Aihe: Mitä syötetään koululaisille ja vanhuksille?

[Rainer Grandell]

Se on tuo www.sr.se/P4 pommittanut tällä aiheella jo karkeat 20 vuotta, ruuansulatusta ei ole vielä ulkoistettu mutta kaikki muu tapahtuu etätyönä.

Entäs Härmä. Onko niin että perässä ollaan tultu vai olimmeko tässä asiassa naapurimaata edellä? Mitä pirskattia oikein syötetään näille kyseisille, onkos siellä lautasella todellakin 0.80 euron teurastamon jätteet maustettuina ja värjättyinä?

Jakko Siraakki joka puhuu vain ranskanmurretta tiesi tästä jo 2005?

tuossa muutama asiaa valaiseva rivi;

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288511969683.html

[Uula Kuvaja]

Hankala yleistää, mutta karkeasti, laitoksissa syödään laitosruokaa.

Kokemuksia: Henkilökunnalla on suuri merkitys. Paikkakuntalaisilla on suuri merkitys. Henkilökunnalla siten, että esim. eräässä oppilaitoksessa tiedän erään "kylmäkön/keittäjän" leipovan pullaa ym. tarjolle. Kun ei ole paikalla, ei ole pullaakaan. Asukkailla siten, että sitä saa mitä vaatii ja tarjoaa. Esim. jos paikkakunnalla on ruoka-aineiden tarjontaa (perunaa, lihaa, kalaaa...ym), sitä on helpompi ostaa. Mutta sitäkin vain silloin, kun sitä tarjotaan.
Eräässä työpaikassa jossa olin, ruoka oli alunperin osuuskunnan ruokaa. Eli jokainen saattoi liittyä osakkaaksi. Ja ruoka oli sen mukaista. Hyvää! Ja jos esim. salaattitiski kaipasti uudistusta, se oli mahdollista. Sitten tuli Amica nimeltä mainitsematon kasvoton tehdasruoka. Sen jälkeen osa ruuasta tuli mm. virosta. Ei siinä sinällään mitään. Se virosta tullut osa ruuasta oli parempaa kuin mitä se laitos muuten tarjosi.

Kouluhin taitaa monessa paikassa tulla ruoka keskuskeittiöstä. Kyllä olen kateellinen ihmisille, joilla on vielä kyläkoulu. Pari kertaa olen kyläkoulujen ruokaloissa syönyt ja hyvää oli.

[Maria Hakoköngäs]

Meijän kyläkoulhuun tullee ikävä kyllä sapuska keskuskeittiöltä. Ruoka on kuulema pahhaa. Mejän koulula olis hyvä keittiö, ja keittäjä vois samala laittaa kylän vanhuksileki sapuskat, vanhukset vois paikallinen taksikuski tua koulule syömhään. Lapset ja vanhukset näkis toisijaan, ja kaikila olis hauskempaa ja paremmat evhäät. Mutta ei. Tämä tulis halvemmaksikki ko se, että se keittäjä tullee aamula koulhuun, hakkee keskuskeittiöltä 25km päästä ruat, lämmittää net ja laittaa esile, ja suurin osa mennee haaskuuseen, ko kelheen ei kelepaa. Vanhuksile viepi joku kunnan jakeluauto.

[Antti Jokinen]

Sulla on, Maria, näkemystä ja tervettä järkeä. Olitkos ehdolla kunnallisvaaleissa?

[Antti Jokinen]

Koska tämä oli Iltalehdessä, kannattaa suhtautua varauksella, mutta varmaan osa on tottakin:

Falunissa koululaiset olivat tottuneet saamaan lounaalla tuoretta leipää ja 15 eri kasvista, mutta nyt siitä on tehty loppu.

Kaupunginhallituksen mukaan keittäjä Annika Erikssonin loihtima kouluruoka on liian hyvää, mikä ei ole reilua muiden koulujen oppilaita kohtaan. Ruoka ei viranomaisten mielestä myöskään vastannut vuonna 2011 säädettyä ohjetta terveellisestä ruokavaliosta. Erikssonia on näistä syistä määrätty rajoittamaan tarjontaa.
Keittäjä Annika Eriksson vakuuttaa, ettei hänen monipuolisempi kouluruokansa ole maksanut sen enempää kuin muidenkaan. Hän lisää pitävänsä tehtävänään tarjota oppilaille useita eri vaihtoehtoja.
Eriksson on nyt joutunut rajoittamaan kasvistarjonnan puoleen entisestä ja korvaamaan itse leivotut leivät kaupasta ostetuilla. Erikssonin perinteisesti pääsiäisenä ja jouluna tekemien noutopöytien tarjoilut ovat myös uhattuina.
Kaupunginhallituksen päätös on saanut koululaiset ja heidän vanhempansa raivostumaan. Falunin koulun neljäsluokkalaiset ovat laatineet vetoomuksen, jossa vastustavat päätöstä hillitä keittäjänsä kokkailuintoa

[Teuvo Lehtinen]

Kyllä kouluruoka voi olla hyvääkin, riippuu keittäjistä. Toiset osaa "tuunata" eineksistäkin syötävän makuista.

