Aihe: Hytrokopteri vaiko ultrakevyt?

[Timo Junno]

Totta kait se rupelin siipi kaapasee ilimaa enempi aina siltä polelta missä on enempi kaasua pantu.

Sivuperäsimen vois tehä vaikka pulupetin kannesta. Niissä on saranatkin ja kaikki, säästyy isot investoinnit.

[Pentti Eskelinen]

Tuota kaasullaohjaustahan suositaan isossa mualimassa mm. moottorpyöräkisoessa, sillon kun ajetaan kilipoja Nieprillä tae sen kopiolla Pee Äm Veellä.
Vasemman puolen kaasutupesta siäjellään vasemman kaasuttimen toemintoo, ja oekeesta oekeen, paetsi vasenkätisille on vejettävä vaejrit tankin alta ristiin.
Toemii loestavasti varsinnii iärinoppeuksissa. 

[Jukka Rämä]

Volsun moottorille sopivan lentsikan potkurin kierrosluvuksi panet 3400 1/min. Painelaakerikin sais värkissä olla.

Ehdotan Pena sulle lentokoneen rakentamista. Tässähän on saatu jo vuosikymmenet lukea pelkästään jonkun sanginjokisen lentämisistä. Pääsis Kuopiokin ilmailun maailmankartalle ja siinä siivellä Maaninka myöskin.

Sitten kun saat ensimmäisen piirustuksen lentolaitteesta paperille, esität sen minulle. En ole ennenkään nauranut hullujen touhuille ja entisenä (vanhana) lentokonetehtaalaisena voin siihen lyödä hyväksymisleiman. Tuosta naapurin pellolta pääsis hyvin ilmaankin. Hornetit ajaa siitä vakituiseen yli kotikentälle mennessään. Katot ensin mallia niistä ja sitten eikun perään...

Mullon jo piässä valamiiks hahmoteltuna semmonen lentokone.

Semmosesta 30 sentin laeturiponttoonimuoviputksta tien rungon, se toemii samalla istuma-alustana ja lentokonepensiini säelijönä. Kahtapuolta runkoputkee niittoon 18 millin vesvanerilevyt siiviks, eipähän sitten niin paljo vauhissa väpätä kun ovat vähä tukevampoo tavaroo.

Ja Volokkarin kahtapuoltakaasarinen kone tulloo keolalle. Tuplakaasarinen sen takija että sillä voepi ohjaella konetta, toeselta puolen kun löysee kaasuva ja toeselle lissee, nii sillonhan sen pitäs kiäntyvä.

Sinne Vöörin Vesan talolle päenkö se oes sieltä pellolta paras tartata, sinnepäen kun on vähä enemmän sitä myötämäkkee?

Näkyy se sulta tuo keksiminen käyvän. Semmosta vaan, että olen joskus ollut semmoisessa työssä "oikean" keksijän johdettavana ja usein tuli vain sutta ja sekundaa, vaikka minä itse piirustin hänen ajatuksensa paperille.

Mutta lupaavalta näyttää. Onkos sitä semmoista kevytpensaa olemassa. Sitä panis tankkiin, jos vaan tehot sitten riittää.

PS.
Ei Vöhrille päin vaan just 90 astetta vasemmalle. Jos saat siihen vielä korkeusohjauksenkin, niin pääset tuon tien ja muuntoaseman yli. Paitti jos alkaa kakomaan sillä kohtaa. Palaa lentäjäsankarin perskarvat.
  Sitäpaitti, tiedä kuka sen talon nykyisin omistaa. Vöhri sitä oli myymässä ja voimalan meinas jättää vielä itelleen. Taitaa vieläkin rikastua, luulen ma.

[Pentti Eskelinen]

Semmosta vaan, että olen joskus ollut semmoisessa työssä "oikean" keksijän johdettavana ja usein tuli vain sutta ja sekundaa, vaikka minä itse piirustin hänen ajatuksensa paperille.

