Aihe: Honda CB750K(Z) - Cafe Racer EVO

[Heikki Salmén]

Hienoa työtä! Erityiset kiitokset siitä että jaat tarinaa ja kuvia foorumille.

Hyvin kirjoitettua ymmärrettävää tekstiä on aina ilo lukea. Ja täällä foorumilla se säilyy ja on haettavissa, jos haluaa asiaan palata.

[Tero Pääkkönen]

Mielestäni kannattaisi laittaa siihen to-do-listalle vielä, että leikkaat kumimattoon jännitteensäätimen mentävän aukon...

Samaa mieltä tästä. Aina parempi kun lämpö pääsee siirtymään myös johtumalla.

On kyllä ollut mukava topic seurata. Itse kun ei ole jaksanut omien projektien valmistumista kuvata millään tavalla saati sitten vielä raportoida siitä jonnekin niin hyvä, että joku muu jaksaa. Mukavaa lueskella näitä projektitopicceja, joissa kuvaamiseen ja dokumentoimiseen on nähty vaivaa.

[Kari Sillanpää]

On kyllä tyylikästä ja perusteellista tekemistä! Mieluustihan tällaisia lueskelisi ja katselisi enemmänkin.

Omassa tallissa tapahtuu aika vähän, ja välillä tuntui että tämä foorumikin on alasajovaiheessa, niin eipä ole omia vähäisiä tekemisiä tullut raportoitua, vaikka jotain kuvia on tullut otettuakin. Hyvä kun joku jaksaa

Menestystä projektille ja messujulkistukseen myös!

Ja joo, lämpöeristeet kannattaa poistaa elektroniikkojen alta

[Petri Behm]

Onko tarkoitus koekäyttää moottoria ennen näyttelyä?
Pakosarjan käyrät saa mukavan sävyn...

[Marcus Hydén]

Mielestäni kannattaisi laittaa siihen to-do-listalle vielä, että leikkaat kumimattoon jännitteensäätimen mentävän aukon...

Tästä olikin aiemmin topicissa puhetta ja osien alle tehdään mattoon reiät - ainakin niiden osalta, jotka lämpenevät.
Kun pyörä saadaan ajoon, niin seurataan lämpöjä tuolla sähköboksissa ja tarvittaessa tehdään sähköboksin pohjaan reiät, jotta viileä ilma kulkee vielä paremmin.
Käytännössä kyllä takakatteen ja rungon välistäkin ilma pääsee kulkemaan, mutta katsotaan ja sopeudutaan.

Hienoa työtä! Erityiset kiitokset siitä että jaat tarinaa ja kuvia foorumille.
Hyvin kirjoitettua ymmärrettävää tekstiä on aina ilo lukea. Ja täällä foorumilla se säilyy ja on haettavissa, jos haluaa asiaan palata.

On kyllä ollut mukava topic seurata. Itse kun ei ole jaksanut omien projektien valmistumista kuvata millään tavalla saati sitten vielä raportoida siitä jonnekin niin hyvä, että joku muu jaksaa. Mukavaa lueskella näitä projektitopicceja, joissa kuvaamiseen ja dokumentoimiseen on nähty vaivaa.

On kyllä tyylikästä ja perusteellista tekemistä! Mieluustihan tällaisia lueskelisi ja katselisi enemmänkin.
Omassa tallissa tapahtuu aika vähän, ja välillä tuntui että tämä foorumikin on alasajovaiheessa, niin eipä ole omia vähäisiä tekemisiä tullut raportoitua, vaikka jotain kuvia on tullut otettuakin. Hyvä kun joku jaksaa
Menestystä projektille ja messujulkistukseen myös!

Suuret kiitokset kommenteista ja hieno kuulla, että projektikertomus on ollut miellyttävää luettavaa. 
Itselleni jotenkin helppoa "muistaa" kuvata eri vaiheita ja pitää topiccia yllä.

Onko tarkoitus koekäyttää moottoria ennen näyttelyä?
Pakosarjan käyrät saa mukavan sävyn...

Sen verran kiire tulee, ettei saada moottoria käyntiin ennen messuja ja itseasiassa tuo Cerakote pinnoite pitäisi säilyä väriltään ja pinnaltaan muuttumattomana 980 asteen lämpöihin asti, joten todennäköisesti väri ei vaihdu, vaikka moottori kuumaksi saataisiinkin.

