Kirjoittaja Aihe: Ilmalämpöpumppu ja pakkanen?  (Luettu 57182 kertaa)

Tammikuu 21, 2016, 09:16:58 ap
Vastaus #90

Henri Riekki

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 757
Mazda 6:n huippumalli taitaa olla varustettu PTC-elementillä, eli sähkövastus lämmittää tuloilmaa siihen asti kun jäähdytysneste on tarpeeksi lämmintä. Ilmalämpöpumppua tuskin on? vaan se vastus käynnistyy ilmastoinnin napista. On kai vastaavia sähkölämmityssysteemejä ollut pidempäänkin, en tiedä millä nimellä se lisävaruste Mazdassa tunnetaan. Volkkareissa se on PTC-elementin nimellä

Joku kaveri eilen mainosti uutta ilmälämpöpumppuaan, että sen käyttö olisi kannattavaa vielä 30 asteen pakkasiin asti. On kuulemma hieman kehittyneet parissa vuodessa.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 21, 2016, 09:23:37 ap kirjoittanut Henri Riekki »

Tammikuu 21, 2016, 09:40:59 ap
Vastaus #91

Hannu Hartikainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3447
  • Honda 350Twin
Mazda 6:n huippumalli taitaa olla varustettu PTC-elementillä, eli sähkövastus lämmittää tuloilmaa siihen asti kun jäähdytysneste on tarpeeksi lämmintä. Ilmalämpöpumppua tuskin on? vaan se vastus käynnistyy ilmastoinnin napista. On kai vastaavia sähkölämmityssysteemejä ollut pidempäänkin, en tiedä millä nimellä se lisävaruste Mazdassa tunnetaan. Volkkareissa se on PTC-elementin nimellä

Joku kaveri eilen mainosti uutta ilmälämpöpumppuaan, että sen käyttö olisi kannattavaa vielä 30 asteen pakkasiin asti. On kuulemma hieman kehittyneet parissa vuodessa.

On hyvin mahollista -30 käyttää ILPOa tuottavasti,sitä kannata kenenkään enää epäillä.

Aika nokkelaa laittaa autoon iso? PTC.Pienemmissä laitteissa olen kyllä tavannut niitä aina aikojen alusta..kojelämmittiminä siis.
Esim joku elektroniikkaa sisältävä kaappi ulkona.

PTC pienentää automaattisesti tehoaan lämpötilan noustessa.
PTC= Positive Temperature Coefficient
NTC=Negative  ----..----        ----..----      eli vastakohta.

Joten oliskin kiva tietää tuon vastuksen teho ja virranotto kylmänä..

Tuolla tarinaa mm öljypohjan paistinpannuista ja PTC kuva napattu sieltä:

http://www.vagarena.fi/index.php?topic=642.120

[ylläpito on poistanut liitteen]
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 21, 2016, 09:52:01 ap kirjoittanut Hannu Hartikainen »

Tammikuu 21, 2016, 11:01:03 ap
Vastaus #92

Hannu Hartikainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3447
  • Honda 350Twin
"On hyvin mahollista -30 käyttää ILPOa tuottavasti,sitä kannata kenenkään enää epäillä."
..aina kannattaa epäillä ja saada varmaa faktaa..lukuja pöytään! ;)

Tuollahan noita varmaan eniten missään on tilastoitu.
Eri lämpötiloissa tehdyt Hemmo-testit ovat kovasti muodissa :)

Tuon linkin takana osio -25 astetta tai alempi.

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=11996.60

Ainakin yli 2 cop näkyy löytyvän juuri tuolta sivulta.En ole lukenut noita muuten..
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 21, 2016, 11:03:25 ap kirjoittanut Hannu Hartikainen »

Tammikuu 21, 2016, 11:07:06 ap
Vastaus #93

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Niitä lukuja määkin kaipaisin. Kaikilla tuntuu lämmintä tulevan, mutta montako wattia sähkyä käytettään yhteen lämpöwattiin?

