Aihe: Vanhat kadonneet tavat

[Kari Tuominen]

Muistelin nuoruuttani 60-luvulta ja isäni tapoja:

- keittiössä juotiin viinaa kahvikupista ja pullo olli aina pöydän jalan vieressä
- tupakkiin kun tarjottiin tulta sanottiin "takka" vaikka varmaan ei kukaan osannut ruotsia
- moottoripyörällä kun lähdettiin ajamaan niin kesäveegan lippa käännettiin aina niskan puolelle
- heinäpellolla solmittiin nenäliinan kulmiin solmut ja siitä tuli auringonsuoja päähän


Muistuuko muita vanhoja jo unohtuneita tapoja mieleen?

[Esko Simonen]

Vanhemmat miehet ampui mynnistä tupakanjämän lopsauttamalla kourat kuppina yhteen.

[Vesa Salmu]

Tupakin savu joka leijaili tuvan katosta metrin verran alaspäin. Ja ne tupakintuhkat, joita ukot karisteli saapasvarteensa.

Kulkumiehet joita saatto maata tuvan laattialla ku aamulla heräs.

Maitoämpärin päältä kauhalla kuorittu kerma kermanekkaan.

Kalankauppias joka piilovarmari-Pösöllä kesäaamuina kävi pihalla ja myi siikoja tai silakoita.

[Lauri Puirola]

Appiukko oli kotoisin Ilomantsista, sanoi aina kahvipöydässä vieraalle: pure kolatsuu.
Isäukko sammutti illalla valot ja sanoi: nyt on kaikki samannäköisiä.
Sitten vielä vähän asiasta poiketen: pajunvarvulla kaivonpaikan katsominen, täysin huuhaata.
Se joka on maanrakennuksesta ja maakerroksista perillä ei usko vesisuoniteorioihin!
Vesisuonien risteys, buhaahaaa!



L&K.

[Timo Junno]

Nämänyt ei suoranaisesti oo tapoja, mutta ottaapi pois jos on liian offtopikkia.

