Jankkaan vielä perusasiat läpi; toivottavasti et loukkaannu.
Tarkista kahdesti, että kiinnitys - oli se sitten mutteri tai pultti - pääsee painamaan loppuun asti vauhtipyörää kartioon. Ettei pultti pohjaa reikäänsä, tai mutteri tai pultin kanta vastaa kierteen ja kartion välissä olevaan olakkeeseen. Tarkista myös, ettei vauhtipyörä vastaa johonkin muualle kuin kartioonsa.
Tarkista vielä kerran tuo Veli Tirkkosen esiin tuoma asia: jos kiila on liian korkea, vauhtipyörän kartio ei edes vastaa akselin kartioon
Tarkista samoin Velin kertomalla konstilla eli tussilla se, että vauhtipyörän ja akselin kartio ovat toisiaan vastaavia joka kohdasta
Onhan sinulla kunnollinen työkalu vastaanpitoa varten? Pidä vastaan vauhtipyörästä, niissä on yleensä reiät, joihin voi vaikka itse tehdä lattaraudasta ja vaikka kuusiokoloruuvista työkalun. Vastaanpidon pitää olla kova, eli mielellään jotain esim. jalkatappia vasten, silloin kiristysmomentin hallitseminen on mahdollista.
Tarvittavat momentit ovat usein jossain 40 - 60 Nm luokassa, eli ei mitään älyttömiä, mutta riippuu kartion kulmasta ja kierteen läpimitasta ja noususta.
Kilvanajovehkeissä on usein tarpeen kerran tai kaksi kiinnityksen jälkeen tarkistaa momentti, ensimmäisen kerran aivan pienen koeajon jälkeen, toisen kerran ehkä tunnin käytön jälkeen, yleensä ei sen jälkeen enää löysty. Tarkistuksessa on muistettava, ettei väkisin kierrä lisää, vaan kiristää vain oikeaan momenttiin, jos kiinnitys on löystynyt. Lukituksen tarpeellisuuteen en oikein usko, kartiokiinnitys yleensä pitää itsensä tiukkana muutenkin, eikä lukitus (lukitusrikoilla tai liimalla) edes poista tuon jälkikiristyksen tarvetta silloin kun se on tarpeelliseksi osoittautunut.
Jos kampiakseli ei ole suora eli ravistaa älyttömästi, voi kiinni pysyminen olla mahdotonta. Muuten, jos nuo edellä (jo moneen kertaan) luetellut asiat ovat kunnossa, vauhtipyörä pysyy kiinni. Minun kokemuksieni ja saatujen oppien mukaan, voivathan nekin tietysti olla virheellisiä.
Jaakkovaakko