Aihe: Kromimaalaus!!

[Pauli Piirainen]

Taitaa keskustelu livetä jo itse aiheesta, muttä tuleepahan selväksi miten kalliiksi hyvänkin osan kromaus tulee, puhumattakaan huonosta. Kun täälläkin jotkut esittävät että kromimaali ei kestä kulutusta, niin kromiko on hyvä kestämään. Jos vahingossa hipaisee juuri hienoksi kromattua esim pakoputkea vähän pölyisellä ajosaappaalla, niin muistohan siihen kromipintaan jää. Esimerkiksi kromattu tankki on todella arka vähintäänkin hiusnaarmuille, mutta jos kolhuinen pistesyöpynyt tankki jonka uudellen kromaus olisi tullut järjettömän kalliiksi,  kromimaalataan. Ja  sen naarmut eivät ulotu lakkapintaa syvemmälle voi sen uudistaa pelkällä lakkauksaella jos hionta ei riitä. Puhumattakaan korroosion kestosta, joka jostakin kumman syystä tuppaa uudelleen kromatuissa osissa olemaan aika huonoa, vaikka ei sateessa seisottaisikaan, verrattuna uusin pyöriin jota voi koko kesän säilyttää taivasalla eikä kromi vielä kuki, paitsi jos pyörä on  kiinalainen, joiden kromikestoa moititaan(pari viikkoa pihalla niin rupeaa kukkimaan), on lähempänä ruostumisalttiudessa suomalaista harrastetöihin tehtyä kromausta.

[Markku Hakola]

Noh, kärsääntyköön joku, jos sikseen on, mutta kromimaalaus on maalausta ja kromaus on kromiausta.
Mun mielestä, mikäli osa on alunperin kromattu ja entisöidää vaikkapa pyörää, niin kromatun osan tilalle vain ja ainoastaan kromaus.
Maalaukset sopii ihan muihin kohteisiin.
Tuo ajatus perustuu siihen, että mikäli ruuvien kannoista pitaa lujuustekstit ym hioa pois ja pistepuikolla naputella merkinnät,
niin ei sillon alkuperäistä kromaustakaan saa vaihtaa maalauksee.
Kromatut osat kun on enemmän esillä, kuin joku ruuvinkanta, minkä kanssa moni tuskailee, kun ei löydy just alkuperäisen mukaisia ruuveja.
Paljon on smirgelit surranneet monella, kun kantoja on muotoiltu uudelleen ja ruuviurien malleja viilaillaan uusiksi.
tuntuu pikkasen turhalta tuskailla jonkun letkun, vaijerisuojan tms kiiltoasteen kanssa, mikäli hyväksyy kromatun osan pintakäsittelyksi maalin.
Maalien kiiltoasteistakin jo monella on ollut ongelmaa, kun tarkastajan mielestä "kiiltää liikaa taion liian himmeä", misä täälläkin on joskus ollut
kysymyksiä "miten himmennän liian kiiltävän pinnan".

Kromimaaleilla olen suht paljonkin maalaillut ja hyvin ovat toimineet kohteissaan tehoteina tms, mutta ri oikean kromauksen korvaajana.

[Kalevi Helenius]

niin kromaus on kromausta ja maalaus on maalausta mutta jos kromi firma tekee oikein niin ensin hionnan jalkeen pinnoitetaan kunnon kupari pohja niin ja sen jalkeen niklaus jonka jalkeen kromaus tama on oikea tapa tehda mutta kromaamot kromaa suoraan rauta pintaan no sehan ei kesta kovin paljon kulutusta eika kosteutta jos vertaa em jenkkiautojen puskureita vaikka neon ollut vuosia raystas tipussa niin kromit on kondiksessa mutta niissahan no kromaus on tehty oikea oppisesti t pirkale

[Kari Sillanpää]

Lassille sen verran täydentäisin että kromihan saadaan tarttumaan sähkökemiallisesti, ja krominpoisto tapahtuu kromaamossa vastaavalla systeemillä, joteskin "navat vaihdettuna" tms eli ei mekaanisesti hiomalla.

Joku tuolla mopokeskusteluissa pekuloi uusien putkien tekemistä rosterista, taitaa sekin olla jo helppoa ja halpaa ruostuneiden putkien korjaamiseen verrattuna?