[Aarne Heino]

Pakkohan koululaisille ja vanhuksille on syöttää paskaa. Mistä muuten saataisiin rahat kaupunkien ja kuntien johtajien pitkiin ja kosteisiin illallisiin?

[Pentti Eskelinen]

Jotenkii tuntuu että on aika haastavaa tehdä kouluikäisille ja vanahuksille semmoista ruokaa että läheskään kaikki siitä tykkäisi. 

Kun näissäkii siltäväliltä olevissa on paljon semmoisia joilla on ennakkoasenteita kaikkee muuta ruokaa kun riisivelliä tai maitopottua kohtaan.
Hyvätkin aineet saa toki huonolla laitolla pilattua, ja taas vaatimattomistakin aineksista saa osaaja aikaseksi ihan kunnon evästä.

[Antti Jokinen]

vaatimattomistakin aineksista saa osaaja aikaseksi ihan kunnon evästä.

Justiinsa näin oli mullakin tapana esitellä omat keitokseni, kun olin vielä perheen isä. Vastaanotto ei vain aina ollut odotusten mukaista. 

[Pentti Eskelinen]

Niin se meinasi joskus olla meilläkii, mutta siitä selevisin diplomatialla.

Käytiin joskus kotona poijan kanssa aiheesta oikein keskusteluakin.

"Minä en oikein tykkää tästä."
"Ei sitä kaikesta tarte niin tykätäkkään, senkun syö vaan."

[Markku Hakola]

Niin se meinasi joskus olla meilläkii, mutta siitä selevisin diplomatialla.
Käytiin joskus kotona poijan kanssa aiheesta oikein keskusteluakin.
"Minä en oikein tykkää tästä.", "Ei sitä kaikesta tarte niin tykätäkkään, senkun syö vaan."

Samalla tapaa meilläkin, aikoinaan ja jos ei meinannu  kelvata, niin lautanen pois ja todeten
"ei oo pakko syödä ja seuraava sapuska on silloin ja silloin, josko sitten kelpais.
Useinmiten nälkä laitto ruoan kuin ruoan maistumaan.

On kaks eri asiaa, elää syödäkseen tai syödä elääkseen.
Eka vaihtoehdon harrastaja voi nirsoilla ja nyrpistellä ja tokalle käy mikä vaan, mikä alas menee.

Oisko tämä jo aikoja jatkunut kokkiohjelmabuumi "syöttänyt" porukan nuppiin sen, että perusruoka ei ole syötävää,
vaan sen o oltava jonku TV-kokin ohjeittenmukaista.

[Uula Kuvaja]

Markku, meneekö jo turhan luterilaiseksi? Kyllä ruuastakin pitää saada nauttia. Sama ku joku sanois, että eikö se riitä, että mopolla pääsee eteen päin. Ei siiä tarvi nauttia... Ei elämän tarvi olla kärsimystä sillä varjolla, että henki lähtee kuitenkin. Onnekkaita ovat koulut, joiden lähellä on esim. Kokkikoulu tao hyvä kokki.

[Timo Junno]

Elekää nyt, kun tämä paha ruokahan on just uus keksintö suomalaisten ylipainon torjuntaan.

Ei ollu silloin kunnon pahaa kouluruokaa kun ite olin alakoulussa, ei. Saatika sitten vielä että ois ollu pahaa kotiruokaa. Ja niistäpä sitä sitten, liian hyvän ruuan tuloksista, nyt nautitaan pelastusrenkainemme. Ei ole tasa-arvoa sukupolvien välillä vaan pelkkä valtava kuilu.

[Pentti Eskelinen]

Jo viisikymmenluvulla oli meillä Muaningan Lapvetelän koululla tuo laitosmallinen keskuskeittiökäytäntö.

Meitä kun kouluikäisiä pentuja oli kylällä enemmän kuin mitä oli istumapaikkoja varsinaisella vanahalla koululla, niin ne taisi olla eka ja tokaluokat jotka toimivat parin lähitalon, Ruunaharjun ja Korsun isoissa tuvissa. 
Keittäjätär, puolikuuro ja -sokkee Karttusen Laina työnteli sulan aikana maitokärryillä, ja talavella veti vesikelekalla rusinavelliä ja makkarakeittoo yms. herkkuja maitotonkassa (taisi muuten ollakkii peltisankkoja ne astiat) koulun keittiöstä sitten niihin taloihin. Kovemmilla pakkasilla tonkassa keitokset oli perillä jo laijoista jäässä, mutta ei sillon nirsoilu auttanu jos meinasi syödäkseen saaha.
Pari palaa ruisleipää ja maitopullo piti olla kotoa, niitä ei kunta silloin kustantanu.

Vaan eipä tuosta traumoja jääny, eikä ole terapiassa ruokien vuoksi vielä tarvinnu käyvä. 

[Timo Junno]

Ja taas oli tämän laitoksen kanttiinissa ihan liian hyvää kaalilaatikkua. Ei kannusta terveellisimpiin ruokatottumuksiin tuollanen kyllä taas yhtään. Oisi siellä ollut tarjolla kermaista lohikeittoa ja pitsaakin, mutta kovetin mieleni ja tyydyin laatikkoon. Saisivat kyllä tuossa ruuvanlaitossa kehittyä ja opetella edes joskus epäonnistumaan.