Aihe: Aktiivimallia

[Kari Rautiainen]

Näin se vain on.


– Jos on paikkakunta, jossa ei kerta kaikkiaan ole mitään työtilaisuuksia, ei ole ratkaisu se, että siellä maksetaan ikuisesti työttömyysturvaa. Jos ei ole mahdollisuuksia, pitää silloin muuttaa työn perässä pois, kuten ihmiset ovat aina tehneet, Vartiainen kommentoi.

https://yle.fi/uutiset/3-10003452

Tää on jännä juttu. Hyvinvointiyhteiskunta pitää huolta jäsenistään. Ja niinhän sen kuuluu olla. Sitä varten erilaiset tukijärjestelmät on luotu. Mutta tottahan tuokin on että jokin paikkakunta ei vaan elätä väestöään. Hankala juttu.

Aikoinaan 250000 suomalaista lähti ameriikkaan. Joku määrä australiaan, ja oli reilu 3 miljoonainen kansa. No myöhemmin, reilu 4 miljoonaisesta suomesta toiset 250000 lähti ruåttiin. Jaa miksi? No töitten perään.
Pohojammaalla pienviljelystilalla oli perheessä 8 lasta ja tila pystyy elättämään neljä koska senverran tarvittiin työvoimaa. No vanhimmille tytöille sanottiin että sorry, maailmalle siitä, tämä talo ei pysty...
jo vain, 16 vuotias tyttö, mukanaan henk koht tavarat kassissa Ellis islandille, ei tietoa majapaikasta, ruoasta... tulevaisuudesta... tänäpäivänä ei kellään ole yhtä epävarma tulevaisuus.
Se vaan on niin että miljoona suomalaista on maailmalle lähteny toimeentulon perään. Onko se oikein? Ihan sama enään, mutta näin on ollut. Elämisen edellytysten perässä on aina menty.

Tuo tyttö ellis islandilla jännitti pääseekö ameriikkaan. Ei sitä katkeeko rakennekynsi.
Anteeks ja armoo.

[Jaakko Latvanen]

Miulta jäi aamupäivällä nuo Vartiaisen ajatukset kuulematta.  Ei kestäny kuunnella.  Nimittäin sitä ko se toinen ohjelmaan kutsuttu - punahilkka - pääs ensi tykittään, ni oli ihan vaan verenpaineen kannalta parempi napsauttaa ratio kiinni...

jv

PS. " 4 miljoonaisesta suomesta toiset 250000 lähti ruåttiin"  Eikä se aina helppoo ollu näilläkään, vaikka oli lähempänä.  Yks naapurin mieskii joutu ensimmäiset viikot työmaan ruokalassa pelkkää hernesoppaa syömään, ko ei vielä osannu ruotsiks sanoa muuta ko "ärtsoppa".

[Petri Behm]

Näin se vain on.


– Jos on paikkakunta, jossa ei kerta kaikkiaan ole mitään työtilaisuuksia, ei ole ratkaisu se, että siellä maksetaan ikuisesti työttömyysturvaa. Jos ei ole mahdollisuuksia, pitää silloin muuttaa työn perässä pois, kuten ihmiset ovat aina tehneet, Vartiainen kommentoi.

https://yle.fi/uutiset/3-10003452

Mistä asunto kasvukeskuksiin töiden perässä muuttaneille matalapalkkaduunareille?

Paraneeko sen kylä ja taajaman olosuhteet, kun lukuisat työttömät vie pienen panoksen markkinatalouden kulutuksesta pois?

[Jaakko Latvanen]

Edellisessä aallossa naapurin pojat jostain pohjoskarjalasta tekivät erilaisen henkilökohtasen valinnan.  Toinen Vantaalle Keskon varastoon kerääjäks, toinen jäi kottiinsa.  Lähteny osti Hakunilasta kaksion, paino urakalla päivät varastossa ja illat lähikuppilassa portsarina, että selviäis lainoistaan.  Toinen kaato syksyllä hirven tai pari - lupia ei kyselly kukkaan - kalasteli ja marjasteli, ja nosteli avustuksia sen mitä sillo sai.  Ja oli kateellinen lähteneelle, ko se assuu helssinggissä, missä on kaikkee... ja se lähteny mietti, että se toinen tekkee kotonnaa kaikkea sitä mitä hänkii haluais tehä...

jv

PS. Sitä vaan, että mikä ois kylän, taajaman, ja koko kansantalouden tila, jos kaikki ois päättäny jäähä?

[Risto Sollo]

Työttömiä näkyy olevan 190 tuhatta,noin,riippuen kenen maksamasta tutkimuksesta on kysymys.Avoimia työpaikkoja näyttäis olevan 34 tuhatta,taas riippuen lähteestä.Ei taida asia korjautua työttömien rankaisemisella.

