Kukahan se jaksaa körryytellä samalla lintalla milijoonan saati sitten vielä sama maileina.
Mietiskelin Joukon kärjetöntä jakajaa. Summautuvatko lämpötilat suoraan, vai kasvaako lämpövirta Fetistä, koska lämpötilaero ulkolämpötilaan kasvaa ja siitä johtuen fetin lämpötila on jotain 100 - 200 asteen väliltä? Jonkin verran vierähtänyt aikaa termotynamiikan opinnoista, niin ei oikein leikkaa...
Kyllä se niin menee, että lämpötilat summautuvat.
Kun lasketaan esimerkiksi transistorin chipin lämpötilaa, otetaan lähtökohdaksi häviöteho ja chipistä transistorin metallirunkoon oleva lämpövastus (joka muodostuu eri aineiden vastusten sarjakytkennästä).
Noista laskemalla saadan ko lämpövastuksessa syntyvä lämpötilan muutos.
Jos jatketaan lämpövirtauksen kulkua transistorin rungosta ympäröivään ilmaan, tulee huomoida metallista ilmaan leva lämpövastus.
Ko lämpötilan muutokset ovat riippumattomia ulkoisesta lämpötilasta.
Merkittävää tässä on tuo lämpövastus ( lämpötehon siirtymisen aiheuttama lämpötilan muutos, delta t).
Se on vakio riippumatta missä lämpötilassa se mitataan.
Muistat varmasti fysiikasta lämmön siirtymisen kolme tapaa; säteily, konvektio ja johtuminen.
Lämpövastuksessa on huomioitu nuo kolme tekijää.
Kiinteästä aineesta toiseen johtuminen on merkittävin tekijä, muut ovat mitättömiä.
Kiinteästä ilmaan on se monimutkaisin mekanismi, siis sitä termodynamiikkaa.
Mielenkiintoinen asia juuri tuossa siirtymisessä on mustan pinnan säteilyn tehokkuus.
Kuten kaikki tiedämme, musta absorboi auringonsäteilyä tehokkaasti.
Koska kaikki fysiikka on reversiibeliä, eli kahdensuuntaista, myös musta säteilee lämpöä tehokkaasti.
Siksi elektroniikan jäähdytyslevyt on yleensä mustia.