.

Polttoaineen tuotanto ja jakelu
Polttoaineiden elinkaaritutkimuksissa öljynjalostuksen, polttoaineenjalostuksen ja koko polttoaineen kuljetus- ja jakeluprosessin on bensiinillä arvioitu tuottavan noin 14 g hiilidioksidia /1 MJ bensiiniä ja dieselpolttonesteellä noin 16 g hiilidioksidia/ 1 MJ dieselpolttonestettä (JRC 2014). Polttoaineen tuotannon ja valmistuksen osuus on tällöin Suomen olosuhteissa 10–15 % koko elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä.

Auton käyttövaihe
Käyttövaiheen merkitys on koko elinkaarivaikutuksen kannalta ratkaiseva. Euroopassa keskiverto ajosuorite elinkaaren loppuvaiheen autoilla on 150 000 - 170 000 km. Suomessa autoilla ajetaan elinkaaren aikana selvästi enemmän. Bensiiniautoilla ajetaan Suomessa koko elinkaaren aikana 250 000–300 000 km ja dieselautoilla noin kolmanneksen enemmän. Käyttövaiheen osuus polttomoottoriautoilla koko elinkaaren aikaista vaikutuksista on keskimäärin 70-80 prosenttia ajokilometreistä riippuen. Niinpä auton kulutuksella onkin ratkaiseva merkitys auton hiilijalanjäljen kannalta. Sähköautollakin suurin merkitys on käyttövaiheella, mutta päästöt kohdentuvat kokonaan energian tuotanto- ja jakeluketjuun.

Ohessa muutamia auton käyttövaiheen aikaista kulutusta ja päästöjä hahmottavia esimerkkilaskelmia:

-vuonna 2015 ensirekisteröity auto, hiilidioksidipäästöt keskimäärin 124 g/km, polttoaineenkulutus koko elinkaaren aikana keskimäärin 18 000 litraa, noin 42 tonnia hiilidioksidia
-keskivertoauto (ikä 11,7 vuotta), hiilidioksidipäästöt keskimäärin 178 g/km, polttoaineenkulutus koko elinkaaren aikana keskimäärin 26 000 litraa, noin 60 tonnia hiilidioksidia
-vanha auto (ikää 22 vuotta), hiilidioksidipäästöt keskimäärin 194 g/km, polttoaineenkulutus koko elinkaaren aikana keskimäärin 28 000 litraa, noin 65 tonnia hiilidioksidia
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Elokuu 10, 2018, 13:23:38 ip
Vastaus #83

Markku Juusela

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4727
Moro

Tuolla mistä Petri on tekstinsä plagioinut on paljon muutakin mielenkiintoista.

http://www.aut.fi/ymparisto/auton_elinkaaren_aikaiset_paastot
Yamaha TR1 -81 / Green Mystery
CanAm Spyder RT -13
CRESCENT Elda E-Going
Triumph CSD -29
Triumph TigerCup -62
NSU Sportmax Streetreplica -58

Elokuu 10, 2018, 14:56:10 ip
Vastaus #84

Harri Holopainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 710
  • Ateisti, takapiru, vastarannankiiski, humaani?
Pitäs kieltää uusien polttomoottoristen autojen valmistus ja pitää kunnossa vanhat, vähempi kuluttaisi luonnonvaroja kuin uusien valmistus! 

Niin että Kuubassa oli kaikki hyvin vai?
Eikös Kuubassa ole eniten vanhoja jenkkejä mitä te kuolaatte ? Ei toskaan. jos taloudellisempia löytyy niin OK!

Kyllähän tänne kylmään ilmastoon sopii parhaiten hybrit, kuten myyntitilastoista näkyy! Minäkö piilo viherpiiperö?
« Viimeksi muokattu: Elokuu 10, 2018, 14:58:57 ip kirjoittanut Harri Holopainen »
Hullu ja humalassa saa olla muttei tyhmä

Elokuu 10, 2018, 17:09:07 ip
Vastaus #85

Juhani Halmeenmäki

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1405
Itse asiassa hybrideissä/sähköautoissa on opittu hoitamaan lämpö paljon aiempaa fiksummin. Otetaan hukkalämpö talteen laturista, pakoputkelta jne, sähkövastusta apulämmöksi jos virtaa on yli, ja ac-kompurallakin voi lämmittää.

Jenkkien ihailun lopetin joskus kolmekymppisenä. Totesin, että suurvalloilla on suuret toleranssit tuotannossaan. Keskityn ennemmin ajamiseen, huoltamiseen ja parantamiseen kuin pakkokorjaamiseen.
Suzuki VX 800 '92 sivuvaunulla, sekä MB 230CE ja SLK200
Vapaa harrastaja: ei mikään museokilvissä, eikä tulekaan!

Elokuu 10, 2018, 18:43:08 ip
Vastaus #86

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Pitäs kieltää uusien polttomoottoristen autojen valmistus ja pitää kunnossa vanhat, vähempi kuluttaisi luonnonvaroja kuin uusien valmistus! 

Niin että Kuubassa oli kaikki hyvin vai?
Eikös Kuubassa ole eniten vanhoja jenkkejä mitä te kuolaatte ? Ei toskaan. jos taloudellisempia löytyy niin OK!

Kyllähän tänne kylmään ilmastoon sopii parhaiten hybrit, kuten myyntitilastoista näkyy! Minäkö piilo viherpiiperö?