[Jouko Kuisma]

Näin se vain on.


– Jos on paikkakunta, jossa ei kerta kaikkiaan ole mitään työtilaisuuksia, ei ole ratkaisu se, että siellä maksetaan ikuisesti työttömyysturvaa. Jos ei ole mahdollisuuksia, pitää silloin muuttaa työn perässä pois, kuten ihmiset ovat aina tehneet, Vartiainen kommentoi.

https://yle.fi/uutiset/3-10003452

Tuota olen pohdiskellut ja syitä siihen, muksi niitä töitä siellä syrjäseuduilla ei ole!
Kai syyt on kunnan johdon, valtuuston, hallituksen ja kunnanjohtajankin?
On kai puuttunut näkemyetä ja rohkeuttakin.
Muistuu mieleen Laihian kunnanvaltuuston päätös, kun Strömberg kyselinostaa tehdastonttia kunnalta 1942.
Päätös oli kielteinen, kun maalaisliittoenemmistöinen valtuusto vastusti Strömbergin tuloa.
Pelättiin työvoiman puutetta: mistäs sitten saataisiin renkejää, kun Strömberg vie kaikki!
Toiseki pelättiin vasemmiston nousua kunnassa; ”kommunistit tulee pilaamaan hyvän kunnan”.
Nykyään ” puolet” kunnan työväestä ajaa Vaasaan ABB:lle  ( ent. Strömberg) töihin.

Vastaavan esimerkin kuulin myös toisesta saman maakunnan kunnasta. Yrittäjä, joka oli kunnanhallituksessa, vastusti toisen yrittäjän tonttikauppaa (ei edes samalla alalla). Hän meni sitten naapurikintaan, jossa työllistää nyt 30 vuoden kuluttua viitisenkymmentä henkilöä!

Siis onko kuntademokratiamme eunukki ja kykenemätön katsomaan tulevaisuutta koko kunnan kannalta?

[Teemu S. Lindfors]

Mutta aina jotkut haluavat nähdä, että rosvot veivät rahamme.

Tästä rohkenen tempaista pienen aasinsillan. En tiedä, kuinka moni tällaisia on ikinä joutunut laskeskelemaan, mutta laitetaan tässä nyt yksi pieni laskelma esimerkinomaisesti.

Siivoojalle maksetaan bruttona 10 € / tunti palkkaa. Verojen sun muiden lakisääteisten maksujen jälkeen siitä jää näppiin öpaut 7 euroa. Siivoojan työnantajalle tämä 10 € brutto on kuitenkin jotain muuta.

Työnantajan kustannus työntekijän tekemälle työtunnille lasketaan vähän toimialasta riippuen öpaut kertoimella 1,7 - 2. Tähän sisältyy bruttopalkka ynnä eläkemaksut, sairausvakuutusmaksut, työterveydenhuollot, lomarahat sun muut. Oletetaan tässä kertoimeksi 1,8. Tämä merkitsee, että yksi tunti siivoojan työtä maksaa työnantajalle 18 €. Ja jotta työnantaja saa tämän rahan kassaansa, hän joutuu laskuttamaan siivoojan tuntikustannuksen päälle arvonlisäveron 24 %. Siivoojan työtunnin hinnaksi asiakkaalle muodostuu näin ollen 22,32 €.

Tästä rahasta työntekijälle jää siis 7 € ja työnantajalle tällä hinnalla 0 €.

Tiedä häntä sitten, mutta jotenkin minusta tuntuu, että tässä välissä joku rosvo kävi viemässä rahaa.

Aivan erityisesti minusta tuntuu, että tässä on se työttömyyden suurin syy. Siihen ei aktiivimallit auta.

[Pekka Puoskari]

Minua tämä ei koske kun olen jo eläkkeellä.
Yli 40 vuotta tuli tauotta rehkittyä.

Mutta koskee kovasti kun kuuntelin tuota ratio-ohjelmaa jossa Juhana Vartiainen oikein selvästi sanoi että pitää muuttaa kotoa pois.
En voinut kuunnella pitempään, napsautin ration kiinni.

Muistatteko ne siirtotyöläiset tarvon tietä rakentamassa.
Yksi tuttu kaveri kertoi että heitä oli 7 miestä lapioinut jo viikon jotain soraläjää.
Sitten tuli katepillari ja pukkasi yhdellä kertaa koko paskan pois.
Joku oli siihen tuumannut, että nythän vois alkaa jo aikaisin ryyppäämään.

Tällä vippaskonstilla hallitus haluaa nyt kansan hyvinvointia ja yhteiskuntaa rakentaa?

