Yleisesti, jos kaksitahtisessa on seos rikkaalla, se alkaa "nelitahtaamaan" (ei polta joka kierroksella), ja laiha seos kilistää tai " buuaa". Viimeinen neljännes kaasussa on juuri pääsuuttimen vaikutusalue. Tuohon nelitahtaamiseen vaikuttaa ala- ja yläpuristusten suhde sekä aukkojen ajoitus, ei ole samanlainen eri koneissa. Tuolla sinun kuvauksellasi arvelisin edelleen pääsuutinta liian pieneksi, mutta kuten aiemminkin on ollut puhe, ei näiden äänien sanallinen kuvaus helppoa eikä yksiselitteistä ole.
Edit: (pit tulla olohuoneen sohvalta työhuoneeseen pöytäkonneelle ko alko ipatista sähö loppumaan...)
Jos pääsuutin on liian pieni, eli kone menee laihalle tuolla viimeisellä neljänneksellä, pitäisi tuollaisella ilmaläppä-ryypyllä kuitenkin tapahtua niin, että kun sitä aivan vähän vetää päälle eli sulkee ilman saantia, alkaa veto paranemaan täyskaasulla. Kokonaan umpeen vedetty ryyppy varmasti tukahduttaa koneen, tai jos ryyppy on sellaista tyyppiä, missä se aukaisee kokonaan toisen kanavan rikkaammalla seoksella (esim. Mikuni), ei sillä voi sellaista osa-ryypytystä tehdä, eli tukehtuu myös liikaan bensaan.
Jos kaasuttimen vaihtaa kokonaan toiseen tai toisesta moottorista kotoisin olevaan, saattaa ajautua aikamoisiin vaikeuksiin oikeiden säätöjen hakemisessa koko alueelle. Periaatteessa pääsuutin haetaan kohdalleen niin, että kone sietää täyskaasun, ei mene laihalle eli ala buuata siellä, ja sitten tyhjäkäyntiseos kohdalleen (nopeimmasta tyhjäkäynnistä hieman rikkaan suuntaan - karkeasäätö suuttimella ja hienosäätö ilma- tai seosruuvila; huomattava että ilma- ja seosruuvi toimivat eri suuntiin!) ja viimeisenä välialue eli neula - neulasuutin ja neulan korkeus. Ja aina jotakin muuttaessa se vaikuttaa jonkin verran muihinkin - eli aika jumppaan saattaa siinäkin ajautua. Eivät nämä matalaviritteiset "maatalousmoottorit" nyt aivan tähtitiedettä säätämisen suhteen ole, mutta eivät nekään ihan millä tahansa seoksille oikein käy. Helpoin tapa olisi minun mielestäni kokeilla toisesta samanlaisesta koneesta lainatulla ja siinä toimivaksi todetulla kaasuttimella.
Eihän siellä kaasutinta ennen ilmanotossa ole mitään ylimääräistä ahdistusta - tukkoista (likaista tai muuten alkuperäistä ahtaampaa) putsaria tai kumikurkkua rutussa? Sellainen voi myös aiheuttaa tuon viimeisen neljänneksen toimimattomuuden - rikkaan suuntaan toki silloin. Ja edelleen ne kaasarin jälkeiset ilmavuodot - jos kampikammion lohkot istuvat ja tiivistyvät huonosti toisiinsa, voisi erilaisissa lämpötiloissa tapahtua vaihtelevaa vuotoa lohkojen välistä suoraan kampikammioon?
Otsasi hiessä on sinun leipäsi syötämän - toivotaan kuitenkin lopussa kunnian kukon laulavan ja kärsimyksien jälkeen kirkkaammaan ruunun kannettavaksi lankeavan!
jaakkovaakko