Kirjoittaja Aihe: Tallissa tapahtuu  (Luettu 1015986 kertaa)

Tammikuu 13, 2021, 08:33:18 ap
Vastaus #1890

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 6265
  • MC Debit
Anteeks et oon olemassa ja sori et oon syntyny (Jope), mut itse laittasin tuohon 12V porakoneen ja kytkisin liitosjohdon laturiin.[/size] Hihnasta pikku alkuvauhti ja loputtomasti kiihtyvä ikiliikkuja on siinä. En tiijä toimiiko se, mutta suapihan sitä kokkeilla. (Jope)  ( Lainaus Eeron kommentista pari sivua taatepäin.)


Kyllä meinaan heti tehdä tämmösen isomman.
https://www.youtube.com/watch?v=jIBMp4OvbSM&t=225s tai
[size=78%]https://www.youtube.com/watch?v=-8pFrTMxewk&t=365s[/size]
[/size]
Ei se ole ihme, että intialaiset tekee hyvää ja halpaa tavaraa, kun energiakin on ilmaista. Lisäksi siellä lienee ylitarjontaa keltaisista generaattoreista ja kiuasmaalilla maalatuista sähkömoottoreista. Pitää varmasti muutama päivä testata, ennenkuin irtisanoo sähköliittymän.[/font]

Juu hyvin pyörii itsekseen kun ensin vähän antaa kädellä alkuvauhtia ja bensakoneella lisää ;D

Tuohon Eeron konseptiin laittaisin kyllä ennemmin jonkin kohtuujytkyn starttimoottorin enkä porakonetta. Startissa on enempi tehoa, se varmaan jaksaisi pyörittää laturia niin hyvin että voisi ottaa järjestelmästä sähköä vähän uloskin ???
Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Tammikuu 13, 2021, 08:34:29 ap
Vastaus #1891

Teemu S. Lindfors

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 995
Asiahan ei minulle mitään kuulu mutta en ilmeisesti tyhmyyttäni ymmärrä kaikkea,ensiksikin tämä: 
Aukiolopaineen saa, kun vähentää mitasta nokalta mitatun noston kerrottuna keinuvipujen vipusuhteella.,
mitä siihen paineeseen vaikuttaa keinuvivun vipusuhde?

Vipusuhteen johdosta venttiili aukeaa enemmän kuin mikä on nosto nokalla. Panheadissa vipusuhde on 1,5:1.

Tammikuu 13, 2021, 08:44:34 ap
Vastaus #1892

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 6265
  • MC Debit
Asiahan ei minulle mitään kuulu mutta en ilmeisesti tyhmyyttäni ymmärrä kaikkea,ensiksikin tämä: 
Aukiolopaineen saa, kun vähentää mitasta nokalta mitatun noston kerrottuna keinuvipujen vipusuhteella.,
mitä siihen paineeseen vaikuttaa keinuvivun vipusuhde?

Vipusuhteen johdosta venttiili aukeaa enemmän kuin mikä on nosto nokalla. Panheadissa vipusuhde on 1,5:1.

Niin, eli ilmeisesti nokalta mitataan nosto ja kerrotaan se vipusuhteella, niin saadaan mitta, jonka verran jousta puristetaan kasaan mitatessa ”aukiolopainetta” (eli oikeammin jousen puristusvoimaa venttiilin ollessa täysin auki).

Mittarissa on paineen yksikkö sen takia kun se on painemittari, varmaan joku ikivanha standardityökalu tuo, että neliötuuman mäntä... eikä ole mittalaitevalmistamo jaksanut raaskia teettää erikoistaulua mittariin. Sinänsä simppeli ja fiksu laitos noissa piensarja-maamoottorihommissa ;)

Miten tuo muuten nollataan/ilmataan?
Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Tammikuu 13, 2021, 08:48:21 ap
Vastaus #1893

Markku Juusela

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4721
Moro

Mitä vipusuhde vaikuttaa seetpaineeseen,ymmärtääkseni seetipaine mitataan suoraan venttiililautasen päästä,jousivoima jolloin venttiili alkaa aukeamaan olisi se seetipaine.Eikai harrikassa venttiilijousi vaikuta keinuvivun kautta venttiiliin?Tai kuten aiemmin mainitsit se voima kun jousta puristetaan vaikkapa ruustukissa samaan mittaan kuin se on kannessa venttiilin ollessa kiinni.
Yamaha TR1 -81/Green Mystery,CanAm Spyder RT -13,CRESCENT Elda E-Going,Cresent mopo-63,NSU Sportmax Streetreplica

Tammikuu 13, 2021, 09:07:45 ap
Vastaus #1894

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 6265
  • MC Debit
Joo, moni pitää näitä insinöörien juttuja voimista ja paineista saivarteluna, mutta ne on just nää tällaiset sekaannukset joiden takia sitten miljoonien avaruusluotain muutaman vuoden matkansa päätteeksi mäjähtää jarruttamatta Marsin pintaan ;) Renkaisiin laitetaan ilmaa niinjaniinmonta ”kiloo”, no onkse kilopascalia vai vanha kilopondi per neliösentti, usein asiayhteys kertoo tietysti. Vielä en ole ilmamassa(virta)mittaria nähnyt renkaantäyttölaitteessa, joten tuskin on kilogrammoista kyse ???

