VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Reijo Huhtakangas - Syyskuu 01, 2017, 21:22:17 ip
-
"Maalle rakennetusta tuulivoimasta on tullut edullisin tapa tuottaa sähköä, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) julkistama vertailu."
http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/vertailu-tuulivoimasta-on-tullut-edullisin-tapa-tuottaa-sahkoa-suomessa/769430/ (http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/vertailu-tuulivoimasta-on-tullut-edullisin-tapa-tuottaa-sahkoa-suomessa/769430/)
-
Reksa tietää, että tuo on totta. Kemin ensimmäinen tuulimylly oli Kemin Syänkankaalla! 8)
-
LUTin energiapuolen proffat ovat itsekin tuulimyllybisneksessä mukana (toim. huom.) ;)
-
Mikähän on tuulisähkön hinta kysynnän ja tarjonnan mukaan tyynenä pakkaspäivänä ?
-
Ne kaikki tuulivoimalat on pyörinyt tähän asti tappiolla ja eiköhän pyöri yhä.
-
Jokainen tuulimylly yrittäjä (jolla on pommin varma takuuhinta tuottamalleen sähkölle tarvittiin sitä tai ei) pitäisi velvoittaa rakentamaan yhtä aikaa tuulivoimalan kanssa varavoimalaitos niin että pystyy ympäri vuorokauden ja vuoden tuottamaan lupaamansa sähköt
näin kilpailu ei vääristyisi, nyt tuulivoima tuottaja saa aina rahat mutta ei ole velvoitettu mihinkään, sitten kun ei pakkasyönä tuule niin sähkön tekee muut tahot joiden voimalat myy tyhjää tuulisena päivänä
ei ole reilua, takuuhinta on voimassa vielä 12 vuotta, esim inkoon voimala puretaan kun ei ole kannattava, jakeluverkoilla on kuulemma jo kartat valmiina miten sähköä ruvetaan katkomaan kun se loppuu pakkasyönä, oliko se niin että aluksi 10 min tunnissa poikki alueittain ja tarpeen mukaan aikaa pidennetään
samasta syystä johtuen suunnittelevat että sähkölasku tulisi huipputehon mukaan eikä käytön mukaan, sitä odotellessa . . .
-
Turhaan tehtiin sitte tuokin tutkimus :police: Olisivat nuo yliopiston tutkijat heti alakuunsa kysyneet asiaa netissä parkkeraavilta asijantuntijoilta, ei olis tarvinnut enää sen enempää asiaa tutkia, ja olisi säästynyt paljon työtä ja rahaa :)
-
Tämän tutkimuksen hintavertailussa ei ole huomiotu kokonashintaan oleellisesti vaikuttavia seikkoja : sähkön siirtoverkon vahvistustarvetta, epätasaisen tuotannon takia tarvittavaa varakapasiteettia ja/tai sähkön varastointiratkaisuja (joita ei välttämättä edes ole vielä olemassa). Nämä muuttavat tilannetta oleellisesti.
-
Mutta työllisyyden kannalta tuo on hyvä juttu-
muodostuuhan näin runsaasti tuulimyllyn lämmittäjien pestejä.
...ja koska siinäkin hommassa on luultavasti tehtävä tätä KiKyä-niin
onhan se mukavampaakin olla talkoohommissa kun työkalukaan ei tee mitään.
Tulee tunne,että enpä turhaan käsketyissä talkootöissä ole .
t. markku
-
Turhaan tehtiin sitte tuokin tutkimus :police: Olisivat nuo yliopiston tutkijat heti alakuunsa kysyneet asiaa netissä parkkeraavilta asijantuntijoilta, ei olis tarvinnut enää sen enempää asiaa tutkia, ja olisi säästynyt paljon työtä ja rahaa :)
Tutkimus itessään oli ihan hyvä, mutta toimittajan kirijottama otsikko on pölijä. Heti otsikon alla todetaan, että on edullisin tapa, jos... Elikkäs tässä nyt jätetään vastuu tulukinnasta lukijalle ja silloinhan saahan lukijasta riippuvia tulukintoja.
Tutkimuksessahan todetaan, että tuulivoiman aihettamia lisäkustannukksia tullee 15 €/MWh ja sen jäläkeen se ei ookkaan ennää likikään edullisin. Samoten siinä todetaan, että tuulivoiman keskimääränen vuotunen huippukäyntiaika on 2860 tuntia ja ytinvoimalalla se on 8000-8400 tuntia. Siitäpä saa jokkainen sitte miettiä, että montako oikiaa voimalaa pittää tehä tuulivoimalan kaveriksi, jos tuulivoiman määrää kasvatettaan liiaksi. Ja nimenommaan kaveriksi oottelemmaan käyttyä, että voijaan pyörittää vispiläkauppaa sillon, ku sattuu tuulemaan.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/143861/S%c3%a4hk%c3%b6n%20tuotantokustannusvertailu_ok.pdf?sequence=2 (http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/143861/S%c3%a4hk%c3%b6n%20tuotantokustannusvertailu_ok.pdf?sequence=2)
Ja sitte ku se tuulivoima alakaa tuntumaan kovin halavalta... Tässä kohtaa ois kyllä kannattanu kysyä netissä parkkeeraavilta asiantuntijoilta eikä niiltä vihereiltä polliitikoilta. Tosin saatto siinä olla niitä sinisiäki mukana, mutta niillä oli aivan toisenlaiset intressit. Voihan se toki olla, että viheriät oli sinisilimäsiä ja siniset vihereitä.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tuulivoima-imaisee-miljardien-tukipotin/zFMmNHda (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tuulivoima-imaisee-miljardien-tukipotin/zFMmNHda)
-
Kaikkea ei pitäisi mitata rahassa.
Vihreiden intohimo on taustaltaan heidän kauhukuvansa.
Tästä mielellään vaietaan. (https://www.youtube.com/watch?v=BniAkwNCy5U)
Maksettua hintaa tämäkin...
Nyt minullekin selvisi, miksi vihreät vihaa autoja: Suomessa on todettu ainakin 11 linnun kuolleen autoon törmäämisen seurauksena!
Mutta toiseen asiaan.
Nuo tuulimyllyt pitäisi rakentaa vesivoimaloiden viereen. Silloin niiden sähköllä voisi pumpata vettä padon alapuolelta yläpuolelle: näin sastaisiin paremmat käytyösuhteet ja varastoiduksi kesäaikana sähköä talven varalle ( kun sähköä tarvitaan).
Ehdotuksiahan on ollut mm käytöstä poistettujen kaivosten käyttämiseksi tällaisina varavoimalaitoksina.
Tuulivoimalla pumpattaisiin vesi ylös ja alasmenokuilussa olisi turbiini ja generaattori.
En tiedä mihin nuonideat on kaatuneet.
-
Moro
Hankkeet ovat varmaankin kaatuneet siihen että kannattavuuden on laskenut toinen kaveri joka ei usko ikiliikkujaan.
-
Moro
Hankkeet ovat varmaankin kaatuneet siihen että kannattavuuden on laskenut toinen kaveri joka ei usko ikiliikkujaan.
😂🤑
Ei tuossa ikiliikkujaa tarvitse tehdäkkään, riittää kun saadaan energiaa varastoiduksi silloin, kun sitä on saatavilla siihen hetkeen, kun tulee kulutushuippuja.
Siis ympäristöystävällistä säätövoimaa, jota mm ydinvoimalaitokst tarvitsevat.
Samoin myös tuuli-ja aurinkovoimalaitokset, mutta hieman eri sykleillä.
Mutta tuo pumppuvoimalaitokšen hyötysuhde taitaa pudota liian huonoksi pumppujen hyötysuhteen takia?
-
Sähkön varastointiin on visioitu sähköautojen akkuja. Kun akut eivät enää ole iskussaan ajoneuvokäyttöön, niin ne kelpaavat vielä pitkään varastointiin. Kierrätysakkujen kertymistä ootellessa voitaisiin kehitellä polttokennoa. :P
-
Nythän Ruotsissa todettiin tuulivoimalat vaaralliksi ja ilman muutoksia ne pitää sulkea.
-
Kun Jouko tuossa heitti pallon ilmaan, niin otan kopin. Tutkimuksissa yhdeksi suurimmista kasvihuonepäästöjen aiheuttajaksi on arveltu metaania eli suokaasua. Tätähän vapautuu esim lehmien piereskellessä, siis niitten jotka syö ruohoa pellolla. Joidenkin tutkimusten mukaan ne aiheuttavat enemmän päästöjä kuin autoliikenne. Asiaan, voitaisiin asentaa talteenottosäiliöitä ns pierupusseja joista kaasu sitten voitaisiin siirtää polttoaineeksi vaikka tilan omaan lämpölaitokseen. Kotimaisen energian käyttö lisääntyisi ja ulkomaisen vähentyisi. Maailma pelastuisi kun kasvihuoneilmiö pienentyisi ja minä saisin noopelinpalkinnon?
Nii, ja kerrostaloihin ynnä muihin suuriin toimistorakennuksiin siihen poistoilmaputken päähän sellainen erityinen metaanisuodatin, ja yhdysputki vaikka sinne lämpövoimalaan tai isoon kaasusäiliöön. Hernekeitto pakolliseksi ruoaksi kaksi-kolme kertaa viikossa, ja siinähän se olisi. Viikonloppuna sieltä tulee ilman hernekeittoaki niin paksua ilmaa, että kannattaa kerätä.
Tiloillahan on jo pitkään ollut nuita kaasulämpölaitoksia ja muutama sikafarmari ajelee volvollaankin sianpaskan hajukaasun voimalla. Ihmettelen tosiaan kuinka paljon me hukataan energiaa hajuna ilmaan.
Eikös voitaisi kehittää kaasuautoihin jonkinlainen kerääjä penkkien alle: hernekeittoa vaan evääksi kuskille ja matkustajille ja sitten vaan matkaan! :D
-
Pitäis laittaa auton katto täyteen tuulirupeleita ja aurinkopaneleita. Pakoputkiin vois laittaa kanssa rupelit päähän. Konehuoneesta pitää raapia kaikki turhuuden pois ja laittaa latureita sen pellin alusen täyteen. Takakontin voikin täyttää sitten niillä akuilla. Peräkärriin vielä agregaatti jos ei satu aurinko paistamaan, tai kottero menemään tarpeeks vauhdikkasti että ne rupelit pyörii kunnolla.
Siinähän sitä on ekoautoa ja hypridiä. Ja ihan ehottomasti vielä se seurantalaite. Pitäiskös ehottaa Bernerille? Eikä ole yhtään sen järjettömämpi kuin muutkaan tulevaisuuden autoilu visiot ja ehdotukset. Turha niitä moottoreita on alkaa vaihtaan kun vähän tuunaa näitä nykyisiä kotteroita.
Toivottavasti ei lue tätä, muuten siitä voi pian tullakin totta! :)
-
tarttis alkaa rakentamaan jostain scanian V8:sta peräkärryyn aggrekaattia josta irtoisi kunnon kilowatit, sen kanssa tonne sitten tulevaisuudessa kytikselle hyytyneitä sähköautoja auttamaan (pientä korvausta vastaan) . . .
-
tarttis alkaa rakentamaan jostain scanian V8:sta peräkärryyn aggrekaattia josta irtoisi kunnon kilowatit, sen kanssa tonne sitten tulevaisuudessa kytikselle hyytyneitä sähköautoja auttamaan (pientä korvausta vastaan) . . .
Metkaa, että sähköautojen viralliset hiilidioksidipäästöt ilmoitetaan 0%:ksi.
Tämän päivän hesarin pääkirjoituksessa kommentoidaan Kiinan sähköautopäätöstä ja kiinalaisten sähkövoimalaitosten päästöjä.
Siellä 65% sähköstä tehdään hiilellä, Suomessa 10%.
Lisäksi suomalaisten voimaloiden hukkalämpö käytetään hyödyksi kaukolämpönä, jote niiden hyötysuhde pyörii lähellä 90% tasoa.
Tasapuolisuuden mukaan nuo voimalaitosten päästöt ja hyötysuhteet pitäisi ottaa mukaan laskelmiin.
Hesari toteaa, jos kaikki kiinalaiset ajaisivat sähköautolla, maapallo tuhoutuisi.
Oletetaan, että yleismaailmallisesti voimalaitoksen hyötysuhde on 70%.
Sitten siirtohäviöt lienevät 5%. Siis hyötysuhde 95%.
Laturin 90%.
Akun varaus/purkauksen energiahyötysuhde n 80% (optimistinen, lyijyakulla se on 70%)
Auton muuttajan ( nopeudensäätö) hyötysuhde 90%
Auton sähkömoottorin hyötysuhde 95%
Siis yhteensä: 41%
Polttomoottorin lienee jotain 35%!
Meniköhän laskelmani jossain vikaan?
Taidan olla palikkainsinööri, kun en ymmärrä vihreitä arvoja.
