Aihe: Millähän kohta kuljetaan, ja kuinka kauas?

[Kimmo Partanen]

Ei ole taksiyritystä.
Harrastus, sekä keskimmäinen vielä käyttöautona.
Jos joku tietäisi vanhoja taksikuskeja, niin voisi kysellä varustuksia.


Huippunopeus näissä on paljon suurempi kuin mitä tehdas lupaa, mutta ei näillä niitä nopeuksia tarvitse ajella.

[Risto Sollo]

Kimmolla on auton näköisiä autoja!

[Kimmo Partanen]

Liki?
Paras mitä tiedän on puolitoista miljoonaa ilman että konetta avattu.

Näiden omien mittareissa tosin on yhteensä vain se puolitoista miljoonaa.

Ruskean mittarissa vain 370tkm, alkuperäiskuntoinen. Taksina lapissa.
Sinisen mittarissa 375tkm, joka vähän epävarma, koska sillä mentiin taksia jo 330tkm. Seisonut vuodesta 2004.
Hopealla 750tkm. Ei taksihistoriaa.

[Henry Eklund]

Äläs ny, vaimolla on kolmas Kia menossa. Edelliset oli Ceed mallisia ja halusi pienemmän eli Rion, ei mitään vikaa paitsi kun huolto siirtyi Rintajoupille eivät osanneet korjata kuskin oven sähkölukkoa. Vaihdettiin johtosarjoja ja lukkoja, 7V takuu meni umpeen ja lasku kasvoi, maahantuoja tuli hätiin ja lukko korjattiin. Maahantuoja sanoi ettei ole koskaan nähnyt näin siistiä autoa, kilsoja 60 000Km. Ei niistä hajoa kuin koiranluut, on ratin lämmittejät yms muuta kivaa. Nyt on pieni ja punanen muttei taskuparkki vieläkään onnistu.

[Risto Sollo]

Ilmankos monessa nykyaikaisessa autossa mainostetaan olevan taskuparkki-automatiikka...

[Petri Behm]

Ajaneeko nuilla kian koneilla ja tekniikalla liki miljoonaa niinku cedricin? Enempi ne on kiat sun muut kertakäyttökulttuurin ilmentymiä.

Niin, eihän se ole auto, jos sillä ei miljoonaa kilometriä ajeta...

[Petri Behm]

Kyllä auto on auto vaikka sitten huonompikin. Kilometrit ja niiden kestävyys ovat olleet vaan ikiaikainen laadun ja kestävyyden mittari autoissa. Nykyään tietysti voi olla eri asia. Ehkä se jos kestää sen takuuajan nipussa voi olla nykyään laadun mittari.

Naula kantaan.
Kulutushysteria ja markkinatalous ei kestä liian pitkään kestäviä tuotteita.

[Petri Behm]

Berliiniläistaiteilija loi virtuaalisen liikenneruuhkan – huijasi Google Mapsia kärryillä ja 99 kännykällä
Google kertoo olevansa haltioissaan sovelluksen luovasta käytöstä.

Taiteilija Simon Weckert veti pitkin Berliinin katuja perässään kärryä, jossa oli 99 matkapuhelinta. Temppu sai karttasovelluksen luulemaan, että alueella oli liikenneruuhka.

Aluksi Weckert haki ajo-ohjeita karttasovelluksesta ja sen jälkeen kulki reittiä puhelimet käsikärryssään. Reitti kulki muun muassa Googlen pääkonttorin ohi Berliinissä.

Puhelinten samasta paikasta antamat signaalit saivat karttasovelluksen algoritmin päättelemään liikenneruuhkasta alueella. Karttasovellus muutti kadunosat vihreästä punaisiksi ruuhkan merkiksi ja sovellus alkoi suositella autoilijoita välttämään aluetta.
https://yle.fi/uutiset/3-11191923

 

[Petri Behm]

Linkki olikin virheellinen, mut eiköhän tämä toimi. Laitetaan vielä tekstistä kopio, jotta Jaakkovaakkokin voi lukea jutun.
https://www.is.fi/autot/art-2000006357859.html


Epäilys nostaa kokoomuksessa päätään – hallitus joutuu nyt kertomaan, onko tiemaksujen keräämisjärjestelmän toteuttaminen jo aloitettu
Kansanedustaja Mia Laiho (kok) on siviiliammatiltaan erikoislääkäri.

