Työehtosopimusneuvotteluissa on kaksi osapuolta neuvottelemassa työsopimuksen ehdoista. Toinen osapuoli edustaa työnantajia, toinen työntekijöitä. Tehtyyn sopimukseen tulevat heidän nimensä. Siihen ei tule valtakunnansovittelijan nimeä.
Neuvottelut ovat joskus vaikeita, ja pyrkivät lukkiintumaan. Joskus jopa pelkästään henkilökemiaan liittyvistä syistä, joskus ihan asiakysymyksistäkin. Siksi on katsottu tarpeelliseksi perustaa valtakunnansovittelijan virka. Hänen tehtävänsä on yrittää löytää lukkiintuneille neuvotteluille etenemismahdollisuuksia. Tehtäväänsä hoitaessaan hän sukkuloi neuvottelevien osapuolten välissä toisinaan.
Tuossa tehtävässä ei voi toimia, jos jompikumpi osapuoli ei luota sovittelijaan. Siksi sovittelijan jatkaminen nykyisessä tilanteessa on vähintään kyseenalainen. Irtautumisen nopeus ja ehdot on kysymyksenalainen asia, samoin nimityksen velvollisuudet. Ne ovat määriteltävissä hänen työsopimuksensa tekohetkellä, eivät jälkikäteen. Ja sitovuus aiheuttaa myös toiselle osapuolelle yleensä palkanmaksuvelvoitteen, ja saattaa vaikuttaa halukkuuteen tehtävään, ainakin osaavien ja muuallekin haluttujen halukkuuteen. Väyrynen voisi olla käytettävissä millä hyvänsä ehdoilla, mutta hänen johtamissaan neuvotteluissa eivät muut saisi puheenvuoroja.
Jo tehdyn sopimuksen toinen osapuoli on laittanut taannehtivasti sovittelijan vastuulle ilmeisesti nyt mielestään huonoksi osoittautuneen, mutta allekirjoittamansa sopimuksen. Jos minä olisin tämän tutkintapyynnön tekijän esimies tai työsuhteestaan vastaava toimija tai elin, hänen työsuhteensa olisi katkennut sillä sekunnilla; hän kertoi julkisesti, ettei osaa, ei ole pätevä, ja on hölmöillyt, kirjoitellut alle mitä sattuu.
Helteen luottamuksen osalta ihmettelen enemmän sitä, että työnantajapuoli hyväksyi sovittelijan virkaan ammattiliittotaustaisen ja barrikaadihenkisen henkilön.
Hallitus on yrittänyt tehdä ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen jotain sen eteen, että työelämäikään tulevilla nuorilla olisi edes jotain mahdollisuutta päästä kiinni johonkin työhön. Se tuntuu olevan huono ajatus, koko vihervasemmisto ja ammattiyhdistysliike on yhtenä rintamana vastustamassa. Ei ole pöljistä pulaa tässä maassa.
jaakkovaakko