-
On vikaa. Hiililauhdevoimalan hyötysuhde on n. 40%, jos jätetään kaukolämmön osuus pois.
-
On vikaa. Hiililauhdevoimalan hyötysuhde on n. 40%, jos jätetään kaukolämmön osuus pois.
No sittenhän sähköauton hyötysuhde on huonompi, kuin polttomoottorin.
Mutta ajallelin suureellisesti koko energiantuotantoa, laskin mukaan jopa tuulivoiman atomi-ja vesivoimaloiden lisäksi.
Toki bensiinin tuottamisessakin on häviönsä.
Mutta mun hihat on suuret! :angel:
-
Teijän laskelmat ei pijä paikkaansa. Vihreitten sähköautot käyp sillä täysin saastattomalla sähköllä. Nimittäin töpselisähköllä. Niiko koko vihreet...
Osa on siitäkin porukasta tosin oivaltanu aatteen ytimen. Ihmiskunnalla ei oo muuta mahollisuutta, ko muuttaa koko elämäntyylinsä; liikkuminen ja kaik turha kulutus pois. Sekin on ihan helppo toteuttaa: tietää vaan, että vaadittava muutos ei koske minua, vain muita!
ilkeili jv
-
liitteessä sähkön päästöt joissakin euroopan maissa, sähköauto kulkee tiettävästi 0.4 kw / km eli suomessa jotain 72 g/km ei ihan huono kait mutta eu keskiarvo 152 g/km ja huippuna kreikassa 360 g/km että silleen se maailma pelastuu jäähän siitä vielä niitä akkuja sitten tuhottavaksi joo
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Jos tulkitsen oikein tuota Energiateollisuuden taulukkoa, päästöt ovat tuotettua sähköyksikköä kohti. Ja auton kulutus on taas kulutettua sähköyksikköä kohti. Eli jääkö tähän väliin tuo Joukon hyötysuhdehässäkkä vielä huonontamaan sähköauton hiilidioksidipäästön tulosta? Noilla Joukon kertoimilla - mitkä ovat mieluummin yltiöoptimistisia sähköauton hyväksi - sähköauton hiilidioksidipäästöt olisivat 120 grammaa kilometrille, mihin lukuun alkaa päästä jo aika moni tavallisen ihmisen auto. Tosin tuo kulutettu yksikkö saattaa olla seinästä laturiin ajettu, jolloin lukemat pitäisivät paikkansa eli nuo autossa tapahtuvat häviöt olisivat jo luvuissa sisällä.
Toisaalta, jos sähkö ostetaan venäjältä ja tuotetaan siellä, eihän siitä meille mitään päästöjä synny. Tai käytetään ranskalaista ydinenergiatekniikkaa, joka on ensimmäisenä maailmassa osoittautunut nollapäästöiseksi...
jv
-
Katotaan nyt tuo ydinvoiman päästöttymyys ku kohta iskee tsunamit Kiinaan ja Japaniin taas.
-
Toki siinä pentsiinin ja riisselin valamistuksessaki päästöjä syntyy.
-
Toki siinä pentsiinin ja riisselin valamistuksessaki päästöjä syntyy.
Joo, tuo olis mukava kans tietää!
Eikös niissä ole se joku hukkakaasun jatkuva polttokin?
Just jostain luin, että jo se yksistään maailmanlaajuisesti on suurempi häviö, kuin Suomen koko energiakulutus!
Laskennallisesti se on " vain" 2-3% prosessihäviö.
Siis jo tuo kuvastaa alan leväperäisyyttä; hinnoissa on riittävästi katetta muutenkin!
-
Päivän paras uutinen! "Jännästi" on taas ristiriitaa asinatuntijalausuntojen kans. Tutkimus sannoo, että tuulivoma on halavin, mutta lakiesityksessä ollaan sitä mieltä, että iliman tukia ei pystytä kilipailemaan oikian sähköntuotannon kanssa.
https://yle.fi/uutiset/3-9843970
Seki on hauska, että kunhan syöttötariffi loppu, niin siinä vaiheessa vispilöiden elinkaari alakaa olla loppusuoralla ja kukahan niitä vispilöitä alakaa uusimaan, jos ei saa tukia? Tuohon ku vielä laitettaan se, että jotku maanomistajat ovat teheneet semmosia vuokrasopimuksia, että loppuunkäytetty mylly jää maanomistajan vastuulle, niin hohhoijjaa...
-
Valtion tukemaa korruptiota.
https://yle.fi/uutiset/3-9924667
-
Pudottaa perhan sen turbiini osan ales niin onpa hyvä peuran kytis paikka omilla mailla, kyllä romumiehet sen hakee ilman poijes.
-
Moro
Tossa laskuri mistä näkee tuulivoiman edullisuuden.
http://tuulivahinko.fi/ (http://tuulivahinko.fi/)
Tutkikaa nyt tuosta tuulivoiman kannattajat paljonko tuulivoiman tuotanto tulee maksamaan yhteiskunnalle.
-
Mikä on mitäkin. Mitä vertaa mihinkin.
No joo, mökillä on pari paneelia katolla. Hyvin hoitaa hommansa. No sitte kun on huonommat kelit... Se tuulimylly on tosi tehokas verrattuna paneeleihin. Siis helevetin iso tuulivoimala. Ropellin halkasija puoli meetriä.
Jos ei paista niin tod näk tuulee. Jos ei kumpaakaan niin haitanneeko tuo, laitetaan tulet.
-
Pitäsikö nämä muutkin energiantuotantomuodot lopettaa ja siirtyä öljyyn, kivihiileen ja ydinvoimaan ettei vain kukaan pääsisi tienaamaan senttiäkään uusiutuvaan energiaan perustuvalla tuotannolla ?
"Syöttötariffilla tuetaan tuulivoimaan, metsähakkeeseen, biokaasuun ja puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa."
Suomalainenhan on tunnetusti aina valmis maksamaan satasen siitä ettei naapuri pääse tienaamaan viittäkymppiä 8)
-
No ainakin hakevoimala ja muut toimivat kelistä riippumatta, myös tyynellä säällä ja pakkasella. Tavallisesti saadaan sivutuotteena (tai pääasiallisena systeemistä riippuen) myös vaikkapa prosessi- ja/tai kaukolämpöä.
Tuulimyllyt toimivat kun sattuu sopimaan, tekevät pelkkää sähköä jos sitäkään.
-
Mutta meidän lakeuksilla ei tuulivoima ikinä tule kannattavaksi, Rautsin aurinkokenno ja kunnon agregaatti on mökkiläisen paras kaveri. Kaverilla agregaatti joka käynnistyy kun valon sytyttää, kahvinkeitin ei riitä mutta aina käydessään se lataa akkuja ja hyvät led lamput ei paljonkaan virtaa tarvi. Syksyn kulutus on jerrykannullinen ja siinä on koko kesän kahvinkeitot ja mamman telsun katsomiset. Mulla mökillä sähko 15M päässä kun vaimon ja koiran kanssa ollaan saunamökissä, aladiini palaa ja lämmittää hyvin ja kuustuumanen naula saunan ikkunan johon myrskylyhtu joka samalla valaisee polun vessaan koko yön. Jos mä haluun sähkövaloja kattoa voin jäädä kotiin ja vaikka sisko isommalla porukalla isommassa mökissä niin voin katsella telkkua hakea iltapalaa jääkaapista. Sähkö pilaa koko mökkielämän.
-
No ainakin hakevoimala ja muut toimivat kelistä riippumatta, myös tyynellä säällä ja pakkasella. Tavallisesti saadaan sivutuotteena (tai pääasiallisena systeemistä riippuen) myös vaikkapa prosessi- ja/tai kaukolämpöä.
Tuulimyllyt toimivat kun sattuu sopimaan, tekevät pelkkää sähköä jos sitäkään.
Ei kai se pakkanen estä tuulivoimalaa toimimasta ? Tyven sen kyllä tekkee...
Mutta mitäpäs energiaa se tuulimylly oikein kuluttaa sillon kuse tuottaa sitä "pelekkää sähkyä" ? Niin.... Ja miten se energianlähde tuotetaan ja millä kuskataan sinne myllyn luokse....... ?
-
Siinähän se tuulivoiman ongelma onki, ku ailahtelevaisuutensa vuoksi se tarttee oman tehonsa verran säätövoimaa. Elikkäs rakennat tuulipuiston, niin rakennat jonku toisen voimalan rinnalle. Valitettavasti tuulivoiman rakentajia ei oo velevotettu säätövoiman rakentamiseen ja ne piut paut välittää säätövoiman tarpeesta, kö niitähän kiinnostaa ainuastaan maksimaalinen yhteiskunnan takaama voitto.
No nyt ku sitä tuulivoimaa tuetaan, niin oikkeinki tuulisena aikana ei ennää kannata tehä sähkyä lauhdevoimalla. Ja ku niillä lauhdevoimaloilla ei pystytä tekemään voittua, niin ne pistetään kylymäksi ja säätövoima vähenee edelleen. Sitten ku se säätövoima vähenee tarpeeksi, niin verkko kyykkää suuren kulutuksen aikana ja silloin ei oo kellään mukavaa. No mitenpä se vois olla mukavaa, ku kaikilta loppuu sähkö kovimmilla pakkasilla.
Nykysellä mallilla tuulivoima on ainuastaan markkinahäirikkö ja tuulivoiman tuottajat pitäis vähintäänki velevottaa tekemään riittävästi säätövoimaa. Sittenhän se ei tietystikkään oo ennää mikkään erikoinen pisnes, vaikka sitä tuettaski nykyseen malliin.
-
Noita isoja tuulivoimaloita pyöritetään tyvenellä sähköllä laakeririkkojen takia, vihreät tykkää ku propellit pyörii tuuli tai ei.
-
No ainakin hakevoimala ja muut toimivat kelistä riippumatta, myös tyynellä säällä ja pakkasella. Tavallisesti saadaan sivutuotteena (tai pääasiallisena systeemistä riippuen) myös vaikkapa prosessi- ja/tai kaukolämpöä.
Tuulimyllyt toimivat kun sattuu sopimaan, tekevät pelkkää sähköä jos sitäkään.
Ei kai se pakkanen estä tuulivoimalaa toimimasta ? Tyven sen kyllä tekkee...
Mutta mitäpäs energiaa se tuulimylly oikein kuluttaa sillon kuse tuottaa sitä "pelekkää sähkyä" ? Niin.... Ja miten se energianlähde tuotetaan ja millä kuskataan sinne myllyn luokse....... ?
Yleensä kun on kova pakkanen, ei tuule. Toisaalta sähkön tarve on silloin suuri. Muutenkin tuulimylly tosiaan tekee sähköä vain silloin kun sattuu tuulemaan, ja se ei välttämättä useinkaan osu siihen hetkeen kun sähköä eniten tarvitaan. Kaikkien muiden tuotantolaitosten pitää mukautua tuulivoiman kapasiteetin heittelyyn. Tuulivoima tarvitsee siis rinnalleen saman verran nopeasti starttaavaa kapasiteettia, usein se on fossiilisilla käyvää, kaasuturbiineja tms. Eli kokonaisuuden kannalta tuulivoiman hyöty ei ole "mainostetun" kaltainen.
Mutta tämänhän jo tiesitkin, kunhan saivartelet ;)
Nojoo, ja voihan sitä ajatella rakennuskustannuksia, raaka-ainemenekkiä ja kierrätettävyyttäkin tuulimyllyjen osalta jos oikein perinpohjin analyseerataan. Hirmu mötti teräsbetonia perustuksissa, masto mitälie, terästä kai, lavat hiilikuidulla ja epoksihartsilla kuorrutettua sademetsän balsapuuta. Voimakone siellä nupissa tietty perinteistä vaihteisto- hydrauli- ja generaattoritekniikkaa. Vastaavalla määrällä raaka-aineita ja resursseja pykää melko varmaan varmatoimisemman ja tehokkaamman jonkun muun voimalaitoksen.
Sama homma jää usein huomioimatta mm. energialamppujen, modernien dieseleiden maailmanpelastuslaitteistojen ja muiden huuhaahommien kanssa.
Lamppu on lempiaiheeni, tehdään muovista ja hankalasti hankittavista maametalleista Kiinassa elektroninen laite joka hieman valaiseekin, ja kuoltuaan siitä tulee ongelmajäte jonka näppärät pikku kätöset kehitysmaassa kierrättävät. Kun taas hehkulampussa on muutama gramma lasia, hiukan metallia ja se toimii hyvin. Loppuunpalaneet lamput olisi helppo kerätä erikseen kierrätykseen, senku jauhaa puruksi, erittelee lasit ja metallit toisistaa ja lähettää lampputehtaalle raaka-aineiksi.
Dieselit tehdään tahallaan hyötysuhteeltaan 10-20% huonommiksi ja saman verran kalliimmiksi jotta saadaan typen oksideja vähemmäksi. Hiilidioksidia taas tehdään se 10-20% enemmän per kWh. Ei järkeä.
