Aihe: Millähän kohta kuljetaan, ja kuinka kauas?

[Kari Sillanpää]

Samoilla linjoilla tuon ajoneuvokäytön suhteen. Sähköenergian varastointiin sen sijaan näkisin vedyllä olevan hyvinkin potentiaalia (heh). Ei tarvita akkukemikaaleja ym kallista, hankalaa ja vanhenevaa. Vettä vaan tankkiin, sähköä elektrodeihin ja antaa pulputtaa. Sitten vaan separaattoriin jossa happi saadaan erilleen ja ehkä talteen sekin. Hyötysuhde ei välttämättä ole häävi, mutta ei se ole litium- ym kemiallisilla akuillakaan jos otetaan ”kaikki” huomioon. Siis se kaivuu, valmistus ym.

Jos sähkö tulee aurinkopaneeleista, tuulimyllyistä ja vastaavista ”ilmaiseksi” mutta toisaalta ”aina silloin tällöin”, niin joku varastointisysteemi on enemmän kuin tarpeellinen. Miksipä ei johtaisi hetkellistä. ylimääräistä sähköntuotantoa johonkin vetyprosessiin?

Jossain päin Suomea oli kehitelty myös prosessia jolla otetaan ilmasta hiilidioksidia ja tehdään siitä jotain hiilivetyä (=nestemäistä polttoainetta siis), vety siihenkin synteesiin piti tuoda ”jostain”. Eli ei se vety ihan turha kaasu ole, kelpaa moneen muuhunkin hommaan kuin vappupalloihin

[Petri Behm]

Vety on ihan huippuaine, mutta nykytekniikalla sen tuottaminen päästöttömästi syö hirveästi energiaa ja hyötysuhde on huonto.
Tämä kuva on ollut täällä aiemminkin ja polemiikkia aiheutti se onko 15kWh vai 30kWh, niin minä vastaan edelleen, että 15kWh



Suomessa pumppuvoimala voisi olla yksi hyvä ratkaisu sähkön "säilömiseen", kun meillä on siihen riittävästi vettä.

[Kari Sillanpää]

Pumppulaitoksessakin toki tulee häviöt sekä pumppauksessa että takaisin valutellessa (turbiinissa), toki teknisesti simppelimpi toteuttaa vaikkapa johonkin tyhjäksi kaivettuun kaivokseen tai vastaavaan. Kilometrin kaivoksessa on pohjalla putken päässä 100bar painetta, ei huono

[Petri Behm]

Pumppulaitoksessakin toki tulee häviöt sekä pumppauksessa että takaisin valutellessa (turbiinissa), toki teknisesti simppelimpi toteuttaa vaikkapa johonkin tyhjäksi kaivettuun kaivokseen tai vastaavaan. Kilometrin kaivoksessa on pohjalla putken päässä 100bar painetta, ei huono

Pyhäsalmen kaivokseen 150 MW:n pumppuvoimala
Kyseessä on poikkeuksellisen suuri uusiutuvan energian investointihanke Suomessa.
https://www.ostologistiikka.fi/kategoriat/talous/pyhasalmen-kaivokseen-150-mwn-pumppuvoimala

Pitkän käyttöiän lisäksi Pyhäsalmen suunnitelmia puoltavat energiavaraston kapasiteetti (7 tunnin tuotto täydellä teholla), erittäin korkea hyötysuhde (77 %), alhaiset käyttökustannukset sekä huolto- ja korvausinvestointien vähäinen tarve.
https://www.energiatalous.fi/?p=1931

Jos saisin päättää, niin lähtisin pumppuvoimaloilla liikkeelle ja sitten, kun muut on riittävästi harjoitelleet vedyn ja fission kanssa, niin sitten sinne suuntaan voisi lisätä vaihtoehtoja.
Mutta yhteen suuntaan ei pidä takertua, vaan hybridimeiningillä etiäpäin.

[Lauri Räsänen]

Hybridistrategia olisi ehdottomasti hyvä, ei pidä hirttäytyä yhteen ratkaisuun. Mielestäni biokaasu olisi otettava totiseen kehittämistyöhön, olisi hyvä vaihtoehto kaikenlaisen biojätteen hyödyntämiseen. Sähköautoihin on kova paine, vasta nyt aletaan tuoda esille niiden ongelmakohtia, akkumetallit, latausinfra, sähkön riittävyys, talvikäyttö ym. Biokaasulle olisi mahdollista muuntaa jo olemassa olevaa autokantaa, kai ihan kohtuuhinnalla.
Vedyn tuotanto olisi kai edullisinta tehdä lähempänä päiväntasaajaa, missä aurinko paistaa ympäri vuoden.

[Petri Behm]

Biokaasu henkilöautopuolella kärsii henkilöautojen vähyydestä (n. 15 000 kappaletta) ja siitä, että tällä hetkellä autonvalmistajat ei siihen bkaasuun enää satsaa.
Tämä taas tarkoittaa sitä, että jakeluverkoston rakentajilla Excel ei näytä kovin ruusuista kuvaa.