Kansanedustaja Mia Laiho (kok) on siviiliammatiltaan erikoislääkäri.

Kuva: Markus Jokela / HS
Julkaistu: 30.12. 11:24

Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen tiemaksujen käyttöönoton valmistelusta.

”Rinteen ja nykyään Marinin (sd) hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus, jonka mukaan säädettäisiin laki, joka mahdollistaisi kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruuhkamaksujen käyttöönoton. Tiemaksut ovat olleet vahvasti esillä liikenne- ja viestintäministeriön virkamiesvalmistelussa jo pidempään.”

Näin alkaa kansanedustaja Mia Laihon (kok) kysymyksen johdanto, jossa edustaja kysyy lopuksi:

– Onko liikenne- ja viestintäministeriössä ja sen ohjauksessa olevassa valtion erityistehtäväyhtiössä Traffic Management Finland Oy:ssä aloitettu tiemaksujen käyttöönoton valmistelu ja maksujen teknisen keräämisjärjestelmän toteuttaminen ja jos hallitus suunnittelee veroluonteisiksi verrattavien tiemaksujen käyttöönottoa, miten hallitus aikoo turvata kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun liittyen vapaaseen liikkumiseen ja verokohteluun?

    Lue lisää: Keskustan kansanedustaja kertoo A-Talkissa polttoaine- ja ajoneuvoverojen alueellisen porrastuksen olevan jo selvityksessä

Jo liikenteenohjauskonserni Traffic Management Finland Oy:n perustamisen yhteydessä esitettiin epäilyksiä siitä, että yhtiössä aloitettaisiin tiemaksujen mahdollistavan teknologian suunnittelu ja käyttöönoton valmistelu.

Yhtiö onkin ollut aktiivinen toimija muun muassa digitaalisen liikennetiedon keräämisessä ja kaupallisessa hyödyntämisessä, mikä on herättänyt myös Laihossa puoluetovereineen epäilyksen siitä, että yhtiössä oltaisiin mahdollisesti valmistelemassa tiemaksujen käyttöönottoa ja edettäisiin teknisten ratkaisujen toteuttamisessa yhtiömuodon suojaamana, ilman poliittista keskustelua asiasta.

    Lue lisää: Valtiovarainministeri vahvistaa kansalaisten dieselaloitteen jäävän vain avaukseksi – autoilun verotus muuttumassa radikaalisti

Pääkaupunkiseudulla tiemaksujen käyttöönotto tarkoittaisi Laihon kirjallisen kysymyksen perusteluiden mukaan vuosittaisia satojen eurojen lisäkustannuksia autoa tarvitseville ihmisille.

Esimerkiksi HSL:n esittämässä mallissa tiemaksu olisi tavallisesti 1,5-2 euroa matkaa kohden, jolloin autoilijalle syntyisi Laihon tekstin mukaan kustannuksia tyypillisesti 700-900 euroa ja osalle jopa 1 200 euroa vuodessa.

    Lue lisää: Suomalaismiehet valmiita maksamaan ajoneuvoveroa jopa yli tuhat euroa vuodessa

Tiemaksujen käyttöönottoa on perusteltu yksityisautoilun käytön vähentämisellä ilmastosyistä ja toisaalta myös liikennejärjestelmän rahoittamisella.

Suurin osa Uudenmaan kunnista kuitenkin vastustaa pääkaupunkiseudun tiemaksuja.

