Aihe: Honda CB750K(Z) - Cafe Racer EVO

[Marcus Hydén]

Onnittelut sekä (lähes) valmistumisen että palkintojen johdosta!
Keikkaa pukkaa koko keväälle, hieno homma ja ”ammattimainen” meininki alustan kanssa, kaikesta muusta puhumattakaan. Tuohon alustalle saa pyörän tuennan ja ehkä jopa kiinnityksenkin varmistettua mukavasti, vaikka onhan tuo varikkotunkki jo aika varma yksistäänkin.
Uteliaisuuttani kyselen, että otatko pyörän käyttöön kesäksi, kun kiertue on ohi, vai pidätkö enemmän näyttelylaitteena?

Kiitos!
Tarkoitus ei ole tehdä vain näyttelypyörää, vaan se tuli vähän bonuksena, että näyttelyissä kiertäminen tuli mukaan 
Sanotaan nyt niin, etten usko, että tällä pyörällä aletaan reissuja tekemään (sitä varten toinen pyörä), mutta kyllä tällä tullaan ihan kauniina kesäpäivinä ajamaan.

Tuohon levyyn voisi tehdä sivujalalle sopivankorkuisen pidikkeen, jonka saisi lukittua jalkaan kiinni. Sillä saisi pyörän seisomaan luonnollisessa asennossa.
Varikkopukki nostaa takapään korkealle ja kun samalla keulakin painuu jonkin verran, niin pyörä on jotenkin luonnottomasti etukenossa.
Levyyn voisi laittaa pienet palikat renkaiden molemmille puolille, niin pyörä pysyy tukevasti paikallaan. Sivujalkaan kiinnittyvä pystyssäpito voi silloin olla sellainen, että pyörä asettuu suoraan ständille.   

En osaa oikein ottaa kantaa siihen, mikä on oikea asento pyörälle näyttelyständillä.  Siitä Pertin kanssa samaa mieltä, että on tuon pyörän ulkonäköön uhrattu ja mietitty niin paljon, että kyllä sen pyörän asento standilla kannattaa miettiä omistajalleen mieleiseksi, viimisen päälle, niinkuin kaikki muukin on tehty.  Tuo takapyörän ilmaan nostava huoltojalusta voi olla caferaaserin tyyliin sopiva ihan noinkin?  Omistaja laittaa itselleen mieleiseksi, niinkuin on pyöränkin tehnyt.

Vastataan kaikille kootusti tuohon alustaan liittyen.
Jaakko oikeastaan kiteytti oman ajatuksen eli itse tykkään tuosta varikkopukista, koska tuo tietyllä tavalla racehenkisyyttä ja sopii omasta mielestä hyvin hieman modernisoituun caferaceriin.
Tästä syystä pyörä tulee olemaan varikkopukilla.


Juurikin MP messuilla viereinen CB750:nen (oli muuten hieno) oli valmis kiinnitys jalkatappeihin, jolloin pyörä oli luonnollisessa asennossa.
Oma tullaan pitämään varikkopukilla "agressiivisempana".

Muutamia reissuja olen katupyörällä tehnyt Ruotsinlaivoilla kulkien.  Minulla oli aina tankkilaukussa yksi lyhyt remmi, millä sai seisontatuen - kumman hyvänsä - kiristetyksi eteenpäin, ettei tuki lipsahda ylös, jos joku - ohikulkija tai laivan keinunta - tuuppaa tuella olevaa pyörää eteenpäin matkalla.  Pieni varmistus, aika nopea ja helppo laittaa, kun on sopiva remmi käsillä, ja ehkä joskus seisontatuella seisovassa näyttelypyörässäkin hyvänä varmistuksena, jos on innokasta ja lähelle pääsevää yleisöä?