[Ossi Viita-aho]

Siivoojalle maksetaan bruttona 10 € / tunti palkkaa. Verojen sun muiden lakisääteisten maksujen jälkeen siitä jää näppiin öpaut 7 euroa. Siivoojan työnantajalle tämä 10 € brutto on kuitenkin jotain muuta.

Työnantajan kustannus työntekijän tekemälle työtunnille lasketaan vähän toimialasta riippuen öpaut kertoimella 1,7 - 2. Tähän sisältyy bruttopalkka ynnä eläkemaksut, sairausvakuutusmaksut, työterveydenhuollot, lomarahat sun muut. Oletetaan tässä kertoimeksi 1,8. Tämä merkitsee, että yksi tunti siivoojan työtä maksaa työnantajalle 18 €. Ja jotta työnantaja saa tämän rahan kassaansa, hän joutuu laskuttamaan siivoojan tuntikustannuksen päälle arvonlisäveron 24 %. Siivoojan työtunnin hinnaksi asiakkaalle muodostuu näin ollen 22,32 €.

Tästä rahasta työntekijälle jää siis 7 € ja työnantajalle tällä hinnalla 0 €.

Tiedä häntä sitten, mutta jotenkin minusta tuntuu, että tässä välissä joku rosvo kävi viemässä rahaa.

Aivan erityisesti minusta tuntuu, että tässä on se työttömyyden suurin syy. Siihen ei aktiivimallit auta.

Kumpi oli ensin. Muna, vai kana? Työttömyys maksaa yhteiskunnalle, joka nostaa kaikkia maksuja. Se on hyvinvointiyhteiskunta, joka maksaa. Jos ollaan valamiita menemään Ameriikan malliin, niin jopas alako työn hinta tippumaan.

[Jouko Kuisma]

Mutta aina jotkut haluavat nähdä, että rosvot veivät rahamme.

Tästä rohkenen tempaista pienen aasinsillan. En tiedä, kuinka moni tällaisia on ikinä joutunut laskeskelemaan, mutta laitetaan tässä nyt yksi pieni laskelma esimerkinomaisesti.

Siivoojalle maksetaan bruttona 10 € / tunti palkkaa. Verojen sun muiden lakisääteisten maksujen jälkeen siitä jää näppiin öpaut 7 euroa. Siivoojan työnantajalle tämä 10 € brutto on kuitenkin jotain muuta.

Työnantajan kustannus työntekijän tekemälle työtunnille lasketaan vähän toimialasta riippuen öpaut kertoimella 1,7 - 2. Tähän sisältyy bruttopalkka ynnä eläkemaksut, sairausvakuutusmaksut, työterveydenhuollot, lomarahat sun muut. Oletetaan tässä kertoimeksi 1,8. Tämä merkitsee, että yksi tunti siivoojan työtä maksaa työnantajalle 18 €. Ja jotta työnantaja saa tämän rahan kassaansa, hän joutuu laskuttamaan siivoojan tuntikustannuksen päälle arvonlisäveron 24 %. Siivoojan työtunnin hinnaksi asiakkaalle muodostuu näin ollen 22,32 €.

Tästä rahasta työntekijälle jää siis 7 € ja työnantajalle tällä hinnalla 0 €.

Tiedä häntä sitten, mutta jotenkin minusta tuntuu, että tässä välissä joku rosvo kävi viemässä rahaa.

Aivan erityisesti minusta tuntuu, että tässä on se työttömyyden suurin syy. Siihen ei aktiivimallit auta.

Totta, Osmo Soninvaara lanseerasi tuohon termin verokiila!
Työnantajaliitto on tietysti asiasta puhuhunut jo 10-20 vuotta!
Työmme kilpailukyky on huno, mutta ei kiky- sopimustakaan kovin helpolla saatu aikaan.
Vapaakyytiläisiä työpalkan kustannuksissa on liikaa!
Mutta minä siteeraan Osmo Leikkoa: kerro miten tuo ratkaistaisiin!

[Kari Rautiainen]

Mutta aina jotkut haluavat nähdä, että rosvot veivät rahamme.

Tästä rohkenen tempaista pienen aasinsillan. En tiedä, kuinka moni tällaisia on ikinä joutunut laskeskelemaan, mutta laitetaan tässä nyt yksi pieni laskelma esimerkinomaisesti.

Siivoojalle maksetaan bruttona 10 € / tunti palkkaa. Verojen sun muiden lakisääteisten maksujen jälkeen siitä jää näppiin öpaut 7 euroa. Siivoojan työnantajalle tämä 10 € brutto on kuitenkin jotain muuta.