Edit: Ossi kerkis jo nuo kertomaan mutta laitanpa silti omanikin :)
-
Moro
Kannattaa tutkia sellaista suuretta kun EROEI.
-
Yleensä kun on kova pakkanen, ei tuule. Toisaalta sähkön tarve on silloin suuri.
Sulla on tuossa pari ihan vaan pikkasta asiavirhettä, ensinnnäkin tuulet suomessa ajoittuvat talvikuukausiin, ja toinen on tuo energian tarve, tuulinen ja kylmä sää talvella vaatii eniten lämmitysenergiaa,
Mutta onneksi meillä suomessa tuulee silloin eniten ja saadaan sitä tarvittavaa lämmityssähköä myös tuulesta !
Vielä olisi kiva kuulla että miten se tuulivoimalan vaatima käyttövoima oikein valmistetaan ja kuljetetaan sinne myllyn juurelle ja mitä se kaikki tulee maksamaan ? ja paljonko se prosessi energiantuotto mukaanluettuna saastuttaa, verrattuna hiili, öljy,hake-tai kaasuvoimalan vastaavaan prosessiin ?
Ja minkälainen sontaläjä maankamaraan jää kun tuulimylly joskus puretaan pois ? etenkin verrattuna johonkin muuhun voimalatyyppiin
Ja tuossa vielä hiukan siitä maaimankuulusta säätövoimapeikosta, ei se ole ollenkaan niin dramaattinen juttu kuin annat ymmärtää: https://energia.fi/energiateollisuuden_edunvalvonta/energiapolitiikka/toimivat_markkinat/saatovoima
-
Ja tuossa vielä hiukan siitä maaimankuulusta säätövoimapeikosta, ei se ole ollenkaan niin dramaattinen juttu kuin annat ymmärtää: https://energia.fi/energiateollisuuden_edunvalvonta/energiapolitiikka/toimivat_markkinat/saatovoima
Luikko nää tuota juttua ollenkaan? ::) Tuossahan käitellään nimenomman sitä, että miksi säätövoimaa tarvitaan enämpi! :P Siinähän haluttiin lissää padottuja jokia, Kollajan allas ja pumppuvoimalaitos Kilipisjärvelle.
Vielä olisi kiva kuulla että miten se tuulivoimalan vaatima käyttövoima oikein valmistetaan ja kuljetetaan sinne myllyn juurelle ja mitä se kaikki tulee maksamaan ? ja paljonko se prosessi energiantuotto mukaanluettuna saastuttaa, verrattuna hiili, öljy,hake-tai kaasuvoimalan vastaavaan prosessiin ?
Tällä hetkellä se sontaläjä tullee kivihiilivoimaloitten piipusta ulos, jos mylly ei pyöri tarpeeksi. Mistä lie sitten se hiili kuskataan? Suomi ei taija olla kuitenkaan kivihiiliipuun kasvuvyöhykettä. ::)
-
Ja tuossa vielä hiukan siitä maaimankuulusta säätövoimapeikosta, ei se ole ollenkaan niin dramaattinen juttu kuin annat ymmärtää: https://energia.fi/energiateollisuuden_edunvalvonta/energiapolitiikka/toimivat_markkinat/saatovoima
Luikko nää tuota juttua ollenkaan? ::) Tuossahan käitellään nimenomman sitä, että miksi säätövoimaa tarvitaan enämpi! :P Siinähän haluttiin lissää padottuja jokia, Kollajan allas ja pumppuvoimalaitos Kilipisjärvelle.
Vielä olisi kiva kuulla että miten se tuulivoimalan vaatima käyttövoima oikein valmistetaan ja kuljetetaan sinne myllyn juurelle ja mitä se kaikki tulee maksamaan ? ja paljonko se prosessi energiantuotto mukaanluettuna saastuttaa, verrattuna hiili, öljy,hake-tai kaasuvoimalan vastaavaan prosessiin ?
Tällä hetkellä se sontaläjä tullee kivihiilivoimaloitten piipusta ulos, jos mylly ei pyöri tarpeeksi. Mistä lie sitten se hiili kuskataan? Suomi ei taija olla kuitenkaan kivihiiliipuun kasvuvyöhykettä. ::)
Luin kyllä ja lue sinäkin se kokonaan ! Tietoa asiasta löytyy muualtakin, sen mukaan säätövoimaa tarvitaan joka tapauksessa suomen olossa, tuotettiin energia millä tahansa tavalla, eikä sitä nykyisillä eikä tulevillakaan tuulivoiman määrillä tarvitse rakentaa yhtään lisää pelkän tuulivoiman vuoksi, vaikka joku, jonkun kansalaisyhdistyksen jäärä saattaa niin uskotellakin :P Ja tarvittavan säätövoiman rakentaminen ei myöskään vaadi yhteiskunnan investointeja laisinkaan, vaan hoituu markkinavetoisesti tarpeen tullessa.
Muuten nämä erilaisten kansalaisyhdistysten "asiantuntijat" sekoittavat puheissaan iloisesti Säätö, Vara.- ja Hätävoiman toisiinsa, toki sillä tavalla saadaan aikaan näyttävämpiä lukuja :P
Niinhän se sonta tulee hiili ym, voimaloiden piipuista, eikö se olisi hyvä jos voitaisi polttaa vähemmän sitä kivihiiltä, puuta, öljyä tms kun otetaan energiaa myös tuulesta, joka ei sotke ollenkaan eikä itsessään maksa mitään ?
-
Tuulivoimalan valmistamisesta tulee yhtä iso hiilijalanjälki kuin ne satunnaiset sähkö annokset säästää, mitä varten on vain kolme ohutta lapaa kun viimeksi kävin Helsingissä potkurikoneella niin siipiä oli paljon enemmän. Eiköhän ne ole tutkinut kuinka kerosiinistä saadaan paras työntovoima jonka pitäisi toimia päinvastoi tuuli myllyssä. Energiaahan ei voi tehdä tyhjästä joten ne vähentää mailman tuulia ja mikä vaikutus sillä on pitkässä juoksussa, jos heti voimalan takana tuulee niin nehän vuotaa energiaa harakoille.
Tämä vain ketjun hengissä pysymisen vuoksi.
-
Tuulivoimalan valmistamisesta tulee yhtä iso hiilijalanjälki kuin ne satunnaiset sähkö annokset säästää, mitä varten on vain kolme ohutta lapaa kun viimeksi kävin Helsingissä potkurikoneella niin siipiä oli paljon enemmän. Eiköhän ne ole tutkinut kuinka kerosiinistä saadaan paras työntovoima jonka pitäisi toimia päinvastoi tuuli myllyssä. Energiaahan ei voi tehdä tyhjästä joten ne vähentää mailman tuulia ja mikä vaikutus sillä on pitkässä juoksussa, jos heti voimalan takana tuulee niin nehän vuotaa energiaa harakoille.
Tämä vain ketjun hengissä pysymisen vuoksi.
Kolmisiipinen roottori on kaikkein tehokkain hyötysuhteen ja käynnistyvyyden suhteen, kaksisiipinen olisi kovilla tuulilla vielä parempi, mutta se käynnistyy huonosti kun tuuli on heikko, roottorin tuulipinta-alaahan ei lasketa siipien pinta-alana, vaan roottorin pyöriessään piirtämän ympyrän pinta-alana, ja sen pinta-alan sisällä voidaan tarkastella erimallisten roottorien hyötysyhdetta, joista kolmisiipinen siis on paras tuulivoimalakäyttöön.
-
Semmoset uuvet tekniikat, joista vois olla tuollasta yleismaailmallista hyötyä, mutta sitä hyötyä ei suoraan voi taloudellisesti ulosmitata, tarviivat käynnistyäkseen potkua. Ihmiskunnassa yritettään poliittisilla päätöksillä tällästä potkua antaa. Esimerkiks öljykriisien innoittamana Kalifornian poliittinen hallinto jo aikapäiviä sitten sääti melko pönttöpäisen saastesäännön. Kun Kaliforniaan ostetaan melkonen määrä autoja, se laitto valmistajat kehitystyöhön; polttoaineen hinnat ei oo vielä näihin päiviin mennessä niin korkealle nousseet, että vastaavalla innolla ois sammaan kehitystyöhön ilman pakkoa ryhytty. Ryhyttiin tietysti myös ettimään porsaanreikiä, ja saatto joku hyötyä, jopa aika kieroin konstein.
Katalysaattorit, ruiskukonneet, paremmat hyötysuhteet ois löyvetty ilman lakipakkoja, mutta isolla todennäkösyyvellä paljon myöhemmin.
Sähkön tuottaminen ainakaan tunnetuilla menetelmillä ei tuu halvemmaks uusiutuvilla energioilla, tuulella, aalloilla, auringonvalolla. Liiketaloudellinen hyöty tällästen tekniikoiden kehittämisestä on liian pitkässä varressa; taloudellisen toimijan ei kannata ryhtyä. Yhteiskunnan kannalta ja tarpeeksi pitkällä suunnitteluvälillä saattaa kuitenkin kannattaa, tai ainakin erilaisia vaihtoehtoja kannattaa tutkia ja kehittää, vaikka ne osottautus susiksi; sitten kuitenkin tiijetään. Eli ihmiskunnan oman tulevaisuuden turvaamiseksi on jonkin kokosta panosta koko ajan laitettava erilaisten asioitten tutkimiseen ja kehittämiseen.
Poliittiset päättäjät joutuvat näitä tälläsiä tutkimuksia käynnistämmään. Vaihtoehtoset mallit on, että valtion voimavaroin pystytetään tutkimuslaitos selvittämmään, laitetaan lainsäädännöllä pakko eli kielletään muut vaihtoehot, tai annetaan yksityiselle uuven kehittäjälle tukea. Se tuki vois olla avustukset kehitykseen, verohelpotukset tuotoista, suora tuotantotuki tai hintatuki.
Tuulivoiman osalta päädyttiin hintatukeen.
Ongelma tässä muodostu siitä, että hintatuen suuruutta mietittäessä ennustettiin väärin muilla tavoilla tuotetun sähkön hinnankehitys, ja mallista tuli kohtuullisen hyvin tuottava tuulisähkön tuottajille ja melko kallis veronmaksajille. Siltä osin malli toimi, että myllyjä alko nousta.
Kun poliittisesti päätetään jostain tuesta, on kuitenkin tuen toimimiseksi halutulla tavalla sitouduttava johonkin aikajänteeseen. Jos tuulivoimalle olisi tarjottu tuotantotukea viikoksi, ei myllyjä olisi noussut. Toisaalta ylilyöntien välttämiseksi olisi veronmaksajien edun mukaista jättää sopimuksiin jotain mahdollisuuksia korjata liian suuria tukia. Luvatuista asioista on kuitenkin pidettävä kiinni, muuten poliittisilta toimijoilta menee viimeinenkin uskottavuus.
Yksityinen toimija ei toimi jonkun aatteen palon takia, se toimii oman voiton tavoittelijana. Saattaa silti toimia tehokkaammin kuin tuulihattujen voimin käynnistetyt tutkimushankkeet, ja tulla veronmaksajille edullisemmaksi ja päästä haluttuihin tuloksiin. Vaikka joku vetääkin välistä.
Tuulivoimaloiden tapauksessa ei poliittisten päättäjien kohdalla ihan sattuneet nappiin arviot; siihen en osaa ottaa kantaa, oliko kysymys muutoksesta, jota oli mahdoton ennustaa, oliko kysymys päättäjien asiantuntemuksen puutteesta, oliko kysymys päättäjiä fiksumpien lobbareitten ohjauksesta vai mistä. Veronmaksajien rahaa paloi jonkun verran ja palaa pikkasen jatkuvasti, toisaalta on saatu aika lailla tietoa ja kokemusta tuulimyllyistä. Ja joku on hyötynyt taloudellisesti.
Näin yksinkertaista se on. Väillä päätökset osuu kohalleen, välillä vähän sinnepäin. Ja joskus mennee ihan mettään.
Nää oli Anttolan ajattelijan päähänpistoja, ei tarvia uskoa.
jv
-
Ameriikassa äiteet vie lapsia pelaamaan, ratsastamaan yms niin rivissä jokainen v8 sitymaasturi käy jotta ilmastointi toimii. Ku se pensa ei paljoa maksa, jokin varma systeemi ettei auto käy parkissa yli 5min. vähentäis päästöjä yhden Suomen verran ja ehkä ylikin.
-
Näin yksinkertaista se on. Väillä päätökset osuu kohalleen, välillä vähän sinnepäin. Ja joskus mennee ihan mettään.
Nää oli Anttolan ajattelijan päähänpistoja, ei tarvia uskoa.
jv
Näin se juurikin on ! Viisaita sanoja haastelet, ja tarkoitan koko kirjoitustasi !