 - Mummu asu samassa talossa ja vahti penskoja kun äiti ja isä oli navetassa tai muualla.
 - Isä puhu joskus vieraitten kans sota-asioista. Muuten ei.
 - Koski-Reeti kävi rattorilla meillä kylässä.
 - Isä leikkas Perttulan Urkin tukan niksutuskonneella. Ja Urkki isän. Tukan.
 -Telekkarinkorjaaja kävi kotona. Pesukone oli navetalla, Sinipiiika pulsaattori.
 - Kauppias-Yrkkö tuli aina joskus illalla kauppatavarat pyörän tarakalla pikku arkussa ja myi neulaa ja lankaa. Jäi uunin etteen lattialle yöksi eikä ollu koskaan aamulla ennää kun herättiin. Ei ollu mikkään komia mies. Sanovat Yhennäköseksi Yriöksi.
 - Rattorilla sai ajjaa sitten kun jakso painaa kytkimen pohojaan.
 - Moottorisahhaan ei saanu koskia.
 - Nuohuaja-Martti kierti mopolla. Sillä oli semmoset linkkuun taiteltavat työkalut joita käytti näppärästi. Ja puhu koko ajan. Ja poltti tupakkia.
 - Saunassa oli ite tehty pönttökiuas. Sisäsaunaa ei ollu. Eikä sisävessaa.
 - Telekkarissa oli yks kanava ja niin tais olla ratiossakin. Millon lie tullu ylleisohojelman lisäksi rinnakkais-ohojelma. Ratioa ei paljon kuunneltu, varsinkaan mussiikkia ja ainakkaan ei mittään rämpytystä.
 - Telekkarista tuli Peiton Pleis, Naapurilähiö, MeTammelat, Heikki ja Kaija, Ponantsa. Ei niitä kyllä saanu monesti kahtoa kun piti mennä ylleensä puoli yheksältä nukkumaan. Että saivat kattua uutiset rauhassa.
 - Lehtiä tuli Maaseuvun tulevaisuus, Liitto tai Kaleva, ei molempia yhtäaikaa.
 - Penskojen synttäreitä ei ruukattu juhulia. Jotku sai synttärilahajoja kummeilta, mutta minä en saanu kun mulla ei kuulema ollu kummeja. Pappi oli kuulema unohtanu merkitä kiriaan ketä ne oli ja äiti ei muka muistanu. Ite luulen, että ne oli jostain suuttunu äitille ja se ei halunnu muistella tai ainakaan kertua.
 - Kalastettu ei, vaikka oli joki vieressä. Ongittiin kyllä. Kallaa syötiin aina kun kalankauppias kävi. Tuoreet savustetut silahkat.
 - Äitin kans pääsi joskus linia-autolla kirkolle, jottain vaatetta ostammaan. Samallareissulla piti käyä apteekissa.
 - Uusia kumppareita piti oottaa joitakin vuosia.
 - Hiihtämällä kulettiin koulussa. Talavella.
 - Tyhyjää ei saanu nauraa. Eikä noitua. Asiasta sai. Pietiläisen opettaja oli kuulema opettanu, että räkänokastakin tullee mies muttei tyhyjän naurajasta.
 - Melekeenpä kaikissa taloissa oli pärekatot.
 - Naapurissa oli hevonen. Virma. Naapurissa oli kans semmonen tuulimyllyllä toimiva vesipumppu, pyöriällä monilapasella rupelilla ja pyrstöllä.
 - Kylällä oli paari, jossa kaljaukot istu aina. Sieltä sai halavalla makiaisia ja jos vei tyhyjiä pulloja. Jukepoksikin siellä oli ja pajatso. Kylällä oli kaks kauppaakin, Oulunkauppa ja Lamunkauppa.
 - Meiän kylällä oli monta kaliaukkua. Kuoppa-Aappo, Karialais-Jussi, Raatteen rehtori ja kymmenkunta muuta, vaikka ei ollu iso kylä. Sovassa epäsosiaalistuneita alkoholistuneita suurin osa.
 - Haapavesi-Pulukkila tie meni meiän pihan läpi, navetan ja talon välistä. Tiellä ei paljoa menny autoja päivällä ja joskus näki että yöllä meni.
 - Kylällä oli oma posti. 92650 Laakkola. Postinjakua ei ollu ja kultapossun sai kun säästi 20mk vai olikohan 25mk. Ei siinä säästämisessä montaa vuotta menny, puolikymmentä ehkä vain.
 - Kyläkoulussa oli nelisenkymmentä penskaa. Sen jäläkeen kun toinen kyläkoulu oli jo lopetettu. Koulujen välimatkaa tais olla joku nelisen kilometriä.
 - Monen kunnan yhteinen päivystävä lääkäri oli aina Kestilässä jos piti päästä lääkärriin äkkiä. Takseissa ei ollu puhelimia vaan ne sai kiinni vain kotua. Lehti-Penttipä se usseiten tais kulettaa.
 - Meilläkkään ei ollu puhelinta ennenkun vasta -71 muistaakseni. Se oli käsivälitteinen vielä seitkytluvun lopulle asti. oman kylän keskuksen alueelle pääsi soittamaan suoraan, muualle piti tilata puhelut. Pulukkilan suunta oli 98511. Naapurissa oli puhelin keittiön seinällä. Semmonen iso puinen veivattava.
 - Maitua hajettiin päälärillä meijäristä jos ei ollu omia lehemiä. Kaupasta sai piimää muovipussissa.
 - Naapurissa oli vielä oikiat kynttilät kuusessa.
 - Uutena vuonna ei ammuttu raketteja kuin ehkä Hyytiseltä pari.

 

[Kari Tirkkonen]

Vanhat hiihtoniilot tunnistaa ladulla kun ne nostaa yhäkin vaan sauvan päätä työnnön jälkeen että putoaa lumi somman päältä vaikka latu on kivikova ja sompakin on postimerkin kokonen lätkä

[Pentti Eskelinen]

Tämmösiä hyvätapaesija kulukijoeta muistan 50-luvulta.