[lassi paavola]

iiiro tästä puhui ja hänelle lähetin kierretapin lainaan,
tiedän kyllä miten itse aito kromaaminen tapahtuu muu tieto onkin sitten vielä vähän hakusessa
dx vanhat putket priimat mutta juuri stefan kohdalla putkessa takapuolella 3x3cm vauriot(hiekkaa stefasuojanalla ) haaveissa tehdä itse pohjat ja kromauttaa vaikka kallista onkin kun on sitten joskus tulevaisuudessa rahaa
nyt paikalla leikatut tigerin putket joissa dx:n sisukset ja metalli tulpat ja ruostetta yläpäässä

[Atro Jaako]

Asiasta kolmanteen...
Yhden Pantherin yhteydessä oli kerran puhetta "maito kromista", jotain maalin tapaista se oli, erotti kyllä ettei ollut aitoa kromia. Ihan nätti kromainen pinta kuitenkin. Alkuperäisyydestä en osaa sanoa kun en merkkiä tunne, pyörä oli kyllä muuten taidokkaasti tehty.
Osaako joku valaista?

Sitten itse aiheeseen, kyllähän tuolla kromaalauksella voi löytyä ainakin autopuolella kun nyt jo museoikäisissä autoissa alkaa olemaan monenlaisia muovikromilistoja yms (joista pinnat irtoaa), tällaisiin tuota voisi ajatella.

Oikean kromauksen korvaaminen maalauksella on sitten enemmän noita "käyttöentisöijien" virityksiä.

AJ

[Atro Jaako]

Lassille sen verran täydentäisin että kromihan saadaan tarttumaan sähkökemiallisesti, ja krominpoisto tapahtuu kromaamossa vastaavalla systeemillä, joteskin "navat vaihdettuna" tms eli ei mekaanisesti hiomalla.

Aikanaan kun kromin poistosta kyselin, että onko se sama prosessi käänteisesti niin eräs tietäjä kyllä valisti vahvaasti ettei se noin mene ja piti minua suorastaan tyhmänä kun moista edes kysyin. Neuvoi toki käyttämään haku palvelua (joka ei muuten vastausta antanut), eikä tietenkään voinut itse kysymykseen vastata.
Empä tiedä vieläkään tarkalleen miten tuo prosessi itseasiassa toimii, mutta ompa ilman sitäkin tietoa pärjätty. Jokin haju asiasta on, mutta taitaa tulla sama tuomio jos sen tänne kirjoittaa.
Josko todelliset tietäjät myös kertoisivat todellisen prosessin tällä kertaa...

AJ

[Ipi Laaksonen]

Kromi lähtee pinnasta jo laimealla suolahapolla ilman sähkövirtaa,alla olevan nikkelin poistoon on ihan omat kylvyt joissa tarvitaan virtaa. En tiedä mitä "maallikko" tekee tällä tiedolla,paitsi tietty uteliaisuuttaan.Sitten tuohon kromaukseen: kuparointi on hyvä korroosionkeston kannalta,mutta ei enää nykyaikana välttämätön.Nykyään käytetään kaksi tai jopa kolmikerrosnikkelöintiä joka antaa huomattavasti paremman suojan kuin kupari.
Käytetään myös mikrohalkeillutta ja mikrohuokoista kromausta/nikkelöintiä,mikä kuullostaa vähän pöhköltä,mutta on todella hyvä korroosion kannalta. Näitä prosesseja en ala tässä selittämään tarkemmin ymmärrettävistä syistä Kupari taas on tietty hyvä kolojen ja naarmujen täytteeksi.

[Kari Sillanpää]

Lassille sen verran täydentäisin että kromihan saadaan tarttumaan sähkökemiallisesti, ja krominpoisto tapahtuu kromaamossa vastaavalla systeemillä, joteskin "navat vaihdettuna" tms eli ei mekaanisesti hiomalla.