[Marcus Hydén]

DEADLINE 1 SAAVUTETTU


Aikataulut pitivät ja pyörä saatu nippuun.
Aikaakin jäi vielä 1,5 päivää.


Pakko sanoa tässä vaiheessa, että 2015 kun projekti aloitettiin piti projektin kestää noin 1-1,5 vuotta. Suuruuden hulluus ja kunnianhimo iski kovaa, joten projektin laajuus räjähti käsiin.
Välissä ehtinyt ns. käyttispyöriä olla jo viisi (5) kappaletta ja tämä makasi useita vuosia tallin perällä odottaen "parempaa päivää".


10 vuotta myöhemmin pyörä on oikeasti kasassa ja itse olen äärimmäisen tyytyväinen omaan tekemiseen ja kuinka paljon eri asioita moottoripyöristä yleisesti oppinut sekä toki täysin ennalta kokemattomia työvaiheita tullut opittua - useimmiten epäonnistumisen kautta, mutta lopulta kuitenkin työ on palkittu.


Mikä hienointa, niin oman isän kanssa projektin läpivieminen lähtöpisteestä tähän hetkeen asti on ollut äärimmäisen hienoa.


Eilen tuli viimeistelyä vielä pyörä messukuntoon.


Moottorin johdotukset tehtiin jo uusiksi, jotta vastaavat muuten pyörän kuntoa.
Uudet liittimet, sukitus, kutistesukat ja johtokiinnikkeet.



Putkisto lähetettiin viime viikon torstaina Viitasaareen Cerakote Palveluille pinnoitettavaksi. Muutama puhelu heille ja lupasivat hoitaa putkiston pikana, jotta saadaan myös kiinni vielä messuille.
Maanantaina pinnoitettu putkisto oli minulla takaisin. ISO kiitos ja suositus Cerakote Palveluille.


Väriksi valikoitui C-sarjan C-7700 Glacier Silver, joka kestää väriltään ja pinnaltaan muuttumattoman lähes 1000 asteeseen. Omaan silmään istuu hienosti ja mustana olisi ollut liian mustaa kaikki.
Kaasarit ja vapaavirtaussuodattimet istutettiin myös paikoilleen.



Kuten mainittu jo pariin otteeseen, pyörä on valmis messuille, mutta koska olen sen verran "markkinointi-ihminen", niin laitetaan vaan teaseri tähän alle ja lopullinen lopputulos on nähtävillä MP-Messuille tulevana viikonloppuna Helsingissä (pe-la).


Isketään sitten kunnon kuvat ensi viikolla myös tähän projektikertomukseen 

[Hannu Boman]

Löyty. Hieno...

[Marcus Hydén]

Löyty. Hieno...

Kiitos!

[Marcus Hydén]

MP MESSUT 2026


Ennen messuja tuli tehtyä vielä pyörän viereen taulu, jotta myös aiheeseen vihkiytymättömät ymmärtävät, että millaisesta lähtökohdasta projektiin on lähdetty.



Pyörä kyytiin ja kohti messuja.



No mutta ne itse messut ja "valmiin" pyörän julkistus.
Osa varmaan pyörän messuilla näkikin ja ainakin rakentelijoiden keskuudessa palaute oli positiivista ja projekti sai myös itselleni hieman yllättäen suurta huomiota.


Alla omat kuvat pyörästä, joten odotellaan vielä ammattilaisten ottamat kuvat.
Itse rakastuin täysin takakulmasta katsottuna pyörään. Kaikki linjat ja miltä se näyttää, on juuri sitä mitä olin päässäni visioinut














Ja sitten se yllätys.
Taso oli edelleen kova, mutta oma projekti valittiin Classic -luokan parhaaksi (Classic 1.), joka oli todella hieno kunnianosoitus ja arvostus omalle työpanokselle!



Ja suurimpana yllätyksenä pääsi uudestaan kävelemään vastaanottamaan pokaalin näyttelyn parhaan pyörän valinnasta!
Kaikista rakennelluista pyöristä eniten ääniä saanut pyörä!



Iso kiitos!














Projektihan ei ole vielä 100% valmis.
Nyt jatketaan töitä sähköjen ja ajokuntoon saamiseksi + muutamia pieniä viilauksia ulkonäöllisesti.


Palaute oli sen verran hienoa, että kyselyitä tuli jo seuraaviin näyttelyihin osallistumisesta, joten eiköhän pyörä tulla viemään näytille nyt kevään aikana ainakin Poriin, Jyväskylään ja Tampereelle.
Kesällä sitten ainakin Helsinki Bike Show.