Työnantajan kustannus työntekijän tekemälle työtunnille lasketaan vähän toimialasta riippuen öpaut kertoimella 1,7 - 2. Tähän sisältyy bruttopalkka ynnä eläkemaksut, sairausvakuutusmaksut, työterveydenhuollot, lomarahat sun muut. Oletetaan tässä kertoimeksi 1,8. Tämä merkitsee, että yksi tunti siivoojan työtä maksaa työnantajalle 18 €. Ja jotta työnantaja saa tämän rahan kassaansa, hän joutuu laskuttamaan siivoojan tuntikustannuksen päälle arvonlisäveron 24 %. Siivoojan työtunnin hinnaksi asiakkaalle muodostuu näin ollen 22,32 €.

Tästä rahasta työntekijälle jää siis 7 € ja työnantajalle tällä hinnalla 0 €.

Tiedä häntä sitten, mutta jotenkin minusta tuntuu, että tässä välissä joku rosvo kävi viemässä rahaa.

Aivan erityisesti minusta tuntuu, että tässä on se työttömyyden suurin syy. Siihen ei aktiivimallit auta.

Just. Ja tuolla 0€ tulolla työnantaja osta koneet ja välineet ja aineet hommaan. Sisähenkilöstön palkat, tilojen vuokrat.... Loput on plussaa yritykselle, ja tuloksesta 9% saa jakaa osinkona verotta. Yrityksen tarkoitushan on tuottaa voittoa omistajille.

[Kari Rautiainen]

En todellakaan kannata sitä että ihmiset ajetaan pois kotoaan.

Mutta. Aina on se mutta.

Oletetaan että on kaupunki jossa helevetin iso paperitehdas. Sanotaan nyt vaikka 25% väestä on siellä töissä.
Voidaan ehkä olettaa että kouluissa ja tarhoissa on lapsia 25% noitten paperityöläisten lapsia. (Todellisuudessa enemmän koska tehtaan töissä ei ole kunnan lapset, eläkeläiset, sairaat jne.) Ravintoloitten ja kauppojen asiakaskunnasta iso osa on noita paperityöläisiä. Rakennustoiminta on tuottanut ok taloja noille, Autojakin ovat ostaneet. Ja kaikenlaista...

Sitte paperitehdas panee kangen ovelle, viimenen sammuttaa valot lähteissään.
No mitä se tarkottaa?

Tuo määrä työttömiä, kunta ei kestä sitä. Kauppojen, taksien, palveluitten vaihdosta tuoosa pois. Mitään ei enään rakenneta. Mitään ei enään ylläpidetä eikä kehitetä. Ei ole varaa eikä tarvettakaan.
No, velalliset ei pysty velvotteitaan hoitamaan. Talojen hinnat romahti, niitä ei huoli paikkakunnalla kukaan. Talon arvo on alhaisempi kun velka paperimiehellä. Talo ei käy vakuudeksi millekkään. ...
Onkohan muutettava vai alettava virkkaamaan patalappuja suomen kirppiksille? Aika monta patalappua saa virkata että talon maksaa. Ja jos maksaa niin mikä tulevaisuus?

[Henry Eklund]

Rautsi, Vaasassa oli Finlaussonin tehdas, varma työpaikka ja kaikkien lapset pääsi kesätöihin, töita vaikka keksittiin. Oli meillä Kemira ja sekin ikuinen työmaa ja itse kummassakin töissä, vaan nyt on vain muistot jäljellä. Vaimo töissä isossa maanrakennus firmassa, tai oli 1.1.18 hyppäsi erään joka osti ison osan firmasta kelkkaan kun halusivat jatkavan, sanoin et kestä kolmevuotta ja hyppäät pois oravanpyörästä, englanniksi ratweels. Ei tarvi ajatella muuttoa, asunto, mökki ja muut pitää meidät täällä. Olis kiva asua yksin täälä.

[Leo Eiranen]

Muistatteko ne siirtotyöläiset tarvon tietä rakentamassa.
Yksi tuttu kaveri kertoi että heitä oli 7 miestä lapioinut jo viikon jotain soraläjää.
Sitten tuli katepillari ja pukkasi yhdellä kertaa koko paskan pois.

Liekö juttu vähän kiertäessään muuttunut, vai mikä lie, mutta joku tuossa ei täsmää. Vai olisko letkuselkäisillä lapiomiehillä ollut niitä entisiä TVH:n ketjuvartisia lapioita.

[Risto Sollo]

Kyllähän Riston kelpaa elellä,vaikkei ole paperitaustaa.Täältäkin kun työpaikat häviävät niin asuminen on vielä tolkullisissa hinnoissa...Kaikki mitä tarvitsee on viiden minuutin matkan päässä.Tätähän voisi mainostaa eläkeläisten paratiisina...