Mutta lupaavalta näyttää. Onkos sitä semmoista kevytpensaa olemassa. Sitä panis tankkiin, jos vaan tehot sitten riittää.

Sempä taatta minen annakkaa muihin piirtee mittää mitä suunnittelen!
Harvoen ne on synkroonissa suunnittellija ja piirtäjä, ja jos joku kolomas vielä sen totteuttaa, niin suttahan siitä tulloo! Sen takijahhan niitä konneita tippuu.

Mutta lienehhän tuota nyt laikhtipensiiniä olemassa, kun aeka paenavahan siitä konneesta tulloo jos 6 metrin rungon 95 :sta tääteen tankkoo. Eikö se tie 0,3 m x 6 m = 1.8, ja sekun kerrotaan kulutuksella 15 L/h, nii minun laskujen mukkaan sinne soppii 270 litroo. 

[Jukka Rämä]

Oikein laskettu ja tolla merkillä sitä näkys löytyvänkin. "Lighter Fluid". Vähän pienissä päniköissä kyllä, mutta jos pienemmät suuttimet sitten...

[Vesa Salmu]

Mahtoko se olla Eskelinentjov ite, ku puolenviikon maisa ajo Kenpelleen yläpuolisella taivasossuuella Horneetteja takkaa.

Silti kyselen, ku yritin yöpyä sielä päin mutta kauhijaa meteliä pitivät sielä pilivien päällä ja pelekästään punaset perävalot vilikkas sumusen taivaankannen läpi.

Olin kuulevinani justiinsa niitä kaksoiskaasarikäännöksen omasia törähyksiä siittä viimesestä konneesta vaan en ollu täysin varma siittä, ettäkö justiinsa Pena ois ollu ajovuorosa.

Toisaalta sen yhen konneen runko venkoili pikkusen, että oisko Pena vajjaalla tankilla lähteny pöristeleen.

Ja sitte ku lennät Oulun kohalla, niii siinä Kemiran kohalla oo varovainen. Sielä tehasalueella ku on se Airlikuiten ilimakaasulaitos, nii se aiheuttaa siihen kohalle semmosen alipaineilimakuopan, että voi aivan oikiasti mennä löysemmän sorttinen kuusmetrinen muovirunkoputki lysmylle.

Ja varsinki eritoten varotan, että jos mennee mutkalle siittä istumapaikan kohalta, nii saattaa tuntua kipijältä kenitaalialueella.

Muuta en ossaa ilimailualalta näin äkkiseltään konsultoijja.

[Lauri Puirola]

Paasilinnan kirjassa Isoisää etsimässä oli yölentokone 1 ja 2.
Paluu puimalaan tapahtui öljytynnyreissä olevien nuotioiden valossa.


L&K.

[Jukka Rämä]

Pena pränttäs:
"Sempä taatta minen annakkaa muihin piirtee mittää mitä suunnittelen!
Harvoen ne on synkroonissa suunnittellija ja piirtäjä, ja jos joku kolomas vielä sen totteuttaa, niin suttahan siitä tulloo! Sen takijahhan niitä konneita tippuu."

Tässäkin se justiinsa nähdään, mikä on ero "asiantuntijalla" ja asiantuntijalla.

Lentokonetehtaalla aikanaan sanottiin, kun kone oli pudonnut, että alashan sen kuuluu tullakin. Haatana, sehän on susi, jos se ilmaan jää!

[Timo Junno]

Toisaalta sen yhen konneen runko venkoili pikkusen, että oisko Pena vajjaalla tankilla lähteny pöristeleen.

Senverran vielä neuvosin, vaikken mittään konneista tiijäkkään ja vaikka on jo oikiastaan vähän kiellettykki sekkaumasta, että jos se muovirunko on liian letku nii se kannatta paineistaa. Tullee heti jäykempi jöpökkä ja niinhän ne tekkee isommillekki konneilla. Jos ei muuten saa paineita iliman korkeuksissa aikaseksi, niin kannattaa harkita ainakin semmosta konstia, että puristaa reisillä ja perseellä oikeen kunnolla jos meinaa alakaa voplata.

