Aihe: Millähän kohta kuljetaan, ja kuinka kauas?

[Petri Behm]

Auto on aina kompromissi ja auton valinta perustuu eri asioiden painotuksiin.
Jos matka on pitkä ja kuorma raskas, niin sähköauto ei ole paras vaihtoehto.

Mutta jos sitä 1500kg peräkärriä vedetään kerran vuodessa, niin onko järkeä ostaa semmoinen auto, joka siitä selviää?
Vai olisiko sittenkin ideaa siinä, että ostaa semmoisen auton, jonka jokapäiväiset ominaisuudet on hyvät ja sitten, kun tarvii sitä vetojuhtaa, niin vaikka vuokraa sellaisen. Itse asiassa se tulee monesti halvemmaksi...

Peräkärri ja haja-asutusalue, kaksi suosituinta sanaa, kun sähköautosta puhutaan.
Jos ajomatkoja Exceliin kerättäisiin ja matkoja ynnäiltäisiin, niin sähköauto tai lataushybridi sopisi yllättävän monelle.
On ihmisiä, jotka ovat paenneet yhteiskuntaa tien päähän, mutta ei niitä montaa enää ole.

Mutta hei. Uutta pitää vastustaa ja oli aika jolloin isännillä oli kärjellinen virranjakaja takakontissa, kun ei se uuden auton kärjetön sytytys kuitenkaan kestä...

[tuomo jylha]

Auto on aina kompromissi ja auton valinta perustuu eri asioiden painotuksiin. No olen kyllä just samaa mieltä, ja olen koittanut valita auton aina tarpeen mukaan.

Eli:
- työ- ja perusajot ajan diesel pakulla
-muut ajot kesäaikaan vanhalla jakuvaarilla. Niinko rippikouluun, alkoon, kauppaan, sunnuntai kirkkoon, iltakahville, tms...
-kesäaikaan ja hyvillä keleillä ajan mp:llä, jos ei ole kummoisia matkaeväitä vietävänä, tai muuten vaan alkaa ajattaan mp:llä.
-pappa tunturilla silloin kun haluaa fiilistellä. Skootterin kanssa sama juttu.
-polkupyörällä ja taksilla silloin kun ei välttämättä ole ihan ajokunnossa.
-Ja viimeisenä: eukon henkilöautolla aina silloin kun siitä alkaa tankki olla tyhjä. Eli kun pitää kuulemma käydä katsomassa että onko siinä kaikki kunnossa, tai kuuluuko mitään erityisiä ääniä jostakin?

 Eli autojen ja ajokkien käyttö on just kulloisenkin tarpeen mukaan.

[Petri Behm]

”Mutta hei. Uutta pitää vastustaa ja oli aika jolloin isännillä oli kärjellinen virranjakaja takakontissa, kun ei se uuden auton kärjetön sytytys kuitenkaan kestä...”

Onko kaikki uusi aina hyvää ja vanha huonoa? Kiihdytysautoissa ja lentokoneissa käytetään magneettosytytyksiä ja tuplana ku ne on niin varmoja. Rumpujarruja käytetään kans joissain kiihdytysautoissa ku niissä on pieni kitka vapaasti pyöriessä. Jos tulee sähkömagneettinen pulssi esmes ryssien aiheuttamana niin elektroniikka lopettaa toimimasta. Taikka kova pakkanen niin sama homma on vain. Siperiassa ne ei muuten kans uuvet autot pellaa, siellä ajavat uazilla ja vastaavilla ku ne käynnistyy. Minen tee kompromissia, se on tarkoitettu niille ketkä ei tiijä mitä haluavat.

Monessa paikassa käytetään tekniikkaa, joka soveltuu siihen kohteeseen oikein hyvin.
Jos magneettosytytys olisi ylivertainen, niin miksi minun opelissa on tavallinen puoliin perustuva suorasytytys.
Jos rumpujarru on ylivertainen niin miksi minun ooppelissa on neljä levyjarrua? Ainiin, se ei olekaan kiihdytysauto.