Itsekin vuosittain tulee tehtyä katupyörällä reissuja ja kyllä tulee vedettyä liinalla kiinni niin, ettei pääse jalalta kippaamaan. Näyttelyiden osalta oon luottavainen varsinkin nyt tuon alustan myötä, että varikkopukki riittää ilman varmistusta (nyt tuli sanottua sekin ääneen, joten pelonsekaisin tuntein seuraavat messut  )

[Jaakko Latvanen]

Kun itse otit tuon varikkopukin puheiksi, niin vähän voisi itse testailla kaverin varmistaessa, miten pienellä töytäisyllä lähtee etiäpäin menemään pukilla... ja jos tuntuu että pitää varmistaa, niin meniskö siihen takapyörän alle vaakapalkki helposti niin, etteivät hännät pääse nousemaan, jos joku tuuppaa eteenpäin?

jaakkovaakko

PS.  Et varmaan neuvoja kaipaa, projektisi on vaan niin hieno, että sitä tulee vähän väliä kuvista katselluksi, ja nuppi kehittää samalla turhia ajatuksia...

[Marcus Hydén]

Kun itse otit tuon varikkopukin puheiksi, niin vähän voisi itse testailla kaverin varmistaessa, miten pienellä töytäisyllä lähtee etiäpäin menemään pukilla... ja jos tuntuu että pitää varmistaa, niin meniskö siihen takapyörän alle vaakapalkki helposti niin, etteivät hännät pääse nousemaan, jos joku tuuppaa eteenpäin?

PS.  Et varmaan neuvoja kaipaa, projektisi on vaan niin hieno, että sitä tulee vähän väliä kuvista katselluksi, ja nuppi kehittää samalla turhia ajatuksia...

Itse asiassa tämän oon ite testannut ja ainakin ton oman pukin kohdalla istuu sen verran "syvässä", että pyörää pystyy esim. työntämään takahäkistä ilman, että tipahtaa pois pukilta. Etupyörä ja pukin pyörät liikkuvat.
Samoin perus satulaan nousu onnistuu, että pyörä liikahtaa mihinkään pukilta (ei suositella silti, kun painoa tulee reippaasti lisää).

Ei haittaa ollenkaan ja vaikka projekti on hienosti eteenpäin mennyt, niin ei sitä puoliakaan tuu itse otettua huomioon, joten kommentit ja kyseenalaistamiset on enemmän kuin tervetulleita.

[Marcus Hydén]

Työkiireet ja vapaa-ajan buukkaukset ovat verottaneet tallissa vietettyä aikaa, joten edistystä viimeiseen kahteen viikkoon tapahtunut minimaalisesti.


Leikittelin ajatuksella, että pitäisikö pyörään tehdä pienet maltilliset teippaukset.
Alla muutama idea karkeasti havainnollistettuna.


Tällä hetkellä omat ajatukset ovat tämän tyyppiseen teippaukseen: 70% EI / 30% KYLLÄ
Pitää vielä pohtia asiaa.


Mitä mieltä muut ovat?
Tulisiko kevyet ja tyylikkäät teippaukset tehdä?
Onko kuvan kaltaiset teidän silmään sopivat tai löytyiskö lukijoilta omia ideoita teippaukseen vai jätetäänkö nykytilaan?
- Saa laittaa kommentteja ja ehdotuksia kuvien kanssa.








Viime viikonloppuna pidettiin Porissa, Pori Motorshow 2026.
Kilpailuluokkien puutteesta johtuen, odotukset menestyksen suhteen eivät olleet korkealla...


Pori Motorshow oli kokonaisuutena kohtalaisen pieni ja järjestelytaholla parannettavaa on muutamissa asioissa.
Kävin tästä hyvän keskustelun järjestäjätahon kanssa, joka otti palautteen hyvin vastaan ja kokivat sen arvokkaaksi. Ensi vuonna muutoksia järjestelyihin on tulossa, joka on hienoa.


Tänä vuonna, kuten aiempina vuosinakin messuilla on ollut vain ja ainoastaan kolme palkintokategoriaa = Paras Mopo, Paras Moottoripyörä ja Paras Auto.
Koko äänestys tapahtuu yleisön antamien äänien perusteella (QR-koodi).


Kuten viime vuonnakin, Parhaan Moottoripyörän palkinnon vei 125cc Supermoto-kevari...
Tämä aiheutti jälleen hieman pahaa mieltä, koska messuilla oli useampi todella hieno ja pitkän rakennusprosessin läpikäynyttä oikeaa moottoripyörää. Ja en nyt puhu omastani.


