Aihe: Sinkitys kotikonstein

[Jukka Kinnunen]

Jos sulla on, ja varmasti onkin, rikkihappoa (täyteenvaratussa akussa ainakin), niin aina voit itse valmistaa Typpihappoa.
Typpihappoa voi valmistaa suhteellisen helposti väkevää H2SO4 ja KNO3 sekoittamalla ja lämmittämällä, jolloin muodostuu 80-95% HNO3.
KNO3 on samaa kuin kaliumnitraatti jota saa: Bang&Bonsomer firmasta, suomessa on edustus, ja näkyy sieltä saavan paljon muutakin galvaaniseen pinnoitukseen sopivaa, eikä tartte maksaa apoteekin suolaisia hintoja.


Muodostuvia typpihappohöyryjä ei sitten pidä mennä haistelemaan, ja olisi parempi että tavan hemmot vetää kaasunaamarin päälle, ennen näitä kokeita, tai tekee tuommoiset kokeilut ulkona ja tuulen yläpuolella.


Suolahappoa saa kun lämmittää rikkihapon ja ruokasuolan seosta, ja sitten tislaa muodostuneen liemen.

[Jukka Kinnunen]

mitähän mahtaa Caswellin  copy chrome litku sisältää. onko joku seossuhde nikkelisulfaattia ja kopolttisulfaattia? vai jotain muuta?

[Jukka Kinnunen]

Löytyipä kansioistani tuommoinen Nikkelöinti resepti:


Blasbergin kylpy (galvanostegia) ALGOL OY
Omi-Ethox      (tiedot vuodelta 1999)

NIKKELÖINTIIN


Perusneste = Vesi

Kiiltoaine   20 litraa  Top Star                                         C      10 eur/litra   x 20 litraa
               Ge     6 eur/litra    x 20 litraa
               Of      8 eur/litra    x 20 litraa

Nikkelisulfaatti  (nikkeli liuotettuna rikkihappoon)

5 euroa/ kg  x 25 kilon pakkaus   = 125 euroa

Nikkelikloridi   (nikkeli liuotettuna suolahappoon)

5 euroa/ kg   x 25 kg pakkaus  = 125 euroa


Boorihappo     1  euroa/kilo  x 25 kilon pakkaus  =  25 euroa


Kostutusaine    5 euroa/ litra


Saa Algol oy:stä ja Palojoki Oy:stä

annostelu Blasberg kylvyn muodostamiseen:

Boorihappoa  40 grammaa / litraan
Nikkelisulfaattia  300 grammaa/litraan
Nikkelikloridia    70 grammaa litraan
Kiiltoaine C       1ml/litraan
Kiiltoaine Ge     7ml/litraan
Kiiltoaine Of     27 ml/litraan

Lisäksi Nikkeli anodeja esineen molemminpuolin, akun plus napaan (nikkelöitävä esine negatiiviseen akkunapaan)  (akku sähkö tasaisinta tasavirtaa) väliin kuitenkin joku säädettävä tehovastus, tai sopivia vastuksia yhteenkytkettyinä >10 oomia
12 voltin akkuun virtapiiriin sarjaan 10 oomin vastus (20n watin tehokestoinen) virta rajoituu 1.2 ampeeriin.

joku tulla edellä sanoikin laittaneensa ampeerimittarin ja tehovastuksen sarjakytkentään akkuun menevän piuhan väliin.

[Jukka Kinnunen]

Minulla on tuolla kirjahyllyssäni kirja nimeltään   Kemiallisteknillinen käsikirja, Viktor Falck - R.V. Stigell ,painettu vuonna 1923 WSOY.

siinä on selostettu vaikka mitä ihmeellisiä metallin värjäystekniikoita ja galvanostegisia menetelmiä,  suosittelen hankkimaan.

sinkkiesineitäkin voi kuparoida näillä ohjeilla:

1 osa kuparivithrilliä (kuparisulfaattia) liuotetaan 19 osaan vettä ja 1 osaan ammoniakkiliuosta (ominaispainoltaan 0.91), sinkkiesineet pannaan tähän liuokseen, missä ne saavat yhtenäisen ja kestävän kuparipäällyksen.

Ompa tässä kirjassa kerrottu, kuinka myös vanhoja viiloja teroitetaan kemiallisesti syövyttämällä.

[Petri Mäensivu]

http://timo.santerihapponen.net/englishwheel/

Käykääpäs lukemassa !