Aikanaan kun kromin poistosta kyselin, että onko se sama prosessi käänteisesti niin eräs tietäjä kyllä valisti vahvaasti ettei se noin mene ja piti minua suorastaan tyhmänä kun moista edes kysyin. Neuvoi toki käyttämään haku palvelua (joka ei muuten vastausta antanut), eikä tietenkään voinut itse kysymykseen vastata.
Empä tiedä vieläkään tarkalleen miten tuo prosessi itseasiassa toimii, mutta ompa ilman sitäkin tietoa pärjätty. Jokin haju asiasta on, mutta taitaa tulla sama tuomio jos sen tänne kirjoittaa.
Josko todelliset tietäjät myös kertoisivat todellisen prosessin tällä kertaa...

Pardoone muaa, tuli taas kerrottua kuulopuheita ettepäi. Kiitän oikaisusta. Oli miten oli, niin pointtini piti oleman se että vanhan kromin irroitus tapahtuu kromaamossa zuit zait zukkelaan, ei kannata (eikä pidä) alkaa millään nauhakoneella jyystämään osia pilalle.

[Jari Vanhanen]

Tuossa tankki joka/josta on lommot oikaistu,pohjamaalattu,"romattu",raitateipattu/teipattu,maalattu ja lakattu.On kyllä nätti

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Jani.Kosonen]

http://pintakilta.wikispaces.com/Ruiskukromaus,+esittely






CosmiChrome pinnoitus

[Tatu Keränen]

Mikähän kromimaali Jawan alkuperäisissä lampunheijastimissa on, kun sen kiiltävän pinnan alla on erittäin luja harmaa maali.

[Pauli Piirainen]

Taitaa läpivärjättyjen muoviosien maalaus olla jo niin yleinen käytäntö museovehkeissäkin, ettei niiden oikeellisuuta kukaan uskalla enää tuomita. Kunhan kromimaalattuja osia rupeaa  olemaan lähellekkään yhtä paljon kuin edellä mainittuja muoviosia , niin eiköhän siitäkin tule  hiljaisesti hyväksytty  käytäntö, vaikka molemmat  väärällä pinnoituksella.

[Jari Eronen]

Noh, kärsääntyköön joku, jos sikseen on, mutta kromimaalaus on maalausta ja kromaus on kromiausta.
Mun mielestä, mikäli osa on alunperin kromattu ja entisöidää vaikkapa pyörää, niin kromatun osan tilalle vain ja ainoastaan kromaus.
Maalaukset sopii ihan muihin kohteisiin.
Tuo ajatus perustuu siihen, että mikäli ruuvien kannoista pitaa lujuustekstit ym hioa pois ja pistepuikolla naputella merkinnät,
niin ei sillon alkuperäistä kromaustakaan saa vaihtaa maalauksee.
Kromatut osat kun on enemmän esillä, kuin joku ruuvinkanta, minkä kanssa moni tuskailee, kun ei löydy just alkuperäisen mukaisia ruuveja.
Paljon on smirgelit surranneet monella, kun kantoja on muotoiltu uudelleen ja ruuviurien malleja viilaillaan uusiksi.
tuntuu pikkasen turhalta tuskailla jonkun letkun, vaijerisuojan tms kiiltoasteen kanssa, mikäli hyväksyy kromatun osan pintakäsittelyksi maalin.
Maalien kiiltoasteistakin jo monella on ollut ongelmaa, kun tarkastajan mielestä "kiiltää liikaa taion liian himmeä", misä täälläkin on joskus ollut
kysymyksiä "miten himmennän liian kiiltävän pinnan".

Kromimaaleilla olen suht paljonkin maalaillut ja hyvin ovat toimineet kohteissaan tehoteina tms, mutta ri oikean kromauksen korvaajana.

Niin. Mitä ihmiset sanoivat ennen kromausta? Metallipinta piti jollain suojaaman ennen ruostetta? Puskurit piti kiiltämän? Mitä jos kromauksen olisi korvannut esim. punainen väri?

Näin eri prosesseista välittävänä ihmisenä olen sitä mieltä, että kromaus perinteisenä, ainoana hyväksyttävänä menetelmänä saada aikaan sopiva pintakäsittely, kuuluu joukkoon "noitavaino", "taivas putoaa niskaamme" ja "näkki vei lapsen".
Aikaan jolloin kromausta käytettiin ei tunnettu muita saman asian ajavia menetelmiä, päinvastoin kuin tänäpäivänä.

[Juhani Halmeenmäki]

Mitenkös olis puuviilutus kromin sijaan MA-vaatimukseksi, perinteistä ja ekologista materiaalia