Jos sähkömagneettinen pulssi tulee ja rikkoo elektroniikkaa, niin käynnistymätön auto on silloin aika pieni huoli...

[Petri Behm]

On mullakin autossa patterisysteemi-siellä avaimessa.

t. Markku

Kaverilla loppui volkkarin avaimen patterista virta kesken ajon ja auto hyytyi siihen, kun ei enää tunnistanut avainta lähettyvillä

Jaa, missään tiätämässäni autossa patteria ei tarvita muuhun kuin kauko-ohjauksen takia. Ajonestokoodi avaimessa koodataan siruun joka tunnistaa sen oikeaksi. Se pelaa ilman patteria. Jos kyseisessä kaverin volkkarissa vaatii niin sitten on muuttunut sekin mutta epäilen kyllä tuota vahvasti. Siru voi tiettävästi hajota vaikka kesken ajon mutta harvinaista sekin.

Olen kuullut juttuja, että avaimettomat autot on pysähtyneet sen takia, kun avain ei ollut mukana.
Auto ilmoittaa, että avain on kantaman ulkopuolella ja että pysähdyn sadan metrin päästä.
Sitten kävellään takaisin kotiin ja otetaan se takki siitä autotallin ovenkahvasta, jonka taskussa se avain...

[Petri Behm]

Minulla muuten on auton cummins moottorissa miljoonan mailin takuu.

Kuka on takuun myöntäjä ja millä ehdoilla?
Lainaus termistä takuu:
Tyypillinen kaupassa esiintyvä takuu on hyödykkeiden myynnissä myyjän tarjoama vapaaehtoinen kuluttajansuojaa laajentava lupaus.
Tyypillisessä tilanteessa taataan esimerkiksi kodinkoneen toimivan moitteetta tietyn ajan.
Oikeuskäytännössä takuun katsotaan kääntävän todistustaakan asiakkaan vastuusta myyjälle, jos myyty tuote vahingoittuu takuun aikana.
Takuulla ei voi rajoittaa kuluttajan lakisääteisiä oikeuksia.
Takuu eroaa tuotevakuutuksesta siten, että takuu on esinettä ostettaessa maksuton eikä aiheuta käytettäessä kuluja.

[Jouko Kuisma]

”Mutta hei. Uutta pitää vastustaa ja oli aika jolloin isännillä oli kärjellinen virranjakaja takakontissa, kun ei se uuden auton kärjetön sytytys kuitenkaan kestä...”

Onko kaikki uusi aina hyvää ja vanha huonoa? Kiihdytysautoissa ja lentokoneissa käytetään magneettosytytyksiä ja tuplana ku ne on niin varmoja. Rumpujarruja käytetään kans joissain kiihdytysautoissa ku niissä on pieni kitka vapaasti pyöriessä. Jos tulee sähkömagneettinen pulssi esmes ryssien aiheuttamana niin elektroniikka lopettaa toimimasta. Taikka kova pakkanen niin sama homma on vain. Siperiassa ne ei muuten kans uuvet autot pellaa, siellä ajavat uazilla ja vastaavilla ku ne käynnistyy. Minen tee kompromissia, se on tarkoitettu niille ketkä ei tiijä mitä haluavat.

Monessa paikassa käytetään tekniikkaa, joka soveltuu siihen kohteeseen oikein hyvin.
Jos magneettosytytys olisi ylivertainen, niin miksi minun opelissa on tavallinen puoliin perustuva suorasytytys.
Jos rumpujarru on ylivertainen niin miksi minun ooppelissa on neljä levyjarrua? Ainiin, se ei olekaan kiihdytysauto.

Jos sähkömagneettinen pulssi tulee ja rikkoo elektroniikkaa, niin käynnistymätön auto on silloin aika pieni huoli...