Itse näen tuulivoiman ja myös aurinkovoimalat varautumisena tulevaisuuteen, nythän me pärjättäisiin ilmankin oikein hyvin, että siinä mielessä niihin investointi tuotantotukien muodossa julkisista varoista saattaa tuntua tarpeettomalta jonkun mielestä.
Sekin päivä tulee kun öljy loppuu ja siihen kannattaa varautua, nämä uusiutuvat energiamuodot ovat siksi tärkeitä, ja niiden saastettomuus saattaa vielä nousta paljon nykyistäkin tärkeämpään asemaan kun ja jos Kiinan ja Intian kaltaisten maiden elintaso alkaa nousta ja hyvin toimeentuleva, kuluttava keskiluokka kasvaa ( itse asiassa sellainen kehitys on jo näkyvissä )
-
Aatelkaa poijaat johonki saharaan pohjanmaan kokoinen aurinko voimala, sielähän sataa joka sadas vuosi päivän.
-
Jos paatte maailman tulevan energiankulutuksen ja -tuotannon vähän pidempään sihtiin kuin poliitikot, on tehtävä seuraavaa:
Kulutuksen ja tuotannon ns. ylimenokausi alkaa tänään.
Ylimenokautta varten on rakennettava uutta ydinvoimaa ja PALJON.
Ylimenokauden jälkeen ihmiskunnalla on käytössään saasteettomat riittävät energiantuotantomuodot, joiden toteutustapa on tänään tiedemiehillekin vielä täyttä hepreaa.
(Ylimenokauden pituudeksi arvioin korkeintaan 100 vuotta. Siis neljän sukupolven kuluessa on onnistuttava. Ei se mahdotonta ole!)
-
Aatelkaa poijaat johonki saharaan pohjanmaan kokoinen aurinko voimala, sielähän sataa joka sadas vuosi päivän.
Saa ne sen jutun sössittyä.
Aatteleppa vaikka epsanjaa, jonkun verran paistaa sielläki. Näkyykö ihmisillä aurinkopaneeleja. Eipä näy. Aurinkokeräimiä vesiputkineen näkyy kyllä jokapaikassa veden lämmittämiseen, aurinkopaneeleita ei.
Kas kun siellä valtiovalta suuressa viisaudessaan on keksinyt että kansa paneeleilla käyttäisi valtion aurinkoa. Siksi kamala vero sille puuhalle. Ei siellä kannata paneelia laittaa kun töpselisähkö on edullisempaa, olkoonkin että paljon kalliimpaa sekin kun suomessa.
Eli melko teräviä ovat siinä kinkeripiirissä. Suomen sähkö ja sen jakelusta vastaavat yhtiöt ei ole vaan vielä heurekekannu kieltää aurinkopaneeleita poliittisin kanavin. Toisaalta, eipä ole vuoteen aurinkokaan paistanu. Mutta kyllä mä oon aatellu mökille siihen paneelien viereen laittaa pikkasen myllyn. Usein, jos ei paista, tuulee...
-
Pitäisi kehitellä aparaatti joka kehittäisi sateesta ja pimeydestä sähköä,se toimisi meillä hyvin...
-
Pitäisi kehitellä aparaatti joka kehittäisi sateesta ja pimeydestä sähköä,se toimisi meillä hyvin...
Keksitty jo = vesivoima, tosin edellyttää, että sataa yöllä.
-
Se on poijaat hetki vain niin varsinki suolaseen veteen kaksi anodia ja sieltä sitä sitten tulee ja ihan sama tuuleeko tai paistaako aurinko, on nuo nykyajan keksijät niin fiksuja. Sitten on liki ilmasta sähköä pyörittämään noita tuulimyllyjä jotta viherpiiperöt on onnellisia, tuleehan halkastuun perunaan painetuista anodeistakin sähköä.
-
Se on poijaat hetki vain niin varsinki suolaseen veteen kaksi anodia ja sieltä sitä sitten tulee ja ihan sama tuuleeko tai paistaako aurinko, on nuo nykyajan keksijät niin fiksuja. Sitten on liki ilmasta sähköä pyörittämään noita tuulimyllyjä jotta viherpiiperöt on onnellisia, tuleehan halkastuun perunaan painetuista anodeistakin sähköä.
Katodi-anodi ?
-
No Rautsi jotkin eri metallia olevat mötikät, jotain tiedän mut sähköpuolella on vajetta. Moon nyt huolestunut saanko pajupillin soimaan vai veistelenkö kaarnaveneitä, siskon pojan pojat on reilu 2V ja reilu 3V ensi kesänä. Isoenon uskottavuus on siinä lujilla. Mulla oli matkaveneen katolla aurinko paneeli ja kaksi eri akkujärjestelmää, arvatkaa latasko akkuja no ei mutta Perkinssi käyntiin vartiksi niin riitti virta hälylaitteisiin. Kerran Riitgrundilla nuoripari koitti ladata purjeveneessä puhelimiaan, sanoi et antakaa mulle niin lataan ja näin tehtiin.
-
No juu Henry. Mä oon ihan spesialisti näissä sähköjutuissa. Sähköä on punasia karvoja, ja sitte sinisiä. Saattaa olla mustiaki. Sitte on vielä banaaninvärisiä mutta ne ei ole sähkökarvoja vaan jo maatuneita. Sähköä on plus ja miinussähköä. Plussaa on että lamppu palaa, miinussähköä on sähkölasku ja sähköisku. No sitte on kolmantena vielä erityisen vittumainen sähkön laji, hyppysähkö. Siittä ikinä tiä mihin hyppää kuin rusakko makuulta.
Että jos sähköistä kysyttävää niin älkkä jumalaut minulta kysykö. Hullun hommaa semmonen.
-
Mitä tule tuulivoiman edullisuuteen, pitää muistaa kuka oli vastuuministerinä kun tämä takuutuottojärjestelmä luotiin. Mauri Pekkarinen. Samaan aikaan hänen vävynsä oli mukana tuulivoimabisneksessä. Ei vaadi kummoistakaan älyä kytkentään. Sama hemmo myi Carunalle Suomen sähköverkon joka oli Fortumin perua ja määräyksenä oli, että verkkoa ei pilkota, vaan kaikki menee yhdelle omistajalle. Olisi Suomessa ollut n.200 yhtiötä ostamassa pienempinä osina ko. verkkoa
TA
-
Sitten on viellä se loissähkö-se on varmaan sitä,kun naapuri
käy makitansa sun talon ulkoseinän pistokkeesta lataamassa
kun et paikalla ole.
t. Markku
-
Tuulimyllythän sitä loissähkyä jauhaa koko ajan. Siis ihan ilimasta ilimasta saatavaa sähkyä ja sen tekemistä vielä tuetaan. :P
-
Sen verran minäkii sähköstä ymmärrän ettei pitkä salama meisselin kärestä televisijon sisäkaluihin ou vielä välttämättä tae siitä että laete on oekeissa siäjöessään.
Mulla oli Sophia Lorenz-meriikkinen väritelevisiooni sillon kun värilähetystä lähetettiin tunti viikossa, ja siinä aena joskus kuva alako kiertämään. Alan iteopplneena spesijaalina otin takapahvin poes ja aloen kiännellä meisselillä niitä namiskoeta siellä telekun sisällä.
Ja kun piti yhtä aekoo kahtoo kuvvoo etupuolelta ja sorkkija meisselillä takapuolelta, ni eihän se aena sattunu justiisa oekeeseen paekkaan se meisselin kärki, ja sillon se aena välliin villautteli niitä salamoeta. ::)
-
Oiskohan Giina Lollobrigitaz -merkkinen ollu turvallisempi rassata takkaa?
jv
-
Sen verran minäkii sähköstä ymmärrän ettei pitkä salama meisselin kärestä televisijon sisäkaluihin ou vielä välttämättä tae siitä että laete on oekeissa siäjöessään.
Mulla oli Sophia Lorenz-meriikkinen väritelevisiooni sillon kun värilähetystä lähetettiin tunti viikossa, ja siinä aena joskus kuva alako kiertämään. Alan iteopplneena spesijaalina otin takapahvin poes ja aloen kiännellä meisselillä niitä namiskoeta siellä telekun sisällä.
Ja kun piti yhtä aekoo kahtoo kuvvoo etupuolelta ja sorkkija meisselillä takapuolelta, ni eihän se aena sattunu justiisa oekeeseen paekkaan se meisselin kärki, ja sillon se aena välliin villautteli niitä salamoeta. ::)
Jes. Mulla on mökillä shaub-lorenz merkkinen viihdekeskus. Pelas hyvin jo 50 luvulla. Siinä oli sellanen autotelinekki mutta hukku johonki 30 vuotta sitte. Syö pattereita kohtuullisesti. Ääni hieno. Antenni poikki mutta korvasin kuparilangalla.
Paska peli mutta siellä soi bach ja mozart. Ei huono. Noinkin vanhassa vehjeksessä tulee helsingin olympialaisetki. Suorana
-
Se on Reijon kanssa asepalveluksesa tai tuulivoimasta väittely kuin mutapainia sian kanssa: Vähän ajan päästä kun olet *ttuuntunut ja väsynyt, huomaat että se *tana onkin nauttinut täydestä sydämestään koko ajan :laugh:
Emmää jaksa vääntää tämän enempää, vaan ulkoistan loppukaneettini muotoilun iltalehden kommenttipalstan kommentaattorille:
"Tuulivoima on kuin duunari joka tulee töihin silloin kun hänelle sattuu sopimaan. ”Joku muu” paikkaa sitten tarpeen.
Ei toimiva yhteiskunta voi pelata tuolla periaatteella, muiden kuin Vihreiden maailmassa."
Tässä E-R K:n artikkeli jota kommentoija kommentoi. Kiteyttää minunkin ajatukset asiasta aika hyvin.
https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2017/11/14/royhkeysennatys/
-
Se on Reijon kanssa asepalveluksesa tai tuulivoimasta väittely kuin mutapainia sian kanssa: Vähän ajan päästä kun olet *ttuuntunut ja väsynyt, huomaat että se *tana onkin nauttinut täydestä sydämestään koko ajan :laugh:
Emmää jaksa vääntää tämän enempää, vaan ulkoistan loppukaneettini muotoilun iltalehden kommenttipalstan kommentaattorille:
"Tuulivoima on kuin duunari joka tulee töihin silloin kun hänelle sattuu sopimaan. ”Joku muu” paikkaa sitten tarpeen.
Ei toimiva yhteiskunta voi pelata tuolla periaatteella, muiden kuin Vihreiden maailmassa."
Tässä E-R K:n artikkeli jota kommentoija kommentoi. Kiteyttää minunkin ajatukset asiasta aika hyvin.
https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2017/11/14/royhkeysennatys/
Kaikelle löytyy vastustajansa ! :D
Kun kansakoulu oli uusi asia, niin sitä vastustettiin ankarasti sillä perusteella että sinne meneville ( joutuville siis) lapsille opetetaan maantietoa, osa näistä lapsista väistämättä päätyy hevosvarkaiksi, ja turmiollista maantietoa opittuaan osaavat sitten mennä kauemmaskin naapurikyliin ja kuntiin hevosia varastelemaan, mikä tulee aiheuttamaan merkittävää kansantaloudellista tappiota ja suurta hankaluutta ihmisille.
Tässä tuulivoimassa on käynyt sama juttu, muutama toimeton mökkitontin omistaja on keksinyt että tontin arvo ehkä mahdollisesti laskee tonnin - pari kun tuulimylly näkyy pihalle, ja niinpä he perustivat Tuulivoima-Kansalaisyhdistyksen joka jauhaa p..kaa tuulivoiman haitoista mm, melusta sen kannattamattomuudesta jne, unohtaen itse asian kokonaan.
Mutta edelleenkin odotan vastaustasi vaikkapa siihen miten se tuulienergia valmistetaan ja kuljetetaan sinne myllyn luo, ja mitä se kuljetus maksaa ja paljonko saastuttaa luontoa ?
ja tietysti sekin kiinnostaa mitä hakkeen tai kivihiilen poltettavaksi valmistelu ja kuljetus polttopaikalle maksaa, ja paljonko se saastuttaa luontoa ?
Vastaa nyt edes noihin äläkä kiemurtele :P
Yleisen elämänkokemuksen perusteella ..ttuilu alkaa siitä mihin tieto loppuu..... :P
-
Moro
Kylläpä E-R K kirjoitti tai julkaisi jonkun kirjoittaman kolumnin hyvin,asiaa ja kommenteissa oli lisäksi todella asiantuntevia lisäyksiä asiaan,ikävä kyllä muutamia niin ala-arvoisia ja asiantuntemattomiakin oli mukana,hyvä kirjoitus.
-
Poliitikon mielestä toden puhuminen on hyve, mutta siinäkin pitää ottaa huomioon kannattavuus :P
-
Se on Reijon kanssa asepalveluksesa tai tuulivoimasta väittely kuin mutapainia sian kanssa: Vähän ajan päästä kun olet *ttuuntunut ja väsynyt, huomaat että se *tana onkin nauttinut täydestä sydämestään koko ajan :laugh:
Emmää jaksa vääntää tämän enempää, vaan ulkoistan loppukaneettini muotoilun iltalehden kommenttipalstan kommentaattorille:
"Tuulivoima on kuin duunari joka tulee töihin silloin kun hänelle sattuu sopimaan. ”Joku muu” paikkaa sitten tarpeen.
