Kyllähän MA-organisaatiot SAHK keulassa ohjasi itse museoajoneuvoasian pieleen. Pääorganisaattorina koko MA-käsitteen kanssa on ollut SAHK, VMPK toki mukana mutta "vähemmistöosakkaana", ja nyt viime vuosina on lopputulosta yrittänyt oikaista myös AHS, Vetku ja la-väki (toivottavasti en unohtanut ketään).
Se alkoi MA-iän nostamisella 30+1 vuoteen. Samalla useat tarkastajat hankaloittivat tarkoituksella tuoreemman kaluston saamista MA-kilpiin. Joilla ilmeisesti haluttiin suojella jo olemassa olevan oman vanhemman kaluston statusta sekä arvoa? Se romuttui siinä vaiheessa, kun MA-lausunnonantajia alkoi tulla lisää mm. merkkikerhoista.
No lopputulos oli kuitenkin se, että MA-väki on ukkoutunut nopeaa tahtia. Harvaa kiinnostaa kuitenkaan se kalusto, jota ei ole edes lapsena nähnyt liikenteessä. Pitkää keskustelua siitä, millä nuorempaa väkeä saataisiin tännekin käytiin palstalla joku aika sitten. Totuus vaan on se, että väki vanhenee ja vähenee.
Katsastusaikaväliä ei saatu korjattua kuin vasta nyt auton iän mukaan liukuvaksi. Eli museoautojen suurimmaksi eduksi jäi pieni vakuutusmaksu, kun vuosiverostakin alkoi päästä eroon liikennekäyttökatkoilla. Ja nyt vakuutusetukin on supistunut, esim omien harrasteautojen vakuutusmaksu on kolmelta kuukaudelta suurin piirtein sama kuin museoautolla.
Juu, MA ei saa olla pelkkää halpuuden hakua. Mutta siitä se usein vaan lähtee, koska ensimmäisen oston aikaan ei rahaa ole yhtään liikaa. Silloin punnitaan, mihin lompsa riittää, ja ostaako MA vai kohtuullisesti säilynyt orkkis, jota laitella pikkuhiljaa. Ideologia tulee sitten mukaan harrastuksen myötä, ja toisten pelejä ihaillessa. Taidot karttuu, ja aletaan tehdä enemmän.
Mutta iso apu on jos MA-väki ottaa tulokkaan vastaan, tukee ja auttaa. Valitettavan usein tulokkaita kuitenkin dissataan tyyliin sulla on huonot kromit ja liian uusi peli. Jutellaan omalla sakilla omassa nurkassa, eikä oteta mukaan. Pahinta on huomata, että tapahtumia jemmataan julkisuudelta, niihin ei huolita edes kaikkea MA-ikäistä MA-kalustoa jne. Avoin tiedotus tuo katsojia ja positiivista julkisuutta. Kun mukaan päästetään myös alkuperäiskuntoiset, ja kaikki museoikäiset menopelit, saadaan nuo innostuneet potentiaaliset tulokkaatkin houkuteltua mukaan.
Omalla '79 GS850'selläni oli Ruotsissa MA-status. Suomessa en edes mene yrittämään, sen verran siinä on puutteita meidän lausunnonantajillemme. Toisaalta en aio pilata sen historiaakaan, joka on nyt näkyvissä. Tavalliselle kadunmiehelle se on museopyörä, ja minä käyn sillä vanhemman kaluston tapahtumissa. Siis niissä, jonne '79 ja ei-MA kelpaa.
Museoautoja on ollut kolme. Yksi sellaisena ostettu, toinen vain pientä työtä vaatinut, ja kolmas työläämpi. Että on sitäkin kokeiltu.
