Minä kun oon hapenpuutteessa syntyny, ja luullakseni kolomesti jo kuollu, niin nuo vanahat kadonneet tavat on melekein kokonaan jo mielestä unohtunneet. Sen muistan enkä koskaan unoha, että kun oikein kovasti jottain yritin, että toisten lailla onnistuisin, niin toinen vanhempi sanoi jokakerta näinnikkään: ei tule iivonkaan laista. Tarkotti ettei pennusta tule ryssänkään tapaista. Hienosti kannustettu pikkusen vajavaista lasta. 
Minäkin oon pahasti keskonen,mutta oon kyllä koittanu olla ruoka-aikana kotona, että kasvas.
Vaari oli ollu mielissään kun isoveli oli syntyissään isokokonen. Sen kans se oli mielellään lääränny ja leikkiny. Vaari oli kuullu joltain, että meikäläinen on pikkunen ja keskonen niin se oli kuulemma käyny kerran koppaan kahtomassa ja sanonu, että ''Eikö tuosta ois samalla vaevalla tehny isommanki.''
- Rattoreissa ei ollu koppeja. Jos oli niin semmonen rättikoppi tai vanneerinen
- Rattorin väristä näki onko talo Ossuuskauppalainen vai Hankkijalainen.
- Setoreita tai muita itärattoreita ei ollu. Paitti jos oli itäaatteinen talo.
- Autoja ei ollu läheskään joka talossa. Muutamalla isommalla talolla vaan. Ja Oulunkaupan Erkillä mosse.
- Jos hirvi sattu kaatuun talon metälle niin porukan päällikkö toi paistin. Meillä oli kapia mettäsarka niin kai se oli Tahavolan Aarolla kova sihtaaminen että sai kaatuun oikialle saralle.
- Isä kävi töissä lauvantainakin puoli päivää. Ja isosisko koulussa.
- Isosisko ei päässy oppikouluun. Luulivat että se on tyhymä, mutta sillä olikin vaan huono näkö ja kuulo.
- Kesällä heinäaikaan kävi joskus harvinaisia vieraita. Jottain isän tai äitin sukulaisia jostain kaukaa. Joillain oli oikeen asuntovaunuki.
- Isän matkassa sai olla nostamassa naapureile ja kyläläisille pottukonneella pottua. Sai siellä syyä, jos sattu ruoka-aika tai kahavia, mutta palakkaa ei saanu, vaikka ois poiminu kuin palio.
- Ratio oli hyllyllä korkialla, ettei pennut menis väänteleen nappeja.
- Meillä oli katolla semmonen kuuskulumanen puusta tehty antenni, johon oli kääritty parimillistä kuparilankaa. Liekkö ollu ratioantenni vai telekkarin.
- Maakaapeleita ei ollu. Meillä meni talosta sähkömittarilta navetalle sähkö ilimajohossa.
- Kaivinkonneita ei ollu joka pitäjässä. Meijän kylällä oli Seppälän pojilla Ukko_mestari ja mikä lie ollu sitä ennen. Se oli menny vissiin mettäojien kaivuussa huonoon kuntoon kun oli kuulemma puomia vahavennettu tukista tehyllä apuvahavikkeella, joka oli ollu rautapannoilla puomissa kiinni.
- Ulijuan tekojärviä tehtiin ja sen alakanavaa oli kaivamassa Marioni. Kukkaan ei uskonu kuin iso kauha siinä oli ennenku kävi ite kahtomassa.
- Lepolassa oli pärehöylä. Veelis oli konemies ja jos se huomas ettei Timppa jaksanu kantaa pölökkyjä konemiehelle tai pärenippuja rattorin peräkärrylle sai ottaa pärreitä vastaan konneelta ja ojentaa nipun aina poisvietäväksi. Nevasteen miehilläoli juontokone, semmonen joutsalainen. Sillä hajettiin pärepuut kevättalavella ja samalla tuli joitain sahatukkejakin kun ainahan sitä lautaa tartti maatalossa. Lauvat pantiin elosuojan kattoristikoien päälle seinän viereen talteen.