Ei toimiva yhteiskunta voi pelata tuolla periaatteella, muiden kuin Vihreiden maailmassa."
Tässä E-R K:n artikkeli jota kommentoija kommentoi. Kiteyttää minunkin ajatukset asiasta aika hyvin.
https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2017/11/14/royhkeysennatys/
Kaikelle löytyy vastustajansa ! :D
Kun kansakoulu oli uusi asia, niin sitä vastustettiin ankarasti sillä perusteella että sinne meneville ( joutuville siis) lapsille opetetaan maantietoa, osa näistä lapsista väistämättä päätyy hevosvarkaiksi, ja turmiollista maantietoa opittuaan osaavat sitten mennä kauemmaskin naapurikyliin ja kuntiin hevosia varastelemaan, mikä tulee aiheuttamaan merkittävää kansantaloudellista tappiota ja suurta hankaluutta ihmisille.
Tässä tuulivoimassa on käynyt sama juttu, muutama toimeton mökkitontin omistaja on keksinyt että tontin arvo ehkä mahdollisesti laskee tonnin - pari kun tuulimylly näkyy pihalle, ja niinpä he perustivat Tuulivoima-Kansalaisyhdistyksen joka jauhaa p..kaa tuulivoiman haitoista mm, melusta sen kannattamattomuudesta jne, unohtaen itse asian kokonaan.
Mutta edelleenkin odotan vastaustasi vaikkapa siihen miten se tuulienergia valmistetaan ja kuljetetaan sinne myllyn luo, ja mitä se kuljetus maksaa ja paljonko saastuttaa luontoa ?
ja tietysti sekin kiinnostaa mitä hakkeen tai kivihiilen poltettavaksi valmistelu ja kuljetus polttopaikalle maksaa, ja paljonko se saastuttaa luontoa ?
Vastaa nyt edes noihin äläkä kiemurtele :P
Yleisen elämänkokemuksen perusteella ..ttuilu alkaa siitä mihin tieto loppuu..... :P
En ole kiemurrellut enkä *ttuillut. Mutapainivertaus oli tarkoitettu huumoriksi, siinon naurio perässä.
Pakkaskelin tuulettomuus perustui omaan sisämaan asukin kokemukseen ja siihen että niistä puolesta tusinasta myllystä mitä tässä lähistöllä säännöllisemmin näen, pyörii yleensä ainoastaan Juuselan Markun laitos, ja se jaksaa aina hymyilyttää, koska se toimii omistajansa omalla kustannuksella. Tuntureilla eli Lapissa ja meren rannalla kuulemma tuulee kovalla pakkasellakin. Viheliäistä varmaan.
Kattelin tuossa nyt jotain spekkejä ymmärtääkseni tuulivoiman puolesta puhuvien sivuilta (tuulivoimayhdistys.fi). Tässä muutama pointteri sieltä:
- Tuulienergiasta 60% syntyy talvikuukausina (loka-maalis=6kk) eli vähän se painottuu talven puolelle. Myönnetään. Melko vähän.
- 3MW voimalaitos on huipputehoonsa nähden "melko näyttävä", roottorin halkaisija on 90m ja napakorkeus myös 90m.
- Keskiteho vehkeillä on 23% eli voidaan ajatella että 3MW värkki on oikeastaan epätasaisesti toimiva vajaa 700kW laitos. Näyttävyyden suhde tehoon senku kohenee.
- Jossakin artikkelissa oli että laitos tuottaa rakentamisessa kuluneen energian vaikutuksen verran energiaa ensimmäisen vuoden aikana, mutta en nyt tiedä onko ko summa laskettu huipputehon vai tuon 23% mukaan. Jos on laskettu huipputehon mukaan, oikeasti "takaisinmaksussa" menee yli 4 vuotta.
- Koko tuulivoimalaitoskannan huipputeho oli 80MW vuoden 2010 sähkönkulutuspiikin aikoihin. Sillä nippanappa pyörittää yhtä ihan pientä paperitehdasta.
Noihin kysymyksiisi, joo, tuulimyllyn käyttö ei maksa eikä kuormita muuta kuin sen mitä voimalaitoksen hoitoon kuluu per tuotettu kWh. Toki laitos vaatii käytännössä edelleenkin sen että käytettävissä on nopeasti reagoivaa laitoskapasiteettia sen varalle jos ei satu tuulemaan, ja sen kapasiteetin käytön ja ylläpidon maksaa joku muu. Olisi reilua jos tuulivoimalan yhteyteen vaadittaisiin edes varavoimala joka tarvittaessa tuottaisi edes sen oletetun keskitehon (23% maksimista) silloin kun ei mylly pyöri. Tai ei nyt joka myllyn juuressa aggregaattia tarvita mutta vaikka nyt edes per puisto tai per firma olisi joku backuppi tai sitten maksaisivat jollekin siitä hyvästä jos ei tuotantoa tule. Samoin nuo myllyt ovat melkein aina jossain hevon kuusessa ja sinne pitää viedä sähköjohto pelkästään niitä myllyjä varten. Onneksi noilla tehoilla ei tarvita kovin paksua johtoa ::)
Joka tapauksessa se väite että energia tuulimyllyillä olisi ilmaista tai päästötöntä on samanlaista "logiikkaa" kuin ihmisillä jotka vievät tonnin tavarat kirpputorille ja niiden myynnillä "tienaavat" satasen, eivät vähennä "tienestistään" edes pöytävuokraa.
Toinen kysymys, siihen osaa varmaan joku muu vastata paremmin, mutta mielestäni on parempi polttaa harvennuspuut, risut, saha- ja massateollisuuden jätekuoret ja lastut, vanhat trukkilavat, pahvit ym kattilassa kuin antaa niiden lahota ja tuottaa sama määrä hiilidioksidia metsässä. Rekat vie tottakai löpöä jne, ja kaikki maksaa, joo.
Mutta. Kyse nyt tässä jo kohta varmaan jankuttamiselta vaikuttavassa oikeiden voimalaitosten puoltamisessani on enempi siinä että esimerkiksi tuo meidän kylän keskellä oleva 60MW kattila (joka siis tekee hönkää säistä riippumatta ja jatkuvasti enemmän kuin kaikki Suomen tuulimyllyt keskimäärin yhteensä) mahtuu parin tuhannen neliömetrin läntille tehdasalueelle, sen rakensi joku omilla rahoillaan ja myöskin se tuottaa jotain muutakin kuin veronmaksajien euroja pääomasijoittajan taskuun. Suuri osa kylästä saa siitä kaukolämmön, tehdas höyrynsä ja osan sähköstään, ihmiset töitä, kunta ihan kohtalaisen kiinteistöveron jne.
Kyllä kai niistä tuulimyllyistä hyötyäkin on, en minä sitä kiistä, mutta nykysäännöillä ne lähinnä sotkevat sähköntuotto- ja jakelusysteemiä ja saavat epäreilua kilpailuetua muunmuassa minulta kysymättä otetuilla rahoilla.
-
No juu Henry. Mä oon ihan spesialisti näissä sähköjutuissa. Sähköä on punasia karvoja, ja sitte sinisiä. Saattaa olla mustiaki. Sitte on vielä banaaninvärisiä mutta ne ei ole sähkökarvoja vaan jo maatuneita. Sähköä on plus ja miinussähköä. Plussaa on että lamppu palaa, miinussähköä on sähkölasku ja sähköisku. No sitte on kolmantena vielä erityisen vittumainen sähkön laji, hyppysähkö. Siittä ikinä tiä mihin hyppää kuin rusakko makuulta.
Että jos sähköistä kysyttävää niin älkkä jumalaut minulta kysykö. Hullun hommaa semmonen.
Mihis sää sen ruskean sähkön unohit ?
-
Moro
Enstex yksi oikaisu käsityksiin,pystyakseli voimalat kuten windside, savonius, dareius yms. ovat huonompia hyötysuhteeltaan kuin perinteinen kolmesiipinen vaaka-akseli turbiini,toisaalta kummallakin on hyvät ja huonot puolensa.
Tossa Karin jutussa,en tiedä mistä juttu oli mutta Kari viittaa näin: - Jossakin artikkelissa oli että laitos tuottaa rakentamisessa kuluneen energian vaikutuksen verran energiaa ensimmäisen vuoden aikana, mutta en nyt tiedä onko ko summa laskettu huipputehon vai tuon 23% mukaan. Jos on laskettu huipputehon mukaan, oikeasti "takaisinmaksussa" menee yli 4 vuotta.
Olisi mielenkiintoista tietää onko takaisinmaksu aika laskettu Karin arvion mukaan lisäksi tuulivoiman tuottajan saaman yhteiskunnan tukeman tariffin mukaan vaiko esim vesivoiman sähkön hinnan mukaan,jos on laskettu sen kalliimman mukaan niin se takaisinmaksuaika voi olla 4 vuotta mutta jos ei niin se 4 vuotta venyykin 12 vuodeksi.
Tänäänkin muuten rikkunee 300 000 € tuulivoimatuessa. http://tuulivahinko.fi/ (http://tuulivahinko.fi/)
-
Markku, siinä jutussa mihin viittasin, puhuttiin vain päästövaikutuksista, ei hinnasta. Eli kun hommataan sademetsästä balsat 40m lapoihin, päällystetään ne hartsilla ja hiilikuidulla, hommataan teräkset mastoon ja betonit perustukseen jne. Eli minkä verran hiilidioksidia pääsee rakentaessa vs minkä verran mylly sitten säästää (ilmeisesti hiilivoimalla tehtyyn sähköön verraten, todennäköisimmin unohtaen hiilivoimalan sivutuotteen eli kauko- tai prosessilämmön).
-
Takaisinmaksuaikahan on aika näpäkästi laskettu. Jos nyt otetaan esimerkiksi 3 MW laitos, jonka oletetaan tuottavan keskimäärin 23 % nimellistehosta.
3 000 kW x 0,23 = 690 kW
sitten lasketaan vuoden tuotto:
690 kW x 24 h x 365 pv = 6 044 400 kWh/v
kun pörssisähkön keskihinta on n. 4,5 c/kWh, niin vuodessa kertyy rahulaista...
6 044 400 kWh x 0,045 €/kWh = 271 998 €
Ja kun 3 MW voimala maksaa n. 5 000 000 €, niin pystytyskulut on katettu...
5 000 000 € / 271 998 €/v = 18, 38 Vuotta, eli 18 vuotta ja 5 kuukautta
Sanotaanko näin, että aika on niin pitkä, että oma laskuvirhe eppäilyttää jo ihtiäki??
-
Ei niiden valmistaminen ainakaan tarvi olla halpaa, siittä vaan päättelin et serkun piti tehdä työkalut joilla myllyn öljunsuodattimet tehdään ja sitten päiväkausia niitä prässillä teki. Mulla tuli heti mieleen et varmasti jonkin auton öljyfiltteri olis toiminut ihan yhtä hyvin ja ollut paljon halvempaa. No kellä rahaa on niin se sitä käyttää ja saihan serkkupoika viikoksi töitä.
-
Menin viitisen vuotta sitten Mitsubishi Canter -kuorma-autolla Sveitsiin. Kyydissä oli Suomen maajoukkueen trialkalusto, syy matkaan joukkue-MM. Mitsun miehistönä oli mie ja yks joukkueessa ajava trialisti; mie turistina. Muu porukka tuli lentäen, mie joutomiehenä olin juttuseurana ja tarvittaessa toisena kuskina tuolle pikkukuorkille. Tuulimyllyihin tää liittyy niin, että tää toinen kaveri ajaa tai käyttää työkseen autonosturia, ja pääasiallinen työmaa siihen aikaan oli Saksassa ja työnä nostella noita myllyjä pystyyn. Pitkän matkan aikana ehittiin puhua aika monista asioista, myös hänen työstään.
Saksassa oli sillon buumi myllyjen pystyttämisessä, ja laittoivat vielä suurempia ko nää meijän. Se kolmilapasen ropellin yks siipikin oli jumalattoman pitkä, ja painookin vähän mahottomasti, vaikka aika eksoottisista aineista tekevätkin. Aika matalat tuulirajat oli sille, millon niitä voip nostella. Niistä mitoista ja painoista puhuttiin, kaikki luvut oli käsittämättömän suuria, kun niitä on ite nähny vaan satojen metrien päästä. En tietysti ennää muista yhtään lukua. Sen muistan, että siiven mittaa ei voi kasvattaa, kärki ei voi ylittää äänennopeutta (ainakaan paljon?). Tuo Eeron linkkaaman linkin hörhö poliitikko oli senkin tosin kääntänyt tuulennopeudeksi...
