Lapsilleni joskus yritin opettaa, että sen verran pitää sotahistoriaa itse kunkin tuntea, että kysyttäessä osaa vastata, kumpi oli ennemmin, ensimmäinen vai toinen maailmansota... oma ymmärrys ja kiinnostus aseisiin suunnilleen tuolla tasolla, vastenmielisiä vehkeitä minusta.
Mutta ihan toiseen asiaan, eli yhdistettyihin eilisen ja tämän aamun toilailuihin:
Koukkasin eilen tuolta kylältä kotia ajellessa kylän Seossa tankkaamassa auton, siis dieselkoneisen Kia Ceraton. Maksoin automaatilla, ja se kysyy maksimisummaa. Täräytin siihen 60 euroa; Kiassa on 55 litran tankki, ja punavalo oli just syttynyt, eli pitäisi tulla täyteen. Ei tullut, meni koko kuudella kympillä tankkiin ainetta. En sen kummemmin siinä syventynyt asiaan, enkä viitsinyt uudelleen syöttää korttia. Ajelin kotiin, vähän yli kaksi kilometriä matkaa.
Illalla nukkumaan käydessä alkoi ajatus askarrella tuon tankkaamisen kanssa. Päässäni laskeskelin, että natsais aika hyvin bensan hintaan tuo 60 euroa ja nelisenkymmentä litraa oletetun noin 50 litran sijaan... ja siitä edelleen, että kyllä se toimi normaalisti kotiin ajellessa, eikä ollut mitään erityistä ääntä katokseen peruuttaessa... ja edelleen, että mitä kaikkea pitää syöttöjärjestelmästä uusia, jos on ajettu pari kilometriä bensaa tankissa, ja onko bensa kevyempää, olisiko se ollut vielä pinnalla eikä käytössä ja niin edelleen. Ja että miten on mahdollista vanhan moottorimiehen tuolla lailla tupeksia, jos on, oiskos jo aika lopettaa autoilu... Olin jo aikeissa nousta ylös ja lähteä selvittelemään asiaa, oli hiukkasen unet hakusessaan... no, lopulta uni voitti.
Aamulla rouva lähti töihinsä, ja mainitsi ajavansa kylän huoltoaseman kautta, tankkaamassa Polonsa. Hyppäsin kyytiin, etenkin kun lupasi tuoda vielä takaisin kotiovelle kaupunkiin päin ajaessaan.
Olisi ollut etukäteen vaikea uskoa, miten iloinen voi mies olla nähdessään, että dieselin hinta on 1.41 euroa/litra...
jaakkovaakko