Minulla on XK 150 takaboksissa vanha mekaaninen virranjakaja varalla.
Kun katselin sen elektronisen jakajan sisuskaluja, niin siksi!
Siellä on mm tehoelektroniikkaa ilman kunnollista jäähdytystä.
Fetti on TO 220 kotelossa, mutta se on kiinnitetty printtiin. Printti on liitetty metalliseen osaan, joka on suoraan yhteydessä jakajan runkoon. Siis jakaja kuumentaa Fetin jo lähelle 100C:ta. Kun Fetin läpi kulkee vielä virtaa  3-4A, kuumenee se jo  100C itsessäänkin. Nämä siis summautuvat.
En ole palkannut  koskaan tuollaista elektroniikkasuunnittelijaa ja niitä olen rekrytunut kuitenkin useita kymmeniä.
En myöskään olisi  ostanut tuollaista vempelettä, jos olisin nähnyt ko jakajan sisäkalut ennen ostopäätöstä.

Sitten opeliin, voihan sen soveltaa autoihinkin.
Magneetto maksaa kymmenkertaisesti puolasytytykseen nähden.
Toki sen ajoitus on hankalaa ja epätarkkaa, mutta lento- ja militarykäytössä luotettavuus on tärkeämpää, kun polttoaineen säästö.

[Petri Behm]

Luulisin että valmistaja. Paitövei niille on oma klupikin:

https://highmileage.cummins.com/cummins-million-mile-club

Ja olette varma, että sill miljoonan mailin takuulle ei ole esim. maaosarajoitteita...
Se mikä ameriikassa suurta, ei välttämättä ole samaa vanhalla mantereella.

Ainakin silloin, kun olin Chryslerin palveluksessa, niin muutto- ja tuontiautot piti kirjata maahantuojan rekisteriin ja samalla päivitettiin takuuehdot kondikseen.
Ameriikassa on pitkät takuut turvajutuille, mutta ne ei välttämättä siirtyneeta uton mukana eurooppaan. Osa siirtyi, mutta ei kaikki.
Myös se kirjaus piti tehdä systeemiin mahdollisimman pian auton kirjautumisesta esim. suomen kilpiin, koska se avasi portit taivaaseen.
Jos tulit valittamaan jotain vikaa, mutta kirjaus tekemättä, niin voi voi...

[Ossi Viita-aho]

Kukahan se jaksaa körryytellä samalla lintalla milijoonan saati sitten vielä sama maileina.

Mietiskelin Joukon kärjetöntä jakajaa. Summautuvatko lämpötilat suoraan, vai kasvaako lämpövirta Fetistä, koska lämpötilaero ulkolämpötilaan kasvaa ja siitä johtuen fetin lämpötila on jotain 100 - 200 asteen väliltä? Jonkin verran vierähtänyt aikaa termotynamiikan opinnoista, niin ei oikein leikkaa...

[Kari Sillanpää]

Rotken Cumminsilla on juuret työkonepuolella, jossa moottorin kestot mitataan tuhansissa tunneissa. Tyyliin vähintään 20 tuhatta kohtalaisella varmuudella, eli mitoitus on vähän eri kuin maantiepuolen vehkeissä. Viidenkympin keskinopeudella tuostahan tulee... ööö... aika paljo

Sääli vaan että muuten kyseinen auto ei ole ihan parhaimman maineessa. Paljonhan noita Cumminsseja otetaan loppuun ajetuista tai puhkiruostuneista rotkeista ja laitetaan Fordin F-250 ja 350-malleihin Ameriikassa, ja varmaan letukoihinkin.

[Teemu S. Lindfors]

Ja olette varma, että sill miljoonan mailin takuulle ei ole esim. maaosarajoitteita...
Se mikä ameriikassa suurta, ei välttämättä ole samaa vanhalla mantereella.

Ainakin silloin, kun olin Chryslerin palveluksessa, niin muutto- ja tuontiautot piti kirjata maahantuojan rekisteriin ja samalla päivitettiin takuuehdot kondikseen.
Ameriikassa on pitkät takuut turvajutuille, mutta ne ei välttämättä siirtyneeta uton mukana eurooppaan. Osa siirtyi, mutta ei kaikki.
Myös se kirjaus piti tehdä systeemiin mahdollisimman pian auton kirjautumisesta esim. suomen kilpiin, koska se avasi portit taivaaseen.
Jos tulit valittamaan jotain vikaa, mutta kirjaus tekemättä, niin voi voi...