Mutta tässä seetipaineen (Jope-äänellä: voiman) mittauksessahan pitää varmaan ensin laittaa jousi ruustukkiin tuon mittarin kanssa, puristaa jousta kasaan kunnes mittari näyttää oikeaa arvoa ja mitata sitten jousen pituus. Sitten ährätään jousi ja venttiili ym paikalleen ja katsotaan onko jousen pituus yhtään sinnepäinkään kuin äsken ruustukissa mitattu pituus. Jos ei niin shimmataan, poistetaan jostain materiaalia, hommataan pitempi venttiili, löysempi jousi tai jotain.

Toinen lukema eli aukiolopaine (köh voima) saadaan kun puristetaan jousta tuosta ensin puristetusta pituudesta lisää kasaan sen verran millejä tai tuumanosia kuin venttiili aukeaa. Eli nokka-akselin nosto kertaa vipusuhde.

Täytyy kyllä myöntää että en ole tällaisia tullut edes ajatelleeksi, aina vaan lätkinyt samat jouset (tai uudet) paikalleen sen ihmeempiä ihmettelemättä.
Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Tammikuu 13, 2021, 09:18:37 ap
Vastaus #1895

Pertti Rintamaki

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2022
Onkos teillä muuten itellä työkalut seetien kunnostamiseen? Jos on niin minkälaiset?
Ajat Alavuden kautta ja viet Välimäen Velille.
Sillä on työkalut, osat ja tulee kerralla kuntoon.

Tammikuu 13, 2021, 09:20:53 ap
Vastaus #1896

Teemu S. Lindfors

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 995
Juuei se vipusuhde seetipaineeseen vaikuta, aukiolopaineeseen vaikuttaa tuota kautta kun Kari kirjoittaa.

Paine on tosiaan ehkä vähän väärä mittasuure tässä, olisi perustellumpaa puhua voimasta. Tarttunut lontoonkielisistä manuaaleista, lontooksi puhuvat "seat pressure" ja "open pressure", mutta kuitenkin yksikkönä on pauna. Mittarilla taas mitataan enemmänkin voimaa, mutta yksikkönä on psi. Amerikkalaiset eivät ehkä sittenkään ole käyneet kuussa.

Prosentuaalisesti seetipaineen kohdalla voi olla 20 % eroja ohjearvoihin nähden, kun kansia on korjattu moneen kertaan ja venttiilit syvemmällä seeteissä. Mä en osaa sanoa, kuinka suuri merkitys asialla tämmöisessä paukkuraudassa on, mutta kun kerran tehdään, niin yritetään tehdä kunnolla.


Kaikki kunnia Välimäen pajalle, mutta mä teen itse niin paljon kuin osaan ja mihin työkalut riittää. :)

Tammikuu 13, 2021, 10:45:42 ap
Vastaus #1897

Markku Juusela

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4721
Moro

Toi aukiolovoima ei taida juurikaan vaikuttaa mihinkään tällaisessa ei niin kierroskoneessa ja eikös tämä ole perinteinen "tappikone" eli rasitukset eivät vaikuta juurikaan jakopäähän kuten esim. remmivetosessa siihen remmiin,nokka-akseli luulisin on aika "mieto eli nostaja seuraa helposti nokkaa ja venttiilit eivät ilmeisesti ole mitään superkevyitä.Toi seetipaine/voima on luulisin kokemusperäinen tai voi siihen olla joku laskukaavakin ainakin nykyään,joskus sellaista hain mutten löytänyt mun englannin osaamisella kun koitin miettiä sen Smartti Fordin venttiilijousia.Se tarvittava voimahan on oltava sellainen että se nostaja seuraa nokka-akselia niillä isoimmillakin kierroksilla eikä ns. sekoa jolloin venttiili koskisi mäntään jne. ja se vipusuhde ja venttiilin paino ym. vaikuttavat asiaan ja luulen että kun nämä asiat ovat kunnossa se venttiili kyllä tiivistyy seetiin ja tiivistyisi pienemmälläkin seetivoimalla.
Tämmösiä hajatelmia,korjatkaa jos hajatelmat ovat äyttä puppua.
Yamaha TR1 -81/Green Mystery,CanAm Spyder RT -13,CRESCENT Elda E-Going,Cresent mopo-63,NSU Sportmax Streetreplica

Tammikuu 13, 2021, 11:35:42 ap
Vastaus #1898

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Aukiolo "paine" vaikuttaa nokka-akselin pintapaineeseen ja siten sen kestoon.
Kahden pytyn loukussa.