Tarina jatkuu...

[Tomi Heinonen]

Olipa hieno vastaanotto! Ei paljon parempaa voi toivoa. Onneksi olkoon.
Sattuuko sulla olemaan kytkentäkaaviota tuolle latauksensäätimelle? Omassa projektissa ihan samannäköinen purkki mutta en usko että se oli ihan oikein kytketty vaikka jollain tapaa toimikin. 

[Marcus Hydén]

Olipa hieno vastaanotto! Ei paljon parempaa voi toivoa. Onneksi olkoon.
Sattuuko sulla olemaan kytkentäkaaviota tuolle latauksensäätimelle? Omassa projektissa ihan samannäköinen purkki mutta en usko että se oli ihan oikein kytketty vaikka jollain tapaa toimikin.

Kiitos!
Sähkötyöt ovat nyt seuraavana edessä, mutta ainaki tuon jännitteensäätimen tuoteselostuksessa lukee, että "plug and play" alkuperäiseen liittimeen.
Kävin tutkimassa, niin myös värit näyttävät menevän samalla tavalla kuin vastinkappaleessa.

[Marcus Hydén]

Viimeiset viikot ovat olleet hieman hiljaisempia, mutta edistystä kuitenkin tapahtunut


Sähkökomponenttien alle tehty reiät mattoon ehdotusten mukaisesti. Seurataan tosiaan, että miltä lämmöt näyttävät ja tarvitseeko esim. jännitteensäädin siirtää kokonaan ulkoilmaan, joka ei ole ongelma, vaikkei visuaalisesti itseäni miellytä 



Mikunin VM29SS kaasarit jouduttiin vielä kerran ottamaan irti ja auki, koska ne eivät toimineet oikein / havaittiin ongelmia.
- Kiihdytyspumpun (?) "plungerit" oli jumissa ja jouset väsyneet, joten ne vaihdettiin ja uusittiin -> nyt taas toimii.
- Ryyppytangon ja itse kaasareiden väliin kuuluu kaksi kuulaa ja pienet jouset, joita ei ollut, joten ne hankittiin ja asennettiin -> nyt toimii oikein.





Toinen etujarruletku oli liian kireä muutosten myötä, joten se jouduttiin teettämään uusiksi. Samanlainen HEL:llin carbon-värinen letku tuli teetettyä Porvoon Mittaletkuilla. Nyt istuu hyvin.
Samoin takajarruletku oli taas liian pitkä ja otti kiinni putkistoon. Se teetettiin lyhyempänä ja nyt reititys menee oikein.





Pyörässä on toimivat jarrut!
Jarrunesteet tuli iskettyä sisään ja ilmattua jarrut. Pakko kehua ennakkoluuloista huolimatta tuota "kiina ihmettä" eli one-way bleedvalvea. Jarrujen ilmaus onnistuisi hyvin ja helposti yksinkin.
Pieni ongelma oli etujarrun pääsylinterin kanssa, kun sylinterissä oli GSXR tyyppivikaisesti todella paha ilmalukko, jota ei meinannut saada mitenkään auki. Lopulta kuitenkin nesteet saatiin kiertämään ja jarrut toimivat.



Lisäprojekti...
Pyörä on ilmoitettu useammalle messulle nähtäväksi ja osasta tuli myös pyynnöt, että toisinko pyörän näytille.
MP messuilla ihastuin viereisen rakennetun CB750:sen ja toisen Trackerin alla olevaan "näyttelyalustaan", joten päätin myös itse sellaisen tehdä.
MP messuilla sekä ACS:ssä miljöö on näyttävä, mutta muilla usein lattia on urheilukenttä/vaneria tai muuten hieman karumpi, joten alustalla saadaan hieman enemmän näyttävämpää kokonaisuutta vaikka miljöö itsessään ei sitä tarjoaisi.


Suunnitteluvaihe - mallinnos



Toteutus - 11mm OSB-levy (2600x1197) ja 45x45 kehikolla -> kevyt, kestävä ja helppo kuljettaa. OSB-levyn ansiosta pintaan jää myös tekstuuria maalauksen jälkeen.
Harmaalla pinta ja mustalla kehikko.



Valmis kokonaisuus - Muutamat tarrat teetetty kylkeen ja paketti laitettu kasaan.
Itse tyytyväinen kokonaisuuteen ja "irrottaa" hienosti pyörän alustoineen lattiasta.