Voisko joku tehä etes niin, että mittais ulukoyksikön iliman lämpötilaeron. Jos se ilima kylymenee ulukoyksikössä, niin vois aatella, että pikkusen siitä siirtyy sisällekin eikä sisäilimaa lämmitetä pelekällä sähköllä. Hemmo-testistä näyttää puuttuvan just tuo ulukoyksikön lämpötilaero.
Kahden pytyn loukussa.

Tammikuu 21, 2016, 11:21:42 ap
Vastaus #94

Reijo Huhtakangas

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5289
  • Tulin nain ja voitin
Mun suosikkimerkillä on jo pitkät perinteet mitä kajuutassa tarkenemiseen tulee 8)


Onko tuo saappi ( salakuljettaja ratissa ?) tulossa Tukholmasta Tornioon ?
Alfa Romeo 159 Berlina 2.4 JTDm  -07


Autojen, Moottoripyörien ja Työkoneiden välitys Euroopasta :  


http://en-gb.facebook.com/people/Reijo-Huhtakangas/100000803162781

Tammikuu 21, 2016, 11:23:46 ap
Vastaus #95

Hannu Hartikainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3447
  • Honda 350Twin
Niitä lukuja määkin kaipaisin. Kaikilla tuntuu lämmintä tulevan, mutta montako wattia sähkyä käytettään yhteen lämpöwattiin?



No sehän juuri on Hemmo-tesin tarkoitus  :)
Siellä on kaava millä se( teho ) ja hyötysuhde lasketaan. Esim cop 2=1 kW syöttöä,2 kW tuottoa.
Eli siten Ossin wattiin käytettäisiin 0,5 wattia.Kovassa pakkasessa tietenkin,esim -25.

En ole tutustunut Hemmo laskelmiin mutta siinä ilmeisesti otetaan ylös puhallusmäärä(ilmaa kuutioissa per sekunti sekä imu ja pakopuolen lämpötilat ja ne syötetään kaavaan,niin ja ottoteho tietenkin.Sama periaate kuin labrassa.
Mutta ei virallinen standardi koska kaikilla on omat erilaiset mittalaitteet.





Voisko joku tehä etes niin, että mittais ulukoyksikön iliman lämpötilaeron. Jos se ilima kylymenee ulukoyksikössä, niin vois aatella, että pikkusen siitä siirtyy sisällekin eikä sisäilimaa lämmitetä pelekällä sähköllä.

Ei sitä sillein varmaankaan mitatata eikä ole mitenkään mahdollista vangita vapaata ulkoilmaa eikä siten mitata eroa.
ja eroahan ei synny jos esmes pumppu vangitaan kellariin  ;D
Siellä sitten ropellihatut niitä mittailee jos kiinnostaa eikä muuten usko yksinkertaisia fysiiikan lakeja.
Onhan pojat silti varmaan mitanneet imu ja painepuolen lämpötiloja puhtaista ulkokennoista,tosin en käsitä miksi..

Pelkällä sähköllä siinä ei lämmitetä mitään muuta kuin kompressorin metalliosia ja öljyä.Eikä sekään mene kaikki hukkaan.Mäntäkompressorit esim isommissa kylmäkoneissa on sitten asia erikseen..

edit
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 21, 2016, 11:31:50 ap kirjoittanut Hannu Hartikainen »

Tammikuu 21, 2016, 11:27:45 ap
Vastaus #96

Hannu Hartikainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3447
  • Honda 350Twin

Onko tuo saappi ( salakuljettaja ratissa ?) tulossa Tukholmasta Tornioon ?
[/quote]

Rexa sen heti oivalsi  :)
Huomatkaa musta-valkoiset kumit Saapissa !

Tammikuu 21, 2016, 11:33:25 ap
Vastaus #97

Mika Komulainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 966
Googlaamalla löytyy mittaustuloksia vähän virallisemmilta mittaajilta joissa mittalaitteet on muuta kuin oma kolmen euron digitaali.Ei se nyt mikään Olkiluoto ole enää kolmenkympin nurkilla. Alkaa olla lähempänä + - nollaa. 20 tai 30 on ihan eri asia, puhumattakaan sen alapuolelle menevistä keleistä joita niitäkin on nyt nähty.
  Tottakai nuo laitteet kehittyy ajan kanssa, mutta jos laite maksaa asennuksineen yli kahden tuhannen niin sillä saa jonkinverran sähköäkin. Kaikki vaativat kuitenkin jonkun muunkin lämmityssysteemin, parhaimmillaan pumput taitaa olla jonkun autotallin tai verstastilan lämmityksessä jossa ei tarvi kahtakymmentä astetta lämmintä. En tiedä kun ei ole kokemusta. mutta luulisin niin.