Se, että vanhoja linttoja muutetaan kulkemaan kaasulla, on lähinnä kallista ja tarpeetonta tekohengittämistä väistämättömän edessä.
Toki on niitäkin, joita touhuamisesta tykkää, joten se heille suotakoon, mutta suuressa mittakaavassa ei.

Laitetaan loppukevennys elokuvallisessa muodossa biokaasun yhdestä käyttökohteesta:
https://www.youtube.com/watch?v=kJ-UZ4DvYBg

[Petri Behm]

Sähköistämisen edistämiseksi vapautetaan täyssähköautot autoverosta ja korotetaan sitä vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa. Ajoneuvoveron korotus ei koske aiemmin käyttöönotettuja täyssähköautoja. Autoveron vapautus koskee 1.10. jälkeen verotettavia autoja.

Liikenteessä käytetylle biokaasulle asetetaan vero. Biokaasun lämmityskäyttö on sen sijaan verotonta.

Liikenteen päästöt vähintään puolitetaan vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä fossiilittoman liikenteen tiekartan toimilla. Yhteensä tavoitellaan 1,2Mt päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä suhteessa nykytoimiskenaarioon.
https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallituksen-talousarvioesitys-rakentaa-tulevaisuuden-kestavaa-kasvua

Sähköauton vero on nyt 2,7%
Kia Niro Electric MY21 LX 39 kWh 136 hv
Hinta 38 354.91 
Autovero 998.83
Yhteensä 39 353.74

Ajoneuvovero nyt 53,29€/v
Ajoneuvovero lokakuussa rekisteröidyillä sähköautoilla ??,??€, mutta jos vaikea arvata, koska esim. 45g/km tupruttavan lataushybridin ajoneuvovero 70,08€/v
Joten jatkossa paikallisesti saasteeton sähköauto maksaa enemmän ajoneuvoveroa kuin polttomoottoria käyttävä auto.
Ajoneuvoverosta tehtiin aikoinaan CO2-perusteinen, että pienempi kulutus=pienempi vero...

Sähköauton käyttövoimaveroa ei näköjään muuteta

Tuo biokaasun lämmityskäytön verottomuus ja liikennekäytön vero taisi juuri ohjata biokaasun käyttöä uudella tavalla.

[Petri Behm]

Miten käy jatkossa sähköautojen tuonnille ulkomailta.

Katsoin juuri Audi E-Tronin hintoja suomi-saksa ja eroa näytti olevan erään mallin kohdalla n. 15 000€ saksan eduksi.
Pitää muistaa, että suomihinta oli audin taulukosta ilman varusteita ja saksan hinta mobile.de:n autoliikkeen valmis uusi auto X-varusteilla.
Saksan hinnasta pois 19% alv ja suomeen tuotaess apitää maksaa 24% alv.

Mutta sitten se käytetty sähköauto
Saksa
Kia Niro 2019 60800km 204hv 64 kWh 26000€
Suomi
Kia Niro 2020 60000km  204hv 64 kWh 37000€

[Petri Behm]

YLEn juttu vetyautosta.
Vedyllä kulkevat autot ovat jopa sähköautoja ympäristöystävällisempiä – Suomessa niillä ei ajeta, sillä maasta ei löydy yhtään latausasemaa
Euroopassa Saksa ja Hollanti sijoittavat vetyyn. Myös Suomella voisi olla hyvät mahdollisuudet lähteä kehittämään uutta tekniikkaa, sillä koko energiajärjestelmä on murroksessa, sanoo VTT:n tutkija.
https://yle.fi/uutiset/3-12079587

Jos saisin päättää, niin antaa muiden ensin ryntäillä tuon vedyn kanssa ja katsellaan me sitä sivusta.
Sitten kun näyttääsiltä , että siitä tulee jotain, niin hypätään kelkkaan mukaan.
Siinä ei isoa tappiota tule, jos ollaan pari vuotta muuta eurooppaa jäljessä.
Eikös muotikin tule suomeen parin vuoden viiveellä...

Meitä autoilijoita täällä suomessa niin laajalla alueella, että vetytankkausasemat ei ehkä ihan kultakaivoksia ole.

Vastaisku YLEn jutulle

YLEn virheellinen vetyauto uutisointi 8.9.2021
https://www.laturille.com/ylen-virheellinen-vetyauto-uutisointi-9-9-2021/

[Petri Behm]

Kesäkuu 2011

Tulevaisuuden autot kulkevat viinan voimalla

Biokomponenttien osuudet tulevatkin myös polttoaineissa kasvamaan jatkossa nopeassa tahdissa. EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteet vuodelle 2020 linjaavat lisää tiukennuksia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja niiden osuuteen liikenteessä.

