Nyt on taas Issikan vaihteisto avattu, roplattu ja koottu.
Luulin vetoakselin olleen vääntynyt, koska sitä pyörittäessä kytkinkruunu hiukkasen venkoili. Ei se kuitenkaan ollut. Meinasin sen silti vaihtaa, mutta varaosa-akseli ei istunut toisiovedon eturattaan liukulaakerille. Vaihdoin kuitenkin vaihteiston toisen akselin ja sen yhteydessä olevat rattaat. Loksuttelin vaihteita tallissa ja kyllä nuo taas tuntuivat menevän päälle, mutta hiukan jäykemmin kuin aiemmin. Käyn nyt vielä kokeilemassa ja toivon että pelaa.
Häiritsee tekemistä kun puuttuu työkaluja, puuttuu hyvät tilat, puuttuu budjettia ja puuttuu taidot. Totta puhuen parkkipaikalla, jossa muutama viikko sitten tuota auoin, oli monessa mielessä mukavampi tehdä. Valoa ja tilaa riitti, ja hyvää juttuseuraa myös. Lisäksi pyörän sai rehdisti kyljelleen, jolloin vaihteistoa oli parempi roplata kuin puolittain kyljellään, niinkuin tallissa joutuu pitämään. Tai sitten minulla on päässä vikaa.
Jos tuo ei nyt toimi niin sitten se on tehtävä ajan kanssa ja ajatuksella. Nyt on vähän hätäinen aikataulu ollut, kun pian alkaa parin kuukauden pesti Mobiliassa ja haaveissa olisi ajaa työmatkat pyörällä.