Hybridiauto on oivallinen ratkaisu sellaiselle, jonka työmatka- ajo on alle 50 km. Kun auton lataa kotona ja työpaikalla, niin auto on ns. nollapäästöinen. Sitten kun matka on pidempi, kuin 50 km siirtyy auto polttomoottorille ja päästöt ovat samat, kuin vastaavalla polttomoottorikäyttöisellä.
Toki veroetu on hybridillä edelleenkin.
Mutta se ei auta maailmaa päästöissä.


Elokuu 10, 2018, 21:04:20 ip
Vastaus #87

Kari Tirkkonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1530
jossain oli taulukko sähköntuotannon päästöistä eri maissa suomessa taisi olla 160 g/kwh ja saksassa 350 ja kreikassa 550, sähköauto tarvii kait 0,4 kw/km eli nolla auton päästöt olisi suomessa 64 g/km saksassa 140 g/km ja kreikassa 220 g/km, jos noi taulukot on totta niin tarttis varmaan miettiä missä maissa kannattaa siirtyä sähköön, ainakin vesisähkömaissa ja ydinsähkömaissa

Elokuu 11, 2018, 07:51:28 ap
Vastaus #88

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 11930
Tuon Petrin taulukon pohjalta kun tekee muutaman jakolaskun,
huomataankin yllättäen,että se 22 vuotta ajeltu auto tuottaa vuotta
kohden kaikkein pienimmät tonnimäärät ödyäärejä ikänsä aikana.

Joten niin laskien vanha auto on jopa ympäristöystävällisempi-ja
valinta,johon moni Suomessakin joutuu pääymään päättymättömän
palkkamaltin aiheuttaman kassavajeen takia.

Ja senkin vuoksi,että niissä on korjattavuus/ylläpidettävyys helpompaa/halempaa ja ominaisuuksia
sopivammin kuin monessa uudessa kulkupelissä.Vaan ne ominaisuudethan on jo käsitelty toisaalla
täällä palstoilla.

t. Markku

Elokuu 11, 2018, 09:27:36 ap
Vastaus #89

Juhani Halmeenmäki

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1405
Hybridiauto on oivallinen ratkaisu sellaiselle, jonka työmatka- ajo on alle 50 km. Kun auton lataa kotona ja työpaikalla, niin auto on ns. nollapäästöinen. Sitten kun matka on pidempi, kuin 50 km siirtyy auto polttomoottorille ja päästöt ovat samat, kuin vastaavalla polttomoottorikäyttöisellä.
Toki veroetu on hybridillä edelleenkin.
Mutta se ei auta maailmaa päästöissä.

Karmivan hyvä esimerkki siitä, kuinka puurot ja vellit menee sekaisin, kun aletaan puhua autoista, joissa sähköä käytetään liikutteluun.

Ensinnäkin tuossa nostetaan esiin vain yksi hybridien tyyppi, pistokeladattava eli PHEV-hybridi. Joka ei ole se yleinen hybridi. Ja lisäksi uskotellaan, että kun pistokkeesta akkuun ladattu sähkö loppuu, niin palataan menneeseen.

PHEV-hybridejä ensirekisteröitiin Suomessa alkuvuodesta  2.794 kpl ja perushybridejä 8.800 kpl. PHEVin osuus hybridimarkkinoista on siis 24%.

Se perushybridi on se, mitä Toyota kutsuu itselatautuvaksi, ja minä sanoisin ajossa latautuvaksi. Tai eihän se ajossa, vaan vauhdin hidastuksissa lataa. Sähköä siis kerätään moottorijarrutuksista ja kevyistä jarrutuksista akkuun, josta sitä käytetään esim kiihdytyksiin ja liikkeellelähtöihin. Lopputuloksena alle viiden litran bensakulutuksia, niin kaupungissa kuin maantiellä. Ja nuo on siis niitä "Corollan ja Golfin" kokoisia sekä hintaisia autoja. Jollette usko, niin käykää koeajamassa. Voisi avata silmiä paljonkin.

PHEV tosiaan on kuin sähköauto, kunhan akku on täysi, ja ajetaan tuollainen noin 50 km matka. Mutta sen jälkeen se muuttuu tuollaiseksi yllämainitun kaltaiseksi itselatautuvaksi hybridiksi. Ei se kulutus siis suinkaan ole sama kuin vastaavalla pelkällä polttomoottorilla. Toki se on helposti enemmän kuin noiden corollaluokan max viisi litraa, mutta siihen on syynä myös autojen koko. Koska PHEVissa on enemmän ja kalliimpaa tekniikkaa, ovat ne usein myös kalliimman luokan autoja, ja samalla suurempia sekä painavampia.
Mutta sikäli PHEV voisi olla se ihanneratkaisu keskivertosuomalaiselle, että sillä ajaisi töihin/kauppaan/kotiin sähköllä, ja samalla autolla ne kesän jokuset mökkimatkat pienemmällä bensalla.

Ne sähköautot sitten? Samassa ajassa huimat 352 kpl ensirekisteröintejä. Puhutaan niistä sitten kun ne ovat oikeasti vaihtoehto. Nyt niistä on kiva kirjoitella lehtiin, koska ne on uutta ja uusi kiinnostaa ihmisiä kuin lööpit.

Ja oma veikkaukseni on, että hybridit (kaikki tyypit yhteensä) ottavat tänä vuonna 20% markkinaosuuden uusista henkilöautoista. Lähellä ollaan jo.

Alkuperäisestä aiheesta on taas rönsytty, mutta niinhän täällä aina käy.
Suzuki VX 800 '92 sivuvaunulla, sekä MB 230CE ja SLK200
Vapaa harrastaja: ei mikään museokilvissä, eikä tulekaan!