Nuorempi ikäpolvi (15-18v) osasivat masinoida ääniä huomattavasti enemmän tai ainakin kyseinen ikäryhmä oli suurempi kävijämäärältään ja sitä kautta myös äänimäärä korkeampi.
No ensi vuonna on tulossa ihan omat luokat eri tyyppisille pyörille ja yleisöäänestys on vain yksi osa kilpailua. Tuomaristo valitsee omat suosikkinsa erikseen.


Oman pyörän kohdalla lopputulos oli sijoitus 44. (yhteensä ajoneuvoja 136).
Ääniä annettiin yhteensä 2775, joista 21 osui omaan pyörään.
Messuilla kävi n. 13400 kävijää.


Alla muutama otos messuilta.






Kotiin päästyä havaittiin, että etukate on palasina. Vaikea sanoa, että mitä on tapahtunut, mutta palasina se kuitenkin on 
Uusi meni tilaukseen ja katsotaan, että asennetaan se niin, että jää puristuksiin tai "venytykseen".





Sähköihin ei ole vielä päästy ja näyttää siltä, että sähköjen teko siirtyy seuraavan näyttelyn jälkeiseen ajankohtaa...





Pyörä nähtävillä seuraavilla messuilla:
Jyväskylän Moottoripyöränäyttely 21.-22.3.
ACS 3.-5.4.
HRRS 11.-12.4.
Kuopion MP näyttely 25.-26.4.

[Tomi Heinonen]

Kun nyt kysytään niin itse pidän teippauksia hieman keinotekoisena. Arvostan käsin tehtyjä pinstraippauksia tai muuten maalattuja taidokkaita kuvioita.
Tuo satula on kyllä hieno. Kerroitko jossain välissä missä se tehtiin?
Etukatteesta. Tuo muistuttaa jännityssäröytymistä mille jotkut muovit on alttiita. Sellainenkin tapaus oli että jokin liuotin haurastutti muovisen sähkökotelon niin että rasiat tippui jo tehtaan porttien sisällä. Jälki näytti paljon samalta.

[Petri Behm]

Tuo tankin ja takakatteen halki leikkaava teippaus. Peukku alas, eli ei jatkoon.

Äänestyksestä sen verran, että onko taas äänestetty väärin.
Äänestyksestä ja sen ohjaamisesta voisi avautua, mutta menee politiikan puolelle, joka on täällä ehdottomasti kiellettyä.

[Pertti Rintamaki]

En laittaisi noin täydelliseen pintaan teippejä. Teippi on kumminkin aina vain teippi, jolla tehdään halpaa kaukaa katsottavaa korostusta.
Jos jotakin teippiä tuohon, niin maalarille ja paljon lakkaa päälle.

[Kari Sillanpää]

Hieman edellisten linjoilla minäkin. Saattaisin jotkut klassiset pinstripet laitattaa, maalattuna ehdottomasti, esim tuon tankin polvikolon rajauksen, tai sitten polvikolon etupuolisen alueen voisi ympäröidä jotenkin. Ja mahdollisesti takakatteeseen sitä mukaileva kuvio, toisivat muotoja entistä enemmän esille tummanpuhuvasta kokonaisuudesta. Raidat joko pakosarjaan menevällä hopean/titaanin sävyllä tai sitten etupumppujen kullansävyä toistavalla. Toisaalta aika tavanomaisia ratkaisuja.

Noista yleisöäänestyksistä… monesti paikallisilla on siinä etulyöntiasema, ja yleisön ikärakenne vaikuttaa myös. Jos on mopo/kevari-ikäisiä paljon porukassa, niin heidän on helpompi samaistua sellaiseen mikä olisi realistisesti heidän itsensä  saavutettavissa, tai minkä kanssa ovat olleet itse tekemisissä. Niinkuin nyt satapiikki supermoto.