Samalla huilaa paremmin pensaki kaasareihin.

[Lauri Puirola]

Adam Henrik Wallius (myös: Vallius, Wallijus) (s. 19. syyskuuta 1832) oli seppä ja varhainen suomalaisen ilmailun pioneeri, lentoliidon uranuurtaja. Kertomusten mukaan hän lensi juhannuksena vuonna 1871 omatekoisella lentolaitteella yli sadan metrin matkan.[1]

Wallius oleskeli nuorena miehenä jonkin aikaa Pietarissa, josta hän lienee saanut kipinän lentoinnostukseensa. Polvijärvellä hän rakensi salassa puusta ja kankaasta liitolentolaitteen, jonka siipiä pystyi liikuttamaan käsillä ja pyrstöä polvilla. Lentäjä makasi laitteen rungon päällä vatsallaan. Juhannuksena 1871 Wallius nousi liitolentolaitteellaan ilmaan Polvijärven Lehtovaaran 4 metriä korkealta Kokkokiveltä eli Lentokiveltä ja lensi viereisen suon yli. Lento päättyi, kun Wallius törmäsi koivuun. Hän loukkasi törmäyksessä peukalonsa eikä tiettävästi yrittänyt enää myöhemmin lentää. Vuonna 1873 Wallius muutti Sotkumaan, jossa hän sitten toimi seppänä ja puuseppänä.[2]
 
Siinä Penalle hieman historiaa.

L&K.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Timo Junno]

Ilimiselevästi kannattaa laittaa peukaloihin kunnon tukot, tai ehkä jopa lastat valamiiksi ennen neitsytlentua. Muuten saattaa katketa luppaava ilimailu-ura lyhyveen.

Semmostakin oon miettiny, että vois kannattaa laittaa sinne runkoputken peräpäähän pensalle jonkulainen pikatyhyjennysluukku. Ihan vain sitä varten, että jos uhkais tulla liika äkkinäinen pysähys. Oon nimittäin nähny vilmejä, joissa on ollu kone liika äkkinäisessä alastulossa ja kuski ei oo kerenny, tai älynny, tai voinu pikatyhyjennysen puutteessa pensiiniä tyhyjentää ennen mahalaskua. Semmosessa ryssäyksessä saattaa tulla pensiinitnkkiin reikiä tai jommallekummalle kaasarille menvä letku irrota ja vaikka pakoputken kuumuuesta syttyä lentopensa ja tulla jopa uhkaava maastopalo.

Niin ja voishan semmosella äkkityhjennyshommalla saaha näyttäviä valoilimiöitä vaikka pääsiäistaivaalle.

[Pentti Eskelinen]

Tuon koevun kylykeen ajjautumisen oun ottanu jo suunnittelussa huomijoon! Siihen tulloo heittolaete!

Sen totteutan jalakajousesta (kuva liitteenä) kopijoevulla systeemillä, siipiin etummaesista käristä viritän jännekumilenkin takapuoleni alle, ja jos hallittu alasajo ei onnistu, niin sitten sinkautan ihteni sillä turvaan. 


[ylläpito on poistanut liitteen]

[Timo Junno]

No nyt rupiaa näyttään. Tuolla vehkeellä mennään keviästi koivikon yli, ainakin seuraavaan närreikköön asti.

[Jukka Rämä]

Varoituksen sana. Ei ne perservatiivit ennenvanhaan kestäneet, ainakaan isompien poikien mukaan. Oli kuulemma syytä laittaa kaksi päällekkäin, lysolia väliin ja vielä tervapahvi päälle.

Ja ainahan se nuorisoseurankin yhteinen varmuusväline oli paikattavana juuri kun sitä olis tarvittu.

[Pentti Eskelinen]

Ei ollu minun nuoruuvessaen meijjän kylän muamiesseoralla puttuulikumisia reservitiivijä vielä liisaaksessa, tuommosilla mummovaenaan kutomilla sitä sillon paenettiin.


[ylläpito on poistanut liitteen]