Lisänä tein vielä tuon "infotaulun" uusiksi ja siihen tehtiin jalat, niin että se näyttää olevan upotettu alustaan.



Pyörä nähtävillä seuraavilla messuilla:

• Pori Motorshow 7.-8.3.
• Jyväskylän Moottoripyöränäyttely 21.-22.3.
• ACS 3.-5.4.
• HRRS 11.-12.4.
• Kuopion MP näyttely 25.-26.4.

Sähkötyöt on jo aloitettu ja niitä tehdään nyt aktiivisesti, jotta saadaan pyörä lopulliseen kuntoon, käyntiin ja ajoon!

[Kari Sillanpää]

Onnittelut sekä (lähes) valmistumisen että palkintojen johdosta!

Keikkaa pukkaa koko keväälle, hieno homma ja ”ammattimainen” meininki alustan kanssa, kaikesta muusta puhumattakaan. Tuohon alustalle saa pyörän tuennan ja ehkä jopa kiinnityksenkin varmistettua mukavasti, vaikka onhan tuo varikkotunkki jo aika varma yksistäänkin.

Uteliaisuuttani kyselen, että otatko pyörän käyttöön kesäksi, kun kiertue on ohi, vai pidätkö enemmän näyttelylaitteena?

[Pertti Rintamaki]

Tuohon levyyn voisi tehdä sivujalalle sopivankorkuisen pidikkeen, jonka saisi lukittua jalkaan kiinni. Sillä saisi pyörän seisomaan luonnollisessa asennossa.


Varikkopukki nostaa takapään korkealle ja kun samalla keulakin painuu jonkin verran, niin pyörä on jotenkin luonnottomasti etukenossa.

Levyyn voisi laittaa pienet palikat renkaiden molemmille puolille, niin pyörä pysyy tukevasti paikallaan. Sivujalkaan kiinnittyvä pystyssäpito voi silloin olla sellainen, että pyörä asettuu suoraan ständille.   

[Jaakko Latvanen]

En osaa oikein ottaa kantaa siihen, mikä on oikea asento pyörälle näyttelyständillä.  Siitä Pertin kanssa samaa mieltä, että on tuon pyörän ulkonäköön uhrattu ja mietitty niin paljon, että kyllä sen pyörän asento standilla kannattaa miettiä omistajalleen mieleiseksi, viimisen päälle, niinkuin kaikki muukin on tehty.  Tuo takapyörän ilmaan nostava huoltojalusta voi olla caferaaserin tyyliin sopiva ihan noinkin?  Omistaja laittaa itselleen mieleiseksi, niinkuin on pyöränkin tehnyt.

Taas off-topiikkia:  Vanhoilla päivilläni - kyyskymppiseksi asti - osallistuin jokkistrialeihin jossain määrin.  Minulla oli trialpyörässä sivuseisontatuki paikallaan, kun joskus oli nojapuista puutetta jaksoon kävellen tutustuessa, eikä se seisontatuen ylimääräinen paino tainnut minun ajossani juuri vaikuttaa... Seisontatuen maata vasten tulevaan levyntapaiseen porasin reiän, työnsin Gassin pakettiautoon etupyörä etunurkkaan, se seisontatuki auton lattiaan pultattuun pulttiin mutterilla kiinni, eikä siinä 70-kiloisessa trialpyörässä mitään muuta kiinnitystä tarvittukaan.  Herätti hilpeyttä kanssakilpailijoissa, jos sattuivat näkemään... GasGassissa oli se sivuseisontatuki pyörän oikealla puolella, meni sinne sivuoven vastapuolen nurkkaan luonnostaan; etenkin minulta luonnostaan, kun olin jostain syystä oppinut taluttamaan kaikkia pyöriä oikealta puolelta.

Muutamia reissuja olen katupyörällä tehnyt Ruotsinlaivoilla kulkien.  Minulla oli aina tankkilaukussa yksi lyhyt remmi, millä sai seisontatuen - kumman hyvänsä - kiristetyksi eteenpäin, ettei tuki lipsahda ylös, jos joku - ohikulkija tai laivan keinunta - tuuppaa tuella olevaa pyörää eteenpäin matkalla.  Pieni varmistus, aika nopea ja helppo laittaa, kun on sopiva remmi käsillä, ja ehkä joskus seisontatuella seisovassa näyttelypyörässäkin hyvänä varmistuksena, jos on innokasta ja lähelle pääsevää yleisöä?

- muistel jaakkovaakko -