* Mustalaesija kuluki hevospelillä, saevat olla joskus kesäsin meillä saunaosastolla yötä ja pestä pyykkejään. Yks porukka kun kävi kysymässä yösijjaa, nii jos luvan saevat nii kohta niitä tuli jokunen hevoslasti lissee! Mutta varsinaesta häerijöö niistä ei sillon ollu.
Nykysin kiertelöövät autoella, eivät kyllä ou yösijjoo vaella vuan ihan jottae muuta.

* Kulukumiehiä, lähinnä joetaen hanttitöetä ruokasa etteen ehtiviä, yöpy aena sillontällön tuvan lattialla. Meillä ei ollu niille töetä tarjota, yösijan kyllä ylleesä saevat. Rehellistä porukkoo ne olivat.

* Kulukukauppijaeta kävi kanssa. Muistan aenakii semmosen joka ajo hevosella ja kauppatavarat oli lavakärrissä puulaatikoessa. Ja Pauluksen Emppu Kuopiosta kierti myömässä tekstiilejä Skoota STW :n (lahna) tavaraosastolta ja kattopoksista, oli yötäkii aena sillon tällön. Muikkuja kävi myömässä Hirvilahtelaenen taksimies Pylykkä Pekka Vologalla, ja otti aena joskus minuttii mukkaasa myöntievustajaksi.

* Kiertävä rokonarpinen tinuri kuluki jalakapelissä tinnaelemassa piäasiassa kuparisija kahvipannuja. Jos oli yötä nii seoraavana päevänä löyty nurkilta oksalakkapulloja joessa oli pelekkä lakkamöykky sisällä.

[Ossi Viita-aho]

-Mummu ruukas juua kahavin tassilta, pyyhki kätensä hantuukiin ja nokkansa nästyykiin. Eikä osannu sannaakkaan muuta kieltä, kun suomia.
-Mummu asu samassa talossa ja vahti meitä, kun äiti ja isä oli töissä.
-Jos tehtiin ilikeyttä, niin mummu jahtas meitä mattopiiskan kanssa. Illalla, kun isä tuli kottiin, niin saattiin remmiä ja kaikki tuli ihan aihheesta. No, ei ehkä ihan kaikki, mutta ei kyllä jääny raumojakkaan.
-Jos tehttiin ilikeyttä tätille, niin täti jahtas meitä mattopiiskan kanssa. Se sai meijät aina kiinni ja siltikin saattin remmiä illalla, kun isä tuli kottiin. Tällä kerttaa aina aihheesta.
-Taijettiin olla meleko riiviöitä.
-Kun naapurin poikien kanssa tuli erimielisyyttä, niin sovittiin sota. Molemmat puolet keräs kiviä ja sitten kokkoonnuttiin ojan vartteen. Me toiselle puolelle ja naapurin jannut toiselle puolelle. Niin kauan kivitettiin, että joltakin veri lensi ja huuto pääsi. Siinä vaihheessa jonku äiti tuli keskeyttämmään sojan.
-Taijettiin olla meleko riiviöitä.
-Aina kun päästiin toisen mummun luo Outokumppuun, niin siellä sai karijalanpiirakoita, sultsinoita ja röhnöö. Pohjos-Karijalassa oli aina lepposampi meininki, kun Nivalassa.
-Outokummun ukki oli ollu sojassa alusta loppuun, mutta ei se siitä palijo puhunu. Muisteli aina sitä isua myrskyä, kun Luutisesta lähti puut juurinneen ja seilasi pitkin Juojärviä.
-Yhen kerran oli ukki ollu päissään ja sillon oli aatellu, että kyllä tämä viinanjuonti hälle riittä.
-Nivalasta ei saanu keskikalijaa kaupoista eikä siellä ollu viinakauppaakkaan.
-Perijantaisin taksimiehillä riitti kyytejä Ylivieskaan ja Haapajärvelle, kun ukkojen piti päästä viinakauppaan.
-Toisinnaan kyytit oli viimetipan kyytejä ja sillon sakotkin maksettiin palluumatkalla, kun muuten olis jääny viinat ostamatta.
-Tuli turvavyöpakko ja kaikki kakisteli sen käyttyä. Isä ei pijä vieläkkään turvavyötä.
-Kukkurais Matin TeeBeellä ruukattin käyä isän kanssa kahavilla ja itekkin sai pullon limunaatia. Ei sitä pullua meinannu jaksaa juua loppuun millään. Joku rapulainen sielä oli aina juomassa ykköstä tai VitaNovvaa.
-Kalalaakso, Uusi-Suomi ja Apu oli lehet mitkä meille tuli.
-Monasti olin Hiturassa isän mukana kiviä ajamassa.
-Mustilais-Oskari kauppas kaikennäköstä tavaraa kylillä. Viimeksi oon nähäny Oskarin Pulukkilassa kymmenkunta vuotta sitten kerrämässä natsoja tuhkakuppeista.
-Ensimmäiset kilijut käytettiin ykstoista vuotiaana. Nekin meinas jäähä juomatta, kun laitettiin ne käymmään yhtteen lattoon ja lavon omistaja  huomas, että sielä on käyty. Sehän laitto tietysti lavon ovet lukkoon, mutta päästin me ne kilijut hakemaan pikkusen luukun kautta kiipiämällä katon rajjaan.
-Tupakin poltto ei oikkein kiinostanu, vaikka kerkesin määki sitä pari vuotta kessutella.
-Kukkurais Matin TeeBeeltä käyttiin vuokraamassa naapurin Veskun kanssa ensimmäinen "pornovilimi" nuin ihan opetustarkotuksessa ja kylän ukot siellä meille naureskeli. Paskan marijat siinä vilimissä ollu etes mittään opetusta. Pikkusen hammeenhelemat heilu ja siinä se oli.