Tammikuu 13, 2021, 11:53:16 ap
Vastaus #1899

Osmo Leikko

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 754
Toi seetipaine/voima on luulisin kokemusperäinen tai voi siihen olla joku laskukaavakin ainakin nykyään,joskus sellaista hain mutten löytänyt mun englannin osaamisella kun koitin miettiä sen Smartti Fordin venttiilijousia.Se tarvittava voimahan on oltava sellainen että se nostaja seuraa nokka-akselia niillä isoimmillakin kierroksilla eikä ns. sekoa jolloin venttiili koskisi mäntään jne. ja se vipusuhde ja venttiilin paino ym. vaikuttavat asiaan ja luulen että kun nämä asiat ovat kunnossa se venttiili kyllä tiivistyy seetiin ja tiivistyisi pienemmälläkin seetivoimalla.

Venttilihän tiivistyy kyllä pienemmälläkin "seetipaineella", mutta jousivoimaa tarvitaan enemmän siksi, että venttiilin sulkeutuessa se myös jää heti kiinni, eikä raotu pomppaamalla uudestaan.
Meidän tulee olla todella kiinnostuneita tulevaisuudesta, koska joudumme
viettämään siellä loppuelämämme.

Tammikuu 13, 2021, 12:16:57 ip
Vastaus #1900

Markku Juusela

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4721
Moro

Harhaudun nyt vielä enemmän aiheesta,seetipaine / seetivoima,kumpi parempi mutta otetaan käsittelyyn öljynlauhdutin puhuttaessa moottorista tai vaihteistosta.
Yamaha TR1 -81/Green Mystery,CanAm Spyder RT -13,CRESCENT Elda E-Going,Cresent mopo-63,NSU Sportmax Streetreplica

Tammikuu 13, 2021, 12:19:49 ip
Vastaus #1901

Teemu S. Lindfors

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 995
Toi aukiolovoima ei taida juurikaan vaikuttaa mihinkään tällaisessa ei niin kierroskoneessa ja eikös tämä ole perinteinen "tappikone" eli rasitukset eivät vaikuta juurikaan jakopäähän kuten esim. remmivetosessa siihen remmiin,nokka-akseli luulisin on aika "mieto eli nostaja seuraa helposti nokkaa ja venttiilit eivät ilmeisesti ole mitään superkevyitä.

Kyllä se jousivoima vaikuttaa. Ensimmäisenä tulee vastaan seetit. Panheadissa venttiilit on öpaut 90 ° kulmassa toisiinsa nähden, eli geometria on aika kökkö. Mitä isompi jousivoima, sen enemmän kuluvat siis ohjurit ja venttiilit, minkä asian lopputulema näkyy tuolla yhdessä aikaisemmassa kuvassa.

Keinuvipuakselin päät ja laakerointi tulevat seuraavina, työntötankojen päät sitä seuraavana. Jos on alkuperäiset hydraulielementit nostajissa, ne voivat peräti antautua, jolloin tönäri hyppää pois paikaltaan (shovelissa mulle on käynytkin niin). Nostajan rullat tulevat seuraavina, sitten vielä tietenkin nokat ja nokan laakerointi.

Alkuperäinen nokka on nostoltaan pieni ja rampitkin aika loivat. Mutta koska voi virittää, pitää virittää. Herra Leineweber tekee aika jyrkillä rampeilla nokkia, mulla on shovelissa semmoinen. Siltä se myös kuulostaakin, vaikka on hyvät hydraulinostajat ja rullakeinuvivut. Tähän panheadiin tulee Sifton, matala nosto, pitkä aukiolo, melko maltilliset rampit.

Vois kait noista laskea jousivakion, jos viitsisi. Alunperin näissä on tuplajouset, yks virivalmistaja ainakin tekee peräti triplajousia. Asiaa tarkemmin miettimättä arvelen, että sillä on haettu jonkinlaista progressiota.

Tammikuu 13, 2021, 13:39:16 ip
Vastaus #1902

Osmo Leikko

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 754
Tuplajousissa sen sisemmän jousen yksi tärkeä tehtävä on poistaa ulkojousen resonointitaipumus, joka myös aiheuttaa venttiilin pommpimista sulkeutumisvaiheessa.
Meidän tulee olla todella kiinnostuneita tulevaisuudesta, koska joudumme
viettämään siellä loppuelämämme.

Tammikuu 13, 2021, 13:53:43 ip
Vastaus #1903

Ilpo Ikonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 334
  • Yamaha FJR 1300, Honda CB 900F , Yamaha YGS1F
mutta otetaan käsittelyyn öljynlauhdutin puhuttaessa moottorista tai vaihteistosta. Tarkoittaako Markku että: Öljynjäähdytintä kuulee usein/joskus kutsuttavan virheelliesti öljylauhduttimeksi. Sehän tarkoittaisi että öljy on höyrynä palatessaan öljykierrosta ;D

Tammikuu 13, 2021, 14:49:01 ip
Vastaus #1904

Markku Juusela

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4721
Moro

Juuri tätä eikä usein/joskus vaan lähes aina  :D
Yamaha TR1 -81/Green Mystery,CanAm Spyder RT -13,CRESCENT Elda E-Going,Cresent mopo-63,NSU Sportmax Streetreplica