Ei ollu tuommoista pari vuotta sitte kun korjautin Dodgen airbagit ja pari muuta tehtaan kamppista, joku ikkunan avausnappi ja ovenkahva. Suomen huolto yritti kyllä sönköttää jotain, että pitää maksaa osat itte, mutta minä poika kysyin asiaa suoraan FCA:n pääkallopaikalta Ameriikasta. Siellä sanottiin, että ei saa maksaa nämä korjaukset mitään missään päin maailmaa missä vaan on Dodgen valtuutettu huolto, ja jos joku toisin yrittää esittää, niin pääkallopaikalle ilmoitusta, sieltä lähtee joku kiskomaan Dodgen logot huoltokioskin seinästä. Autoa hakiessani ei tarvinnut tämmöiseen turvautua.

[tuomo jylha]

”Mutta hei. Uutta pitää vastustaa ja oli aika jolloin isännillä oli kärjellinen virranjakaja takakontissa, kun ei se uuden auton kärjetön sytytys kuitenkaan kestä...”

Onko kaikki uusi aina hyvää ja vanha huonoa? Kiihdytysautoissa ja lentokoneissa käytetään magneettosytytyksiä ja tuplana ku ne on niin varmoja. Rumpujarruja käytetään kans joissain kiihdytysautoissa ku niissä on pieni kitka vapaasti pyöriessä. Jos tulee sähkömagneettinen pulssi esmes ryssien aiheuttamana niin elektroniikka lopettaa toimimasta. Taikka kova pakkanen niin sama homma on vain. Siperiassa ne ei muuten kans uuvet autot pellaa, siellä ajavat uazilla ja vastaavilla ku ne käynnistyy. Minen tee kompromissia, se on tarkoitettu niille ketkä ei tiijä mitä haluavat.

Monessa paikassa käytetään tekniikkaa, joka soveltuu siihen kohteeseen oikein hyvin.
Jos magneettosytytys olisi ylivertainen, niin miksi minun opelissa on tavallinen puoliin perustuva suorasytytys.
Jos rumpujarru on ylivertainen niin miksi minun ooppelissa on neljä levyjarrua? Ainiin, se ei olekaan kiihdytysauto.

Jos sähkömagneettinen pulssi tulee ja rikkoo elektroniikkaa, niin käynnistymätön auto on silloin aika pieni huoli...

Minulla on XK 150 takaboksissa vanha mekaaninen virranjakaja varalla.
Kun katselin sen elektronisen jakajan sisuskaluja, niin siksi!
Siellä on mm tehoelektroniikkaa ilman kunnollista jäähdytystä.
Fetti on TO 220 kotelossa, mutta se on kiinnitetty printtiin. Printti on liitetty metalliseen osaan, joka on suoraan yhteydessä jakajan runkoon. Siis jakaja kuumentaa Fetin jo lähelle 100C:ta. Kun Fetin läpi kulkee vielä virtaa  3-4A, kuumenee se jo  100C itsessäänkin. Nämä siis summautuvat.
En ole palkannut  koskaan tuollaista elektroniikkasuunnittelijaa ja niitä olen rekrytunut kuitenkin useita kymmeniä.
En myöskään olisi  ostanut tuollaista vempelettä, jos olisin nähnyt ko jakajan sisäkalut ennen ostopäätöstä.

Sitten opeliin, voihan sen soveltaa autoihinkin.
Magneetto maksaa kymmenkertaisesti puolasytytykseen nähden.
Toki sen ajoitus on hankalaa ja epätarkkaa, mutta lento- ja militarykäytössä luotettavuus on tärkeämpää, kun polttoaineen säästö.

Tuli tuosta Joukon xk 150 jakajasta mieleen tuon toisen mallin jakaja. Se on just keskellä konetta ja kuumimmassa mahdollisessa paikassa mitä koneen päällä voi edes olla. Sytytyksen vahvistin sijaitsee myös siinä jakajan liki. Ne tahtoo kuumentua helposti yli 100 asteiseksi, ja sippailla kuulema just sen lämmön takia. Ja ne valitettavasti sisältää juuri sitä aikojen alun ensimmäistä digitekniikkaa, ja kalliitakin ovat, mokomat perkeleet. Jos sattuvat sippaamaan?
 Onneks ei oo sipanneet. KOP KOP.