[Esko Simonen]

Meillä kävi varmasti sama kalakauppias ku Salamulla.
Talon ovia ei ruukattu panna lukkoon jos josaki lähti käymään. Omatunto oven päälle että naapurit tietää olla menemätä sisälle. Vesi hajetiin vesikelekalla kalliokaivosta. Se oli kellahtavvaa ja siinä kiemurteli "kiuruja"
Talavella äijät haki jokijäitä reellä muhakuopalle. Mulla on se jääsäha tallesa ja näytillä työmaalla. Iso onki.
Muistan ko pappa käski mennä hakkeen temmirautaa enkä minä tienny mikä se on. Enkä kehannu kysyä. Mummu rynkytti iltakauvet Singeriä ku se teki kyläläisille vaatteita. Schaub Lorenz oli meijän ensimmäinen telekkari. Ohojelmaa tuli, Rin Tin Tin ja Louvren kummitus. Telekkarin kuva pieneni puoleen ja valot himmeni ko isä hitsas vetäviä peräkärryjä kuorma-auton rommuista ja teki kyläläisille viijenkymmenen markan remontteja ja Kaskelan Niilo siittäki tinkasi. Yhen kurmurin koppi jätettiin mulle kesäasunnoksi tuvan taka Fargon koppi. Siinä oli takapenkki, sieloli kiva nukkua kesät ja lukia Aku Ankkoja ja Cottoneita ja El Coyoteja. Oli joku Zorroki.

[Esko Simonen]

Matin TeeBeeltä käyttiin vuokraamassa naapurin Veskun kanssa ensimmäinen "pornovilimi" nuin ihan opetustarkotuksessa ja kylän ukot siellä meille naureskeli. Paskan marijat siinä vilimissä ollu etes mittään opetusta. Pikkusen hammeenhelemat heilu ja siinä se oli.

Ylivieskaan piti munki mennä kahtoon saksalaista pornovilmiä oikein elokuvviin. Kovasti piti pettyä. Rumia saksalaisia akkoja, oli niillä tieten tissit palijaana ja jotaki. Attelin että oli hukkareissu, en toista kertaa mee. Enkä oo menny. Mutta avaruusseikkailun kahtoin kaks kertaa peräkkäin.