Eduskunnan työjärjestyksen mukaan hallitus joutuu vastaamaan Laihon kysymykseen sekä suomeksi että ruotsiksi 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys on saapunut valtioneuvoston kansliaan. Kyseisen kirjallisen kysymyksen voit lukea kokonaisuudessaan täältä.
Tiemaksut kuuluvat ”Suomen tiekartaksi” nimettyyn poliittiseen kokonaisuuteen

Rinteen hallituksen liikenne- ja viestintäministerinä toiminut Sanna Marin (sd) asetti ensi töikseen työryhmän valmistelemaan ”Suomen tiekarttaa” kohti fossiilitonta liikennettä.

Käytännössä kyseessä ei enempää eikä vähempää, kuin liikenteen täydellinen päästöpohjainen mullistus, minkä vahvistaa myös ”Suomen tiekartan” kuvaus:

"Työryhmän tulee työssään arvioida muun muassa ruuhkamaksujen käyttöönottoa ja liikenteen päästökaupan kehittämistä liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi työryhmän tulee arvioida kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden riittävyyttä liikenteessä sekä niiden suuntaamista erityisesti raskaaseen kalustoon ja lentoliikenteeseen. Tiekarttatyön yhteydessä on kehitettävä myös liikenteen päästömittaristoja verotuksen ja muiden toimenpiteiden pohjaksi."

Myös aikataulu hankkeelle on jo selvillä, sillä asiatekstin pitäisi olla valmiina viimeistään elokuussa 2020. Sen jälkeen seurannee vilkas kansalaiskeskustelu, jonka jälkeen tiekartta käsiteltäneen varsin nopeasti myös valtioneuvoston istunnossa:

”Työn tulokset viedään myöhemmin osaksi myös keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa (Kaisu) ja energia- ja ilmastostrategiaa. Tiekarttaa hyödynnetään myös VM:n liikenteen verouudistusta pohtivan työryhmän työssä sekä kansainvälisessä yhteistyössä IMO:ssa ja ICAO:ssa."

Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho jätti joulukuussa hallitukselle kirjallisen kysymyksen tiemaksujen käyttöönoton valmistelusta.

Kysymyksessään edustaja Laiho halusi tietää, onko liikenne- ja viestintäministeriössä ja sen ohjauksessa olevassa valtion erityistehtäväyhtiössä Traffic Management Finland Oy:ssä aloitettu tiemaksujen käyttöönoton valmistelu ja maksujen teknisen keräämisjärjestelmän toteuttaminen.

”Ja jos hallitus suunnittelee veroluonteisiksi verrattavien tiemaksujen käyttöönottoa, miten hallitus aikoo turvata kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun liittyen vapaaseen liikkumiseen ja verokohteluun?”, kansanedustaja jatkoi vielä.



Muutama viikko sitten eduskunnan Vaski-tietokantaan ilmestynyt liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd) vastaus kysymykseen kuuluu nyt seuraavasti:

”Pääministeri (Sanna) Marinin (sd) hallitusohjelman Osallistava ja osaava Suomi -sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta mukaan hallituskaudella valmistellaan hallitusohjelman otsikkoa toteuttavia liikenteen verotuksen uudistuksia. Hallitusohjelman mukaan säädetään laki, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruuhkamaksujen käyttöönoton.”

Sen jälkeen Harakka painottaa vielä vastauksessaan, että vaikka laki ruuhkamaksusta astuisikin voimaan, on seuraava päätösporras joka tapauksessa kunnallinen:

”Mahdollinen maksu vaatisi siis aina erillisen paikallisen päätöksen. Valmisteluun perustetaan työryhmä. Työryhmää ei ole vielä perustettu. Traffic Management Finland Oy:ssa ei ole valmisteltu tiemaksun käyttöönottoa tai maksujen teknisen keräämisjärjestelmän toteuttamista.”

Ruuhkamaksujen nimellä kulkevia tiemaksuja on vaatinut kovaäänisesti käyttöön muun muassa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL.https://www.is.fi/autot/art-2000006395566.html

Kunnilla on niin paljon rahaa, että niiden ei tarvitse mitään ruuhkamaksuja kerätä...

[Petri Behm]

BMW:n maahantuoja kertoi tiistaina, että merkin sähköistä mallistoa myydään Suomessa tällä hetkellä jo enemmän kuin muita voimalinjavaihtoehtoja yhteensä.