Onhan siinä jakajassa toki jäähdytysjärjestelmä, mutta se ei toimi kuin ainoastaan silloin kun kone on käynnissä. Imee raakaa ja viileämpää ulkoilmaa oman suodattimensa läpi, imusarjan ja lisäilmaventtiilin kautta kiertäen. Imureikä on etupyöräkotelossa, joka saattaa mennä kurasta tukkoon, kun on aika pieni se imureikä.

[Jouko Kuisma]

Kukahan se jaksaa körryytellä samalla lintalla milijoonan saati sitten vielä sama maileina.

Mietiskelin Joukon kärjetöntä jakajaa. Summautuvatko lämpötilat suoraan, vai kasvaako lämpövirta Fetistä, koska lämpötilaero ulkolämpötilaan kasvaa ja siitä johtuen fetin lämpötila on jotain 100 - 200 asteen väliltä? Jonkin verran vierähtänyt aikaa termotynamiikan opinnoista, niin ei oikein leikkaa...

Kyllä se niin menee, että lämpötilat summautuvat.
Kun lasketaan esimerkiksi transistorin chipin lämpötilaa, otetaan lähtökohdaksi häviöteho ja chipistä transistorin metallirunkoon oleva lämpövastus (joka muodostuu eri aineiden vastusten sarjakytkennästä).
Noista laskemalla saadan ko lämpövastuksessa syntyvä lämpötilan muutos.
Jos jatketaan lämpövirtauksen kulkua transistorin rungosta ympäröivään ilmaan, tulee huomoida metallista ilmaan leva lämpövastus.
Ko lämpötilan muutokset ovat riippumattomia ulkoisesta lämpötilasta.

Merkittävää tässä on tuo lämpövastus ( lämpötehon siirtymisen aiheuttama lämpötilan muutos, delta t).
Se on vakio riippumatta missä lämpötilassa se mitataan.

Muistat varmasti fysiikasta lämmön siirtymisen kolme tapaa; säteily, konvektio ja johtuminen.
Lämpövastuksessa on huomioitu nuo kolme tekijää.
Kiinteästä aineesta toiseen johtuminen on merkittävin tekijä, muut ovat mitättömiä.
Kiinteästä ilmaan on se monimutkaisin mekanismi, siis sitä termodynamiikkaa.
Mielenkiintoinen asia juuri tuossa siirtymisessä on mustan pinnan säteilyn tehokkuus.
Kuten kaikki tiedämme, musta absorboi auringonsäteilyä tehokkaasti.
Koska kaikki fysiikka on reversiibeliä, eli kahdensuuntaista, myös musta säteilee lämpöä tehokkaasti.
Siksi elektroniikan jäähdytyslevyt on yleensä mustia.

[Petri Behm]

Budjettiriihestä:
Polttoainevero nousee elokuussa 2020 niin, että bensan hinta nousee noin 6 senttiä litralta. Vastaavasti sähköautojen latausverkoston kasvattamiseen varattu määräraha yli kolminkertaistetaan. Myös kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on luvassa ensi vuonna 21 miljoonaa.
https://yle.fi/uutiset/3-10975677

[Teemu S. Lindfors]

Kuuluis ehkä politiikkaosastolle, mutta toteampa kuitenkin. Nyt tuli Rinteen poijaalta semmoinen putjettiriihi, että taantuma alkaa siitä. Bensavero näyttelee siinä isoa roolia.

[Petri Behm]

Arvoin osastoa, mutta kun kappalessa oli myös latausasemien, kävelyn ja polkupyöräilyn tukeminen ja bensaveron korotus, niin millä kohta kuljetaan...

Huom. bensaveron korotus taitaa tarkoittaa sitä, että käyttövoimavero on ja pysyy.