[Vesa Salmu]

Esko, se kalankauppias oli Eero nimeltään ja sama sukunimi mikä mun äitillä tytönimenä vaikkei se sukua ollukkaan. Ja äitihän on kotosi siittä sun kotopaikkas kohalta toiselta puolen jokia jotakuinki kait. Nimi löytyy alavieskalaisen mulliauton kopinovesta kans. Ja tällä Eero J:llä oli kuulolaite jos oikeen muistan.

Ja Pösö oli valakonen. Se tuli aina pihalle tiettyinä aamuina kai ja tööttäs, ootti hetken ja jos ei kukkaan tullu talosta ulos, nosti vasemmapuoleista pettaalia ja lähti naapuriin.

Ei mahtas onnistua nykyhykieenian aikana se kalojen kuskaus myyntitarkotuksiin tuolla eellämainitulla kalustolla.

[Ossi Viita-aho]

Matin TeeBeeltä käyttiin vuokraamassa naapurin Veskun kanssa ensimmäinen "pornovilimi" nuin ihan opetustarkotuksessa ja kylän ukot siellä meille naureskeli. Paskan marijat siinä vilimissä ollu etes mittään opetusta. Pikkusen hammeenhelemat heilu ja siinä se oli.

Ylivieskaan piti munki mennä kahtoon saksalaista pornovilmiä oikein elokuvviin. Kovasti piti pettyä. Rumia saksalaisia akkoja, oli niillä tieten tissit palijaana ja jotaki. Attelin että oli hukkareissu, en toista kertaa mee. Enkä oo menny. Mutta avaruusseikkailun kahtoin kaks kertaa peräkkäin.

Tais olla se meijänki opetusvilimi Saksalainen. Oikiat elukuvat ei ollu siihen aikkaan kovassa huuossa, kun viteot oli jo markkinoilla, mutta Pekkaa ja Pätkää ruukattiin käy kahtomassa ihan elokuvissa.

[Risto Saastamoinen]

Minä kun oon hapenpuutteessa syntyny, ja luullakseni kolomesti jo kuollu, niin nuo vanahat kadonneet tavat on melekein kokonaan jo mielestä unohtunneet. Sen muistan enkä koskaan unoha, että kun oikein kovasti jottain yritin, että toisten lailla onnistuisin, niin toinen vanhempi sanoi jokakerta näinnikkään: ei tule iivonkaan laista. Tarkotti ettei pennusta tule ryssänkään tapaista. Hienosti kannustettu pikkusen vajavaista lasta.

[tuomo jylha]

Matin TeeBeeltä käyttiin vuokraamassa naapurin Veskun kanssa ensimmäinen "pornovilimi" nuin ihan opetustarkotuksessa ja kylän ukot siellä meille naureskeli. Paskan marijat siinä vilimissä ollu etes mittään opetusta. Pikkusen hammeenhelemat heilu ja siinä se oli.

Ylivieskaan piti munki mennä kahtoon saksalaista pornovilmiä oikein elokuvviin. Kovasti piti pettyä. Rumia saksalaisia akkoja, oli niillä tieten tissit palijaana ja jotaki. Attelin että oli hukkareissu, en toista kertaa mee. Enkä oo menny. Mutta avaruusseikkailun kahtoin kaks kertaa peräkkäin.

Tais olla se meijänki opetusvilimi Saksalainen. Oikiat elukuvat ei ollu siihen aikkaan kovassa huuossa, kun viteot oli jo markkinoilla, mutta Pekkaa ja Pätkää ruukattiin käy kahtomassa ihan elokuvissa.

Sitä mitä ei saksalaisesta pornofilmistä opita, sitä ei elämässä tarvita! 

[Vesa Salmu]

Erroottisen vilimin tunnus; vuorosanoissa sanotaan ranskaksi "hitaammin, hitaammin..."

PoRRRnovilimin tunnus; Huuetaan saksaksi "nopeammin! nopeammin!!!!!!!!"