Moro
Tämä etätyö on niin muotia tänäpänä mutta ei käy kaikille,pitää olla pitkä OK 48.00 että ylettyy valmiiksi leikatun karvin kiinni vetämään.
On tosi paljon immeisiä joille työmaa on myös tapaamispaikka ja "henkireikä" kodille,itsellä joka olen ollut reilun 10 v poissa työelämästä on pakko lähteä ihmisten ilmoille,kavereille,että näkee ja saa jutella moidenkin kuin armaan puolison kanssa.Tietysti on niitä jotka ovat mielellään kotona töissä eikä ole pakko tavata muita immeisiä mutta myös heitä jotka kaipaavat sosiaalista kanssakäymistä muiden kanssa,työmaalla kun tapasi muita ei niin välttämätöntä ollutkaan lähteä illalla muita tapaamaan.
Tämä ei nyt liipannut läheltäkään sitä että millä kuljetaan.
No pannaan nyt vielä tällainen hajatelma että kun Kari puhui että mitä 10 v kuluttua niin mitenkä käy kauppa vaikkapa näillä nyt paljon myyvillä hybrideillä kun akut ovat jo iällä ja kalliita uusia ja pelittääkö auto jos akku ei enään toimikkaan.
On se noinkin, kyllä kotikonttorilla välillä on vähän turhankin hiljaista. Mulla kyllä seurusteluntarve täyttyy aika vähällä, aina ollut sellainen enempi omissa oloissa viihtyvä, tai ainakaan en siitä ahdistu. Palaverit on netissä, ei niitä varten tartte änkeytyä ahtaaseen ja huonosti tuuletettuun neukkariin. Verstaalla on kiva käydä välillä, vaan kun ei se mun virka ole asennustöitä tehdä, niin ei siellä tarvitse yhtenään olla.
Aika pöljältä se tuntui jo ennen pandemiaa välillä raahautua aamusta konttorille näppäilemään tietokonetta tai puhumaan puhelimessa, ainoat sananvaihdot lähistön kollegoiden kanssa ”jokos syödään” siinä 11 maissa, toki kuppilan jonossa ja ruokapöydässä tuli höpistyä päivänpolttavimmat. Mutta jos työ sinänsä ei jatkuvaa (omaa tai muiden) pälpätystä edellytä, tai jopa kärsii siitä, niin miksi pitäisi kerääntyä aamuisin tiettyyn aikaan johonkin isoon saliin sermikoppiin kukin puuhaamaan omiaan, ja roikkua siellä 8 tuntia jonka jälkeen ajella takaisin kotiin?
Noista hybrideistä ja muista, veikkaan että kehitys kehittyy, ja joku järkevä ratkaisu löytyy. Yleensä aina löytyy. Kaikenkaikkiaan kaikenlainen huvimatkailu lähelle ja kauas tullee vähenemään. Ei siitä niin kauaa ole, 40 vuotta tai jotain kun ei paljon matkusteltu. Aletaan pärjäämään vehkeillä joilla ei tuosta vain voikaan lähteä Leville tai Via Balticaa ja siitä Alpeille. Joillekin se voi tuntua vapauden rajoittamiselta tai joltain, ja jos se riittävästi rassaa niin keksiköön konstit. Mitä se oli viiskyt- vai kuuskytlukua kun ne pari jantteria ajoi Jawalla kakspäällä Suomesta Afrikkaan. Me mukavuudenhaluisemmat voidaan katsoa luontodokkareita National Geographicilta.
Petrin juttu on täyttä totta myös täällä lähempänä ihmisten ilmoja, bussit nyt tästä meiltä kulkee aika hyvin kun on kolmostie linjattu kylän läpi, eli Tsadi-Vaasa (vai Seinäjoki?)-väliä sahaavat pikavuorot menevät ohi tästä ja siinä pääsee siivellä mm. Tampereelle. Toki ei mun töissäkäynnistä mitään tulisi busseilla kun ei työpaikka ole keskustassa. Tokmanni ja se parempi k-kauppa on meilläkin sivussa ”keskustasta”, mutta ruokakaupat, apteekit ja muut ”tarpeelliset” löytyy kyllä kirkonkylältä. Mutta kyllä täälläkin auto käytännössä välttämätön on, ellei asu kylällä. Itsellä olisi kaikki (paitsi Tokmanni ja Hankkija) ihan kävelymatkan, alle kilsan päässä, eli toimeen tulisi niin kauan kun kävellä jaksaa. Ellei tarttis töissä käydä. Ja kyllä siinä voisi kädet venyä kun kahdelle aikuiselle ja kahdelle teinille roudaisi maidot ja muut sapuskat kävellen vaikka vaan tuosta kilsan päästäkin.
Ei se ajaminen vielä kovin kallista ole, teinit (meidän sälli mukaanlukien) ajelee aika paljon, nyt tietenkin kun tuoreehko kortti on. Ja enimmäkseen ”ei minnekään” ajelevat. Mutta ei tuo jokaviikonloppuinen huviajelu tietenkään aikuisten hommaa ole.