Tammikuu 21, 2016, 11:38:35 ap
Vastaus #98

teuvo venäläinen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 633
Rakennusmaailman  testissä oliko se viime vuonna oli nämä 12-sarjalaiset ja siellä oli kaaviokuva hyötysuhteesta.Sieltähän se tietenkin alkoi ulkoilman plussalta ja koneen suurimman COP:n mukaan ja loppui -25 asteeseen jossa miltei kaikilla oli lukema vielä tuo 2 eli puolet enemmän tehoa kuin otti sähköä.Ja jos nykyisillä todella on ottotehot 160-1800w niin siinä sitä on lämmitystehoakin.Jos nyt mistään mitään ymmärsin.

Tammikuu 21, 2016, 11:56:48 ap
Vastaus #99

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Ei sitä sillein varmaankaan mitatata eikä ole mitenkään mahdollista vangita vapaata ulkoilmaa eikä siten mitata eroa.
ja eroahan ei synny jos esmes pumppu vangitaan kellariin  ;D
Siellä sitten ropellihatut niitä mittailee jos kiinnostaa eikä muuten usko yksinkertaisia fysiiikan lakeja.
Onhan pojat silti varmaan mitanneet imu ja painepuolen lämpötiloja puhtaista ulkokennoista,tosin en käsitä miksi..

Mää en muuhun uskokkaan, kuin yksinkertassiin fyssiikanlakkeihin ja fyssiikanlait sannoo, että energiiaa ei siirry, jos ulukoyksikön yli ei tuu lämpötilaerua. Sempä tähen mää haluaisin tietää ulukoyksikön imuiliman ja puhallusiliman lämpötilaeron kovalla pakkasella.


Pelkällä sähköllä siinä ei lämmitetä mitään muuta kuin kompressorin metalliosia ja öljyä.Eikä sekään mene kaikki hukkaan.Mäntäkompressorit esim isommissa kylmäkoneissa on sitten asia erikseen..

Jos ulukoyksikköön ei synny lämpötilaerua, niin sillon lämmitettään pelekällä sähköllä fyssiikanlakien mukkaan. Saatta lämpökerroin mennä jopa alle yhen...
Kahden pytyn loukussa.

Tammikuu 21, 2016, 12:12:45 ip
Vastaus #100

Hannu Hartikainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3447
  • Honda 350Twin


Mää en muuhun uskokkaan, kuin yksinkertassiin fyssiikanlakkeihin ja fyssiikanlait sannoo, että energiiaa ei siirry, jos ulukoyksikön yli ei tuu lämpötilaerua. Sempä tähen mää haluaisin tietää ulukoyksikön imuiliman ja puhallusiliman lämpötilaeron kovalla pakkasella.


Se vaan on helpompi/varmempi mitata sisältä-koteloidun kennon takia.
Tottakai siinä on lämpötilaeroa,ulkoyksikössä.
Vähän sama asia kun ulkoyksikkö työnnetään esim kylmähuoneeseen.Huone kylmenee.

Nämähän käännetään toimimaan päinvastaisessa järjestyksessä 4-tie venttiilin avulla.Virtauksen suunta käännetään mitä tietysti pelkissä kylmäkoneissa ei tarvita.

Ja jos tätä nyt vielä pitää epäillä niin kannattaa miettiä miksi sitten kompressoria käytetään kylmiöissä,pakastimoissa.
Ihan samanäköinen ulkoyksikkö siinäkin on.Sisäosa onkin sitten erilainen..