Mutta kannattavvaa oli silloin tuulimyllyjen pystytys. Nimittäin sille suomalaiselle isolle autonosturiyritykselle, ja sen työntekijälle. Toinen asia, oliko ja onko kannattavvaa maailman pelastumisen kannalta, tai saksalaisen veronmaksajan kannalta. Siellä taitaa olla kuitenkin vähän samantapanen hintasubventio ko meillä, ja vähän samaan tapaan väärin laskettu, että veronmaksajat mukavasti tukkee yksityistä yrittämistä... Jos tuo hintatuki on liian iso, se ei ees ohjaa kehitystä oikein.
Olikohan se muuten niin se suomalainen tuki, että kukin hanke käsitellään paikallisessa elyssä, ettei tuki lankea automaattisesti ko manulle illallinen, eli periaatteessa niitä ei ois tarvinnu ottaa tuettavaks ko semmonen määrä, mikä ois kehittämisen ja selvittämisen kannalta tarpeen. Mutta se paikallinen elypäättäjä saattaa olla saatavissa puolelle, konstilla tai toisella? Nyt niitä uusia tuettavia ei kuitenkaan pitäs ennää samassa mitassa syntyä.
jaakkovaakko
PS. Terveiset Ossille, jos näitä lueskelet!
-
Kylmä olis Vaasassa ollut jo monta päivää, tuulesta tiedän vain sen et jos tuulee niin puut heiluu. Siis tuuli johtuu puiden heilumisesta.
-
Noihin kysymyksiisi, joo, tuulimyllyn käyttö ei maksa eikä kuormita muuta kuin sen mitä voimalaitoksen hoitoon kuluu per tuotettu kWh.
No tulihan se sieltä ;)
En ole missään väittänytkään että tuulella tuotettu sähkö olisi ilmaista, mutta itse tuuli on sitä kuten aurinkokin ja molemmat ovat myös täysin saasteettomia, kaikista muista nyt käytössä olevista energiamuodoista pitääkin sitten maksaa, ja ne myös saastuttavat ympärostöä monin tavoin.
Kyse on myös tuuli-ja aurinkoenergian varastoinnista sellaiseen muotoon että sitä voidaan tarpeentullen ja nopeasti ottaa käyttöön, Pyhäjärvelle on suunniteltu yhtä sellaista laitosta vanhaan kaivokseen, sinne lasketaan vettä, joka pumpataan tuuli-tai aurinkoenergialla maanpinnalle tekojärveen, josta sitä lasketaan takaisin kaivokseen turbiinien läpi, jollon pumppaukseen käytetty energia saadaan syötettyä sähköverkkoon haluttuna aikana.
Ja säätövoimaa suomeen ei tarvitse rakentaa ollenkaan lisää nykyisillä eikä edes suunnitelluilla tuulisähkötuotannon määrillä, vaan jo olemassaoleva säätövoima riittää.
-
Parempi keskittyä siihen mihin energiaa käytetään. Onkonko turhien härpäkkeiden tuotanto tarpeellista? Kaikissa energiatuotannoissa veron määrä on se joilla voidaan säädellä hintasuhteita. Veron määrää Suomen hallitus, muutokset ovat tulleet kepulien ollessa vallassa. Ja aina niistä on kärsinyt kaupungeissa asuva maan nettoveronmaksaja!
TA
-
Noihin kysymyksiisi, joo, tuulimyllyn käyttö ei maksa eikä kuormita muuta kuin sen mitä voimalaitoksen hoitoon kuluu per tuotettu kWh.
No tulihan se sieltä ;)
En ole missään väittänytkään että tuulella tuotettu sähkö olisi ilmaista, mutta itse tuuli on sitä kuten aurinkokin ja molemmat ovat myös täysin saasteettomia, kaikista muista nyt käytössä olevista energiamuodoista pitääkin sitten maksaa, ja ne myös saastuttavat ympärostöä monin tavoin.
No et väittänyt niin, siteerasit vain tutkimusta jossa sitä väitettiin (virheellisesti) halvimmaksi, ja nytkin mainitset "kaikkien muiden energiamuotojen maksavan". Paskat ne mitään maksaa. Kivihiili on maassa valmiina ja puut kasvaa metsässä ihan itsestään. Samoin kuin aurinko vaikutuksellaan synnyttää tuulta ilmakehään. Niiden hyödyntäminenhän on se mikä hommassa maksaa. Puut pitää kaataa ja roudata voimalaan, joka sekin pitää enste rakentaa. Tuulivoimaa saa hyödynnettyä jos rakentaa tuulimyllyn oheisvermeineen ja ylläpitää sitä. Paljoko saat energiaa voimalan elinkaaren aikana per käytetty euro (sis. voimalan rakentamisen, käyttöiän aikaisen ylläpidon ja energian ja lopuksi loppuunpaleveellen voimalan purkamisen ja kierrättämisen) on se mikä ratkaisee, nyt tätä kilpailua vääristää päästökauppa, tuulivoiman tuet ynnä muut. Kyse on valtiovallan vakavasta ja epäterveestä puuttumisesta markkinoihin.
Kyse on myös tuuli-ja aurinkoenergian varastoinnista sellaiseen muotoon että sitä voidaan tarpeentullen ja nopeasti ottaa käyttöön, Pyhäjärvelle on suunniteltu yhtä sellaista laitosta vanhaan kaivokseen, sinne lasketaan vettä, joka pumpataan tuuli-tai aurinkoenergialla maanpinnalle tekojärveen, josta sitä lasketaan takaisin kaivokseen turbiinien läpi, jollon pumppaukseen käytetty energia saadaan syötettyä sähköverkkoon haluttuna aikana.
Tämä on ihan hyvä konsepti, se olisi nimenomaan sitä kaivattua nopeasti reagoivaa tehoa. Ilmeisesti tehoksi on ajateltu max 200MW. Jos turbiinien hyötysuhde olisi sata niin se vastaisi 720000 kuutiota vettä tunnissa (laskin pudotuskorkeuden 1km:lla, kaivos on 1,4km mutta turbiini ei voi olla pohjalla. Todellisuudessa ei taida miljoona kuutiota riittää, eli melkoinen kohina käy kanavassa :) Mielenkiintoinen projekti kaiken kaikkiaan, toivottavasti toteutuu, toivottavasti ei kuitenkaan ihan pelkillä veronmaksajoen varoilla, tai jos tehdäänkin niin saataisiin siitä jotain takaisinkin.
Ja säätövoimaa suomeen ei tarvitse rakentaa ollenkaan lisää nykyisillä eikä edes suunnitelluilla tuulisähkötuotannon määrillä, vaan jo olemassaoleva säätövoima riittää.
Murhehan on (aina ollut ja edelleenkin on) siinä että kun tuulimyllyoperaattoreilla ei ole mitään vastuuta säätövoimaan liittyen, ja heidän tuotantoaan subventoidaan kestämättömällä tavalla, säätövoiman ylläopito on kannattamatonta kun sitä ei subventoida. Säätövoimaa siis on olemassa mutta laitoksia suljetaan koko ajan ja kohta sitä ei enää ole riittävästi.
Tuulivoiman "yltiökannattajat" voisivat vaikka ilmoittautua vapaaehtoisiksi siihen että pistetään kauko-ohjattu pääkytkin heidän sähkötauluunsa, niillä voisi sitten leikata kulutusta kun sähköstä tulee hetkittäinen pula. Sellaistakin on lähitalville ennustettu.
-
Yksi on ainakin varma-ääntä nuo tuulivoimalat tuottavat aina kun pyöriivät.
Tämä ääni toki ei haittaa niitä,jotka saavat tuulivoimatukea.Harva niistä nääs asuu
likelläkään tuulimyllyään.
Mutta semmoista,joka asuu siinä likellä-sitä voi vaikka häiritäkin.Muukin
kuin melu.
Mutta hauskahan noita on väkästellä harrastusmittakaavassa.Mutta
mie on voi edes harrastaa,koska olen tuonut julki vastakkaisen
käsitykseni noista vehkeistä. Onhan se niin kuin nokkossäkin
paikkaamista koko tuulivoimatouhu.
Keskitytään mieluummin ydinvoimaan-se on täysin riskitöntä
meillä Suomessa-johan se tieto julkaistiin Eppujen levyssä
70-luvulla.
t. Markku
-
Meidän tuulivoima on vain vihreiden lepyttelyä, seuraavissa vaaleissa on vaara et vihreät pääsee hallitukseen ja sit poijaat sähkö maksaa tehtiin se millä tavoin tahansa.
-
Kaiken tämän arvelun, ja sähköteknisen pohdiskelun jatkeeksi voisin näin elektroniikan autodidaktina laittaa pikkasen faktaakin kehiin.
Sähkö, valo, ääni, liplatus on aaltoja. Siis aaltovoimaa tarvitaan. Kalat, nuo pikku samurait ja sukelteluexpertit ei aalloista häiriinny lainkaan. Sitäpaitti aaltovoimalat ei tuota ääniaaltoja vaan käyttää aaltoja. No, aprikoos, kun ne käyttää aaltoja niin samalla tsunamiherkkyys lievenee. Siis onhan tää nyt ihan päivänselvä juttu. Aallonmurtaja... Höpöhöpö, ei kun lissää energia-aaltoja. Jotenkin kansalaisia on johdettu harhaan tän jutun kanssa. Kysy vaikka ahvenilta. (on muuten melko hiljasia veijareita, ne puhu mittään). Mutta kun uimarakon puhkasee niin sanoo poks. Siinä kaikki. Eli kun eivät vastusta niin ovat puolesta.
-
Se on tuo Rauzi ateisti, niinku on ite sanonukki. Vähä samallainen ku eunukki, mutta ei kuitenkaan.
Ei usko mihinkään, mitä ei itse totea ja aalloista järvivesiaallot on meri-, tai purovesiaaltojen lisäks ainoita havainnoitavia.
Ans olla ku tulee mikroaaltoja, jotka pakaste-eines kyllä myöntää, tai radio-aaltoja. Siinä sitä, näkymätöntä, johon vaan pitää uskoo.
Niinku noi ääniaallokki. Ei ääntä oo, jos ei laitetta, jolla ne muutetaan uskottavaan muotoon, niinku ny korva, tai mikrofoni.
Mikrofoni on laite, jolla ääniaalto muutetaan sähköseen muotoon.
Eikä sekään vielä ääntä ole.
Tarvitaan änäri, joka taas muuntaa sen mikin sähkövärähtelyn äänenpaineeks, laittaa ne matkaan ja korvan vasara sitte hakkaa aivoille signaalia että hei; täältä tullaan taas.
Ei o helppoja nää uskon asiat. :-X
Mutta siihen uskon, mitä Henkka sano, että aina tuulee, ku puut on vinossa.
Tuuli syntyy vinoista puista.
Täysin selvä peli. Mikrofonista lähtee mikroaaltoja. Siksi mulla on sylimikro. Mikrokosmos, no helevata, velipoika söi kosmoskynää pikkuipanana. Läpsähti päänahka siniseksi sillä. Ne on siniaaltoja.
-
Pyöritellään nyt myllyjä aikamma ihan sitte kenen tahhaan iloksi ja itkuksi. Siitä oon kyllä eri mieltä, että ölijy loppus. Ei se mittään lopu, kön ei kivikausikkaan loppunu siks, että kivet ois loppunu.
Eikä se lopu tuulivoiman käyttökkään siks, että tuulet loppus. Kyllä niitä vinoja puita kuitenki sen verta palijo näyttää olevan, että ei minkään valtion rahat riitä niitten suoristamisseen. Ei etes Suomen, vaikka vihiriät saattaa utopiassaan muuta kuvitellakkin. Mutta onneksemme vihiriät on ainuastaan kokkoomuksen puutarhajaosto, joten lopen se järki voittaa kuitenki.
-
Yksi on ainakin varma-ääntä nuo tuulivoimalat tuottavat aina kun pyöriivät.
Tämä ääni toki ei haittaa niitä,jotka saavat tuulivoimatukea.Harva niistä nääs asuu
likelläkään tuulimyllyään-
t. Markku
Entisessä elämässä, silloisella anopilla oli mökki saaressa, kilometrin päässä kolmesta tuulivoimalasta, olin sillä mökillä varsin usein 25 kesän aikana, ja aina kun sinne mentiin niin siellä myös yövyttiin, kyseessä oli harva eristämätön lautamökki, joten anopin kissan saapastelu ja kolistelu pihalla kuului sisälle öiseen aikaan hyvin ( jos anoppi ja kissa sattuivat mökillä olemaan, aika usein sattuivat ).
Mutta niistä tuulimyllyistä ei kuulunut pihaustakaan ikinä, ei niin mitään, ei edes sitä hump hump - ääntä ( jota ne kuulemma pitävät, niin sanovat tuulivoimayhistyksen eeskäypät, ne kansalaiset) ja perämeri välkkyi päivällä auringon kilossa tuhat kertaa häiritsevämmin kuin ne pyörivät roottorit.