Oma poikani laittoi aika paljon aikaa ja rahaa (ja minä myös hieman) 300-kuutioisen KTM:n rakenteluun, siinä toki (itse suunnitellut) teipit ja muut olivat iso ja näkyvä osa, mutta paljon oli kiillotettua ja itse alumiinista veisteltyä osaa, moni oli tehty rikki menneen osan tilalle, jotkut ”muuten vaan”. Sähköt vedetty uusiksi siistimmin ja kestävämmän jne. Oli supermotovanteet ja enskakiekot, sillä myös rymyttiin metsässä jne, hieno laite kaikenkaikkiaan joskin aika hauras, kilpakone kun oli pohjimmiltaan. Että saattaa niissä supermopoissa ja mankeleissa olla aika paljon harrastusta takana niissäkin.

Hyvähän noissa näyttelyissä olisi olla eri luokkia ja varsinkin mopo- ja junnuluokka, ettei tule junnuille paha mieli kun vanhat kähmyt vievät kaikki palkinnot (tai päinvastoin ).

[Marcus Hydén]

Kun nyt kysytään niin itse pidän teippauksia hieman keinotekoisena. Arvostan käsin tehtyjä pinstraippauksia tai muuten maalattuja taidokkaita kuvioita.
Tuo satula on kyllä hieno. Kerroitko jossain välissä missä se tehtiin?
Etukatteesta. Tuo muistuttaa jännityssäröytymistä mille jotkut muovit on alttiita. Sellainenkin tapaus oli että jokin liuotin haurastutti muovisen sähkökotelon niin että rasiat tippui jo tehtaan porttien sisällä. Jälki näytti paljon samalta.

Kiitos kommenteista.
Olen kyllä itsekin sitä mieltä, että pinstraippaukset olisivat oikeasti laadukkaat, käsityötä ja enemmän rakenteluun sopivaa. Niissä jälkeenpäin tulee omasta mielestä haasteeksi, että olisi pitänyt tehdä maalauksen jälkeen ja vetää kirkas lakka sitten lopuksi, niin jää myös pinstraippaukset lakan alle ja pysyy hyvänä.

Tuo tankin ja takakatteen halki leikkaava teippaus. Peukku alas, eli ei jatkoon.
Äänestyksestä sen verran, että onko taas äänestetty väärin.
Äänestyksestä ja sen ohjaamisesta voisi avautua, mutta menee politiikan puolelle, joka on täällä ehdottomasti kiellettyä.

Kiitos kommentista.
Kyllä itsellänikin on sen verran matalampi prosentti peukulle ylöspäin, joten uskoisin että tässä kohtaa jää teippaukset tekemättä.
Näitähän voi katsoa tarkemmin sitten myöhemmin, jos fiilis muuttuu.
Äänestykseen sen verran, että järjestäjän mukaan tuplaäänet poistettiin ennen tuloksen julkaisemista. Ilmeisesti yksi mopoilija oli äänestänyt omaa mopoaan 603 kertaa  [size=78%] [/size]

En laittaisi noin täydelliseen pintaan teippejä. Teippi on kumminkin aina vain teippi, jolla tehdään halpaa kaukaa katsottavaa korostusta.
Jos jotakin teippiä tuohon, niin maalarille ja paljon lakkaa päälle.

Juurikin tätä ylempänä tarkoitin. Kiitos kommentista.

Hieman edellisten linjoilla minäkin. Saattaisin jotkut klassiset pinstripet laitattaa, maalattuna ehdottomasti, esim tuon tankin polvikolon rajauksen, tai sitten polvikolon etupuolisen alueen voisi ympäröidä jotenkin. Ja mahdollisesti takakatteeseen sitä mukaileva kuvio, toisivat muotoja entistä enemmän esille tummanpuhuvasta kokonaisuudesta. Raidat joko pakosarjaan menevällä hopean/titaanin sävyllä tai sitten etupumppujen kullansävyä toistavalla. Toisaalta aika tavanomaisia ratkaisuja.

