Kirjoittaja Aihe: Taloprojekti (-projekteja)  (Luettu 161600 kertaa)

Joulukuu 21, 2011, 00:27:56 ap
Vastaus #210

lasse roholm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1979
Nuohooksesta  puheenollen ,,, kuinka usein on tosi vanhojen ja muutaman vuoden ikäiset kesämökkien saunanhormia nuohottu siellä jossain  jumalan selän takana  joka on todella käytetty paaaaljon!!! suurin osa ei oo ikinä nuohottu ja ,,,ja onko ne palanut ,,todella harvoin ainakin sen takia että savupiippu olisi syttynyt nuohouksen puutteesta ja jos on syttynyt niin vika taitaa olla että puut on palannut liian vähällä hapella että savupiippu on niin sanotusti tervaantunut! Tää nykyinen pakko nuohoaminen tyyristi joka vuosi on perseestä,,vaikka olis kuinka huru myki lämmin talvi ja oot lämmittänyt vain muutamia kertoja vaaraavassa takassa niin kyllä sekin on joka vuosi pakon edestä nuohottava!! Niin ja eihän toi nyt niin vaikeeta olis ittekin päästää nuohouspalloa alas rööristä alas mutta ei ,,et saa tässä vitun euusovjetfinlandiassa!
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 21, 2011, 06:54:52 ap kirjoittanut lasse roholm »

Joulukuu 21, 2011, 08:02:51 ap
Vastaus #211

Erkki Korhonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2991
  • Napakelkkamopoilija
Miulla on sellanen 111 vuotias hirsirunkoinen taloprojekti jossa myös asumme projektin edetessä. Vastikään pari vuotta sitten valmistui yläkertaan noin 80 neliöö huonetilaa lisää ja pari vuotta sitä ennen uusittiin täysin noin 30 % alapohjasta (rossipohja). Loput 70 % uusitaan kun varallisuus sallii. Teen kaiken iha ite, köyhä kun olen. Puusepän oppia ei ole, tekiessä oppii kantapään kautta :)
Sähköt ja putket vedin kans iha ite.... ammattitaidolla tietty.

Porakaivon pumppu saattaa kohtapuoliin olla kans huoltoa vaille, näyttää olevan asennettu 1992. Kuinkas usein noita pitäis tarkastaa????

Meillä on vuonna1984 kaivoon pudotettu Grudfoss  pumppu ja toimii edelleen.  Sanoivat  huollossa ettei sitä kannata nostella, antaa olla jos kerran toimii. Uusii sitten kun tulee tunnit täyteen.

Vedenpuhdistuslaitteisto pitää hankkia seuraavaksi, mangaani on ongelmana ollut koko ajan. Se on mustaa töhnää joka värjää kaakelit ja kerääntyy painesäiliöön ja putkiin. Pari tonnia maksaa laitteisto joka poistaa veteen liuenneet mineraalit, esim. raudan ja mangaanin.

http://www.callidus.fi/doc/vedenkasittely/af_sarja_esite.pdf




« Viimeksi muokattu: Joulukuu 21, 2011, 08:16:08 ap kirjoittanut Erkki Korhonen »
Napahulluna on hyvä olla.

Joulukuu 21, 2011, 08:35:57 ap
Vastaus #212

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 11921
Terve!

Kuva vuoden takaa-meilläpäin oli silloin lunta ihan hiukan
reilummin kuin tänään,jolloin sitä ei ole ollenkaan.

Mökkiä jatkoin vasemmasta päästä viisi metriä muutama
vuosi taaksepäin. Alkuperäinen rakennus n. vuodelta 1886.

Hyvää Joulua kaikille talonikkareille-yhtähyvin kuin kaikille muillekin!

t. Markku

[ylläpito on poistanut liitteen]

Joulukuu 21, 2011, 09:48:10 ap
Vastaus #213

Uula Kuvaja

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1963
Nuohooksesta  puheenollen ,,, kuinka usein on tosi vanhojen ja muutaman vuoden ikäiset kesämökkien saunanhormia nuohottu siellä jossain  jumalan selän takana  joka on todella käytetty paaaaljon!!! suurin osa ei oo ikinä nuohottu ja ,,,ja onko ne palanut ,,todella harvoin ainakin sen takia että savupiippu olisi syttynyt nuohouksen puutteesta ja jos on syttynyt niin vika taitaa olla että puut on palannut liian vähällä hapella että savupiippu on niin sanotusti tervaantunut! Tää nykyinen pakko nuohoaminen tyyristi joka vuosi on perseestä,,vaikka olis kuinka huru myki lämmin talvi ja oot lämmittänyt vain muutamia kertoja vaaraavassa takassa niin kyllä sekin on joka vuosi pakon edestä nuohottava!! Niin ja eihän toi nyt niin vaikeeta olis ittekin päästää nuohouspalloa alas rööristä alas mutta ei ,,et saa tässä vitun euusovjetfinlandiassa!