- Nevasteella oli kenttäsirkkeli ja siellä piti olla kantamassa losoja kun sahattiin lautaa ja muuta. Sahurina oli Nevasteen Matti ja perämiehenä Antti. Antilla oli semmoset kaksoisniveliset pitkät perämiehen tukkisakset.
- Aholan mummu anto keksiä ja mehua jos penskoja kävi kylässä, vaikkei se mittään sukua ollukkaan. Niin teki rukkoushuoneen päätyssäkin asuva mummo, mutta sen nimiä en muista.
- Sieniä ei poimittu, eikä syöty. Eikä sallaatteja ennenkun joskus seitkutluvun lopulla ehkä.
- Roileri oli juhularuokaa. Sitä ei saanu aluksi kun Oulunkaupasta jäisenä.
- Pottuja oli joka ruualla. Keitettyjä tuppipottuja enimmäkseen, toisinaan pottukeittua eli lihapottuja ja joskus muusia ja lihapullia.
- Leipää ei ostettu ikinä, eikä pullaa. Oisko nuita saanukkaan kun kirkolta isommista kauposta.
- Limukkaa ostettiin tasan kerran vuojessa, Juhannuksena. Korillinen saatto kestää kellarissa melekeen päivän, kun jokkainen koitti ehtiä saamaan vähintään yhtä paljon kun muutkin. Kusettihan se sitten jonku verran.
- Kellari oli semmonen litteistä luonnonkivistä iliman sementtiä latomalla tehty holovi.
- Meiän navettakin oli vähänku kellari. Vanaha navetta ja talokin oli palaneet joskus 1860 paikkeilla ja siitä vanaha Jussi, Villenpoika, oli vissiin päättäny, että navetta ei ennään maantasalle pala. Se oli ostanu Oulaisista porakiviä ja ajattanu niitä navetanseinätarpeitten verran. Oulaisiin on kotipaikalta nyt joku reilu 60 km. Paljonko lie ollu sillon vanhojen teitten aikana. Oli vissiin talakoilla ajettu, kun oiskai siihen muuten menny usiampi talavi.
- Uus talo palaneen tilalle oli siirretty vanahalta niittypirtiltä ja oli ollu savupirtti. Mustilla hirsiseinillä mentiin seitkytluvun lopulle asti.
- Taloja tai muita rakennuksia ei juuri maalailtu. Jos maalattiin niin punamullalla tai kelta. Meijän talon ulukovuorioli ollu joskus maalattu, puoji ja elosuojakin ehkä. Pirtin seinissä ei ollu mittään pahaveja tai muita, mutta kamareissa tais olla pinkopahaviseinät. Liekkö tuullu tai ollu kylymä.
- Puojin katto-orsista roikku mielenkiintosia esineitä. Hevosen valijaita, sujen rautoja, sirppejä ja vikatteita, puisia puristimia ja suutarin työkaluja. Lestejä oli iso puulootallinen.
- Oli siellä puojissa kaks semmosta puista sujenjälenteko lapiuakin. Semmonen missä on niinkun lapion terä toisessa päässä ja varren päässä sujen tassun kuvio. Joku oli vissiin susiakin metästäny. Rautoja oli kymmenkunta.
- Aitan alalaarien päällä oli semmoset yhenistuttavat hevoskärryt. Tai ei niissä ollu rattaita, aisat vaan ja istuin ja jouset. Viimeksi kun ne kärryt näjin ne oli vanahassa hevostallissa aitan purettujen hirsien päällä päällimmäisenä. Siellä hirsipinon takana olis yks Gileran moottori joka multa jäi sinne. Hevostallin ylisillä on vissiin vieläkin minun puretun amatsoonin peltejä, akkunoita ja listoja. Tallessa.
Yllättävänki paljon näkkyy muistuvan asioita mieleen kun alakaa kirjotteleen.