Ihan joka ikisessä uudessa tiisselissä. Ne alkoivat yleistymään 2000-luvun alkupuolella ja olisko joskus 2008 sitten tullut kaikkiin. Noitakin on kahdenlaista järjestelmää. Ranskalaisten käyttämä, eli Sitikoissa, Pösöissä, Rellun piuhakkeissa ja pikkuvolovoissa käytetään hiukkassuodattimen apuna eolys-nestettä, joka ruiskutetaan polttoaineen sekaan. Tällaisessa järjestelmässä hiukkassuodattimen vaihtoväli on huolto-ohjelman mukaan 120 tkm.
Sitten on se toinen systeemi, jossa ei ole nesteitä. Siinä hiukkassuodatin poltetaan n. 500-1000 km välein riippuen autosta ja ajosta. Poltto tapahtuu siten, että moottorinohjaus lisää ruiskutusjaksoja myöhäiselle, eli alkaa polttamaan putkessa. Samalla nostetaan ahtopainetta, että saadaan kompensoitua polton aiheuttama tehon lasku. Tällaisessa järjestelmässä ei ole määritelty varsinaista vaihtoväliä tuolle pöntölle.
Noin yleisellä tasolla voisi sanoa, että jälkimmäisen järjestelmän kanssa ei tule mitään ongelmia ainakaan 200 tkm ajon aikana, JOS ajo on pitkää matkaa. Pelkässä talvella tapahtuvassa pätkäajossa saa kyllä pöntön tukkoon, sillä moottorin pitää olla tarpeeksi lämmin, että poltto lähtee käyntiin. Eikä tässä vielä kaikki. Nuo hiukkaskiihdyttimet ovat erittäin tarkkoja käytettävälle öljylle. Öljyn pitää olla vähätuhkaista Low Saps-öljyä. Väärä öljy ja suuri öljynkulutus tarkoittaa suodattimen tukkeentumista öljynvaihtojen välissä. Kuulemma noissa VAG autoissa on aika iso öljynkulutus heti uutena. Ökymmissä Saksalaismerkeissä ei tarvitse tikkua katsoa 30 tkm aikana.
Noissa jälkimmäisissä järjestelmissä on sitten olut sellaisia ongelmia, että tiisselit luirahtaa öljyn sekaan johtuen myöhäisestä ruiskutuksesta. Erityisesti isommissa Volovoissa on esiintynyt tällaista. Kun auto on alkanut valitella, että moottorissa on liikaa öljyä, niin huollossa ovat sitten imaisseet ylimääräiset "öljyt" pois.
Siinä mielessähän nuo ovat erittäin tarpeellisia varusteita, kun autoja ei voi myydä ilman niitä.