[Jukka Kinnunen]

Mistäs nikkeliä levyinä?

tuossa Jarl Sarvaksen kirjassa Radiotekniikan perusteet, (kustannus oy OTAVA 1933) mainitaan että radioputkien sisäkalusteet olis pientehoisissa putkissa nikkeliä!

no eikun vaan televiision kuvaputkien kauloja murtamaan, jaa tietokone monitooreista myös.

eipä niitä hiluja tarvii mitenkään sulatella yhdeksi köntiksi, voihan ne köyttää samaan nippuun ja yhdistää sitten nurkastaan sähkölähteeseen, kun semmoinen hilunippu on vieläpä aika iso pinta-alaltaankin

[Tatu Keränen]

Mistäs nikkeliä levyinä?

tuossa Jarl Sarvaksen kirjassa Radiotekniikan perusteet, (kustannus oy OTAVA 1933) mainitaan että radioputkien sisäkalusteet olis pientehoisissa putkissa nikkeliä!

no eikun vaan televiision kuvaputkien kauloja murtamaan, jaa tietokone monitooreista myös.

eipä niitä hiluja tarvii mitenkään sulatella yhdeksi köntiksi, voihan ne köyttää samaan nippuun ja yhdistää sitten nurkastaan sähkölähteeseen, kun semmoinen hilunippu on vieläpä aika iso pinta-alaltaankin

Eipä tainnut olla 30-luvulla tietokoneen monitoreista puhetta, kun radion putkista puhuttiin. Nykyään hieman eri aineet kyseessä.

[Jukka Kinnunen]

Ihan samanlaisia hiluja niissä kuvaputkien kauloissa on kuin 30 luvun radioputkissakin, olen vertaillut.

ainakaan ne ei ruostu ne hilut että jotain muuta ne kuitenkin on kuin rautaa, nikkelikin on magneettista ja niin on ne hilut kans.

#
sain muutakautta selville että Caswellin copy chrome liemessä on tosiaan jossain tietyssä suhteessa Nikkelisulfaattia ja Koboltti sulfaattia.

#

yksi kysymys olisi näistä nikkelöitävän esineen pohjatöistä, nimittäin onko mitään hyvää keinoa siloitella rokonarvelle ruostuneita metalliosia, esimerkiksi kuparoimalla että ne arvet menee peittoon?

Kori tinaamallahan saadaan auton peltejäkin silotettua, mutta käykö siinä huonosti jos yrittää tinatun raudan päälle kuparointia ja sitten niklausta?

[Timo Happonen]

Suosittelisin kovempaa juotosainetta kuin koritinaa rokonarpien täyttämiseen. Kyllä se tinakin siellä kestää, jos päälle tulee kupari ja nikkeli. Itse olen kuitenkin lähes kaikki syöpynee osat täyttänyt hopea- tai messinkijuotteella. Yksi syy on se, että juottamisen jälkeen pinta pitää hioa kiiltäväksi. Jos täyteaine on kovin paljon pehmeämpää kuin perusmetalli, tulee viimeistään loppukiillotuksessa juotteen rajapinta ikävästi esille. Mitä lähempänä perusmetallin ja täyteaineen kovuus ovat toisiaan, sitä helpompaa on pohjatöiden teko. Sitäpaitsi varsinkin kotikonstein pinnoitettaessa, voi tinapinnan päälle kuparointi ja nikkelöinti tuottaa ongelmia. TH

[Jukka Kinnunen]

Näyte pakkauksia saa jopa ilmaiseksi parin viikon toimitusajalla esimerkiksi Algol oystä, itse olen joitain 100 gramman eriä tilannut, siis ei ole edes postikuluja tarvinnu maksaa!

noita kemikaaleja ei ainaskaan apteekista kannata tilata, siellä kun yleensä myydään vain kaikkein puhtaimpia laatuja.

sain kokea karvaasti kun tilasin kaliumhydroksidia taannoin, enkä kysyny hintaa, tilasin sitä 200 grammaa ja kilohintaa tuli 400 euroa.

kalium hydroksidia saa  halvemmalla vaikkapa Rautakaupasta, tuotenimellä Teknoseesam viemärin avausrae, tai myös nestemäisenä, hinta on 500 gramman pullossa, noin 12 Euroa.

Rikkihappoa saa halvimmillaan varmaan vanhasta akusta (puhtaus lienee mitä sattuu) kun jonkun poisheitettävän akun varaa vielä kerran täyteen ja kaataa heti sen jälkeen hapot akusta talteen niin rikkihappo on silloin väkevimmillään, 1.28 grammaa/ cm3 akkuhappomittarin mukaan, happo on silloin 35-40% vesiliuosta.
(93% väkevin kauppalaatu rikkihappo, ominaispaino noin 1.89 grammaa /cm3)

Akku liikkeestä saa rikkihappoa litran pulloissa, väkevyydestä en tiiä.

Jos koti kemistillä on Rikkihappoa, ruokasuolaa, ja Kaliumnitraattia, niin hän pystyy tekemään itse muutkin hapot, kuten Suolahapon ja Typpihapon,  (pikku sivuhuomautus: Jos on typpihappoa, niin sitten voi valmistaa vaikka pumpuliruutia tai nitroglyseriiniä, niitä ohjeita löytyy vanhoilta Gunwritersin sivuilta, Gunwritersin sivuilta löytyy myös ohjeita galvaaniseen pinnoitukseen kuten myös teräksen sinistykseen ja muuhun sellaiseen)

Ipi Laksoselle kymysys, Nikkeli sulfaattia voinee tehdä samoin kuin kuparisulfaattia, siis liuottamalla metallista nikkeliä rikkihappoon, (varsinkin jos sähköllä avittaa niin liukenee nopammin)?