Siihenkin pitäisi saada jokin porrastus. Eli riippuen piipun iästä ja materiaalista. Ja asutaanko maalla vai kaupungissa... eli onko siellä joku tumpelo savustamassa puita "kevythormissa" vai jotain muuta. Kuvittelis tiilipiipun kestävän vähän nokeutumistakin. Eikä polttane taloa kuumetessaankaan kovin helposti.

Joulukuu 21, 2011, 10:50:26 ap
Vastaus #214

Timo Junno

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3166
  • Jäsen 5192 (toistaiseksi)
Meidän nuohooja ei ole ottanut kuin ne hormit mitä kerron käytetyn. Saunan tietysti joka kerta ja sitten olokkarin pönttöuunin hormin. Lieden hormia ei ole sudittu joka vuosi, koska ei sitä montaa kertaa vuodessa lopulta käytetä. Eipä siinä kyllä mitään juuri säästä, no ehkä nuohoojan aikaa vähän. Öljykattilan hormin kiitavä rosteriputki tarkistetaan joka toinen vuosi ja silloinkin sieltä löytyy vain vähän karstaa pohjalta.

Nokipalo on kyllä oikeasti vaarallinen jos se iskee. Siinä saattaa kuumuudesta räjähtää ehjäkin hormi ja olen kuullut että hormin sisäpinta voi jopa sulaa lasimaiseksi. Se että miten usein ''oikeasti'' tarvii nohota että välttää nokipalon riippuu varmaan monestakin asiasta. Ainakin käytön määrästä ja laadusta, polttamistavasta, puulajista, puun kosteudesta jne jne.
MC Röklä – www.rokla.net ''Oisko ehkä Suomen kuuluisimpia pyöräkerhoja. Meni minne meni, niin aina joku puhuu Röklästä.''

Joulukuu 21, 2011, 13:47:42 ip
Vastaus #215

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Appikukolla sattui jonkinlainen nokipalo tai muu posaus. Se oli viritellyt tulet uuniin ja alkoi lisäämään puuta. Juuri kun sai luukun auki, niin sieltä pukkasi metriset lieskat uunista ulos. Meinasi kulmakarvat kärähtää...

Sekin kyllä polttaa aina kuivaa puuta kovalla liekillä, että ei pitäisi noetakaan kovin pahasti. Mistä lie johtui.

Ei nuo nuohoojat kovin aktiivisia tunnu olevan yhteydenotossaan. Mökiltä löytyi lappu nuohoojan edellisestä käynnistä. Tapahtumat sijoittuivat 80-luvulle.
Kahden pytyn loukussa.

Joulukuu 21, 2011, 14:08:48 ip
Vastaus #216

Pentti Eskelinen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 7713
  • Nuolija Kuopijosta
Mulle ainakin sano palotarkastuksen tekijä kesällä mökillä että vuoden 2012 alusta poistuu tuo yleinen palovalvonta ja tarkastukset.
Koskeneeko tuo sitten vaan ainoastaan vapaa-ajan asuntoja, vai myöskin vakituisesti asuttuja.

Jos koskee kaikkia, niin vuodenvaihteen jäläkeen saa itsekukin huolehtia paloturvallisuudesta parhaaksi katsomallaan tavalla. Todennäköisesti vakuutusyhtiöt eivät kyllä maksa korvauksia jos esim. nuohouksesta ei ole esittää jotakin dokumenttiä. Eli pakko on nuohoojaa käyttää jos meinaa pitää palovakuutusta ja saada korvausta tulipalon sattuessa.

Jos annan harhaanjohtavaa tietoa niin oikaiskaa, mutta näin minä ainakin asian ymmärsin,???
-pena-

Joulukuu 21, 2011, 14:30:51 ip
Vastaus #217

Erkki Korhonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2991
  • Napakelkkamopoilija
Elän siinä uskossa jotta pari kolme vuotta sitten pakolliset nuohouskerrat vähenivät kahdesta yhteen kertaan vuodessa. Noudatan kuitenkin vanhaa sääntöä kaksi kertaa vuodessa syystä että, meidän huusholli lämpenee käyttövettä myöten puulla. Kattilassa  roihuu tulet joka päivä, oikein kovalla pakkasella kaksi kertaa.

