No nyt tuli ainakin evästettyä juuri niin hyvin kuin vain voi. Ohraleipää, jonka tekemisen aloitin jo eilen. Kotikaljaa, hiivaa, suolaa ja ohrajauhoa yöksi jääkaappiin. Tästä juuresta sitten värkkäilin leivät, jota nautin tuoreena kotikaljan kanssa.
IC:n tankin etupää kiinni. Pehmustin hiukan silikonisilla ovistoppareilla ja polkupyörän sisuskumin palasilla. Ei tuo aivan täydellinen ole, mutta selvästi pehmeämpi kuitenkin kuin aiempi kiinnitys.
Venäjän reissun matkakertomuksen sukuseuran lehteen kirjoittelin valmiiksi. Reissu oli heinäkuun lopulla, eli joulukuu on juuri oikea aika kirjoittaa siitä, kun homma on vielä tuoreena muistissa...
Ylimääräiset kameravehkeetkin menee kaupaksi. Pääsee maksamaan sitä 600€ tekijänoikeuskarhukirjettä. Päätin, että kun sen on maksanut niin revin jostain rahan kaksisylinteriseen IC:n koneeseen. Rojektikuntoiseen, sellaiseen, jonka kanssa saa kiroilla riittävästi. Jospa sivuvaunu liikkuisi hiukan mukavammin sen voimalla.
muok.
Noista kotikaljoista tuli mieleen, että muutama viikko taapäin oli muutama kaveri käymässä. Iltaa vietettiin mm. ruokailun parissa. Kattaukseen kuului yllätysruoka, jota en ollut maistanut koskaan itsekään. En edes tehdessä, koska reseptiin oli merkitty myös mausteiden määrä. Kyseessä oli olutkeitto Anna Olsonin Keittokirjasta vuodelta 1893. Hyvää oli, vaikka teinkin kaupan mauttomaan "kotikaljaan". Omituisen makuista kieltämättä, mutta aion tehdä toistekin.