Nikkeli kloridit samoin mutta happona tietenkin suolahappo.

Nitraatit tietenkin vastaavasti typpihapossa.

(helpoin homma kuparisulfaatin tekoon kun laittaa rikkihappoon vesijohtokupariputken pätkiä, ja sijoittaa astian (lasiastian) lämpimään paikkaan, jättää sinne muutamaksi kuukaudeksi, niin jopa syntyy kuparisulf.
huomasin että pienestä määrästä kuparia syntyy ainakin 3-5 kertaa suurempi tilavuus sitä sulfaattia.

[Jukka Kinnunen]

Tännekkö voisi kerätä listaa niistä firmoista joista saa näitä kemiallisia aineita sinkityksiin ja muihin galvaanisiin pinnoitus tarkoituksiin.

Minun tiedossani esimerkiksi, Joensuun alueella muutama apteekki joka edes Viitsii etsiä ja tilata.
(Yliopiston apteekki oli kyllä pohjanoteeraus, eilen kävin ostattelemassa suolahappoa, niin proviisori yritti kaupitella minulle 10% Natriumkloridi liuosta  

Voi äimänkäki kun asiakas on viisaampi kuin apteekkialan koulunkäynyt. eikä auttanut edes vaikka mainitsin tuotteen kemiallisen kaavan HCl, edelleen vaan arvuuteltiin, mitähän minä oikein haluan ostaa, oli minulla lista muistakin kilotavaroista, mutta sanoivat heti etteivät myy kilotavaraa, eivätkä aio edes tilata.)

Noh näitä äimänkäki apteekkeja on vuosien saatossa sattunut vastaan useampiakin.

Mutta positiivisina kokemuksina on hyvä mainita, Esimerkiksi: Niinivaaran apteekki Joensuussa, jossa Farmaseutti oli erityisen ystävällinen ja kiinnostunut museovermeiden entisöinnistä.
Heiltä löytyi tuossa tuokiossa Suolahappoa, ammoniakkia, kuparisulfaattia, glyserolia. ja lupasivat tilata boorihappoa, magnesiumsulfaattia.

Jokunen vuosi sitten Hammaslahden apteekki suostui toimittamaan typpihappoa, vähäisen suostuttelun jälkeen.

Keuruulta olen myös onnistunut saamaan suolahappoa apteekista, ilman sen kummoisempia selittelyjä.

(lisäyksenä tuotteiden hintoja:  Suolahappoa 200 ml = 5.14 euroa, Ammoniakkia 200 ml = 7.73 euroa, Kuparisulfaattia 200g = 4.40 euroa ja glyseroli 100 ml = 4.77 euroa)  (lisäksi Boorihapon kilohinta 25 euroa)

[Jukka Kinnunen]

Kemian aineiden hävittämisestä, Joskus löytyy hyviä luonnollisia menetelmiä hävittää myrkyllisiä (sellaisenaan) kemiallisia aineita jotka tavallisesti täytyy lähettää Ekokemille, kun lukee erinäisten Teollisten firmojen ympäristölupapäätöksiä, kuten esimerkiksi Kromauslaitoksen yhdessä Ekokemin kanssa suunnittelemaa jätteen kierrätys systeemiä.

Hyvänä esimerkkinä Rikkihappo jota sellaisenaan ei saa maahan kaataa, mutta kun ymppää sen rikkihapon peltokalkkiin, niin siitähän tuli just kelvollista maahanlevitettäväksi, erityisesti Perunalle.

Samoin jos jollain on Vetyperoksidia liiankin kanssa, niin sen voi kaataa huoletta maahan, suuren vesimäärän keralla, (mutta ei mihinkään vesistöön) koska lopputulos on pelkkää vettä ja happea mitä hengitämme.

[Ipi Laaksonen]

Miksi ihmeessä tuota nikkelikloridia pitäisi itse tehdä? Nikkelöinnissä käytettävän kloridin tulee olla todella puhdasta,samoin kuin anodimateriaalin.
Jos haluaa vielä että kylpyy toimii hyvin ja kauan,sitä on suodatettava ja anodien päällä on syytä olla polypropyylenistä valmistetut pussit.
Suosittelen kaikille keitä tuo niklaus kiinnostaa, lukemaan kirjan Nikkelöinti,sitä saa Suomen Galvanotekniseltä Yhdistykseltä kuten myös vastaavaa opusta kromauksesta.

[Esa Meskus]

Tervehdys nikkölöijät,
Minulla oliisi puhdasta, rakeista nikkeliä jota voin myydä tarvitsevalle.

[Jukka Kinnunen]

Saiskos mistä Kobolttiakin, tai kobolttinitraattia tai kopolttisulfaattia, kobolttinitraattia ensisijaisesti olis tarve, niin ei tartteis alkaa Kobolttia typpihapossa sulatteleman.


toinen kysymys, onko jossain länsirannikolla joku apteekki tai vanha apteekkari jonka kautta sais vanhoja hyviä kilotavaroita.

kuulin joitakin vuosia sitten että tuolla ylivieskan suunnalla olis, vai pitäneekö huhu paikkaansa??