Muutosta edesauttaa se, että BMW:llä on jo Suomen markkinoilla 11 erilaista ladattavaa hybridimallia, eikä siinä kaikki. Yhtiö julkistaa 12 uutta sähköistä automallia vuoteen 2025 mennessä.
https://www.is.fi/autot/art-2000006395553.html

[Petri Behm]

Suomen pyrkiminen hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä nostaa uuden tutkimuspaperin mukaan perinteisen yksityisautoilun kustannuksia niin paljon, että polttomoottorien varassa toimivat alueet voivat joutua jopa suoranaiseen talousahdinkoon.

Ilmastonmuutoksen hillintäpyrkimykset nostavat elinkustannuksia epätasaisesti, kun Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, kertoo eilen julkistettu Suomen kaupungistumista käsittelevä politiikkapaperi.
https://www.is.fi/autot/art-2000006399247.html

Koko Suomi asuttuna...

[Teemu S. Lindfors]

^Ei voi pitää paikkaansa. Li Andersson eilen totesi, että tuollainen on aivan paskapuhetta.

[Pertti Rintamaki]

^Ei voi pitää paikkaansa. Li Andersson eilen totesi, että tuollainen on aivan paskapuhetta.

Näin on!
Espoosta pääsee aivan hyvin Helsinkiin ja Vantaalta myös.
Jos aivan ääriryhmiä murehditaan, pääsee junalla jopa Riihimäeltä sujuvasti Helsinkiin. Sitten, kun Riihimäkiset kyllästyvät kulkemaan, he voivat hankkia esim. Vantaalta edullisen osaomistusasunnon ja näin liittyä satojentuhansien onnellisten liikkujien joukkoon.
Eläminen ekolookisesti on ainoastaan järjestelykysymys.

[Juha Pohjamo]

Ja edellisen hallituksen liikenneministerihän visioi, että tulevaisuudessa ihmiset siirtyvät paikasta toiseen kännykkäsovelluksella.

Berner sanoi tänään tiedotustilaisuudessa, että liikenteeseen on syntymässä saman tyyppinen toimintamalli kuin ulkomaanmatkoja varatessa.
– Jos katsomme teleoperaattoreita, ne toimivat erilaisilla palvelupaketeilla. Tässä on sellainen mahdollisuus syntymässä. Liikennekaari mahdollistaa tämän toiminnan. Se on liikennekaaren kaikista suurin muutos, Berner havainnollisti.

Bernerin mukaan tienkäytössä mobiilisovelluksia on ulkomailla jo hyvin laajasti käytössä.

Lähde: Uusisuomi 18.4.2016

[Petri Behm]

Ja edellisen hallituksen liikenneministerihän visioi, että tulevaisuudessa ihmiset siirtyvät paikasta toiseen kännykkäsovelluksella.

Berner sanoi tänään tiedotustilaisuudessa, että liikenteeseen on syntymässä saman tyyppinen toimintamalli kuin ulkomaanmatkoja varatessa.
– Jos katsomme teleoperaattoreita, ne toimivat erilaisilla palvelupaketeilla. Tässä on sellainen mahdollisuus syntymässä. Liikennekaari mahdollistaa tämän toiminnan. Se on liikennekaaren kaikista suurin muutos, Berner havainnollisti.

Bernerin mukaan tienkäytössä mobiilisovelluksia on ulkomailla jo hyvin laajasti käytössä.

Lähde: Uusisuomi 18.4.2016

Tuo Bernerin visio ei ole utopiaa, eikä edes tulevaisuutta, vaan ihan arkipäivää.. muualla kuin suomessa.

Mutta aina kun suomessa pohditaan tuommoisia, niin pitäisi muistaa se tärkein asia.
Meitä on täällä yksinkertaisesti aivan liian vähän, että mikään tuommoinen systeemi toimisi markkinaehtoisesti.
Pääkaupunkialue vastaa Leningradin yhtä lähiötä asukasmäärältään, siinä mittakaavaa innovaattoreille ja bisnesmiehille.