Kerran kovalla myrskyllä mentiin oikein varta vasten kuuntelemaan oikein lähelle, siihen myllyjen mastojen juurelle että kuuluuko sieltä mitään, no eihän sieltä pertana mittään kuulunut, tuuli ulvoi ja meri kohisi niin kovasti että ne roottoreista mahdollisesti lähtevät äänet peittyivät, pettyneenä jouduttiin palaamaan mökille.
-
Joo, sano rengit päissään.
https://yle.fi/uutiset/3-9936076
-
Tällä päähineellä voi estää tuulivoiman aiheuttamat melu-ym haitat, ja tämä myös auttaa sähköyliherkkyyteen ja maansäteilystä aiheutuviin haittoihin
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Sää et Reijo sitä kuule mutta mitäs kaikkea on tullut ikääsi mennessä tehtyä, paljonko ajeltu motskarilla ilman korvatulppia jne?
Koska kuulo viimeksi tsekattu?
Itsekin siedän nykyään paremmin kovia ääniä, ja pienet äänet ei edes kuulu... Migreeniherkkyys on edelleen, laukaisu nopea ja yllättävä esim tietynlaisesta valon välkkeestä ja muutamasta muusta ärsykkeestä. Psyykkisperäistä joo ja harhaa sanoo jotkut niistä joilla ei kyseistä riesaa ole.
Oletko muuten ikinä nähnyt kahta miljoonaa euroa sileinä satasina matkalaukkuun pakattuna?
-
Niillä tuulimyllyn melusta valittajilla on usein kuulokoje, ja myös mökkitontti josta on näköyhteys tuulivoimalaan :police:
Minä kuulen erinomaisen hyvin, välillä liikaakin, kaikkea ei tarttis aina kuulla :-\
En oo nähnyt moisia pikkusummia, itte olen kerännyt viissatasia vanhoihin 200 litran pakastearkkuihin, kolmas on pikkuhiljaa täyttymässä :laugh:
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tuulimyllyn meluun vaikuttaa oleellisesti se,
että onko havainnoija myllyyn nähden tuulen ylä-vaiko
alapuolella. Samoin muuhun mekkalaan.
Esim. tuossa järven toisella puolen kaikenaikaa haukkuvien
rakkien ääni häipyy liki kuulumattomiin silloin kun tuulee
muualta kuin sieltä rakeilta päin.
Tämä on varma tieto. Matkaa on reilu kilometri noihin äänilähteisiin.
Onneksi en enää kovin korkeita ääniä edes kuule-tuli harrastelta
räjähteiden kanssa pentuna nääs...
t. Markku
-
Se Anopin mökki on saaressa, meren puolella saarta, myllyt ovat näköetäisyydellä ja tuuli käy lähes aina myllyiltä mökille päin, vaan hiljaista oli sillä suunnalla, aina, ja oli siellä mukana lapsiakin, eivätkä hekään mitään kuulleet.
Kyllä se tuulivoimalan äänen puuttuminen taitaa johtua vain siitä ettei sitä ole :P
-
Merellä olevan saaren tilanteesta ei ole omia kokemuksia, mutta sisämaassa äänihaitta on todellinen. 400 m etäisyydellä olevasta nykymittapuulla pienestä 600 kW voimalasta ääni kuuluu kyllä hyvin selvästi. Tuulen suunta vaikuttaa ääneen voimakkaasti. Pahimmillaan tilanne on silloin, kun maan tasolla ei tuule ja voimalan napakorkeudella tuulee.
Aivan voimalan juurella roottorin lavoista lähtevä ääni ei välttämättä kuulu yhtä selvästi kuin kauempana. Juurella taas generaattorin vaihteiston ja muun mekaniikan äänet voivat olla merkittävämpiä.
-
No-uskottava se sitten on.Sattunut hyvät ja hiljaiset myllyt.
Ne,joita itse olen päässyt=joutunut kuulemaan ovat pitäneet
semmoista jännää lutskutusta-ja joistain vielä kuulunut vaihdelatikon
jorrausta.Lienevät olleet huoltoa vailla? Aika kauaskin se ääni
niistä kuului.
No-niin kauan kun ei näihin maisemiin tule myllyjä-
ihan sama,millainen vilinä ja ääni niistä lähtee.
t. Markku
-
Jaksollinen ääni roottorin pyöriessä syntyy, kun roottorin lapa ohittaa voimalan tornin. Roottorin kierrosluku vaikuttaa äänen taajuuteen, mikä taas vaikuttaa siihen kuinka pitkälle ääni kantaa ja kuinka hyvin se läpäisee erilaisia rakenteita.
-
Jaksollinen ääni roottorin pyöriessä syntyy, kun roottorin lapa ohittaa voimalan tornin. Roottorin kierrosluku vaikuttaa äänen taajuuteen, mikä taas vaikuttaa siihen kuinka pitkälle ääni kantaa ja kuinka hyvin se läpäisee erilaisia rakenteita.
No ei.
Kuten Ainstain osoitti niin kaikki on suhteessa johonkin.
Jos olet roottorin sivulla on jaksoääni. Jos olet kohtisuoraan roottoriin nähden, ei ole vaihtelua.
Tämä syntyy siitä että sivulla, lähestyvän lavan nopeys on sinuun nähden pienempi kuin sinusta poistuvan lavan.
Mene moottoriradalle kuuntelemaan auton ääntä. Se menee ohitsesi niin että koneessa sama kierrosluku kokoajan. Mitä kuulet ?
Iiiiiiuuuu, lähestyvän auton kierrosluvun taajuus on suurempi kun loittonevan. Tietysti. Onhan tää nyt ihan päivänselvä juttu.
Tuulimyllyn lavan ohittaessa tornin. Sillä äänellä ei ole mitään tekemistä tornin kanssa vaan sillä lähestyykö lapa tarkkailijaa, vai loittoneeko siitä. Onhan nää nyt ihan perusasioita...
-
Jaksollinen ääni roottorin pyöriessä syntyy, kun roottorin lapa ohittaa voimalan tornin. Roottorin kierrosluku vaikuttaa äänen taajuuteen, mikä taas vaikuttaa siihen kuinka pitkälle ääni kantaa ja kuinka hyvin se läpäisee erilaisia rakenteita.
No ei.
Kuten Ainstain osoitti niin kaikki on suhteessa johonkin.
Jos olet roottorin sivulla on jaksoääni. Jos olet kohtisuoraan roottoriin nähden, ei ole vaihtelua.
Tämä syntyy siitä että sivulla, lähestyvän lavan nopeys on sinuun nähden pienempi kuin sinusta poistuvan lavan.
Mene moottoriradalle kuuntelemaan auton ääntä. Se menee ohitsesi niin että koneessa sama kierrosluku kokoajan. Mitä kuulet ?
Iiiiiiuuuu, lähestyvän auton kierrosluvun taajuus on suurempi kun loittonevan. Tietysti. Onhan tää nyt ihan päivänselvä juttu.
Tuulimyllyn lavan ohittaessa tornin. Sillä äänellä ei ole mitään tekemistä tornin kanssa vaan sillä lähestyykö lapa tarkkailijaa, vai loittoneeko siitä. Onhan nää nyt ihan perusasioita...
Tuulivoimalan ääni on kyllä molempiin suuntiin jaksollista ja sanoisin, että Risto on enemmän oikiassa. Sitä en ossaa sanua, että onko tornilla vaikutusta vai ei, mutta saattas jopa ollakki. Sitä asiaa on vaan normaalin mökkiläisen hirviän vaikia todistaa, ku se on hankala päästä kuuntelemaan voimalaa sieltä navan yläpuolelta.
Rauzi taas on sekottanu käsitteet, sillä nää kirijotat nyt Doppler-ilimiöstä ja sillä ei oo mittään tekua jaksollisuuden kanssa. Sitä en kyllä kiistä, että eikö taajuus käyttäytyisi tuohon tyyliin.
-
Vasta luin jostain niistä tuulimyllyn äänien mittaussessioista taloissa jotka ovat äänien vaikutuspiirissä, ja joitten asukkaat ovat kertoneet niistä kärsivänsä, ja niissähän ( sopivasti ? ) puhutaan korviin kuulumattomista matalista infraäänistä.
Mittauksista teki hankalan mm, se että häiriöääniä oli paljon, muun muassa pesukone ( linkous) ja jopa niormaali oven sulkeminen aiheutti tuulivoimalan ääniin verrattuna moninkertaisen infraäänipiikin mittalaitteisiin, ja liikenteen infraäänethän ovat ihan omassa luokassaan.
-
Joo, tuli ilmaistua asia epätarkasti. Rautsi on sinänsä oikeassa tuon havaittavan (kuultavan) äänen taajuuden suhteen. Kyseessä on Doppler-ilmiö.
Tässä havainnollinen esitys Doppler-ilmiöstä
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fy/fy3/3_aani/304?C:D=iS3i.iPif&m:selres=iS3i.iPif (http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fy/fy3/3_aani/304?C:D=iS3i.iPif&m:selres=iS3i.iPif)
Tuulivoimalan käyntiäänessä / melussa havaittavassa jaksollisuudessa on kyse amplitudimodulaatiosta eli äänen voimakkuden jaksollisesta vaihtelusta ajan funktiona. Nykymallisten tuulivoimaloiden tuottama melu ja äänen ampiltudimodulaatio on monen tekijän yhteisvaikutusta. Tästä hiukan perusteita liitteessä olevassa otteessa Ympäristömineisteriön julkaisusta 4/2007 "Tuulivoimamelun syntytavat ja leviäminen".
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Juu, doppler on eri asia kuin se että siipi ohittaa maston ja siitä mahdollisesti tulee oma äänensä. Rys... venäläisten Tu-95 Bear on meritiedustelupommari, siinä on jokaisen neljän moottorin nenällä kaksi vastakkaisiin suuntiin pyörivää potkuria. Kone on maailman pahaäänisimmän lentovehkeen maineessa, ja syy on siinä että aina kun vastakkaisiin suuntiin pyörivien potkurien lavat kohtaavat, siitä lähtee oikein ekstrapottumainen ja kova ääni.
En nyt väitä että tuulimyllystä semmoinen metakka lähtee kuin Tupolevista mutta se kun lapa ohittaa maston on tosiaan oma ilmiönsä.
Reijolla ei mee jakeluun se että ääni voi olla olemassa, ja sen joku voi kuulla vaikka sitä ei itte kuulekaan. Norsut viestivät infraäänillä, se kantaa kilometrejä mutta ei sitä kuule kuin norsut. Jotkut ihmiset saattavat sen myös aistia, mutta eivät tosiaankaan kaikki. Vastaavasti koirat ja lepakot operoivat sujuvasti ultraäänialueella, perhonen maistaa gramman sokeria kuutiosta vettä ja niin edelleen. Toisilla on herkemmät aistit kuin toisilla, heikommin aistivien on sitä vaikea ymmärtää.
-
Kari Sillanpään kommenttiin ei ole paljon lisättävää.
-
Reijolla ei mee jakeluun se että ääni voi olla olemassa, ja sen joku voi kuulla vaikka sitä ei itte kuulekaan. Norsut viestivät infraäänillä, se kantaa ki
Ei meekään koska 400 metrin päässä tuulivoimalasta tehdyissä mittauksissa tuulivoimalan aiheuttama äänenpaine ei ole ollut lähelläkään ihmisen korvaan kuuluvaa äänenpainetta, ja "pahoja" infraääniä koskee sama, se kun ei "kanna" yhtään pitemmälle, ja ne matalammat taajuudet eivät myöskään vaikuta mitään ihmiseen jos äänenpaine on pieni, kuten tuulimyllyjen tapauksessa on, asiasta on runsaasti tutkimustietoa olemassa.
Kyseessä lienee enemmän psykologian puolelle liittyvä ilmiö, kun se mylly näkyy ja pyörii siinä silmien edessä, ja sitä katsova inehmo inhoaa myllyä ja sen omistajia kovin, niin ehkä hän alkaa miettiä että millä tuon saisi tuosta poies maisemaa pilaamasta ? :P
-
Reijolla ei mee jakeluun se että ääni voi olla olemassa, ja sen joku voi kuulla vaikka sitä ei itte kuulekaan. Norsut viestivät infraäänillä, se kantaa ki
Ei meekään koska 400 metrin päässä tuulivoimalasta tehdyissä mittauksissa tuulivoimalan aiheuttama äänenpaine ei ole ollut lähelläkään ihmisen korvaan kuuluvaa äänenpainetta, ja "pahoja" infraääniä koskee sama, se kun ei "kanna" yhtään pitemmälle, ja ne matalammat taajuudet eivät myöskään vaikuta mitään ihmiseen jos äänenpaine on pieni, kuten tuulimyllyjen tapauksessa on, asiasta on runsaasti tutkimustietoa olemassa.