Ja harva varmaan luuleekaan tai tulee väittämään että vielä -30 pakkasella laite olisi erityisen tehokas tai riittäisi yksinään ison kodin lämmitykseen,eikä ole tarkoituskaan  :)

Matti: Ei nämä puhaltimet kovin tehokkaita ole.Puhutaan kymmenistä wateista.
Pohjavastus useimmiten 40W.Näillä keleillähän niitä ei tarvita lainkaan.
Minulla kyllä on päällä sen takia etten ole aina kotona vahtimassa jos sää lauhtuisi äkisti-sitä vastusta voi tarvita.
Saa viedä sähköä sen minkä vie.
Maahantuojalla on samanlainen kone kotona,heillä ei ole vastusta asennettu lainkaan.

Ja olen ottanut pois tuvasta 2kW sekä 1kW patterit.
Kamarista samoin 1/2kW patterin.Ne piti ennen olla puulämmityksen lisänä.
Ja laite maksoi 450€ että ei minua ne 2 tonnin koneet niin kiinnosta..
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 21, 2016, 12:14:46 ip kirjoittanut Hannu Hartikainen »

Tammikuu 21, 2016, 12:30:30 ip
Vastaus #101

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Se vaan on helpompi/varmempi mitata sisältä-koteloidun kennon takia.
Tottakai siinä on lämpötilaeroa,ulkoyksikössä.

No höpsistä nyt Hannu. Mää on mitannut mm. lämpötiloja 17 vuotta työkseni. Ei tuommosen lämpötilaeron mittaamisessa oo mittään hankaluuksia. Jutska oli nyt tässä vaan se, että menkää ja mitatkaa se lämpötilaero ulukoyksikön yli, niin tiijettään, että millä te lämmitättä. Ulukoiliman lämmöllä vai sähköllä? Sisäyksikön mittaukset ei kerro vielä sitä, että mistä se energia tullee.


Ja harva varmaan luuleekaan tai tulee väittämään että vielä -30 pakkasella laite olisi erityisen tehokas tai riittäisi yksinään ison kodin lämmitykseen,eikä ole tarkoituskaan  :)


On hyvin mahollista -30 käyttää ILPOa tuottavasti,sitä kannata kenenkään enää epäillä.


TÄH!





Nämähän käännetään toimimaan päinvastaisessa järjestyksessä 4-tie venttiilin avulla.Virtauksen suunta käännetään mitä tietysti pelkissä kylmäkoneissa ei tarvita.

Ja jos tätä nyt vielä pitää epäillä niin kannattaa miettiä miksi sitten kompressoria käytetään kylmiöissä,pakastimoissa.
Ihan samanäköinen ulkoyksikkö siinäkin on.Sisäosa onkin sitten erilainen..


Kyllä se Carnot'n kone opetettaan teknikkokoulun fyssiikantunnilla. Myös käänteisenä.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 21, 2016, 12:32:13 ip kirjoittanut Ossi Viita-aho »
Kahden pytyn loukussa.

Tammikuu 21, 2016, 13:00:52 ip
Vastaus #102

Hannu Hartikainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3447
  • Honda 350Twin

No höpsistä nyt Hannu. Mää on mitannut mm. lämpötiloja 17 vuotta työkseni. Ei tuommosen lämpötilaeron mittaamisessa oo mittään hankaluuksia. Jutska oli nyt tässä vaan se, että menkää ja mitatkaa se lämpötilaero ulukoyksikön yli, niin tiijettään, että millä te lämmitättä. Ulukoiliman lämmöllä vai sähköllä? Sisäyksikön mittaukset ei kerro vielä sitä, että mistä se energia tullee.


Kyllä se Carnot'n kone opetettaan teknikkokoulun fyssiikantunnilla. Myös käänteisenä.