Piisi on juopon muurarin tekemä eikä ole alaltaan suunnitellun suuruinen, veto paranee nuohoojan käynnillä, enkä halua vakuutusyhtiön vetäytyvän korvausvastuusta mahdollisessa tulipalossa sekä nokipalo on kuulema pelottava kokemus.
Napahulluna on hyvä olla.

Joulukuu 21, 2011, 15:00:28 ip
Vastaus #218

Jukka Rämä

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 579
Minä pikkupoikana näin Tampereen Härmälässä livenä kunnon nokivalkeen. Kaksikerroksisen puukerrostalon piipusta syöksi pitkä tuli monta metriä korkealle ja huusi samalla niinkuin palosireeni. Palokuntakin tuli kunhan kerkisi, muttei siltikään tainnut tulla pahempaa vahinkoo.

Olisiko tuolla ajantasainen tieto nuohoussäännöksistä:

http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/nuohous-ja-tulisijat/474610/

Joulukuu 28, 2011, 22:50:56 ip
Vastaus #219

Uula Kuvaja

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1963
Terve taas! joulu on kärsitty ja Uutta Vuotta odotellaan. Sain jo luvan kävästä töiden jälkeen rakennuspuuhissakin. Pattereihin napsuttelin termostaati pakoilleen. Vessassa kärsii tarpeidensa jälkeen vettä laskea ja menee sinne minne pitääkin. Hanankin ostin ja asensin. Talon vanha hamat oli päässy sen verran huonoon kuntoon. mm. vesi tuli ulos hanan puolivälistä holtittomasti... Yksi huone kolmesta levytetty valmiiksi. Kahdessa vimeistelyä. Sitten keittiötä rakentamaan!
Oli mulla asiaakin. Pöytiä ja pukkeja pitäis askarrella. Tiedän että tapoja on monia, mutta tietääkö joku mistä (huonon) kuvan saranoita saa? Ja kutsutaanko edes saranoiksi?


[ylläpito on poistanut liitteen]

Tammikuu 04, 2012, 00:13:06 ap
Vastaus #220

Uula Kuvaja

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1963
Terve!
Tuli tarve..tai siis mahdollisuus rakennuttaa pieni julkinen kiipeilyseinä. Kipeilyotteiden hintoja selaillessa huomasin tarvitsevani itsellenikin kiipeilyseinän. Ja sain jopa suostumuksen perheen sisustusosastolta. Nyt siis pitäisi pitää hoppua ennen kuin mieli muuttuu! Laitan kohta palikat tilauksen. Ja kysymys kuuluu: käykö vaneri sisäseinien levytykseen? Tavallista vesivaneria olisi tarkoitus käyttää jotta voi maalata mieleisekseen ilman ylimääräisiä hiomisia. Paksuus varmaan 12mm. Normi koolaukset seinään napakasti ja taakse lisäeristystä samalla. Mitäpä mieltä? Se toinen seinä tulee ulos ja filmivanerista.

Tammikuu 04, 2012, 08:33:16 ap
Vastaus #221

Pekka Koivu

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 851
  • Jäsen 8930
On sisäseinäpintoja tehty vaneristakin, joku vuosi sitten arkkitehdit suosivat ko materiaalia joko lakattuna tai petsattuna. Ei edes pahan näköistä, vesihöyrynvastus suuri muihin levyihin verrattuna.
Honda VF1000F2: "Hillittyä charmia" TM 15/1985
Honda V65 Sabre: "A great,big bike" Cycle World 05/1984
Aprilia RST1000 Futura 2001

Tammikuu 04, 2012, 13:13:22 ip
Vastaus #222

Uula Kuvaja

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1963
Ei kai vanereissa ole suurisa eroja liimojen suhteen? Enhän tule vahingossa ostaneeksi sisätilohin haitallisia ainetta haihduttavaa?
Nyt hakemaan postista keittiön hanaa. Saa veden virtaamaan myös köökin puolella. Ja taas hallitusti.

Tammikuu 04, 2012, 18:08:09 ip
Vastaus #223

Hannu Kolm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3173
Kysäsepäs palotarkastajalta näkemystä vanerin käytöstä seinälevynä.
Brittipyörien osat ja tietojakin:
      www.hannukolm.com

Tammikuu 04, 2012, 19:24:51 ip
Vastaus #224

Uula Kuvaja

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1963
Niin juu. Onko vanerilla materiaalina jotain palo-luokkaa? Tietääkö joku? Ei kai sillä ole suurta merkitystä, jos ei eroa talon luokittelusta...