Kyseessä lienee enemmän psykologian puolelle liittyvä ilmiö, kun se mylly näkyy ja pyörii siinä silmien edessä, ja sitä katsova inehmo inhoaa myllyä ja sen omistajia kovin, niin ehkä hän alkaa miettiä että millä tuon saisi tuosta poies maisemaa pilaamasta ? :P
Nimenommaan infraäänet kantautuvat pitkälle. Mitä matalampi taajuus, niin sitä pitemmälle se kantautuu ja sen paremmin se mennee rakenteista läpi.
Ku seuraavan kerran järestävät Motonetin pihalla Nurtsin, niin meeppäs käymään siellä. Huomaat, että kuinka toisessa päässä hallia tippuu ölijypurkit lattialle, ku pihalla soitettaan infraääniä. Ja ne soittimet on noin tuhannesosa tuulivoimalan tehosta.
-
Jos se mitattu, tuulivoimalan aiheuttama äänenpaine on useamman kertaluokan alle sen mitä ihminen voi kuulla, niin miten se voi häiritä ?
Tuulivoimalan teho tosiaan on suurempi kuin vanhaan golffiin asennetun amisbasson, mutta ei auennut miten se liittyy tähän äänijuttuun ?
Myös ruotsinilaivan teho on suurempi, ja vesivoimalan, tai ydinvoimalan....
-
Normaalin äänenpainemittarin kanssa infraäänien mittaus on kuin tökkäisi vaihekynällä ohimoon ja toteaisi että paskat aivoissa mitään sähköä menee kun ei valo syty kynässä.
Mainittakoon nyt vielä että en itse ole nähnyt tuulimyllyjä kuin auton ja lentsikan ikkunasta, omia kokemuksia äänestä siis ei ole. Mutta ihmeenä pitäisin sitä että siitä ei lähtisi ääntä, sentään siinä 40 metriset lavat huiskii, kärkien nopeus ilmojen halki monta sataa km/h. Parikymmenmetrinen purjelentokone kun menee isoolujaa (200km/h) matalalla ohi niin kyllä siitäkin vihellys ja humahdus kuuluu.
-
Jos se mitattu, tuulivoimalan aiheuttama äänenpaine on useamman kertaluokan alle sen mitä ihminen voi kuulla, niin miten se voi häiritä ?
Tuulivoimalan teho tosiaan on suurempi kuin vanhaan golffiin asennetun amisbasson, mutta ei auennut miten se liittyy tähän äänijuttuun ?
Myös ruotsinilaivan teho on suurempi, ja vesivoimalan, tai ydinvoimalan....
Mää en kirijottanu kuulemisesta, vaan tuntemisesta...
Infraäänet liittyy tähän juttuun. Niitähän ne soittaa kisoissa, että saavat isompaa äänenpainetta. äänenpaineen mittaus ei oo suinkaan suoraviivanen juttu, sillä sitä voidaan mitata monenlaisilla painotuksilla ja suodatuksilla. Kuten myös erilaiset taajuudet vaikuttavat ihimiseen erilailla riippumatta niitten tasosta. Mittaustuloksia saadaan sitten semmosia, ku halutaan.
Nyt nää oot Reksa ite sepustanu -oikiastaan ainuana henkilönä tässä ketjussa- niin palijo kansalaisyhistyksen asiantuntijoitten väittämiä, että voisikko etes yhteen väittämään tuua ihan fakta pöytään. Millä painotuksella ja millä taajuusalueella tutkimuksissa on tehty äänenpaineen mittauksia?? Eli nyt se tutkimus/tutkimukset esille!! Nooh, kyllä mulle riittää yksikin tutkimus.
Ja ennen sitä opiskeleppas kuinka taajuus vaikuttaa aallon etenemiseen väliaineessa.
-
Ossi Viita-aho : Nyt nää oot Reksa ite sepustanu -oikiastaan ainuana henkilönä tässä ketjussa- niin palijo kansalaisyhistyksen asiantuntijoitten väittämiä, että voisikko etes yhteen väittämään tuua ihan fakta pöytään. Millä painotuksella ja millä taajuusalueella tutkimuksissa on tehty äänenpaineen mittauksia?? Eli nyt se tutkimus/tutkimukset esille!! Nooh, kyllä mulle riittää yksikin tutkimus.
Tuossapa on jotain asiaan liittyvää
http://www.tekniikkatalous.fi/ttpaiva/melututkija-infraaani-on-ymmarretty-vaarin-linkoavan-pesukoneen-infraaani-voimakkaampi-kuin-tuulivoimalan-6655489 (http://www.tekniikkatalous.fi/ttpaiva/melututkija-infraaani-on-ymmarretty-vaarin-linkoavan-pesukoneen-infraaani-voimakkaampi-kuin-tuulivoimalan-6655489)
-
Joo, tuli ilmaistua asia epätarkasti. Rautsi on sinänsä oikeassa tuon havaittavan (kuultavan) äänen taajuuden suhteen. Kyseessä on Doppler-ilmiö.
Tässä havainnollinen esitys Doppler-ilmiöstä
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fy/fy3/3_aani/304?C:D=iS3i.iPif&m:selres=iS3i.iPif (http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fy/fy3/3_aani/304?C:D=iS3i.iPif&m:selres=iS3i.iPif)
Tuulivoimalan käyntiäänessä / melussa havaittavassa jaksollisuudessa on kyse amplitudimodulaatiosta eli äänen voimakkuden jaksollisesta vaihtelusta ajan funktiona. Nykymallisten tuulivoimaloiden tuottama melu ja äänen ampiltudimodulaatio on monen tekijän yhteisvaikutusta. Tästä hiukan perusteita liitteessä olevassa otteessa Ympäristömineisteriön julkaisusta 4/2007 "Tuulivoimamelun syntytavat ja leviäminen".
No ei. Kyse ei ole vain kuultavasta äänestä.
-
Ossi Viita-aho : Nyt nää oot Reksa ite sepustanu -oikiastaan ainuana henkilönä tässä ketjussa- niin palijo kansalaisyhistyksen asiantuntijoitten väittämiä, että voisikko etes yhteen väittämään tuua ihan fakta pöytään. Millä painotuksella ja millä taajuusalueella tutkimuksissa on tehty äänenpaineen mittauksia?? Eli nyt se tutkimus/tutkimukset esille!! Nooh, kyllä mulle riittää yksikin tutkimus.
Tuossapa on jotain asiaan liittyvää
http://www.tekniikkatalous.fi/ttpaiva/melututkija-infraaani-on-ymmarretty-vaarin-linkoavan-pesukoneen-infraaani-voimakkaampi-kuin-tuulivoimalan-6655489 (http://www.tekniikkatalous.fi/ttpaiva/melututkija-infraaani-on-ymmarretty-vaarin-linkoavan-pesukoneen-infraaani-voimakkaampi-kuin-tuulivoimalan-6655489)
No nii, sehän oli ihan hyvä tutkimus. Yhteenveto oli se, että toisia häirihtee ja toisia ei.
-
Ossi Viita-aho : Nyt nää oot Reksa ite sepustanu -oikiastaan ainuana henkilönä tässä ketjussa- niin palijo kansalaisyhistyksen asiantuntijoitten väittämiä, että voisikko etes yhteen väittämään tuua ihan fakta pöytään. Millä painotuksella ja millä taajuusalueella tutkimuksissa on tehty äänenpaineen mittauksia?? Eli nyt se tutkimus/tutkimukset esille!! Nooh, kyllä mulle riittää yksikin tutkimus.
Tuossapa on jotain asiaan liittyvää
http://www.tekniikkatalous.fi/ttpaiva/melututkija-infraaani-on-ymmarretty-vaarin-linkoavan-pesukoneen-infraaani-voimakkaampi-kuin-tuulivoimalan-6655489 (http://www.tekniikkatalous.fi/ttpaiva/melututkija-infraaani-on-ymmarretty-vaarin-linkoavan-pesukoneen-infraaani-voimakkaampi-kuin-tuulivoimalan-6655489)
No nii, sehän oli ihan hyvä tutkimus. Yhteenveto oli se, että toisia häirihtee ja toisia ei.
Just just..... Taisit lukea sen huolellisesti kun et muuta sano :D
-
Son ihan turhaa hommaa lukia tutkimuksia puolivaloilla. Eikähän tuo mun näkemyksiä muuta suuntaan eli toiseen, vaikka tuli tuossa mullekkin ihan uuttaa tietua. Elämä on oppimista alusta loppuun saakka.
-
Puhalettaas vähän eloa - etten sanos tulta - tähän, ettei ennen aikojaan sammu hyvä keskustelu:
https://youtu.be/wfzgIxMEo8g
jaakkovaakko
-
Oulusta ku ajelee Kemiin päin, niin pimiällä ei tartte käyttää autossa valoja ollenkaan, tienvieressä olevat tuulimyllyt palavat soihtuina alvariinsa, ja pitävät tienoon valaistuna, ja saman olen huomannut Saksassa ja USA,ssa autoillessani, esimerkiksi kun ajoin autolla New Yorkista Los Angelesiin, miltei koko 6000 km,n matkan sai mennä pimeän aikaan lkirkkaasti palavien tuulimyllyjen valossa :-)
Saksassa Ruhrin alueella katuvalot on jo poistettu tarpeettomana, palavat Windkraftwerket hotavat valaistuksen, ja nuukat saksalaiset rakentavat niitä koko ajan lisää.
-
Äänet on mielenkiintonen juttu. Kauan sitten, esihysteerisellä kaudella olin valokuvaajana mainostoimiston kirjapainossa. Mulla oli näppärä näppäilykamera, pari tonnia painoa varusteineen ja palkin pituutta kuutisen metriä. Hyvä peli se. Filmiperän koko 52X63cm. Kehityskone tietysti, mutta oli altaatki että sai perinteisesti altaissa kehittää, kiinnittää, pestä. Altaitten päällä ilmastointiputki jossa aukot altaitten kohdalla.
Ongelma:
Kameralla sain öisin terävämpää piirtoa kun päivisin. Kaikki vakioituna, kaikki kunnossa jne. Mutta.
Aattelin että päivisin kun painokoneet käy niin talo ehkä vähä tärisee. Siksi tein kaikki huipputarkat hommat öisin. No sitte, kerran kehittelin filkkoja altaissa ja ilmastoinnin imu tempas filkan kiinni siihen ilmastointiputken aukkoon. Koko pimiön äänimaailma muuttui. Ikinä en ollu huomannu mitään ääntä siellä, mutta huomasin kun se muuttui. Huilun yks reikä tuli peitettyä vahingossa. Testaamaan heti asiaa. Näin oli, se huilu soi niin matalalla äänellä ettei sitä kuullut mutta kameran muutama metristä paljetta se tärisytti. Huilua säätämällä piirtokin tuli kuntoon.
Samalla selvisi se päivä/yö ero, huippuimurit automatiikka tiputti yöksi penemmälle teholle ja huilukin soi huonommin. Teetin sulkuläpän siihen huiluun ja pääsin päivälläkin terävyysarvoihin joita kameranvalmistaja lupasi.
Jaa mitä sitte?
No sitä vaan että kun otat sen cokakola kameran ja näppäät kuvan niin yks paskan hailee mikä sillon soi. Soisi soivan useemminki.
-
Mitä mitä??? Tuulivoiman päästötkö on hiilivoiman luokkaa???
https://www.hs.fi/talous/art-2000005474425.html?share=2c10317a5dcb8e6932ec6cbeab125166 (https://www.hs.fi/talous/art-2000005474425.html?share=2c10317a5dcb8e6932ec6cbeab125166)
Taitavat tuottaa elinkaarensa suurimman energiamäärän sillloin, kun syttyvät palamaan. ::)
-
Meidän pirtissä ei palais nyt ku kynttilät jos tuulivoimalla mentäisiin, onneksi käukolämpö tulee putkista.
-
Meidän pirtissä ei palais nyt ku kynttilät jos tuulivoimalla mentäisiin, onneksi käukolämpö tulee putkista.
'
Hyvä että on ne putket...... :)
-
Mulla on aurinksähkö mökilla. Se toimii hyvin kesällä.
Sitten on 400Watin tuuligeneraattori jota en ole asentanut, taepeettomana.
Ei tuottanut sähköä.
Mutta se on huu-haata että aurinksähköllä pelataan koko vuosi.
Ja sitte, että lämmitettäis täällä napapiirillä kämpät.
Aurinkosähkö toimii vain kesällä.
Näitä hörähtäineitä tuulienergia aurinkoenergia jätkiä aina löytyy, aina vain uskomaton purukka.
Laitan nämä NÄTTI Jussin porukkaan.
Olihan täällä niitä elämäntapa intiaaneja , muisttakekos?
Eipä ole näkynyt ennään.
-
Olipa se tuulivoima edullista eli ei-en halua
mokomia vispilöitä edes 30 km säteelle
asuinpaikastani-enkä varmuudella näköpiiriin/kuuluvuusalueelle.
t. Markku