Joo mutta ei tää ollu,Ossi  sulle vaan tätä juttua lukee selvästi moni joka ei tajua näistä höykäsen pöläystä.
Minä saatan kirjoittaa höykäsen pöläyksiä mutta älä välitä siitä-kuten etkään selvästi ;D

Enkä minä ole mitään lämpö-tai kylmätekniikan erityiskouluja käyny enkä ymmärrä näistä juuri mitään ja olen sen sanonu jo aikaa sitten ketjun alussa.Mää aattelen vain maalaisjärjellä soon paljon paree   :-\

Sisäyksiköstähän ne vissiin labrassakin mitataan.
Saadaan mukaan kaikki häviöt.Rautahäviöt,kuparihäviöt,putkistohäviöt-luettelo taitaa olla aika pitkä en tiedä mitä kaikkia niitä onkaan.Mutta arvaan että paljon.

Voiko se nyt olla niin vaikea hyväksyä että ollaan huoneessa ja katotaan mitä sinne syötetään raakaa sähköä.
(Syöttö muuten tapahtuu yleensä siitä sisältä ja siinä on energiamittari melkein kaikilla aktivisteilla).
Mitataan em mainituilla konsteilla paljonko sillä saadaan lämpötehoa tupaan.

Mitä varten siihen ulkoyksikköön pitää puuttua.E i ketään kiinnosta  :)

Voihan sitä mitata tosiaan ulkoyksikön lämpötila erot etu ja takapuolelta-välittämättä esim siitä ropelista mikä pyörii naaman edessä koko ajan.Ja väliäkö silläkään vaikka putkista puuttuu puolet eristeitä ja sekin toinen puoli huonoa.Yksi mutkakin meni vahingossa lyttyyn taivuttaessa,virtaus on nyt vähän heikompi sen takia.
Sisäyksikön kenno on aivan pölyssä ja rasvassa.

Niin nytkö ulkoa voi mitata  sen hyötysuhteen joka tässä on ainoa pointti??

Pitää nyt lähteä hakemaan puita sisään varastoista,on kehtuuttanut tässä jo niin kauan ja ulkonakin on enää -16,4 mutta yöksi kylmenee rajusti jos on kirkas taivas.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 21, 2016, 13:03:24 ip kirjoittanut Hannu Hartikainen »

Tammikuu 21, 2016, 13:16:54 ip
Vastaus #103

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Jos tuo sisäyksikön lämmöntuotto pystytään mittaamaan tarkasti, ja laitteeseen puskettavan sähkön määrä pystytään mittaamaan tarkasti, tiedetään sen hyötysuhde, ei tarvi ulkopuolella mittään mitata. Sisäyksikköön imetään huoneilmaa, sama ilma puhallettaan laitteesta ulos. Lämpötilaerosta saadaan jonkinlainen kuva melko vaatimattomillakin mittareilla, jopa melko tarkka, luulisin. Laitteen syömä sähkö voidaan myös mitata melko alkeellisilla värmeillä melko tarkasti. Tuotetun lämpötehon laskemiseksi tarviaa vielä tietää läpi puhalletun ilman ominaislämpökäyrä kyseisellä lämpötila-alueella. Tähän asti jossain tarkkuuvessa (siinä kuulusassa "ihan just") kaikki ok. Mutta kun taitavat hemmot käyttää läpi viedyn ja lämmitetyn ilman määränä valmistajan ilmoittamaa nimellispuhallusta jollain tietyllä puhallinnopeudella, saatetaan laskussa jo lipsahtaa " ihan tarkasta" pikkusen sivvuun?

Menikös Ossi miun pähkäily nyt sinne päinkään?

jv

Tammikuu 21, 2016, 13:25:16 ip
Vastaus #104

teuvo venäläinen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 633
Jotenkin näin wanhana koneteknikkona tuntuisi helpolta verrata hyötysuhdetta vaikka siihen että 1 kw syötetään vaikka sähköpatteriin niin siitä saadaan suht.lähelle se 1 kw ulos, mutta jos 1 kw tungetaan tuohon ilmapuhallusvälppään niin kuinka monen kw:n lämmitysteho sieltä tulee sisään riippuen sen ulkoyksikön lämpötilasta..mitä menee puhaltimiin..jonkun sulatteluun jne.
 
Teoriassa sitä kilowatista pitäisi tulla 2-5,6kw riippuen ulkoilman lämpötilasta.Ja eihän noissa ole mitään sähköläämitystä lisälämpöä tekemässä.