- Uusien polttoaineiden käyttöä ja niitä hyödyntävien autojen valmistusta rajoittaa lähinnä se, että autoteollisuus on aika vanhoillinen ala. Fossiilisten polttoaineiden käyttämiseen on niin totuttu, että muutos vaatii aikaa. Uskon kuitenkin, että tarjonta lisää myös kysyntää.
https://yle.fi/uutiset/3-5376263

Syyskuu 2021.

Eipä taida olla uusia etanoliautoja myytävänä...

Mikä hevonen juoksee 2031...

[Urpo Laine]

Miten käy jatkossa sähköautojen tuonnille ulkomailta.

Katsoin juuri Audi E-Tronin hintoja suomi-saksa ja eroa näytti olevan erään mallin kohdalla n. 15 000€ saksan eduksi.
Pitää muistaa, että suomihinta oli audin taulukosta ilman varusteita ja saksan hinta mobile.de:n autoliikkeen valmis uusi auto X-varusteilla.
Saksan hinnasta pois 19% alv ja suomeen tuotaess apitää maksaa 24% alv.

Mutta sitten se käytetty sähköauto
Saksa
Kia Niro 2019 60800km 204hv 64 kWh 26000€
Suomi
Kia Niro 2020 60000km  204hv 64 kWh 37000€

Sen mitä luin verouudistuksesta, niin käyttöönottopäivä olisi määräävä sille mitä maksetaan.
Nyt jos tuon ulkomailta ennen  1.10 käyttöönotetun niin maksan autoveron, mutta sen pienemmän siis nykyisen ajoneuvoveron? Pitäisin edullisena, jos aikoo samaa autoa kauan pitää.


Ja sitten kysymys:  Jis nyt kuitenkin jollakulla teistä on nyt uusi sähöauto tilattuna ja kaupassa odottanassa, niin rekisteröisittekö ennen vai jälkeen 1.10?

[Petri Behm]

Ja sitten kysymys:  Jis nyt kuitenkin jollakulla teistä on nyt uusi sähöauto tilattuna ja kaupassa odottanassa, niin rekisteröisittekö ennen vai jälkeen 1.10?

Ei ole sähköautoa odottamssa, mutta pitäs tietää ko. auton autovero ja tuleva ajoneuvovero, että voisi kalkuloida ensin, että kumpi parempi.

[Urpo Laine]

Ja sitten kysymys:  Jis nyt kuitenkin jollakulla teistä on nyt uusi sähöauto tilattuna ja kaupassa odottanassa, niin rekisteröisittekö ennen vai jälkeen 1.10?

Ei ole sähköautoa odottamssa, mutta pitäs tietää ko. auton autovero ja tuleva ajoneuvovero, että voisi kalkuloida ensin, että kumpi parempi.

Niin pitäisi tietää myös veroon tulevat muutokset tulevina vuosina. Ajonuvoveriahan voi nostella koska tahansa miten paljon tahansa? Tai laskea.

[markkukovasin]

Tuossa aiemmin pähkäiltiin käytettynä tuotujen
verokohtelua- ja käsittääkseni se verottomuus ei
niitä käytettyjä sähköviuluja koske.

No asia ei minuakaan koke,koska aion
ihan vapaaehtoisesti olla ryhtymättä sähköautoon.

t. Markku

[Petri Behm]

Tuossa aiemmin pähkäiltiin käytettynä tuotujen
verokohtelua- ja käsittääkseni se verottomuus ei
niitä käytettyjä sähköviuluja koske.

Pitäsi koskea viimeistään 01.04.2022, koska silloin on ensimmäiset 01.10.2021 reksiteröidyt auto 6 kuukauden iässä, eli täyttää suomen lain mukaisen käytetyn auto iän.
Mikä on silloin tuontisähkärin autoveroprosentti, kun suomessa myytävien autoveroprosentti on 0

Sanokaa miun sanoneen, että kotimaiset, uusia autoja myyvät lasipalatsit ovat pikkuisen pulassa ensi kesänä, kun automyyjät katsee ikkunasta ohi ajavia Kamuxin rekkoja, jotka on täynnä alle vuoden ikäisä sähkäreitä.
Miksi ostaa uusi lasipalatsista, kun vuoden vanhan sähkärin saa 15 000€ halvemmalla ja paremmilal varusteilla.

 Tämä autoveron poisto ei tarkoita ainoastaan sitä, että uusilta sähöreiltä poistuu autovero, vaan paljon muuta.
Ulkomaan tuonti
Jatkossa esim. ulkomainen liisari/vuokrafirma voi tulla suomen markkinoille ilman autoverotaakkaa. Stadin lentokentältä voikin vuokrata Viron kilvissä olevat Teslan tai yksityisliisata kolmeksi vuodeksi ruåtsinkilpisen Kia Niron.
Varmaan joku käy oikeudessa mittaamassa sen, että tarvitseeko sähkäri olla suomeen reksiteröity, kun tähän saakka se autovero on vaatinut sen.

Vielä emme tiedä, mutta luulen ja arvaan, että ensi kesänä monikin poliitikko manaa pandoran lippaan avaamista.