Olikin tänään harvinaisen jännittävä ja tapahtumarikas päivä.
Oltiin vielä köllöttelemässä aamulla, toisessa petissä radion tulpat korvissa ja miun puolella ipatti kourassa. Yhtäkkiä ovikello soi, heti kaheksan jälkeen aamulla. Kyllä hämmästyttiin. No siellä oli sähkölaitos, ELVERAn miehet! Pitkin syksyä on meille kaivettu uusia piuhoja maan sissään, nyt olivat tulossa kytkemään niitä. Antovat puol tuntia aikaa selvitä aamukahvin ja -puuron laitosta, sitten laittovat virrat poikki. Oletus oli puolesta tunnista tuntiin, siihen haarukkaan meni. Mutta oli miulla sisässä rientämistä, ko asennustyötä oli menossa kolmella puolella taloa, ja piti ikkunasta toiseen mennä juoksujalkaa. No nyt tullee sähkö meille maajohtoa pitkin. Vaikka miun mopoissa se enimmäkseen mennee maajohtoa pitkin. Se on vahvasähkö erilaista, asentajakin oli niin iso mies, että oviaukkoon ei jääny yhtään tyhjää.
Luulis pikkusen työn sujuvuuden kannalta olevan eduksi, jos jottain kautta, vaikka kautta rantain, tiedustelis tai ilmottelis, millon tulleevat. Mutta on se tuokin käypänen taktiikka, että soittaa ensin. Nimittäin ovikelloa, että nyt tultiin. Hyvin onnistu tääkin reissu asentajilta, kadun yheksästä talosta oltiin kahessa kotona...
jaakkovaakko