Noista yleisöäänestyksistä… monesti paikallisilla on siinä etulyöntiasema, ja yleisön ikärakenne vaikuttaa myös. Jos on mopo/kevari-ikäisiä paljon porukassa, niin heidän on helpompi samaistua sellaiseen mikä olisi realistisesti heidän itsensä  saavutettavissa, tai minkä kanssa ovat olleet itse tekemisissä. Niinkuin nyt satapiikki supermoto.

Oma poikani laittoi aika paljon aikaa ja rahaa (ja minä myös hieman) 300-kuutioisen KTM:n rakenteluun, siinä toki (itse suunnitellut) teipit ja muut olivat iso ja näkyvä osa, mutta paljon oli kiillotettua ja itse alumiinista veisteltyä osaa, moni oli tehty rikki menneen osan tilalle, jotkut ”muuten vaan”. Sähköt vedetty uusiksi siistimmin ja kestävämmän jne. Oli supermotovanteet ja enskakiekot, sillä myös rymyttiin metsässä jne, hieno laite kaikenkaikkiaan joskin aika hauras, kilpakone kun oli pohjimmiltaan. Että saattaa niissä supermopoissa ja mankeleissa olla aika paljon harrastusta takana niissäkin.

Hyvähän noissa näyttelyissä olisi olla eri luokkia ja varsinkin mopo- ja junnuluokka, ettei tule junnuille paha mieli kun vanhat kähmyt vievät kaikki palkinnot (tai päinvastoin ).

Kiitos kommenteista.
Oot kyllä ihan oikeassa tuon oman poikasi rakentelusta, että myös näihin käytetään paljon aikaa sekä rahaa. Oli huono yleistys itseltäni, että pienillä perus tarrasarjan vaihdolla voitetaan palkinto. Ehkä tässä kohtaa voi luokitella kirjoittajan eli itseni tuon "vanhat kähmyt"-kategoriaan 

[Kari Tirkkonen]

PItänyt kysyä ja ehkä katoin väärin mutta onko tossa perus tuutin suoravetokaasarit alipainekaasarien sijaan ?  Ja jos niin kiinnostaisi noin yleisesti ottaen onko tuo ollu tyypillinen vaihto ja jos niin siihen varmaan joku käytännön syy ?

[Marcus Hydén]

Tuo satula on kyllä hieno. Kerroitko jossain välissä missä se tehtiin?
Etukatteesta. Tuo muistuttaa jännityssäröytymistä mille jotkut muovit on alttiita. Sellainenkin tapaus oli että jokin liuotin haurastutti muovisen sähkökotelon niin että rasiat tippui jo tehtaan porttien sisällä. Jälki näytti paljon samalta.

Jäi vastaamatta aiempaan eli satulan on verhoillut SatulaIlkka (https://www.instagram.com/satula.ilkka/)
Satulan pohjan ja kiinnityksen tein itse ja verhoilut sitten Ilkalla. Suosittelen!
Etukatteeseen liittyen, niin saatat olla hyvinkin jäljillä. Tuohon katteeseen valui/lorahti jarrunestettä, joka asap pyyhittiin ja huuhdeltiin pois, mutta muovi tosiaan ns. mureni käsiin kun tuohon koski, joka viittaisi, että jokin on sitä haurastuttanut.

PItänyt kysyä ja ehkä katoin väärin mutta onko tossa perus tuutin suoravetokaasarit alipainekaasarien sijaan ?  Ja jos niin kiinnostaisi noin yleisesti ottaen onko tuo ollu tyypillinen vaihto ja jos niin siihen varmaan joku käytännön syy ?

Kaasarit on vaihdettu Mikunin VM29SS suoravetokaasareihin. Nämä kyseiset kaasarit ovat Suzuki GSXR750 -85 pyörästä.
Alipainekaasareiden vaihto suoravetokaasareihin on kohtalaisen yleistä ainakin rapakon toisella puolella. Suoravetokaasareiden etuna on kaasuvasteen parantuminen ja suorituskyky. Ymmärtääkseni myös säätöjen osalta nämä ovat helpommat, koska alipainekaasareiden säätö ilman ilmasuodatinboksia saattaa olla tuskaista. Nyt saa viisaammat korjata, jos oon ihan hakoteillä...